Lentävä suomalainen on jälleen Turussa

Lentävä turkulainen
Kuva: Otto-Ville Väätäinen / Turun kaupunginteatteri

* Yhteistyössä Turun Kaupunginteatterin kanssa

Jo kuukauden Turun Kaupunginteatterin Pienellä näyttämöllä pyörinyt Paavo -lentävä turkulainen tuo legendan takaisin synnyinkaupunkiinsa. Eikä vain katsauksena historiaan vaan elävänä. Roope Lipastin käsikirjoittamassa näytelmässä Nurmi edelleen sinnittelee vanhan kotitalonsa nurkissa, harmillisena esteenä kaupungin uudistumiselle ja tornitaloille, toisaalta mahdollisuutena jättipotin avaavaan markkinointiin.

Näytelmän mukana matkataan läpi Nurmen elämänvaiheiden: lapsuuden juoksupoikavuosista niihin ensimmäisiin kultakisoihin, maailmanennätyksiin, valtameren taakse Amerikkaan sekä juoksu-uran loppumetreille ja lopulta liikemiesvuosiin. Näytelmä kuljettaa sujuvasti mukanaan vuodesta toiseen. Aikamatkojen lomassa palataan takaisin nykyhetkeen, jossa  kaikki ei sujukaan ihan suunnitelmien mukaan. Niin grynderit, kaupunki kuin mainostajat haluavat saada osansa legendasta, mutta mitä juoksijalegenda itse haluaa?

Paavo -lentävä turkulainen näytelmä
Kuva: Otto-Ville Väätäinen / Turun kaupunginteatteri

Näytelmä on kiinnostava ajankuva. Pieni pilke silmäkulmassa näytelmä irvailee yhteiskunnan nykymenolle ja kotikaupunkimme päättäjille. Kaikki vanha kannattaa jyrätä maan tasalle ellei se tuota, ja päätöksenteossa muut kuin kokoomus vaietkoon. Vanhan Nurmen mukana kohtaamme niin sosiaalihuollon hellän huoman, itseoikeutetut talonvaltaajat kuin rahanahneet kaavoittajat ja mainostoimiston väen. Näyttelijät saavat hahmojensa karikatyyriset piirteet sujuvasti esille, ja se naurattaa.

Paavo – lentävä turkulainen kaataa jalustoja. Näytelmän tähdeltä, Paavo Nurmelta, on riisuttu hyvyys. Hän näyttäytyy rahanahneena ja itseriittoisena ihmisenä. Paavo haluaa pärjätä, ja pärjää yksin. Se ei naurata. Mutta kumpi saakaan viimeisen sanan, itseensä uskova ja muita halveksiva nuori Paavo uransa huipulla vai loppunsa kohtaava yksinäinen vanhus? Saako kaupunki tarvitsemansa keulakuvan ja Paavo rauhan?

Markus Järvenpää Paavo Nurmena
Kuva: Otto-Ville Väätäinen / Turun kaupunginteatteri
Heikki Nousiainen Paavo Nurmena
Kuva: Otto-Ville Väätäinen / Turun kaupunginteatteri

Paavo – lentävä turkulainen Turun Kaupunginteatterin Pienellä näyttämöllä 10.3.2018 saakka.

Ohjaus: Jarno Kuosa.
Rooleissa: Heikki Nousiainen, Markus Järvenpää, Aksa Korttila, Minna Hämäläinen, Stefan Karlsson, Ulla Reinikainen, Ulla Koivuranta ja Kimmo Rasila.

Mainokset

Suljetut ovet -kierros Turun linnassa

Turun linna

Syyskuun ajan on Turun linnassa on järjestetty Suljetut ovet -kierroksia. Näillä opastetuilla kierroksilla pääsee kurkistamaan paikkoihin linnassa, jotka muuten jäävät yleisöltä usein näkemättä. Linnassa vieraillessani olen aina tuntenut vastustamaton halua päästä kipuamaan juuri niitä köysin suljettuja portaita pitkin ja nyt se oli viimein mahdollista! Suuntasinkin askeleeni ensimmäisten joukossa kierrokselle.

