Elämää merellä eli vierailu museolaivoilla

joki_nimi

Turun museotarjonta monipuolistuu kesän koittaessa. Osa museoista on avoinna vain kesäisin ja sen ulkopuolella vain rajoitetusti. Näin on myös Merikeskus Forum Marinumin museolaivat.

Sataman suunnalla häämöttävä Forum Marinum on toki avoinna ympäri vuoden. Talvikautena pääsee tutustumaan museonäyttelyihin. Museon päänäyttely on vasta uusittu. Tämä Töissä merellä -näyttely esittelee merenkulun historiaa sen parissa työskennelleiden ja työskentelevien näkökulmasta.  Tämän vuoden vaihtuva näyttely on Sukellusveneet Suomessa. Molemmat näyttelyt ovat vielä näkemättä, mutta kyllä suunnitteilla.

Sen sijaan joen rannalla, museorakennuksia vastapäätä köllöttävissä museolaivoissa tulee vierailtua lähes joka kesä. Nämä pääasiassa kesäkaudella auki olevat laivat tarjoavat valtavasti nähtävää kaiken ikäisille. Sotalaivat Tykkivene Karjala ja Miinalaiva Keihässalmi ovat molemmat olleet laivaston palveluksessa ja sittemmin museoitu. Nämä vuosina 1968 ja 1957 rakennetut laivat tarjoavat näkökulman millaista on ollut elää ja työskennellä paikoin hyvinkin ahtaissa tiloissa, jossa kaikelle on oma paikkansa. Vaikutuksen tekee esimerkiksi Karjalan keulan miehistöskanssin eli nukkumatilan kaappi, jossa näkyy miten pieneen tilaan varusmiehet ovat joutuneet tavaransa ahtamaan.

Molemmissa laivoissa pääsee kiipeämään portaita ylös alas ja näkemään tilat, missä arkea on vietetty. Juuri tässä punkassa on nukuttu sadat yöt, tässä pöydässä ruokailtu ja tässä kohtaa kokoonnuttu aamukäskylle. Tilojen hierarkiset jaot ovat myös kiinnostavia. Kapteenin ja päällystön hytit ovat tietysti erikseen. Kapteenin hytti on se kaikkein hienoin. Karjalan sokkeloisuuden jälkeen miinalaiva Keihässalmi tarjoaa hieman avarampaa näkökulmaa laivastoelämään. Sen kansitilat ovat avarammat, joka selittyy laivan käyttötarkoituksella: peräkannesta suuren osan vie miinakiskot ja suuret sarvimiinat.

Suomen joutsen

Valtameriä kyntänyt fregatti Suomen Joutsen tarjoaa puolestaan hyvin toisenlaisen museo- ja museolaivaelämyksen. Vuonna 1902 Ranskassa rakennetulla laivalla on ehtinyt olla kolme kotimaata, kolme nimeä ja monenlaista käyttötarkoitusta. Suomen historiaan monella tapaa itsensä juurruttanut laiva on jo 1960-luvulta tuttu näky Aurajoen rannalta. Mainitaanpa laiva myös eräässä lastenlaulussa. Nykyisin komeasti keula merelle päin olevassa laivassa on kattava näyttely sen historiasta. Näyttely tarjoaakin hyvän käsityksen millainen laiva on ollut eri aikoina. Erityisen vaikutuksen Suomen Joutsenella tekee sen komea kansi, jossa pääsee kulkemaan keulapakalta ahteritäkkiin eli koko laivan pituudelta. Tiesitkö, että ylitys tapahtuu lehmänsiltaa (engl. cat walk) kävellen?

Varvintorilla kaupunkiin päin mentäessä on vielä yksi museoitu laiva, parkki Sigyn. Ruotsissa vuonna 1887 rakennettu, jo vuonna 1939 museoitu alus on seilannut maailman meriä rahtilaivana. Tänä kesänä hieman riisutulla takilalla edustava Sigyn on Suomen ensimmäinen museolaiva. Vastaavaa laivaa ei ole enää olemassa koko maailmassa! Sigynillä saa hyvän käsityksen kuinka karuissa olosuhteissa ovat merimiehet aikoinaan työskennelleet. Jokainen on tuonut oman olkipatjansa ja merimieskassinsa, ja se on ollut koko mukaanotettava maallinen omaisuus. Ruoka on ollut pääasiassa suolaan säilöttyä tai peräti elävää, ja tutuiksi tulleet kanat laivakokki on laittanut surutta pataan. Samalla Sigyn tarjoaa myös hyvän perspektiivin rahtimerenkulun kehityksestä, kun sitä vertaa Suomen Joutseneen. Ensin oli nämä puiset rahtilaivat, kunnes keksittiin rakentaa sama homma teräksestä. Sigynillä myös tuoksuu huumaavasti terva!

Sotalaivoista satamaan päin on vielä m/s Bore, joka palvelee tällä hetkellä Turun kaupungin laivahostellina. Laivalla on myös hieno museonäyttely sen värikkäästä historiasta. Jos haluaa vierailla kaikissa museolaivoissa sekä nähdä myös museorakennusten näyttelyt, kannattaa aikaa varata noin kolmesta neljään tuntiin.

Sukellusveneet Suomessa -näyttely 31.12.2016 saakka. Museolaivat avoinna 28.8. 2016 saakka. Boren näyttely ja perusnäyttely avoinna ympäri vuoden.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.

%d bloggaajaa tykkää tästä: