Ravintolavinkit Tallinnaan

 

Olihan siellä Tallinnassa muutakin kuin museoita – nimittäin esimerkiksi toinen toistaan herkullisempia ruokia tarjoavia kahviloita, ravintoloita ja mainiot ostosmahdollisuudet.

Matkamme ajoittui joulun jälkeiseen aikaan. Vaikka jouluaatosta oli jo kolme viikkoa, näkyi joulu vielä katukuvassa. Kaikkialla oli yhä jouluvaloja ja -kuusia täysine koristuksineen ja ravintoloiden pöydissä joulukukka-asetelmia. Suomalaisen perinteen mukaan joulunaika loppuu Nuutin päivään, jota vietetään 13. tammikuuta. Nykyään monella alueella joulu päättyy jo loppiaiseen. Pieni googlailu paljasti, että ilmeisesti samoja joulun ajan juhlapäiviä vietetään myös Virossa. Suomessa ei kuitenkaan enää näe Nuutin päivän jälkeen joulukoristeita oikeastaan missään. Toisaalta ketäpä se haittaa, vaikka kauniit koristeet jäisivät paikoilleen vielä pitkälle tammikuulle.

Mutta niihin ravintoloihin. Aivan ensimmäiseksi haluaisin mainita Vanhankaupungin ytimessä olevan Vegan Restoran V:n. Tämä pikkuruinen Von Krahl -perheeseen kuuluva ravintola tarjoaa pelkästään vegaaniruokaa ja on ilmeisen suosittu, sillä pöytävaraus on tarpeen. Harvassa ovat ne paikat, jossa listalta voisi tilata aivan kaiken! Täällä söin matkan parhaimmat murkinat ja aivan harmitti, kun tilaa ei millään jäänyt jälkiruoalle. Ne ihanat vegaanikakut jäivät odottamaan ensi kertaa. Palvelukin oli sangen sydämellistä. Valitettavasti kuvatodisteita ei ole, sillä keskityin olennaiseen eli herkutteluun. Rataskaevu 12.

mustpuudel_nimi_pieni
Tämä Must Puudelin aamiaiskuva taitaa olla blogimme ensimmäinen ruokakuva.

Vanhassakaupungissa on myös Kohvik Must Puudel. Mutkatonta ja hyvää ruokaa, tunnelmallinen eriparisisustus ja mukavasti tilaa. Osa seurueestamme kävi täällä matkan aikana jopa neljä kertaa! Itse herkuttelin sekä aamiaisella että päivällisellä ja hyvää oli. Erityisen lämmöllä muistelen herkullista kikhernecurryä. Müürivahe 20.

nop_vaaka_nimi_pieni

Matkalla Kadriorgin alueelle voi piipahtaa tässä söpössä Nop-luomukahvila-puodissa. Raitiovaunulla pääsee seuraavalle Koidula-kadulle. Köleri Street 1.

telliskivi_ilta_nimi_pieni
Telliskivi illalla

Telliskiven alue on itsessään jo nähtävyys. Vanha tehdasalue kätkee sisälleen esimerkiksi design- ja ekokauppoja, joiden tarjonnassa vain kukkaronnyörit ovat rajana tuliaisostosten määrälle. Myös erilaisia ravintoloita on joka lähtöön. Suosittelisin erityisesti jo aiemmin hyväksi havaittua F-Hoonea, jossa rento sisustus kohtaa rennon listan. Lapsille on oma leikkihuone. Päivällisen jälkeen on kiva piipahtaa yksille erityisesti olutharrastajille suunnattuun Pudeliin.

telliskivi_nimi_pieni
Telliskiven alue päivällä

Ensi kerraksi jäivät Mondon valinnat 2016 -artikkelissakin mainittu gluteiinitonta ruokaa tarjoava Kivi Paper Käärid ja katuruokaa tarjoavaa Foody Allen.  Kaikki: Telliskivi 60 A.

Mainitsemisen arvoisia ja myös tekstin alun kuvissa vilahtelevia paikkoja ovat myös aasia-fuusioruokaa tarjoava Pelgulinnan/ Põhja-Tallinnan alueella majaileva Kolm Sibulat -ravintola (Telliskivi 2) sekä Vanhassakaupungissa kauniissa vanhassa talossa oleva, myös virolaista pubiruokaa tarjoava No Ku -klubi (Pikk 123). Sisäänpääsyyn tarvitset ovikoodin, joka löytyy Googlella.

Mitä ravintolaa suosittelisit Tallinnassa? Ovatko nämä tuttuja paikkoja?

Bonus: Aivan vanhankaupungin muurien vieressä on kymmenen vuotta sitten valmistunut kylpylähotelli Kalev Spa, jonka vesipuisto-uimalaan pääsee myös muutkin kuin hotellivieraat. Perusmaksu kattaa 1,5 tunnin pulikoinnin ja siinä ehtii hyvin rentoutua eri altaissa ja selättää mahdollisen ravintolaähkyn. Aia 18.