Turun linnan sivuilla opaskierroksen esittely on varsin niukka. Siellä luvataan tutustumista päälinnan pohjakerroksen suljettuihin huoneisiin. Kierroksen anti oli paljon tätä esittelyä runsaampi. Tunnin mittaisella kierroksella pääsimme osaavan oppaan avulla kurkistamaan niin niihin pohjakerroksen huoneisiin, mutta myös kipuamaan linnan ylimpään torniin, kulkemaan linnan yhdestä salakäytävästä linnan ulkopuolelle, ihailemaan ”verrattoman” ehkä alkuperäisiä kattoholvauksia ja saamaan aimo annoksen tietoutta linnan vaiheista kuin linnan alueella kasvavista lääkekasveistakin.

Turun linna suljetut ovet -kierros

Päälinnan suljetut ovet kätkivät sisäänsä linnan kaikkein vanhimman keittiön leivinuunin jäänteineen ja omine kaivoineen, olihan oma juomaveden lähde äärimmäisen tärkeä olla olemassa. Lisäksi pääsimme näkemään linnan vanhimman asuinhuoneen, jossa omaa ritarihovia haukankesyttäjineen oli pitänyt Matias Kettilmundinpoika 1320-luvulla. Myös salakäytävä löytyi linnan sisäpihalta, nykyisin varsin näkyvältä paikalta. Arvaatko minkä oven takaa?

Turun linnan salakäytävä

Turun linnan länsitornin sisäänkäynti

Tämä opaskierros ei välttämättä ole paras valinta heikkojalkaisille, niin paljon portaita kierroksella riitti. Nousimme Pohjoismaiden vanhimman, 1550-luvulla rakennetun porrastornin kapeita kierreportaita. Kipusimme yhtä kapeita portaita ylös linnan länsitorniin saakka, joka kohoaa 38 metrin huimaan korkeuteen. Länsitorniin on vain todella harvoin yleisöllä pääsyä, eli nyt kannattaa tarttua tilaisuuteen.  Meitä varten avatuista ikkunoista avautui upeat näkymät linnan kattojen yli kaupunkiin ja Hirvensaloon.

Maisema Turun linnan länsitornistaSuljetut ovet -kierros Turun linnassa sopii niille, jotka ajattelevat tuntevansa linnan paremmin kuin omat taskunsa, mutta myös niille kenelle linnan historia ei ole niin tuttua. Oppaalla riitti kerrottavaa perustiedosta nippelitietouteen, enkä usko kenenkään kierrokselle saapuneen lähteneen tyhjin taskuin. Eikä kierroksen hintakaan päätä huimannut, Museokortin onnellisena omistaja maksoin tästä tunnin huvista ja urheilusta vain 3 euroa. Ja kierroksen jälkeen linnan avoimiin osiin voi halutessaan jäädä omatoimisesti tutustumaan vaikka loppupäiväksi.

Turun linnan Suljetut ovet -kierros 2.9.-1.10. lauantaisin ja sunnuntaisin klo 12.15. Kannattaa olla jättämättä takkia naulakkoon, sillä kierroksella kuljetaan myös ulkona.

Jacob Hashimoto – elämys vailla vertaa

Jacob Hashimoton taidenäyttely Wamissa

Jacob Hashimoton teos Wamissa
Ilmassa tuoksui kumous ja rajat, kaikki kimaltaa kirkasta, alkulähteetöntä valoa (2011)

Wäinö Aaaltosen museossa kesäkuussa avautunut yhdysvaltalaisen Jacob Hashimoton näyttely Giants and Uncertain Atmospheres on upeaa ilottelua salista toiseen. Se on samaan aikaan värileikkiä seinästä seinään, mutta myös jotain todella rentouttavaa ja hypnoottista. Se on jotain, joka on koettava itse. Vaikka sosiaalinen media täyttyy museoasiakkaiden kuvista, eivät ne anna sitä kokonaiskuvaa, jonka saa vain astelemalla itse museoon. Asettumalla valtaisan Gas Giant installaation alle makaamaan tai istahtamalla katsomaan lukuisista pienistä edestakaisin seilaavista purjeveneistä koostuvaa Armada-teosta, jonka tasainen ääni kiirii vielä näyttelysalista toiseen.

