Brinkhallin kartano Kakskerrassa

Brinkhallin kartanon päärakennus Kakskerrassa, Kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty,

Kuljen kaislojen ja omenatarhan reunustamaa hiekkatietä. Edessäni siintää punamultaisia puutaloja, vasemmalla keltaisten kivitalojen muodostama taloryhmä. On heinäkuun paahtava helle. Jo toista päivää Turussa on elohopea kivunnut yli 32 asteen. Olen saapunut Brinkhallin kartanoon Turun Kakskerran saareen. Kartano on Museoviraston määrittelemä valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö. On täällä kuvattu Hovimäki-sarjaakin.

Brinkhallin kartanon portit omenatarhaan Kakskerrassa, Kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty
Portti johtaa omenatarhaan sekä metsäkirkolle ja luontopolulle

Brinkhallin kartanon Pehtoorinsiipi ja kesäkahvila Kakskerrassa, Kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty

Brinkhallin kartanon Pehtoorinsiipi ja Minna Sartesin akvarelleja Kakskerrassa, Kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty
Minna Sartesin akvarelleja Kahvila Pehtoorinsiivessä

Olen menossa kello yhden opastetulle kierrokselle kartanon päärakennukseen. Muutoin kuin opastetuilla kierroksilla sen ovet eivät yleisölle aukea. On vielä hyvin aikaa, joten ehdin katsella ympärilleni. Kartanosta katsoen vasemmalla on Pehtoorinsiipi-rakennus, jossa on aikoinaan ollut tilanhoitajan asunto ja konttori. Nyt siellä on kesäkahvila, josta saa ostaa virvokkeita, suolaista ja makeaa syötävää sekä keittoa. Kahvilasta voi ostaa myös lipun opastukselle sekä matkamuistoksi esimerkiksi kartanon nimikkomakeisia. Ihastelen kauniita puuovia, lautalattioita, ruutuikkunoita sekä koristeellisia kakluuneja. Heinäkuun kirkas valo tulvii ikkunoista.

Brinkhallin kartanon Kavaljeerisiipi Kakskerrassa, Kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty

Brinkhallin kartanon Kavaljeerisiipi Kakskerrassa, Kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty
Taustalla Katja Laihon ja Virve Maria Vainion teokset

Brinkhallin kartanon Kavaljeerisiiven yksityiskohta Kakskerrassa, Kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty

Vastapäätä pehtoorin asumusta on Kavaljeerisiipi. Se on rakennettu silloisen kartanon omistajan luonnontieteellisen kokoelman säilytyspaikaksi, ja se on toiminut myös hänen tyttärensä hääpaikkana. Sellaiseksi voisin kuvitella sen yhä. Erilaisia tapahtumia kartanossa järjestetäänkin yhä, ja tiloja voi vuokrata omaan käyttöön. Kavaljeerisiiven sisäseinissä näkyy elämä ja menneet vuodet. Eri värisiä rappauskerroksia on monta.

Brinkhallin kartanon Pakaritupa Kakskerrassa, Kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty

Brinkhallin kartanon Pakarituvan seinän yksityiskohtia Kakskerrassa, Kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty

Brinkhallin kartanon Pakarituvan seinän yksityiskohtia Kakskerrassa, Kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty

Käyn vielä kolmannessa sivurakennuksessa. Kartanon suuntainen Pakaritupa on nimensä mukaisesti vanha leivintupa. Siinä on ollut myös puutarhurin asunto sekä sauna. Sisäseinät hämmästyttävät: osa niistä taitaa yhä olla alkuperäisessä asussaan. Seinien savi- ja heinäkerroksien sekä vuosikymmenien tai -satojen tapettikerrostuman näkeminen hämmästyttää. Väliin laitettujen sanomalehtien tekstit ovat paikoin yhä luettavissa. Rakennuksen keskiosaa kiertää vanha leivinuuni.

Brinkhallin kartano rannalta tultaessa Kakskerrassa, Kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty,

Brinkhallin kartanon Pompeijihuone Kakskerrassa, Kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty
Alakerran Pompeiji-huone

Kello lyö yksi, ja opastus alkaa. Kierros kaksikerroksiseen rakennukseen alkaa ala-aulasta. Siellä on miellyttävästi hieman viileämpää kun ulkona. Saan kuulla, että tilalla on ollut asutusta aina keskiajalta saakka. Kartanon omistushistoria alkaa 1500-luvulla, kun Turun linnan käskynhaltija Hans Erikson sai sen haltuunsa. Tästä ajasta on jäljellä enää Kavaljeerisiiven kivinen kellari.

Vuonna 1792 kartano siirtyi Gabriel von Bonsdorffille. Hän suunnitteli ja rakennutti nykyisen, barokki-ihanteiden mukaisen uusklassisen rakennuskokonaisuuden. Päärakennus valmistui 1793. Aikojen saatossa kartanoon on kuulunut myös erilaisia hedelmä- ja muotopuutarhoja, peltoja sekä esimerkiksi iso navetta.

Brinkhallin kartanon yläaula Kakskerrassa, Kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty

Brinkhallin kartanon lastenhuone Kakskerrassa, Kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty
Yläkerran lastenhuone, jossa sanotaan kummitelleen

Vaikka sivurakennukset ovat kiinnostavia, on erityisen kiehtovaa päästä kiertämään päärakennusta. Täällä isäntäväki on asunut ja ottanut vastaan vieraita. Omistajat vaihtuvat, vuosisadat kuluvat, mutta Brinkhall seisoo tukevasti samassa paikassa. Vuonna 1942, toisessa maailmansodassa, päärakennusta vastapäätä olleeseen navettaan osui pommi ja se paloi kivijalkaa lukuun ottamatta maan tasalle. Onneksi ei osunut päärakennukseen! Historiakatsauksen lisäksi saan kuulla kummitustarinoita esimerkiksi yläkerran lastenhuoneesta. Uskaltaisinkohan olla rakennuksessa yksin?

Brinkhallin kartanon seinän ja ovenkarmin yksityiskohtia, Kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty

Brinkhallin kartanon oven yksityiskohtia, Kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty

Brinkhallin kartanon katon yksityiskohtia, Kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty

Kartanon yksityisomistuksen aika loppui vuonna 1967, kun Turun kaupunki osti sen. Vuoteen 2001 kartano oli kaupungin omistuksessa ja pääsi huonoon kuntoon. Sisällä tehtiin ilkivaltaa ja sieltä vietiin alkuperäisiä kalusteita. Kartano on ollut Suomen kulttuuriperinnön säätiön omistuksessa vuodesta 2001. Vuosien restauroinnin jälkeen se  näyttää nyt elävän uutta kukoistustaan. Rakennukset ovat restauroitu huolella sekä ulkoa että sisältä. Entisöijien kädenjälkeä ei voi kuin ihailla. Seinäpinnat, katot, listat ja ovenkarmit ovat saaneet huolellisen käsittelyn. Tyyliin sopivia kalusteita on saatu lahjoituksina, ja vanhoja kalusteita on entisöitävinä. Puutarhaakin kunnostetaan. Eläköön Brinkhall, vielä pitkään!

Brinkhallin kartano, Brinkhallintie 414, Kakskerta, Turku. Kartanolle pääsee Föli-bussi numero 15:ta sekä omalla autolla tai veneellä. Kahvila avoinna ja opastuskierrokset tiistaista sunnuntaihin 12.8.2018 saakka, katso tarkemmat aukioloajat kartanon sivuilta.

Mainokset

Juhannuksen menovinkit Turun seudulle

Menovinkit juhannuksena 2018 Turkuun ja Varsinais-Suomeen

Keskikesän juhla juhannus on taas täällä. Jos ei aio lähteä viettämään mittumaaria mökille maalaismaisemaan, on kaupunkijuhannuskin hyvä vaihtoehto. Turun seudulla juhlaa viettävän ei tarvitse jäädä grillin tai kirjan ääreen koko viikonlopuksi, vaan juhannuksena 2018 löytyy tapahtumaa moneen makuun!

Juhannustansseissa

Hyvin perinteinen tapa viettää juhannusta on lähteä juhannustansseihin. Juhannussaunasta tullessa niittykukka korvan taakse ja lavalle. Mutta minne?

  • Littoisten lavalla (Vanha Littoistentie 153, Kaarina) otetaan varaslähtö juhannukseen, kun juhannustansseja tanssitaan jo torstaina 21.6. Antti Ahopellon & Etiketin tahdissa. Talkootyöllä pelastetun lavan ympäristö on kaunis. Vieressä on Littoistenjärvi, vastarannalla idyllinen Littoisten verkatehtaan alue.
  • Uittamon paviljongilla (Rykmentintie 29, Turku) tanssittavat juhannusaattona 22.6. Kari Vepsä & Onnenmaa. Sunnuntaina 24.6. luvassa on Johanna Debreczeni & Amorio. Nuoremmalle väelle tämä lava on ehkä tuttu Ilmiö-festivaalista. Sama paikka – täysin eri tyylilaji. Näkymät Rauvolanlahdelle ovat yhtä upeat!
  • Raisiossa Tanssilava Huvilinnussa (Linnuksentie 39, Raisio) soittavat juhannuspäivänä 23.6. Leif Lindeman & Amore. Ennen illan tansseja pidetään kävelyjenkan tanssikurssi.
  • Toisenlaista jammailumusiikkia tarjoaa legendaarinen puutaloklubi Dynamo (Linnankatu 7, Turku). Dynamon juhannustaiat -illoissa kuullaan aattona 22.6. DJ Kulmisjärveä ja DJ Boy Namedin settejä. Lauantaina 23.6. vuorossa ovat DJ Anttipiootti ja DJ Ionik. MM-futiskatsomoakin on tarjolla.

Ihastele juhannuskokkoa

Perinteisesti pahoja henkiä loitolla pitävät kokot sytytetään Turun seudulla juhannusaattona, tosin tänä vuonna säävarauksella.

  • Lähtisitkö kokolle Naantaliin? Naapurikaupungissa tanssitaan ensin Kuparivuoren kallioilla aattona 22.6. klo 21 eteenpäin VG-Brassin rytmein. Noin klo 23 sytytetään kokko. Naantaliin pääsee Turusta esimerkiksi höyrylaiva S/S Ukkopekan kyydissä, mikäli tilaa on.
  • Ruissalon Kylpylän (Ruissalon puistotie 640, Turku) rannassa sytytetään kokko noin klo 21.30. Tarjolla on myös monenmoista muuta aktiviteettia juhannusvieraille, kuten kylpylässä polskimista.
  • Turun kaupungin ulkoilusaari Vepsässä Airistolla, pienen merimatkan päässä Turusta kokko syttyy klo 21. Saareen ja takaisin pääsee muun muassa vesibussilla Aurajoesta. Juhannuksen kunniaksi on ylimääräisiä vuoroja ja takaisin Turkuun pääsee juhannusyöksi.

Pikkuväen juhannus

Polvenkorkuisia ei Turun seudun juhannustarjonnassa ole unohdettu. Aivan erityisesti lasten makuun saattavat esimerkiksi olla juhannussalon koristelu ja pystytys tai tuttujen isonenäisten pörröhahmojen tapaaminen.

