Keltainen tiilitie vie Vartiovuorelle

*Yhteistyössä Turun Kesäteatterin kanssa

Vuonna 1900 julkaistu L. Frank Baumin teos Ihmemaa Oz on saanut  sukupolvet toisensa jälkeen haaveilemaan sateenkaaren tuolta puolen löytyvästä  satumaisesta Ihmemaasta. Kirjan pohjalta tehtiin Broadway-näytelmä jo vuonna 1902, mutta suuren yleisön tarina saavutti vuonna 1939. Tuolloin tarina julkaistiin Technicolor-värisenä elokuvana. Ja nyt näytelmä nähdään Turun Kesäteatterissa Tom Petäjän dramatisoimana ja ohjaamana. Tempaudu siis mukaan tanssin ja laulun pyörteisiin ja lähde Dorothyn  sekä ystävien matkassa kohti Ihmemaa Ozia!

Leijona, Dorothy, portinvartija, Variksenpelätti ja Peltinen Smaragdikaupungin portilla. Kuva Mikko Vihervaara / Turun Kesäteatteri
Leijona, Dorothy, portinvartija, Variksenpelätti ja Peltinen Smaragdikaupungin portilla. Kuva Mikko Vihervaara / Turun Kesäteatteri

Täytyy tunnustaa: ennen Taikuri Ozin ensi-iltaa minua jännitti. Ihmemaa Oz -elokuva oli yksi lapsuuteni katsotuimmista elokuvista, joten muuttaisiko näytelmä sen luomat muistot? Elokuvassa saippuakuplasta laskeutuva Pohjoisen Hyvä Noita Glinda oli huumaavan kaunis, hyvyyttä huokuva ja mystinen. Millaiseksi Glinda on tässä tehty? Entä keltainen tiilitie, kai se löytyy näytelmästä uudistuksista huolimatta? Kuinka paljon näytelmää on muokattu alkuperäisestä?

Dorothy saapuu Maiskiaisten keskelle Ihmemaahan. Kuva: Mikko Vihervaara / Turun Kesäteatteri
Dorothy saapuu maiskiaisten keskelle Ihmemaahan. Kuva: Mikko Vihervaara / Turun Kesäteatteri
Dorothy ja Variksenpelätti löytävät Peltisen. Kuva: Mikko Vihervaara / Turun Kesäteatteri
Dorothy ja Variksenpelätti löytävät Peltisen. Kuva: Mikko Vihervaara / Turun Kesäteatteri

Huoleni olivat turhia. Turun Kesäteatterissa Vartiovuorella tämä monille tuttu tarina on sovitettu uudelleen, kuitenkaan unohtamatta tarinan peruselementtejä ja hahmoja. Mukana menossa kohti mystistä Taikuri Ozia ja Smaragdikaupunkia on perinteinen seikkailijajoukko: Dorothy (Maiju-Riina Huttunen), Variksenpelätti (Elviira Kujala), Leijona (Samu Loijas) ja Peltinen (Thomas Dellinger). Kaksi noitaa, Lännen Ilkeä Noita (Lauri Ketonen) varisapureineen (Jarkko Kallionpää ja Markus Niemi) sekä Pohjoisen Hyvä Noita (Miia Wakonen) sekoittavat pakkaa tahoillaan, ja lopulta vastassa on itse Taikuri Oz (Markus Niemi). Näytelmän pääroolien esittäjien lisäksi lavalle nousee miltei parikymmentä nuorta ja lasta esimerkiksi maiskiaisina ja vihreän Smaragdikaupungin asukkaina.

Vaikka Taikuri Ozissa ei olekaan kimmeltäviä saippuakuplia, tiesin jo paljon ennen ensimmäisen näytöksen loppua, että tämä on yksi parhaista kesäteatterinäytelmistä, joita olen nähnyt. Eikä seurani ollut eri mieltä kanssani. Taidokkaasti Dorothy seurueineen johdattaa katsojat seuraamaan heidän matkaansa lumoutuneina. Muutoksia näytelmässä toki on, mutta uudistukset ovat raikkaita ja hauskoja. Myös huumoria riittää, kuten kesäteatterissa kuuluukin. Ja onneksi kesäisten näytelmien yleinen pieruhuumori  on varsin vähäistä, joskin se tuntuu vetoavan yleisöön täälläkin. Eikä rakkauttakaan ilman tässä näytelmässä jäädä!

Nimirooleissa olevat näyttelijät tuovat loistavasti esille hahmojensa luonteita ja toiveita. Kaikki suoritukset ovat hienoja, mutta Lännen Ilkeän Noidan roolisuoritus on erityinen! Näytelmässä Lauri Ketonen pääsee loistamaan miltei pääroolissa ja se hänelle suotakoon, suoritus on sen verran loistava. Mukana olleen esikoisen mielestä taasen Taikuri Oz on verraton, jonka vihreänä kiiltevä pää huvittaa vielä monta päivää esityksen jälkeen.

Dorothy, Variksenpelätti ja Peltinen tapaavat Leijonan. Kuva: Mikko Vihervaara / Turun Kesäteatteri
Dorothy, Variksenpelätti ja Peltinen tapaavat Leijonan. Kuva: Mikko Vihervaara / Turun Kesäteatteri
Dorothy ja Lännen Ilkeä Noita unikkopellolla. Kuva: Mikko Vihervaara / Turun Kesäteatteri
Dorothy ja Lännen Ilkeä Noita unikkopellolla. Kuva: Mikko Vihervaara / Turun Kesäteatteri

Ja vaikka Vartiovuorella ei lennähdetä Ihmemaahan tutun melodian turvin, on Valtteri Lipastin musiikki yksi näytelmän kantavista voimista läpi seikkailun. Jopa niin paljon, että huomaan vielä viikko ensi-illan jälkeen laulavani Matkalaulua toistuvasti. Jos et ole vielä päässyt näytelmää näkemään, löytyy Turun Kesäteatterin sometileiltä maistiaisia näytelmästä ja sen musiikista!

Kopauta punaisia paljettikenkiäsi kolmesti vastakkain – pian olemme jo Ihmemaassa!

Turun Kesäteatteri Vartiovuorella, Vartiovuori, Turku. Esityksiä 11.8.2018 saakka. Suositus yli 3-vuotiaille.

Mainokset

Lumoavat teatterinuket Brinkkalan galleriassa

Haluatteko kokea jotain elämyksellistä ja samalla kertaa ilmaista? Minulla on loistava vinkki! Nimittäin Brinkkalan galleriassa Vanhan Suurtorin kupeessa on esillä Nukkenäyttely. Näyttely on loistava pilkahdus siitä, millaista taidetta teatterinuket voivat olla.

Heini Maarasen nukkeja näytelmästä Hamlet (2017)
Heini Maarasen nuket Turun kaupunginteatterin ja Aura of Puppetsin näytelmästä Hamlet (2017)

Nukketeatteriammattilaisten verkoston Aura of Puppetsin kokoama Nukkenäyttely koostuu kahdesta huoneellisesta nukkeja, joista jokainen on saanut paistatella parrasvaloissa. Näyttelyssä esillä olevat teatterinuket on koottu kahdeksastatoista näytelmästä ja kaikki ovat Aura of Puppetsin jäsentaiteilijoiden tekemiä. Monet nukeista ovatkin minulle jo entuudestaan tuttuja nähdyista näytelmistä, mutta näin läheltä en ole yhtäkään niistä koskaan nähnyt.

Miksi sitten juuri tämä näyttely kannattaa nähdä? Yksinkertaisesti koska näyttely on upea! En tiedä mitä odotin, mutta heti näyttelytilaan saapuessani olin vaikuttunut. Teatterinuket luovat olemassaolollaan tilaan varsin taianomaisen tunnelman. Ne ovat niin eläviä ja samalla niin satumaisia, etten tiedä katsovatko ne minua vai minä niitä. Erityisen tunnelman luo myös se, että mikään niistä ei ole pelkkä koriste. Jokainen esillä oleva nukke on ollut osa teatteriesityksiä ja luotu liikkumaan. Muistan, miten inihmillisesti  keväällä näkemieni Rauhanneuvottelijan sekä Nooat – sillä hän oli herralle mieluinen -näytelmien nuket liikkuivat. Nyt ne  kuitenkin ovat pysähtyneet. Muisto antaa kuitenkin aavistuksen siitä, miten eläviä teatterinuket nukettajiensa käsissä voivat olla.

Laura Hallantien nukkeja näytelmästä Paleleva Elefantti ( 2015/2018)
Laura Hallantien nukkeja TEHDAS Teatterin näytelmästä Paleleva Elefantti (2015/2018)
Heini Maarasen nukkeja näytelmästä Romeo ja Julia
Osa Heini Maarasen nukeista TEHDAS TEatterin näytelmästä Romeo ja Julia (2015)

Näyttelyä kiertäessäni en voi kuin ihmetellä nukkejen monipuolisuutta ja niiden taidokkaita yksityiskohtia ääneen. Juuri yksityiskohdat tekevät tästä näyttelyn, joka on itse koettava. Eivät pelkät valokuvat anna niille oikeutta. Erityisen kiehtovaa näyttelyssä on teatterinukkejen erilaisuus. Osa niistä on varsin pieniä, melkein kämmenelle mahtuvia, toiset taas itseäni suurempia. Mukana on myös Aurajoessa viime vuonna nähty Lemminkäisen käsi, joka on osa jättinukkea. Toiset nukeista pääsevät osaksi painajaisuniani, toiset taas naurattavat hulvattomuudellaan. Jotkut ovat niin elävän näköisiä, että en uskalla katsoa niitä silmiin ja toisia haluaisin silittää. Käsittämätöntä taidokkuutta!

Laura Hallantien Piip-nukke
Laura Hallantien Piip-nukke TEHDAS Teatterin näytelmästä Müna (2013)

Näyttelyesitteestä saa tuntumaa nukketaiteilijoiden työhön. Esillä olevien nukkejen valmistuksessa on käytetty niin vaahtomuovia, sukkahousuja, lateksia, puuta, rautalankaa, villaa ja erilaisia karvoja. Esillä olevat nuket ovat monipuolinen kavalkadi nukketyypeistä. Ennen tätä näyttelyä en tiennyt miten teatterinukkeja edes lajitellaan. Nyt tiedän, että on olemassa niin pöytänukkeja, niskakeppinukkeja, suunukkeja, lankanukkeja, paperinukkeja ja kokovartalonukkeja. Osan liikuttamiseen tarvitaan useampi nukettaja, suurimpaan osaan riittää yksi.

Näyttelystä saadun uuden tiedon määrä ei kuitenkaan hengästytä, vaan saa innostumaan. Haluan päästä pian näkemään lisää nukketeatteria! Haluan nähdä nukkejen liikkuvan. Onneksi ainakin Turussa tarjontaa on. Täällä järjestetään jopa vuotuinen nukketeatterifestivaali TIP-Fest marraskuussa Manillassa. Turhaan ei Turkua luonnehdita Suomen nukketeatteripääkaupungiksi!

Heini Maarasen nukkeja näytelmästä Myrsky (2013)
Heini Maarasen nukkeja TEHDAS Teatterin näytelmästä Myrsky (2013)

Aura of Puppetsin Nukkenäyttely Brinkkalan gallerissa (joulurauhan julistuksesta tutun Brinkkalan talon toinen kerros Vanhan suurtorin laidalla) on esillä 8.7.2018 saakka. Ehdottomasti suosittelen tätä ihan jokaiselle!

Uudistunut Apteekkimuseo ja Qwenselin talo

Apteekkimuseon sisäänkäynti

Jokirannasta löytyy kaupungin uusi helmi: uudistunut Apteekkimuseo ja Qwenselin talo! Kun melko täydellisen uudistuksen viime vuosina läpikäynyt museo avautui tänään yleisölle, olin ensimmäisten joukossa tutustumassa. Ja täytyy kyllä heti todeta, että ensivaikultelmani uudistuksesta oli todella innostunut!

apteekkimuseo_vitriini

Ensimmäisen kosketuksen uudistukseen asiakkaat saavat heti museoon saapuessaan: entinen sisäänkäynti jokirannan puolelta on suljettu ja museoon kuljetaan sisäpihan kautta. Onnistunut muutos, niin saavutettavuuden kuin esteettisyyden näkökulmasta, onhan umpinainen sisäpiha punaisine rakennuksineen ja kesäkahviloineen yksi Turun viehättävimmistä. Esteettömyys onkin ollut yksi museouudistuksen tärkeimmistä asioista. Vaikka edelleen lastenvaunut tulisi jättää narikkaan, pääsee rakennukseen sisälle ja tiloissa kiertämään pyörätuolilla ainakin aikaisempaa paremmin, vaikka toki edelleen kynnyksiä vanhassa talossa riittää. Lisäksi saavutettavuutta on parannettu muun muassa lisävalaistuksella ja uusituilla opasteilla. Eikä vähäisin muutos ole myöskään wc:n, naulakoiden ja lukittavien lokeroiden rakentaminen.

Säilytyslokerot
Ihania yksityiskohtia: museon säilytyslokerot esittelevät vanhoja paikallisia apteekkietikettejä.

Saavutettavuuden lisäksi museokokonaisuutta on selkeytetty. Nyt Apteekkimuseon ja 1700-luvun lopun säätyläiselämää esittelevät huoneet on eriytetty  toisistaan. Tämä on mielestäni toimiva ratkaisu, ovathan ne todellisuudessakin olleet kaksi eri asiaa, joilla ei varsinaista yhteyttä ole ollut. Apteekkiahan talossa ei ole koskaan sijainnut, vaan apteekkikalusteet ovat alkujaan päätyneet Oulusta museoon. Ja vaikka talossa asunut herra Pipping työkseen lääkkeiden kanssa toimikin, oli hän ammatiltaan lääketieteen professori. Kaiken tänään oppimani perusteella professori Pipping on museonsa ansainnut. Hän esimerkiksi aloitti Turussa isorokkorokotukset vuonna 1802. Yhdet ensimmäisistä rokotettavista olivat tietenkin hänen lapsiaan.

Tiitu Takalon taiteilema Pippingin perhe toivottaa vieraat tervetulleiksi museoon.
Tiitu Takalon taiteilema Pippingin perhe toivottaa museokävijät tervetulleeksi.
Museon digitaalinäyttö
Paljon lisätetoa löytyy museon digitaalisista näytöistä.

Kahden näyttelykokonaisuuden eriyttäminen ei ole kuitenkaan tehnyt museosta sirpaleista. Kulku museossa on selkeää ja uudistuksen myötä johdonmukaista. Ensin säätyläishistoria tyylihuoneineen ja sitten Apteekkimuseon osuus lukuisine esineineen. Museokierros aloitetaan 2000-luvun museotekniikkaa hyödyntävästä johdantonäyttelystä. Tilassa museovieras pääsee samalla kertaa tutustumaan niin talossa asuneeseen Pippingin perheeseen kuin apteekkimaailmaan. Erottelu näiden kahden teeman kesken on toteutettu värimaailmoin: vaaleanpunaisella Pippingin perheen tarina, vihreää taustaa vasten on merkattu apteekkimuseon esineistö. Johdantonäyttelytila on raikas ja tuo vahvasti mieleen ihanan Helsingin kaupunginmuseon. Seinällä vieraat toivottaa tervetulleeksi Tiitu Takalon taiteilema Pippingin perhe, vaikka kaikkia viittätoista professorin lasta ei kuvaan olekaan saatu ujutettua.

apteekkimuseo_opaste
Mikä kasvi mahtaa olla kyseessä?

Museouudistuksesta huolimatta ja osittain asiakkaidenkin pyynnöstä, on museon perinteinen ja seesteinen tunnelma haluttu säilyttää ennallaan. Johdantonäyttelyn jälkeisistä, varsinaisista museohuoneista on turha lähteä etsimään digitaalisia näyttöjä tai edes näyttelytauluja. Kaksi ainoaa diginäyttöä on johdantonäyttelyssä ja niihin kyllä kannattaa tutustua. Niistä löytyy tietoa niin Turun entisistä apteekeista, vitriinien esineistä kuin talon historiasta ja Pippingin perheestä. Muun tarvittavan tiedon voi saada kesäopastuksilla, tiskiltä(kin) lainattavasta ääniopasteesta tai kuten minä: näyttelyvalvojilta. Ja tässäkin museossa kannattaa uskaltaa kysyä ja ihmetellä, itse ainakin olisin kävellyt kiinnostavien yksityiskohtien ohi ilman asiansa tuntevaa henkilökuntaa.

Apteekkimuseo_sali

apteekkimuseo

Ja niitä yksityiskohtiahan muuten riitti! Seiniltä löytyi upeat hiuksista kudotut taulut, apteekin puolelta kalusteiden kätköistä löytynyt toivekirje rakkausseerumista ja pihalta uudet kasvikyltit monikielisine nimineen. Museokäynnillä tunsin välillä olevani kuin lapsi karkkikaupassa, en tiennyt mihin katseeni kääntäisin. Tähän varautuneena olin kerrankin liikkeellä yksin, joten saatoin rauhassa kierrellä ilman pelkoa pikkukäsien kurkottelusta vääriin paikkoihin. Mutta eiköhän sekin ole viikonloppuna vielä edessä, uskonpa lastenkin nauttivan tästä museosta ja pihalta löytyvästä lasten omasta leikkitilasta, Lasten apteekista paljon. Lasten omasta museokäynnistä ja heidän tunnelmistaan saatte kuulla kesän mittaan lisää!

Koko tämän viikonlopun ajan (1.-3.6.2018) Apteekkimuseossa juhlitaan avajaisia ja museoon on myös kaikille ilmainen sisäänpääsy. Lisätietoa avajaisista löytyy tästä linkistä.

VAFT 2018

VAFT 2018 2

Eilen vietettiin Kino Dianassa Video Art Festival Turku 2018 -tapahtuman avajaisia, jonne myös me Susannan kanssa poikkesimme. Aivan kuten viime vuonnakin, VAFT korkkasi oman festarikesäkauteni. Ja millä tavalla: avajaisissa saimme maistiaisia sunnuntaihin saakka kestävästä festaritarjonnasta. Makupalat olivat niin mukaansatempaavia, että pakko (onni) on lähteä kiertämään kaupunkia uusien videoelämysten perässä.

Tänä vuonna jo kolmatta kertaa järjestettävä festivaali tuo Turun kaupunkikuvaan videotaidetta niin kansainvälisiltä kuin suomalaisilta tekijöiltä. Kahden karsintakierroksen jälkeen ohjelmistoon on valittu 24 erilaista teosta, jotka tuovat monipuolisesti esille videotaiteen eri muotoja ja taidekentän monipuolisuutta. Vaihteluna viime vuosiin, tällä kerralla videofestivaali levittäytyy yhä useampaan paikkaan kaupungissa, niin sisä- kuin ulkotiloihin. Monipuolisten esityspaikkojen takia videotaiteen ääreen ei tarvitse edes hakeutua, vaan teoksia pääsee katsomaan myös ohikulkumatkalla.

VAFT 2018 esite

Yksi eksoottisimmista esityspaikoista on varmasti Turun yliopiston liikuntakeskus Sport Sirkka, jossa esitettävä Martta Tuomaalan FinnCycling-Soumi-Perkele! Vol. 2 on ensivaikutelman perusteella yksi omista suosikeistani. Muita esityspaikkoja ovat esimerkiksi Turun pääkirjasto, Kaupunginteatterin ulkoseinä, sekä näyttelykontit Vanhalla Suurtorilla ja avajaispaikkanakin toiminut Kino Diana Humalistonkadulla. Lisäksi koko festivaalin ajan pakettiautoon rakennettu elokuvateatteri VAFTmobiili, kiertää kaupungissa esittämässä teoksia.

Festivaalin tarkemmat aikataulut sekä taideteokset tekijöineen löytyvät Video Art Festival Turun omilla sivuilla tästä linkistä.  Käykäähän tutustumassa ja suunnatkaa videotaiteen äärelle!

 

Toukokuu on kirppiskuu

Toukokuussa on paljon kirpputoreja Turussa, kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty

Aivan kohta se on täällä, nimittäin toukokuu ja kaikki ihanat ulkoilmatapahtumat. Jo viime vuonna sain huomata, että toukokuu on ulkoilmakirpputorien ja -myyntitapahtumien kannalta ainakin täällä Turussa paras mahdollinen kuukausi. Todellinen kierrättäjien unelmakuukausi siis! Tänäkin vuonna kuukauden jokaiselle viikolle näyttää riittävän kirppistapahtumia, joihin suunnata aarrejahtiin, parhaimpina viikonloppuina jopa useampia! Kaiken lisäksi useimmista näistä tapahtumista löytyy myös hauskaa oheisohjelmaa tai ainakin kahvia ja pullaa, joten tiedän varsin monta huonompaakin tapaa viettää toukokuun viikonloppuja.

Koostin listan tapahtumalinkkeineen näistä myyntitapahtumista myös muille yhtä innokkaille löytöjen etsijöille ja kierrätetyn tavaran haalijoille (ja tietenkin myyjille). Toivottavasti kelit ovat suotuisat ja onni myötä!

Sunnuntaina 6.5. Linnateatterin PopUp-kirppis (11-17) Dominossa

Kirppiskuukauden aloittaa Linnateatterin kirppistapahtuma, jossa löytöjä voi tehdä myös teatterin omasta myyntipöydästä. Kuka tietää, ehkä sieltä löytyy näkemäsi näytelmän puvustustakin? Linnateatterin ravintola on myös auki koko tapahtuman ajan, eli ainakaan tyhjin vatsoin ei paikalta tarvitse poistua. PopUp-kirppiksen oma FB-tapahtuma löytyy tästä linkistä.

Torstaina 10.5. Kirppistapahtuma Helatorstain heilahdus (11-15) sekä museokaupan remonttimyynti (11-19) Museokeskus Forum Marinumin parkkipaikalla

Helatorstaisen vapaapäivän kunniaksi kannattaa suunnata jokirantaan peräkonttikirppikselle Forum Marinumin edustalle. Ulkokirpputorin lisäksi myös museon sisätiloissa kannattaa poiketa, hienon museokokemuksen lisäksi saattaa mukaan tarttua myös jotain kiinnostavaa museon omasta remonttimyynnistä kokoustila Messistä. Ps. myyjille ei ole paikkamaksuja, mutta ei myöskään paikkavarauksia. Lisää tapahtumasta löytyy tästä linkistä.

Lauantaina 19.5. Raunistulapäivä (11-15)

Osana Kaupunginosaviikkoja järjestettävä Raunistulapäivä on yksi suosikeistani. Tuolloin tuo sokkeloinen puutaloalue muuttuu yhdeksi suureksi kirppiskahvilaksi, jossa helposti tulee vietettyä tovi jos toinenkin. Kartta ja lisätiedot tapahtumasta löytyvät tämän linkin takaa.

Sunnuntaina 20.5. Portsan katumarkkinat (11-15)

Tämä tapahtuma on perinne, Portsan katumarkkinat on järjestetty jo 29 kertaa! Kahden korttelin matkalle Puutarhakadulla levittäytyviltä markkinoilta on helppo tehdä löytöjä, vaikka varmasti myös tungosta on luvassa. Kirppismyynnin lisäksi myös ruokaa, live-musiikkia ja uudempien tavaroiden myyntiä luvassa. Hauskana lisänä tapahtumaan Veto-Jussi -veturi kuljettaa markkinaväkeä satamaan ja takaisin (10/5e). Tästä linkistä pääset katumarkkinoiden omaan tapahtumaan.

Sunnuntaina 20.5. Turun ylioppilasteatterin Kirppisklubi (16-21)

Vasta iltapäivällä avautuva TYT:n Kirppisklubi on aamu-unisten unelma. Siellä pääsee ostosten lomassa nauttimaan mocktail-baarin antimista ja DJ-musiikista. Kuulostaa hyvältä, eikö?  Ota siis sunnuntaisen iltakävelyn suunnaksi jokiranta ja Turun ylioppilasteatteriTästä pääset tapahtuman sivulle ja samalla ilmoittautumaan vaikka myyjäksi Kirppisklubille.

Lauantaina 26.5. Siivouspäivä (koko päivä)

Toukokuun viimeisenä lauantaina vietetään jälleen kerran Siivouspäivää. Tarkempia myyntipaikkoja kannattaa etsiä Siivouspäivän omilta sivuilta, turhasta tavarastaan eroon haikailevia on joka vuosi löytynyt kiitettävä määrä eri puolilta kaupunkia.

Lauantaina 26.5. DaisyLadiesin kirpputori Muistolassa

Osana monipäiväistä Jokisataman avajaistapahtumaa järjestää DaisyLadies kirpputorin Linnankadun varrella sijaitsevassa toimitalossaan Muistolassa. Muistojen talo eli Muistola on pelkästään rakennuksena tutustumisen arvoinen: entinen köydenpunojantalo on rakennettu jo 1600-luvulla! Kirpputorin tarkempi ajankohta ei ole vielä selvillä, mutta kannattaa seurata ilmoittelua esimerkiksi Jokikadun avajaisten FB-tapahtumassa. Sieltä löytyy hyvin menovinkkejä koko tapahtumaviikonlopun ajaksi torstaista sunnuntaihin.

Sunnuntaina 27.5. Pohjolan pihat (11-16)

Sunnuntaina kannattaa suunnata radan toiselle puolelle Pohjolan idylliseen kaupunginosaa. Pohjolan Pihat -tapahtumassa löytyy aina vähintään silmäniloa ihanista puutarhoista. Mukana olevia pihoja on aina Koulukadulta Satakunnantielle saakka, joten varaa mukaan hyvät kengät ja iloinen mieli. Alueen kartta ja tapahtumasivu löytyvät täältä.

Sunnuntaina 27.5. Henrikin pihakirppis (11-15)

Viime vuotiseen tapaan samana sunnuntaina järjestetään Henrikin pihakirppis aivan Tuomiokirkon kupeessa, Henrikinkadun varren puutalojen sisäpihalla. Sopuhintaisten aarteiden lisäksi luvassa myös herkkuja ja muurinpohjalettuja! Kirppiksen FB-tapahtuma löytyy tästä linkistä.

Mihin näistä sinä suuntaat kirppistelemään?

Ps. Huomaa myös, että äitienpäivän aattona, lauantaina 12.5. järjestetään Logomossa Uuden muotoilun kevätmarket klo 10-17. Sieltä viimeistään löytyvät ne aarteen kotiin ja lahjapaketteihin.