Joidenkin suomalaisten maine on ehtymätön. He ovat niitä, jotka omilla ansioillaan ovat jääneet historian kirjoihin, niitä jotka tunnetaan rajojemme ulkopuolellakin, joille pystytetään patsaita ja joiden kuvat painetaan seteleihin. Yksi näistä hahmoista on Paavo Nurmi ”lentävä suomalainen”, jonka syntymäpäivää vietetään tänään. Vaikka ei Nurmen henkilöhistoriaan olisikaan perehtynyt, tietää hänen olevan kuuluisa juoksija, joka toi Suomen parrasvaloihin, voitti olympiamitaleja ja innoitti seuraajiaan. Kaiken tämän lisäksi Paavo Nurmi oli syntyjään turkulainen, lapsuudessaan jopa melkein portsalainen! Turussa Nurmi onkin hyvin edustettuna: kaupungista löytyvät niin hänen nimeään kantava stadioni, tie, yleisurheilutapahtuma, patsas, hauta kuin kotimuseokin. Tänään kävin tutustumassa näistä jälkimmäiseen.
Paavo Nurmi -museo ja sen olemassaolo saattaa olla monelle tuntematon, museo kun on usein auki vain tänä yhtenä merkkipäivänä vuodessa. Se sijaitsee Jarrumiehenkadulla, keskustan ja Portsan kupeessa, kolmen puutalon muodostaman sisäpihan perimmäisessä nurkassa. Muu pihapiirin asunnot ovat edelleen asuinkäytössä ja hyvä niin, ilman avuliaita naapureita oikeaa ovea olisi ollut hankala löytää. Mitään kylttiä, viittaa tai edes ilmoitusta museon aukiolosta ei asunnon ulkopuolelta nimittäin löydy, vaikka museo on perustettu jo vuonna 1997. Välinpitämättömyyttä vai asiakkaiden kiinnostuksen yliarviointia, tiedä häntä, itse kuitenkin hankkisin edes yhden A-standin tai laminoidun kyltin portille museosta muistuttamaan.
Museo on Nurmen perheen entinen koti, yhden kamarin ja keittiön asunto, jossa Paavo Nurmi eli pääsääntöisesti vuosien 1903 ja 1932 välisen ajan, lapsuudesta avioliittonsa alkuun, yhdessä perheensä kanssa. Museossa on pyritty esittämään asunto sellaisena kuin se sankarinsa asuinaikana on ollut. Asunnon nykyasu on miltei identtinen esillä olevien vanhojen perhevalokuvien kanssa. Kukalliset tapetit, pitsiset päiväpeitteet ja taustalla soiva hiljainen musiikki luovat kävijälle menneen ajan tunnelmaa. Vain asukkaat puuttuvat. Suurin osa huonekaluista ja esineistä ei kuitenkaan ole alkuperäisiä vaikkakin museon ideaan so-pivia. Tutustumisen parasta antia olikin 1920-luvun asunnon tunnelmointi ja ajatusleikki siitä, miten pienissä tiloissa ennen pärjättiin, niin Nurmen perhe kuin lukemattomat muutkin vielä hetki sitten. Lapselle paras anti vierailussa taas oli nähdä valokuvassa Paavo Nurmi juoksemassa viimeinkin vaatteet päällä, tähän saakka kun Nurmi on ollut hänen mielestään vain ’se hassu juokseva nakupelle’ jonka patsas löytyy jokirannasta.
Tänään museolla oli merkkipäivän lisäksi muutakin syytä juhlaan kun näyttelyesinekokoelma karttui: vitriiniin saatiin esille Paavo Nurmen omat piikkarit. Ne lahjoitti Urheilumuseolle SPR:n Turun osasto, jolle ne tulivat lahjoituksena Paavo Nurmen pojalta Matilta jo vuonna 1979.
Toisin kuin yleensä, tänä kesänä mahdollisuuksia Nurmen kotimuseoon tutustumiselle on tarjolla normaalia enemmän: avoimia ovia vietetään 27.–29.6.2016 klo 14–17 sekä 2.7.2016 klo 14–17. Museoon on ilmainen sisäänpääsy ja tarkempi osoite on Jarrumiehenkatu 4 as 17 (rakennus C).
Ja jos paikanpäälle on mahdotonta päästä, museoon voi perehtyä mobiiliopastuksella tästä linkistä ja asunnon sekä perheen historiaan tarkemmin Urheilumuseon sivulta tästä.
Arjen pilkahduksia 