Utö, Parainen. Suomen eteläisin asuttu saari. M/S Baldur rantautuu entiselle Puolustusvoimien laiturille. Sitä on vastassa kourallinen ihmisiä: osa kyytiin hyppääviä, osa noutamassa rahtia tai kylään tulleita vieraitaan. Hiekkatien laidassa on rivi puisia vetokärryjä, joissa lukee kenelle ne kuuluvat. On heinäkuinen maanantai.
”Minun armeija-aikanani yhteysalus otti kiinni kylän laituriin, eikä tähän”, mainitsee matkassa mukana oleva puolisoni. Astuessamme kaukana ulkosaaristossa olevan saaren maaperälle, entiselle sotilasalueelle, palvelusajan muistot alkavat kiertyä auki kuin kerälle aseteltu köysi.
Takana on noin viisituntinen, maksuton yhteysalusmatka Nauvon Pärnäisistä kolmen saaren kautta tänne Utöhon. Suuntaamme majapaikkaamme, Utö Havshotelin päärakennukseen Kasarmiin. Vastaanoton, ravintolan ja osan huoneista käsittävällä rakennuksella on sotilaallinen historia: se on toiminut vuosikymmeniä armeijan käytössä. Puolustusvoimien poistuttua saarelta vuonna 2005 tämä ja pari muuta on muutettu hotelli–ravintolaksi. Muutama kohta saaresta on yhä sotilasaluetta, minne on pääsy kielletty.
Armeijan aika on yhä läsnä Kasarmissa, tuossa betoniarkkitehtuurin malliesimerkissä, mm. huonejaossa, pintamateriaaleissa ja ovenpielien nimikylteissä. Muistoja nousee esiin: saan kuulla, että vastaanottotiskin paikalla oli ennen sotilaskodin kahvio. Sen vieressä ravintolasalissa tarjoillaan nykyään apetta matkailijoille sen kummemmin arvoon katsomatta. Ennen tila oli jaettu varusmiesten ja kantahenkilökunnan puoliin.
Varaamani huone on käytävällä, jossa on ollut varusmiesten tuvat. Ne on nyt jaettu moderneiksi hotellihuoneiksi. Tällä käytävällä on tehty tuhansia kertoja miehistön iltalaskenta, jonka jälkeen yöpäivystäjä on mennyt pitämään vahtia nykyään liinavaatevarastona toimivaan tilaan. Enää sen katonrajassa ei ole televisiota, jota katsella yön pitkinä tunteina.
Astun uteliaana hotellihuoneeseen sisään, ja näkymä on tavanomaisen hotellihuonemainen. Sävyiksi on valittu kirjo sinistä, mustaa, harmaata ja valkoista. Ikkunasta näkyy korkealle kohoava linkkitorni, kallio sekä pala sinitaivasta.
Aurinko paistaa korkealta taivaalta. Saaren sanotaankin olevan kesäisin Suomen aurinkoisin paikka. Horisontti näkyy melkein joka suuntaan. Miten kaunista!
Olen etukäteen ajatellut Utön karuksi kalliosaareksi. Saankin yllättyä sen kasvillisuuden määrästä. On puita, pensaita, kukkia ja hyötykasveja sekä kanervaa, sammalta, heinää ja nurmikkoa – niiltä osin, mitä kuiva kesä ei ole näännyttänyt. Kallioilla kasvaa myös merikaalta. Erikoisempiakin kasveja täällä voisi nähdä: laivojen paarlastin eli painolastin mukana on livahtanut tuliaisia maailmalta.
Havaitsen kallionnyppylöiden lomassa myös pieniä rakennelmia. Ne ovat armeijan louhimia bunkkereita, joista osa on tehty sotien jälkeen. Mukulakivetty kylätie puolestaan on valmistunut Venäjän vallan aikaan. Tuntuu ihmeelliseltä kävellä mukulakiveyksellä ja miettiä sitä rakentaneita ihmisiä. Eri aikakaudet kerrostuvat.
Saaren keskus on kylä, jossa on muutamia laitureita veneineen, erilaisia rakennuksia, ympäri vuoden avoinna oleva Utö Handel -kauppa sekä vierasvenesatama. Huomaan yhden ranta-aitan ovenpielessä mainoksen tuoreiden sämpylöiden ja saaristoleivän itsepalvelumyynnistä. Varaan seuraavalle aamulle aikaa hakea paluumatkaeväät juuri täältä.
Portaiden päässä, punaisessa vanhassa puutalossa on kahvio-matkamuistomyymälä. Sitä pitää Hannas Horisont, jolta voi myös varata mm. majoitusta tai opastuksia saarelle. Ja opastuksellehan on päästävä!
Paikallisoppaamme Hanna Kovanen kertoo opastuksella jyhkeän puna-valkoisen kivimajakan juurella saaresta, sen historiasta ja hieman tulevaisuudesta. Tiesitkö, että saarella on koulu?
Majakan vieressä on luotsiasema. Aivan kuin tilauksesta Utön merialueelle saapuu laiva, jota kohti lähtee luotsivene. Näille tuulisille vesille on haaksirikkoutunut monta laivaa. Monta kertaa utölaiset ovat koonneet voimansa ja olleet auttamassa erilaisissa havereissa voimiaan säästämättä. Meri antaa, meri ottaa.
Joillekin Utö-vierailun kohokohta on nähdä jokin harvinainen lintu tai kasvi. Minulle se on vierailla opastuskierroksella Suomen vanhimmassa yhä käytössä olevassa majakassa. Portaita en laske, mutta niitä riittää.
Perillä kolmannessa kerroksessa ei odota vanha majakanvartija, vaan pieni majakkakirkko.Sen penkillä istuessani pohdin niitä lukuisia sukupolvia, jotka ovat saarella eläneet ja työskennelleet. Ulkosaaristossa, kaukana kaikesta.
Tänä vuonna elämme varsin poikkeuksellista joulun aikaa ja paljon tapahtumia on uusien rajoitusten takia jouduttu perumaan. Kokosimme kuitenkin vinkkilistan Turun seudulle (ja vähän valtakunnallisestikin) tuomaan valonpilkahduksia joulunodotukseen. Omassa pienessä seurueessa on mahdollista nauttia monesta jouluisesta ulkoilma- ja etätapahtumasta. Myös muutama Turun seudun museo on yhä avoinna rajoittaen yhtäaikaisen kävijämäärän kymmeneen. Muistathan mennä nauttimaan tapahtumista ja kulttuurista vain täysin terveenä huolehtien turvaväleistä ja hyvästä hygieniasta! Varmistathan myös tapahtuman toteutumisen suoraan järjestäjältä.
Museoiden joulu
Perinteistä vanhan ajan joulua vietetään Liedon Vanhalinnassa. Kauniit joulukoristelut saavat ihastumaan joulutunnelmasta. Tonttusuunnistukseen voi ryhtyä koko perhe. Museo on avoinna sunnuntaisin kello 13–16 joulukuun 20. päivään 2020 saakka. Museokauppa Hildasta löydät ihania käsitöitä kuusen alle. Pääsymaksu ja rajoitettu henkilömäärä. Päivitys:Liedon Vanhalinna on avoinna sunnuntaihin 13.12.2020 saakka.
Naantalin museossa vesi herahtanee kielelle, kun Joulun leivonnaiset -näyttely esittelee joulun herkkujamme sekä niiden kansainvälistä taustaa. Näyttely on avoinna lauantaista sunnuntaihin 28.11.–20.12. ja 26.–30.12.2020 joka päivä kello 11–15. Pääsymaksu ja rajoitettu henkilömäärä.
Uudenkaupungin museossa vietetään muistojen joulua Wahlbergin museotalon ODOTUSTA JA ILOA Lasten joulunviettoa 1940–1990 -luvuilla-näyttelyn myötä. Se on avoinna tiistaista lauantaihin kello 12–15 (ei juhlapyhinä) 8. tammikuuta 2021 saakka. Museokaupassa myydään kivoja paikallisia tuotteita. Pääsymaksu ja rajoitettu henkilömäärä. Seinätön museo -opasteilla voi tutustua museoon ja puutalokaupungin historiaan etänä. Päivitys:Uudenkaupungin museo on avoinna lauantaihin 12.12.2020 saakka.
Iki-ihanan Ett Hem -porvariskotimuseon joulutunnelmaan ei rajoitusten takia pääse tänä vuonna ihailemaan paikan päälle. Museo lupaa kuitenkin kuvia ja videoita Alfred ja Hélène Jacobssonin kodin joulutunnelmasta museon somekanavissa. Täältä voit lukea Ett Hemin joulusta parin vuoden takaa.
Joulun ja itsenäisyyden säveliä
Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä järjestää tänä vuonna joululaulutilaisuuksia ulkona sekä etänä. Esimerkiksi Maarian kirkon Perinteinen joululaulutilaisuus lähetetään netin kautta 13.12.2020 kello 18.
Itsenäisyyspäivää juhlistetaan Turun kaupungin itsenäisyyspäivän juhlakonsertilla sunnuntaina 6.12.2020 kello 12. Turun filharmonisen orkesterin esittämänä kuullaan kotimaisen taidemusiikin helmiä sekä runoja. Kapellimestarina konsertissa on Markus Lehtinen ja solistina on baritoni Kristian Lindroos. Täältä näet konsertin etänä suorassa lähetyksessä sekä pääset katsomaan myös vanhojen konserttien tallenteita.
Jazz City Turun pikkujoulustriimistä pääsee nauttimaan etäyhteydellä keskiviikkona 16. joulukuuta 2020. Paikalliset muusikot jamittelevat Live at Jazz Office Turku: Christmas Stream -keikalla Facebook-livessä. Tapahtumaan voi ostaa kannatuslipun Tiketistä.
Hyvää tehden
Joulupuu-keräyksessä saa ilahduttaa Turun lastensuojelun pieniä asiakkaita. Ympäri Turkua oleviin keräyspisteisiin voi tuoda itse tehdyn tai ostetun lahjan tai lahjakortin valitsemalleen ikäryhmälle pääasiassa 6.12.2020 mennessä. Keräykseen voi osallistua myös netissä ja myös muilla paikkakunnilla.
Hopen Turun joululahjakeräykseen voi tuoda lahjan lapselle tai nuorelle. He ovat saaneet esittää täsmätoiveen lahjastaan, joten paketti on varmasti mieluinen. Keräys on Hansatorilla tiettyinä päivinä 19.12.2020 saakka.
Turun kirjastoissa on mahdollisuus ilahduttaa joulutervehdyksellä vanhempaa väkeä Siskojen ja Simojen organisoimassa Joulupostia ikäihmisille -keräyksessä. Keräyslaatikoita on Aunelasta Yli-Maariaan 11.12.2020 saakka. Keräys on valtakunnallinen, kurkkaahan kaikki paikkakunnat ja keräyspisteet täältä.
Yksinäistä vanhusta voi ilahduttaa myös joulukukalla. Turun seudulla sekä netissä on monta erilaista kukkakeräystä. Operaatio Amarylliksessä valitaan nettisivuilta tai Jennyn Kukasta Turusta haluttu kukka ja Kaarinan kotihoito toimittaa sen Kaarinan alueen vanhuksille. Keräys on 13.12.2020 saakka. Ole joulupukkina seniorille -kampanjassa (17.12.2020 saakka) lahjoittaja ostaa valitsemansa kukan ja se toimitetaan saajalle iloa tuomaan. Turusta mukana on Stockmann. Hyvän mielen joulukukka -keräykseen voi osallistua esimerkiksi Kukkakauppa Tähkässä Turussa 19.12.2020 saakka. Saaja valitaan esillä liikkeessä olevista korteista, mieluisa kukka tarjonnasta ja se toimitetaan pienen tervehdyksen kera Turun kaupungin kotihoidon asiakkaille Turun tuomiokirkon alueella.
Joulun tunnelmaa kävelyretkillä
Teatterisilta on tämän joulun alla koristeltu joulunpunaisin palloin, siksak-valoin sekä joulukuusin. Turun Kaupunginteatterin Cabaret-musikaalista inspiroituneen Cabaret-sillan ovat suunnitelleet lavastaja Teemu Loikas ja valosuunnittelija Janne Teivainen. Sillalla kuultava äänimaailma on äänisuunnittelija Eero Auvisen koostama. Tätä Cabareeta ei ole peruttu!
Iltakävelyllään voi Teatterisillan ohella ihailla jokirannan valaistusta ja kauniisti valaistuja jokilaivoja. Valon polku muodostaa hauskan reitin, jota pitkin voi vapaavalintaisessa järjestyksessä bongailla eri kohteissa olevia valotaideteoksia tammi-helmikuulle 2021 saakka. Kierrä vaikka kaikki!
Raunistulan puutalokaupunginosassa pääsee ihailemaan Raunistulan asuinkiinteistöyhdistyksen Raunistulan joulukalenteria. Päivittäin avautuu uusi luukku, joka on jouluinen ikkuna tai asetelma eri puolilla kaupunginosaa.
Itäpuolella Turkua Maarian pappilanjouluseimeä voi lähteä ihastelemaan vaikkapa poskia kipristävässä pakkassäässä. Vanhaan porttirakennukseen tehty seimi on avoinna päivittäin kello 10–17 tammikuun 6. päivään 2021 saakka.
Keskellä Naantalia Itsenäisyyden puistossa on perinteinen jouluseimi myös 6. tammikuuta 2021 saakka.
Koko perheen iloksi
Perhetalo Heideken avaa joka päivä jouluisen luukun netissä Meidän perheen joulunodotus -kalenterissa. Luukuissa seikkailevat tontut Väkkärä, Mekkala, Täpinä ja Huiskis, ja ne vinkkaavat esimerkiksi kivaa yhteistä tekemistä. Heidekenin sisäpihalla voit käydä bongaamassa ulkoapäin kalenterin luukkuja 6.1.2021 saakka.
Liedossa Annantuvan ympäristössä on vielä lauantaihin 5. joulukuuta 2020 saakka Joulupolku. Valot, äänet ja kuuset ovat luomassa tunnelmaa. Mahtaako jossain näkyä tontun punainen nuttukin? Joulupolku on avoinna arkisin kello 16–20 ja lauantaina kello 15–20.
Littoisten hiekkarannalla on Kaarinan Kulkijoiden ja Metsämörriyhdistyksen Tonttupolku perheille omatoimisesti 20. joulukuuta 2020 saakka. Reitti lähtee tanssilavan takaa. Pimeällä kannattaa ottaa omat taskulamput mukaan.
Paimiossa voi seikkailla Kriivari-hiiren joulupolulla 6.1.2020 saakka. Joka päivä jouluun saakka avautuu uusi rasti, jossa QR-koodin avulla saa kuulla jouluisen tarinan. Polku lähtee Kriivarin koulun takaa kävelytieltä. Joulupolun ovat tehneet Kriivarin koulun vanhempainyhdistys yhteistyössä Kriivarin koulun ja Paimion Yrittäjien kanssa.
Jouluostoksilla
Monet joulunalusmarkkinat ovat tänä vuonna peruttu. Jos kuitenkin haluaisi muistaa läheistä tai itseään ihanalla kotimaisella tuotteella, tarjoutuu siihen mahdollisuus esimerkiksi Joulumyyjäiset 2020 – nettisivun kautta 18.12.2020 saakka. Sivustolle on koottu hyvä otanta kotimaisista pienyrityksistä.
Turkulaiset PUF ja Televisio Lifestyle Store myyvät myymälöissään sekä verkkokaupoissaan lukuisten kotimaisten designyritysten tuotteita asusteista sisustusesineisiin. Myynnissä on myös paikallisia tuotteita sekä lahjakortteja.
Moni kulttuuritoimija on tiukassa paikassa uusien rajoitusten astuttua voimaan. Heitä voi tukea esimerkiksi hankkimalla lipun tulevaan esitykseen tai lahjakortin itselle tai lahjaksi. Myös avoinna olevien museoiden museokaupat ovat mainio paikka hankkia läheiselle persoonallista pakettiin. Vaikka Aboa Vetus & Ars Nova -museo on sulkenut rajoitusten takia ovensa, palvelee heidän monipuolinen museokauppansa enintään kymmentä henkilöä kerrallaan tiistaista sunnuntaihin 20.12.2020 saakka. Museo tarjoaa myös kivoja minuuttiopastuksia näyttelyihinsä Instagram-tilillään.
Kansallisgallerian museoiden verkkokaupassa voi ostoksia tehdä, vaikka näiden helsinkiläisten museoiden näyttelyt ovatkin kiinni. Paperituotteiden, taidekirjojen, lasten tuotteiden ja koriste- ja käyttöesineiden lisäksi myynnissä on esimerkiksi pitkään voimassa olevia pääsylippuja museoihin.
Elämyslahjakortit klikkaat pukinkonttiin Visit Turun Joulu-KISSKAsta. Mukana on paikallisia kulttuuritoimijoita sekä ravintola- ja majoitusyrityksiä. Valitsisitko lahjakortin esittävään taiteeseen, pakohuoneeseen vaiko kylpylään?
Tänä kesänä olen ilolla tutustunut lähiseudun vierailukohteisiin. Heinäkuun puolivälissä tein pyöräretken Ahvenanmaan ja Turun saaristoon. Retkeni lähtöpiste oli Kustavi, jonka Vuosnaisten satamasta otin lautan Ahvenanmaan saaristoon kuuluvan Brändön Åva-satamaan. Matkani jatkui reitillä Brändön Torsholma–Kumlingen Snäckö–Föglön Överö–Kökar–Nauvon Galtby–Parainen, ja päätepisteenä oli Turku.
Varasin liput ja paikat lauttoihin ja yhteysaluksiin etukäteen, samoin reitin varrella oleviin majapaikkoihin. Saariston kauneus hurmasi, ja haluan vinkata monta kohdetta. Laitahan siis korvasi taakse, jos näille seuduille kulkeudut! Aukioloajat kannattaa tarkistaa kohteesta.
Ahvenanmaan puolelle saapuessani en voinut olla huomaamatta teiden olevan iloisen punaisia. Tien pientareilla kukki esimerkiksi keltamatara, maitohorsma, siankärsämö ja kukintaansa lopetteleva lupiini. Tällaisilla teillä pyöräkin kulkee kevyemmin! Brändössä yövyin Saaristohotelli & ravintola Gullvivanin paritalon huoneistossa. Keittiö-olohuoneen, makuuhuoneen ja kylpyhuoneen käsittävä huoneisto oli mukavan tilava.
Alueella oli rauhallista. Ravintolan antimista nautiskelun lisäksi voi pelata minigolfia,vuokrata veneen tai kajakin tai käydä uimassa uimarannasta. Iltauinnillani vesi oli uskomattoman kirkasta! Gullvivania vastapäätä on kiehtova vanha lauttalaituri: milloinkohan siitä on lopetettu liikennöinti? Matkani jatkui seuraavana aamuna aikaisin, ja illalla valmiiksi toimitettu aamiaistarjotin oli runsas. Jos huoneistossa haluaa syödä omia ruokia, on parin kilometrin päässä kyläkauppa Brändö Andelshandel. Siellä oli jopa kasvisnakkeja!
Lautta Brändöstä Kumlingen pääsaarelle saapui kello yhdeksäksi. Polkiessani satamasta kohti saaren keskustaa hereillä näytti olevan pääasiassa vain söpöjä lampaita, jotka laidunsivat niityllä tien varressa. Iloinen yllätys kuitenkin oli, että kurvatessani Kumlingen kulttuurikeskuksen ja Sjölunds Gårdsmuseumin pihaan museo oli jo avoinna. Siellä on esillä runsaasti tilan esineistöä vuosisatojen varrelta. Ystävällinen paikallinen huikkasi ylhäältä rakennustelineiltä (ruotsiksi, tietysti), että myös Kumlingen kulttuurikeskuksen ovet ovat avoinna ja sinne voi halutessaan kurkata.
Sjölundin tilan päärakennus on toiminut myöhemmin kyläkouluna. Nykyään rakennus on kylän yhteen kokoava kulttuurikeskus, jossa järjestetään muun muassa taidenäyttelyjä. Pihan pieni punainen tupa on taas thaimaalainen ravintola Thai Mat & Cafe Byastugan Kumlinge.
Kuten muualla saariretkeni varrella, myös Kumlingessa kirkko ja hautausmaa ovat rakennettu hieman syrjemmälle kylästä. S:ta Anna kyrkan eli Pyhän Annan kirkon löytää, kun ajelee punaista tietä majstångin eli juhannussalon ohi ja seuraa viitoitusta. Huolella pidetty kirkko teki vaikutuksen jo portilla: vihreät puiset portit sulkevat taakseen kauniisti hoidetun hautausmaan, jossa on jopa lummelammikko. Punagraniittimurskeiset polut johtavat kivikirkkoon, jossa on runsaat ja kauniit kirkkomaalaukset. Ensimmäiset kirjalliset maininnat kirkosta ovat vuodelta 1484. Kirkko on avoinna kesäaikaan, tänä vuonna 8.8.2020 saakka.
Tiedätkö mikä on lentomajakka? En minäkään tiennyt ennen vierailuani Kumlingessa. Uniikki nähtävyys sijaitsee pyörälenkin päässä Kumlingen kylältä. Perillä mäen alla on opasteet kolmella kielellä sekä pieni kipuaminen polkua pitkin ylös kalliolle. Betoninen majakka on valmistunut vuonna 1937 osaksi lentopostiliikenteen suunnanäyttöverkostoa. Verkoston majakoita on myös Turun Pansiossa ja Iniön Perkalassa, mutta vain Kumlingessa on säilynyt puinen konehuone. Konetta siellä ei enää ole.
Jos tie vie Snäckön satamaan, kannattaa pulahtaa uimaan tien vasemmalla puolella olevalle uimarannalle. Matkan varrella kannattaa muutenkin katsoa ympärilleen: Ahvenanmaan saaristossa pyöräilymaisemat ovat huikean kauniit!
Brändön ja Kumlingen jälkeen Kökarin pääsaari yllätti ihmisvilinällään. Sen ei kuitenkaan pidä antaa hämätä: myös Kökarissa on ystävällisiä ihmisiä ja upea ulkosaariston luonto. Hiukopalaa etsiessään suosittelen Skärgårdsbrödin leipomoa & summer bistro och cafeta Karlbyn kylässä. Kasvissyöjänä saan välillä etsiä mieluisaa ruokaa, mutta täällä sitä on tarjolla peräti vegaanisena. Herkuttelin makoisalla, vegaanisella linssipadalla. Maistoin tietysti myös ålandspannkakaa. Skärgårdbrödillä se tarjotaan vadelmahillon ja kermavaahdon kera. Kotiinviemisiksi myynnissä on esimerkiksi Ahvenanmaan limppua tai saaristonäkkäriä.
Peders Aplagårdin alkoholittomia siidereitä myydään laajasti ympäri Ahvenanmaan. Olipa hauska kokemus päästä käymään itse tilalla sen kesä-elokuussa avoinna olevassa kahvila-tilamyymälä Aplabodenissa! Myynnissä on kahvilatuotteita ja lounasta sekä tilan siidereitä ja hilloja. Ahvenanmaan pannukakku tarjoillaan tilan oman omenahillon sekä kermavaahdon kera – kerrassaan herkullista.
Vaikka Kökarin luonto on upea, ei se vedä vertoja Källskärin saaren kauneudelle. Källskäristä eteenpäin on vain aavaa Itämerta. Saarivierailulle ei välttämättä tarvitse omaa venettä, vaan kesäkaudella Brudhäll-hotellin laiturilta lähtee päivittäin opastettu retki saareen. Thomas-oppaan ruotsinkielisen tarinoinnin myötä tutuksi tulivat niin saaren kalastushistoria kuin vapaaherra Göran Åkerhielmin aika vuodesta 1965 lähtien. Åkerhielm rakensi saarelle useita rakennuksia, kuten arkkitehti Reima Pietilän suunnitteleman karjalaisen hirsihuvilan. Karulle ulkosaarelle kovalla vaivalla tehty puutarha kukoistaa upeasti edelleen.
Åkerhielmin tuttavapiiriin kuului kirjailija Tove Jansson, jonka vierailut saarella ovat päätyneet Muumi-kirjoihin saakka. Hirsihuvilan takan päälle puolestaan on päätynyt tilaustyönä Janssonin värikäs Källskärstavlan – tosin nykyisin kopiona. Alkuperäinen on visusti tallessa Ahvenanmaan taidemuseossa.
Opastus on saatavilla ryhmän kielitaidosta riippuen myös suomeksi tai englanniksi. Saarella ei ole mitään palveluita, joten omat vedet ja eväät mukaan. Reitti kulkee välillä pirunpellon irtokivissä ja korkeuseroja on, joten hyvät kengät ovat tarpeen. Opastettuja risteilyjä näyttäisi olevan tänä vuonna 9.8.2020 saakka. Paikat kannattaa varata etukäteen!
Pyöräretkipäivän kruunaa pulahdus viilentävään veteen. Varsinais-Suomen ja Saariston Rengastien puolella Nauvossa siihen on oiva mahdollisuus Främnäsin uimarannalla. Se on vierasvenesataman takana. Rannan pitkällä laiturilta on monet uimaportaat, joista valita oma pulahduspaikka. Myös hiekkarannalta voi kahlata veden syleilyyn, ja pukukopissa voi vaihtaa kuivaa ylle. Kuvaa ei ole, sillä keskityin uimiseen!
Nauvo on söpö kuin karkki. Nauvon keskustassa okrankeltaisessa puutalossa oleva Köpmans on se karkkipussin kirpeän raikas omenakarkki. Myynnissä on niin makeaa kuin suolaista sekä esimerkiksi nauvolaisia Påps & Skålin paletoja eri eräänlaisia hedelmä-marjajäitä. Vegaaninen mango-passion-suklaa suli suuhun nauttiessani sen omenapuiden katveessa ravintolan puutarhassa. Kahvila-ravintolassa järjestetään myös livemusiikki-iltoja.
Paraisten kotiseutumuseo Paraisten keskustassa on vierailun väärti. Museokorttikohteena sinne oli Museokortin haltijana matala kynnys piipahtaa. Kesäisin avoinna oleva museo tarjoaa hyvän katsauksen saaristoelämään 1700-luvun alusta noin vuoteen 1940. Yhtä lukuun ottamatta kaikki rakennukset ovat siirretty museonmäelle eri puolilta Paraisten pitäjää.
Kiersin alueen oppaan kanssa niin, että talojen ulkopuolella hän kertoi jokaisesta talosta ja pyysi kiinnittämään huomiota tiettyihin yksityiskohtiin. Tultuani jälleen ulos keskustelimme mitä mikäkin yksityiskohta kertoo rakennuksen edustamasta aikakaudesta. Löytyypä Kirjalantalosta huone, jossa on yöpynyt V. I. Lenin vuonna 1907 pakomatkallaan länteen. Lasten leikkinurkka on tänä kesänä kiinni, mutta kutsuu leikkimään taas tulevina kesinä. Museota vinosti vastapäätä on suosittu nähtävyys, kalkkilouhoksen näköalapaikka.
Kävin viime kesänä J. L. Runebergin koti -museossa Porvoossa. Oli ihana yllätys Vanhalla Malmilla kierrellessäni löytää avoinna oleva Fredrikantupa. Tähän Ryttarsin tupaan äiti Anna Margareta ja tytär Fredrika Tengström (myöh. Runeberg) muuttivat vuonna 1827 suutari Ekströmin vuokralaisiksi Turun palon tuhottua heidän kotinsa. Ja juuri Paraisilla Fredrika ja Johan Ludvig tutustuivat! Talossa toimii kesäisin kahvila, jossa on myynnissä Café Hallonbladin herkullisia leivoksia ja muun muassa ahvenanmaalaisia marja- ja hedelmälimonadeja. Heinäkuusta huolimatta tarjolla oli myös pieniä runebergintorttupaloja. Pitihän sellaista tietysti maistaa!
Pyöräretkeni varrella oli monta mahdollisuutta tarttua mailan varteen ja viettää hetki minigolfin parissa. Vasta Paraisilla maltoin puttailemaan Seikkailugolf Centriksessä. Keskuspuistossa kanavan vieressä olevan minigolfin kenttä on siistiä tekonurmea ja se on reunustettu kauniilla istutuksilla. Myynnissä on myös virvokkeita ja pientä purtavaa, kuten vohveleita.
Astumme m/s Suomen Suvi -laivaan ja matka Jyväsjärveltä Lutakon satamasta saa alkaa! Sää on ollut sateinen ja harmaa, mutta alkaa pian kirkastua. Pilvien raosta pilkahtaakin kohta aurinko ja se loistaa kauniisti pitkin järven pintaa.
Laivalla on paljon muitakin matkustajia. Risteilyllämme on myös trubaduuri Antti Roihu viihdyttämässä. Istumme omassa sohvaryhmässämme ja saamme rauhassa jutella keskenämme ja valokuva lähes loputtomasti vastaan tulevia, toinen toistaan kauniimpia maisemia. Risteily kulkee Äijälänsalmen kautta Päijänne-järvelle. Ohi vilahtelee Päijänteen saariston saaria: Lehtinen, Vuoritsalo, Vähä-Poro, Iso-Poro, Haapasaari ja muut.
Sään seljettyä myös kannella on mukava olla. Siellä on pöytäryhmiä, joissa voisi myös nauttia matkasta. Istuskelun sijaan ihailen maisemia ja otan ison määrän valokuvia. Taivaan sävyt ja pilvimuodostelmat muuttuvat jatkuvasti, niin myös ohi lipuvat maisemat. Rannoilla on idyllisen näköisiä taloja ja kesämökkejä. Ollappa jollakin noista laitureista uittamassa jalkoja järvivedessä ja odottelemassa rantasaunan lämpeämistä!
Jos joskus muuten mietit missä on sateenkaaren pää, niin vastaus on yllä olevassa kuvassa. Jossain vaiheessa iltaa taivaalle ilmestyy sateenkaari ja sen alku- ja loppupää johtavat molemmat Päijänteeseen!
Risteilylle on mahdollisuus ostaa pelkkä laivalippu tai risteilyn ja illallisen sisältävä yhteislippu. Moni risteilyvieraista käykin heti risteilyn alussa hakemassa noutopöydän antimia. Olemme juuri tulleet myöhäiseltä lounaalta Original Sokos Hotel Alexandrasta, joten nautin ensiksi risteilystä. Myöhemmin haen pöydästä pientä syötävää sekä kahvia ja marjapiirakkaa. Laivalla on myös baari, josta saa ostaa juotavaa.
Päijänne-Risteilyt Hildenillä on myös reittiliikennettä esimerkiksi Lahdesta Jyväskylään ja takaisin. Ensi kerralla aion mennä risteilylle s/s Suomella – pitäähän aito höyrylaivaristeily sisävesillä kokea! Risteilyksi voisi valikoitua Alvar Aalto – e la natura -risteily tutustumaan Aallon suunnittelemaan Säynätsalon kunnantaloon.
Jos mielit isomman porukan kanssa illallisristeilylle, katsohan IhanNaisten tarjous täältä.
Päijänne-Risteilyt Hilden, Jyväskylän satama, Satamakatu 8, Jyväskylä.
Arjen pilkahduksia 