Jacob Hashimoton Armada
Armada
Jacob Hashimoton Gas Giant
Gas Giant

Suurimman huomion Hashimoton näyttelyssä on saanut upeat huoneenkokoiset installaatiot: kymmeneen metriin kohoava Gas Giant, koko ajan liikkuva Armada sekä yhden näyttelysalin valtaava Never Comes Tomorrow. Ja toki ansaitusti, ne ovat upeita ja uniikkeja. Teokset rakennetaan aina näyttelytilan ehtojen mukaisesti. Näyttelyssä on kuitenkin paljon muutakin. Pienistä japaninpaperista ja bambusta tehdyistä leijamaisista paloista koostuvat teokset houkuttavat koskemaan, kolmiulotteiset maalaukset kiehtovat. Eikä näyttelyn erityislaatuisuus jää vain teoksiin, jo pelkästään teosten nimet herättävät ajatuksia. Millainen on Not So Much Discoveries as Memories (Ei niinkään löytöjä vaan muistoja) tai The Whisperings and Twitterings High Above (Kuiskaukset ja viserrykset korkealla yllä)? Entä miltä näyttää Some Lost Part of a Delicate Fragrance (Jokin vivahteikkaan tuoksun kadonnut osa)? Kannattaa käydä katsomassa!

Hashimoton teos Wamissa
Jacob Hashimoton Jokin vivahteikkaan tuoksun kadonnut osa

Jacob Hashimoton näyttely Wamissa

Jacob Hashimoton teos esillä Wamissa
Lähes turmeltumatonta selvää järkeä, valkoista valoa, et cetera (2011)

Jacob Hashimoton näyttely on avoinna vielä 24.9.2017 saakka. Jos todella on joku, joka ei tätä näyttelyä ole kokenut, kannattaa se tehdä mahdollisimman pian. Tätä näyttelykokemusta ei kannata jättää viimeiseen päivään, näyttely nimittäin houkuttelee äärelleen vielä uudelleen. Erityisen hyvä syy museovierailuun on vielä tällä viikolla, sillä nyt vietetään Wamin juhlaviikkoa. Museo tarjoaa erityisohjelmaa ja Turun päivänä, sunnuntaina 17.9, ilmaisen sisäänpääsyn ja kakkua 500 ensimmäiselle asiakkailleen.

 

Turun päivä 17.9.2017

Turun päivää vietetään sunnuntaina 17.9.2017

Tämän viikon sunnuntaina, 17.9.2017, on jälleen kerran aika juhlia kaunista kaupunkiamme. Turun päivä on täynnä erilaista ohjelmaa ja tapahtumia, kiinnostavia käyntikohteita löytyy varmasti jokaiselle halukkaalle. Päivän ohjelmatarjontaan kuuluu niin markkinoita, kulttuuria, opastuksia satama- ja telakka-alueelle, liikuntaa keppihevosradasta toritansseihin ja pop-up jumppaan. Kaikkiin Turun museokeskuksen museoihin on vapaa pääsy ja myös monet muut museot tarjoavat sisäänpääsyn sunnuntaina joko ilmaiseksi tai ainakin mukavalla alennuksella kävijöilleen. Illalla koko kaupungin juhlapäivä huipentuu ilotulitukseen Samppalinnanmäeltä kello 21.00.

Turku Aurajoki

Poimimme muutaman itseämmekin kiinnostavan esimerkin tapahtumien laajasta kirjosta. Muuhun ohjelmaan pääsee tutustumaan Turun kaupungin omilta sivuilta.

  • Vasta remontoidussa ja laajennetussa Turun Kaupunginteatterissa on avoimet ovet klo 10-17. Ohjelmaa riittää koko päiväksi ja luvassa on niin maistiaisia tulevan kauden esityksistä, valokuvanäyttely talon historiasta kuin mahdollisuus saada tutustua teatteriravintolaan kahvin ja lounaan merkeissä. Teatteritiloihin järjestettävät opastuskierrokset vaativat ennakkoilmoittautumisen ja ovat jo täynnä. Mutta ei hätää, myöhemmin mahdollisesti pääsette lukemaan blogin puolelta kierroksen annista. Päivän tarkempi kulku kaupunginteatterilla selviää tästä.
  • Kuralan Kylämäessä vietetään torstaista alkaen Esihistoria esille -tapahtumaa. Luvassa on niin opastuksia alueen menneisyyteen, taistelunäytöksiä, jousiammuntaa lapsille, kalliomaalaustyöpaja ja kiinnostavia luentoja. Myös suunnitteilla oleva Historian museo esittäytyy. Tarkempi tapahtumaohjelma löytyy tämän linkin takaa.
  • Myös vanhaa Turkua ja vähän uudempaa taidetta esittelevään Aboa Vetus & Ars Novaan on ilmainen sisäänpääsy koko päivän. Ars Novan puolella on viime viikolla avautunut Vuoden nuori taiteilija 2017 Tiina Pyykkisen näyttely. Lue Susannan kokemus näyttelystä täältä. Tiesitkö muuten, että Aboa Vetus & Ars Nova kisaa Vuosisadan museo – tittelistä viiden muun ehdokkaan kanssa? Voittaja paljastetaan 18.10. Logomossa pidettävässä Vuosisadan Kulttuurigaalassa.
  • Turun keskuspaloasemalla pääsee tänäkin vuonna tutustumaan niin paloautoihin kuin rakennuksen kellarissa sijaitsevaan Palomuseoon. Museokierroksille mahtuu kerrallaan 20 osallistujaa ja aikaisempina vuosina kierokset ovat tulleet täyteen nopeasti, kannattaa siis mennä paikan päälle ilmoittautumaan ajoissa jos museoon mielii. Lue kokemukseni Palomuseosta viime vuodelta täältä.
  • Turun vesilaitosmuseo Halistenkosken rannalla viettää Turun päivänä uudistetun perusnäyttelynsä kaikille avoimia avajaisia kello 12-15. Museovierailun jälkeen voi vaikka vuokrata kanootin joen toiselta puolelta Myllärin talolta ja tutustua kaupunkiin uudesta näkökulmasta. Jos alue on itselle vieras, kannattaa kurkata kirjoitukseni Halistenkosken ympäristöstä tästä.
  • Turun matkailuoppaat järjestävät ilmaisen kävelykierroksen ”Suomen Turun itsenäistymisen polkuja” kello 15. Opastus alkaa Ismo Kajanderin suunnitteleman Turun punavankileirin muistomerkin kohdalta, nykyisin yliopistokäytössä olevan Sirkkalan kasarmin vierestä, osoitteesta Kurjenkaivonkenttä 3. Opastus on niin suomeksi kuin ruotsiksikin.
  • Radan toisella puolella, Pohjolan kauniissa puutalokaupungiosassa järjestetään sopivasti Turun päivänä Pohjolan pihat tapahtuma kello 11-16 osana kaupungiosaviikkojen ohjelmaa. Pihamarkkinoilla voi tehdä hyviä löytöjä samalla ihastellen kiemuraisten kadunvarsien taloja. Mukaan on ilmoittautunut yli 20 pihaa tai taloyhtiötä, joten kierreltävää riittää. Kartan mukana olevista pihoista löydät tapahtuman Facebook-sivulta, täältä.

Riemukasta Turun päivää kaikille, nähdään kaupungilla sunnuntaina!

 

Ahvenanmaan merenkulkumuseo – koko perheen retkikohde!

Saana-tunturilla on jo satanut lunta ja Turussakin aamut ovat viilenneet. Pieni paluu kesäloman aurinkoisiin päiviin on siis paikallaan. Heinäkuussa teimme Susannan ja lasten kanssa muutaman päivän retken Maarianhaminaan. Tuo lapsille vain laivan ikkunasta tuttu kaupunki valloitti koko seurueen. Yksi matkan päämääristä ja kohokohdista oli Ahvenanmaan merenkulkumuseo, kuinkas muutenkaan.

Ahvenanmaan merenkulkumuseo ulkoapäin

Ahvenanmaan merenkulkumuseo eli Ålands sjöfartsmuseum, sijaitsee kauniissa rinteessä sataman kupeessa, josta avautuu näkymä merelle. Museoon on helppo löytää niin kaupungin kuin risteilysataman suunnasta. Mutta jos epäilys vaivaa tai suuntavaisto on olematon, on katukiveyksiin teipattu kompassia kuvaavia opasteita oikean suunnan löytämiseksi. Hauskana lisänä opasteissa on myös minuuttimäärä museoon saapumiselle. Loistava keksintö kärsimättömien lasten (ja ehkä aikuistenkin) hermojen rauhoittamiseksi. Matkaa keskustasta ei kävellen montaa minuuttia museolle ollut, ja se sujui hyvin aurinkoisessa kelissä kadun varren taloja ihmetellen ja ihaillen.

Ahvenanmaan merenkulkumuseon katuopaste

Ahvenanmaan merenkulkumuseon opaste

Museokierroksen alussa olo oli hetken aikaa epätoivoinen: näyttelykokonaisuuksia tuntui olevan lukemattomia, kerroksiakin museossa kolme, lapsia matkassa kaksi ja aikaa rajallinen määrä ennen laivan lähtöä. Epätoivon tunne laantui kuitenkin nopeasti innostuksen tieltä, kuopus ymmärsi nukahtaa päiväunille ja esikoinen lähti omatoimisena ratkomaan kassalta saamaansa museon oman maskotin, laivarotta Rubyn aarrereitin visaisia kysymyksiä.

Suomen museoliitto valitsi Ahvenanmaan merenkulkumuseon Vuoden museoksi 2016. Enkä ihmettele, näyttelyosuudet olivat kiinnostavia. Niissä oli juuri sopivassa suhteessa erityisiä yksityiskohtia ja yleisempää tietoa. Merenkulkua käsiteltiin niin työn kuin vapaa-ajan näyttämönä. Korkeita mastoja ja ahtaita hyttejä, matkamuistoja kaikilta maailman meriltä ja tarinoita niin merelle lähteneistä, mereen päätyneistä kuin niistä kotiinjääneistä. Harvemmin enää jaksan ehdin jokaista näyttelytekstiä lukemaan, mutta siltikin lähdin museolta uutta tietoa uhkuen kotimatkalle. Erityisesti pidin siitä, miten museossa oli tuotu esille yksittäisiä henkilötarinoita, ja aivan erityisesti siitä, miten mukaan oli poimittu naisia ja heidän tarinoitaan vaikka usein merenkulkukulttuuri nähdään niin miehisenä asiana.

Ahvenanmaan merimuseo

Laivan keulakuvia Ahvenanmaan merimuseossa

Myös visuaalisesti museo oli kiehtova, niin esineet kuin niiden esillepano houkutti tutustumaan. Osa näyttelyvitriineistä oli rakennettu merimiesarkkuja mukaillen ja joiden sisälle pääsi kurkistamaan ylhäältä päin mutta myös lyhyemmät museovieraat oli huomioitu. Erityisesti pidin merimiesten ja matkaajien matkamuistoista kootusta kuriositeettihuoneesta, jonka seinistä nuo ympäri maapalloa Ahvenanmaalle päätyneet esineet pursusivat. Esillä oli niin koristeltuja strutsin munia, pingviinin höyhenillä kuorrutettuja mattoja, piraijakaloja, valaan penis ja korva, hain selkäevä ja albatrossin nokka. Samasta huoneesta löytyi myös maailman toiseksi ainoa säilynyt vanha merirosvolippu, joka haalenneena ja vaalenneenakin on malliesimerkki merten kauhujen lipusta irvistävine pääkalloineen.

Ahvenanmaan merenkulkumuseon näyttelyvitriini

Ahvenanmaan merenkulkumuseon näyttelyvitriinissä on esillä matkamuistoja maialman meriltä

Museossa vierailija ei jää vain näkijän ja lukijan asemaan, vaan näyttelyissa on panostettu kokemiseen ja tekemiseen. Museon omat ”rör och gör” -pisteet kehoittavat syventymään solmujen oikeaoppiseen solmimiseen, harjoittelemaan rahtilaivan lastausta ja laulamaan karaokea kuten railakkaimmalla risteilyllä konsanaan. Kaikki olivat sellaisia, joista niin lapsi kuin aikuinenkin jaksoi kiinnostua. Lisäksi lapsille oli oma leikkihuone, jossa pääsee tutustumaan niin pimeässä hohtavaan merenalaiseen maailmaan kuin kiipeämään meren pinnalle tutustumaan siihen tutkijan silmin. Huone oli hieno ja lapsi onnellinen siellä seikkaillessaan, mutta omasta mielestäni museon edellinen lapsille rakennettu oma seikkailutila/näyttely Matkalla Chiiffin ja Sally Jonesin kanssa, johon pääsin tutustumaan Forum Marinumissa sittenkin vei voiton.

Ahvenanmaan merenkulkumuseossa riittä koettavaa lapsillekin

Ahvenanmaan merimuseon näyttelyvitriini matkustajaliikenteestä

Jos ja kun seuraavan kerran matkaan Ahvenanmaalle ja Maarianhaminaan, suuntaan varmasti myös merimuseoon uudelleen. Ahvenanmaan merenkulkumuseo on juuri sellainen museokohde, jossa voi vierailla useamman kerran ja aina sieltä löytyy jotain uutta kiinnostavaa vaikka koko perheelle. Ja museovierailu ei katso vuodenaikaa, jos kesälomaan on vielä liian pitkä aika, kolkuttelee koululaisten syysloma jo aivan nurkan takana!