Opastuksella Turun taidemuseossa -uudenvuodenlupauksen lunastaminen

IMG_20160109_123757

Alkaneen vuoden kunniaksi tein itselleni lupauksen: käyn enemmän opastetuilla kierroksilla museoissa. Viime vuodelta en nimittäin muista yhtään kertaa, jolloin olisin osallistunut perinteiselle kierrokselle oppaan johdolla. Erikoiskierroksiinkin olen osallistunut lähinnä opintojeni ansioista. Syitä tähän on ollut  monia: museot, joissa kävin olivat yleensä itselleni jo tuttuja. Tutuissakin museoissa näyttelyt tietenkin vaihtuvat, mutta jostain syystä jätin niissäkin tapauksissa näyttelyopastukset väliin. Usein kiersin myös lapseni kanssa, joka valitettavasti ei jaksa kuunnella opastusta sen vaatimalla kärsivällisyydellä (koitettu on). Olen myös usein, Museokortin ansiosta, poikennut museoihin ilman sen tarkempaa suunnittelua, joka on johtanut siihen, etten ole ollut oikeaan opastusaikaan paikalla tai opastuksen kesto ei ole sopinut seuraaviin menoihini.

Miksi sitten halusin tehdä tämän lupauksen? Museo-opastuksia itsekin tehneenä ja opintojeni kautta asiaan perehtyneenä voin todeta, että perusopastukset(kin) usein antavat kuulijalleen jotain. Onko se sitten uutta tietoa, lisäymmärrystä aiheesta, pieni kiinnostava yksityiskohta, uusi idea, elämys tai siemen uudeen kiinnostuksenkohteen syntymiseen, on kuulijan itse määriteltävissä. Opastukset eivät ole myöskään vain hetkessä hutaistuja tietoiskuja vaan niiden suunnitteluun, tiedon kattavuuteen ja sen todenmukaisuuteen panostetaan sekä opastuksen esittämistapaan panostetaan. Oppaalta voi myös saada vastauksen heränneisiin kysymyksiin huomattavasti helpommin ja nopeammin kuin näyttelytauluilta tai esineteksteiltä.

Kun blogimme sähköpostiin saapui tiedote Turun taidemuseossa järjestettävästä Nils Dardel ja Japani -teemapäivästä, tartuinkin mahdollisuuteen innolla Lauran kanssa. Vietimme pitkästä aikaa museopäivän pidemmän kaavan kautta, johon kuului opastuksen lisäksi herkuttelua museokahvilassa ja osallistuminen päivän oheisohjelmaan: origami-työpajaan. Pidän askartelusta vaikka en voikaan kehua olevani se näppärin ja taitavin, enkä ainakaan kärsivällisin. Onneksi työpajaa pirteänä hoitanut museolehtori ymmärsi ja jaksoi auttaa epätoivon hetkelläkin ja työpajaan osallistuminen jäi positiivisena kokemuksena mieleen.

Ja se opastus? Kiinnostava ja ajatuksia herättävä. Olimme Lauran kanssa molemmat käyneet jo viime vuoden puolella katsastamassa kyseisen näyttelyn mutta asiantuntevan oppaan johdolla saimme näyttelystä enemmän irti. Kyseessä ei ollut normaali opastus museonäyttelyyn vaan sen aiheena teeman mukaisesti oli japanilaisuuden näkyminen Nils Dardelin töissä. Tämän lisäksi saimme varmasti perusopastuksen verran tietoa Nils Dardelista ylipäänsä sekä Japanin vaikutuksen ilmenemisestä laajemminkin eurooppalaisessa taiteessa. Mielestäni erinomainen alku lupaukseni lunastamiseen!

Nils Dardel ja moderni aika -näyttely Turun taidemuseossa päättyy tänä viikonloppuna (17.1.), viimeiset opastukset ovat lauantaina ja sunnuntaina. Kannattaa poiketa!

Cafe Qwensel ja Fika Café

Cafe Qwensel Apteekkimuseo ja Qwenselin talon sisäpihalla Turussa

Kesä on yhtä kuin kivat kahvilat. Viime viikolla vierailin iki-ihanassa Cafe Qwenselissä Apteekkimuseon ja Qwenselin talon suojaisalla sisäpihalla. Museon talot ovat 1700-luvulta ja miljöö on hieno. Aurinkoisena päivänä sisäpihan pöydät ovat täynnä kahvittelijoita, mutta huonolla säällä sisälläkin on tilaa.

Kahvilan tarjoomukset eivät miljöölle kalpene ja ovat aikakauden mukaisia. Kahvilan sivuilla mainitaan niiden olevan lisäksi lisäaineettomia ja lähiruokaperiaatteita kunnioittavia. Tarjolla oli esimerkiksi raparperipiirakkaa ja britakakkua ja kahvi tuodaan pöytään kuparipannussa.

Kahvittelu ei jäänyt vain tähän, sillä kävin myös Fika Caféssa Piispankadulla. Ett Hem -museon viereen vanhaan keltaiseen puutaloon avatussa kahvilassa vitriini on kukkuroillaan herkullisia makeita ja suolaisia leivonnaisia, joista monet näyttivät olevan gluteenittomia. Tee tuotiin pöytään teepannussa. Kahvila on pieni ja miljöö Cafe Qwenseliin verrattuna modernimpi.

Vierailun arvoisia molemmat!

Cafe Qwensel, Apteekkimuseon sisäpiha, Läntinen Rantakatu 13b, Turku

Fika Café, Piispankatu 14, Turku