  • Seikkailupuiston (Kupittaankatu 2, Turku) juhannusjuhla torstaina 21.6. klo 11–15 tuo erityisesti saaristossa nähdyn juhannussalon eli maistongin mukaan cityjuhannukseen. Päivän aluksi askarrellaan paperikukat, joilla yhdessä koristellaan juhannussalko. Lopuksi tietysti leikitään ja pystytetään salko.
  • Kylpylä Holiday Club Caribiassa (Kongressikuja 1, Turku) on tarjolla ohjelmaa koko perheelle 22.–23.6. Allasosastolla ratkotaan uimatehtäviä ja piha-alueilla pelaillaan pihapelejä. Juhannusaattona alkaen klo 17 koristellaan ja pystytetään juhannussalko. Vanhempaakin väkeä saattaa kiinnostaa päästä savusaunaan.
  • Muumitaloa ei lukita öisin  – eikä Naantalin Muumimaailma (Kaivokatu 5, Naantali) hiljene edes juhannuksena. Muumien ystävien teemapuisto Kailon saaressa on avoinna koko juhannuksen torstaista 21.6. sunnuntaihin 24.6. Mitenköhän Muumit viettävät juhannusta?
  • Kylpylä Caribian yhteydessä olevassa sisäaktiviteettipuisto SuperParkissa (Kongressikuja 1, Turku) pääsee purkamaan energiaa muun muassa trampoliinihyppyihin, foam-allaspulikointiin ja scoottailuun. SuperPark on avoinna koko juhannuksen.
  • Zoolandian (Eläintarhantie 51, Lieto as) puuhapuisto ja eläintarha toivottavat tervetulleeksi juhannuspäivänä 23.6. ja sunnuntaina 24.6. Huvipuistolaitteet, muut aktiviteetit ja kotieläinpihan noin 50 eläintä tarjoavat tekemistä pikkuväelle tunniksi jos toiseksikin. Mahtavatko söpöyskilpailun voiton viedä alpakat, kanit vai minipossut?

Kirmaa kulttuurin pariin

Jos juhannuksena alkaa kulttuurihammas kolottaa, ei huolta. Vaikka monet museot ja taidegalleriat ovat ansaitulla juhannustauolla, pitää muutama paikka ovensa avoinna kulttuurin ystäville.

  • B-galleria (Aninkaistenkatu 5, Turku) on avoinna sekä juhannusaattona 22.6. että sunnuntaina 24.6. Johanna Bruunin ja Ida Enegrenin vasta avattu näyttely OPEN-On Thai massage windows in Finland tarjoaa kurkistuksen tabuksikin sanottuihin thaihieromoihin. Projektitilassa on esillä Aku Aallon Faces 2 -näyttely.
  • Elävän historian museo Kuralan Kylämäki (Jaanintie 45, Turku) on idyllinen käyntikohde, vaikka rakennukset ja kahvila eivät olekaan avoinna. Ulkoilualueella pääsee aistimaan vanhan kunnon maalaistunnelman. Kesän ajan museoalueen niityillä asustelee myös nelijalkaisia. Antautuvatkohan pörröiset lampaat rapsuteltaviksi?
  • Merikeskus Forum Marinumiin (Linnankatu 72, Turku) pääsee tutustumaan merenkulun historiaan ja ihailemaan upeita museoituja veneitä ja laivoja sunnuntaina 24.6. Kesän 2018 vaihtuvina näyttelyinä nähdään muun muassa Tuonnin turvaajat, viennin vartijat – Merivoimat yhteiskunnan turvana 100 v -näyttely Linnanpuomissa sekä Turun laivapäällikköyhdistys 150 vuotta -näyttely fregatti Suomen Joutsenella.
  • Naantalin museo (Mannerheiminkatu 21, Naantali) on avoinna lauantaina 23.6. ja sunnuntaina 24.6. Kesän 2018 näyttelynä nähdään Minusta tulee isona -näyttely, joka esittelee kadonneita ammatteja.
  • Naantalin taidehuone (Mannerheiminkatu 5, Naantali) idyllisessä Naantalin vanhassakaupungissa on avoinna juhannuspäivänä 23.6. Nähtävillä on Toni Alarannan ensimmäinen oma  näyttely Valkeaan verevään aamuun.
  • Nautelankosken museo (Nautelankoskentie 40, Lieto as) on avoinna juhannuspäivänä 23.6. ja sunnuntaina 24.6. Nautelankosken kulttuurihistoriallinen alue on upea koskimaisema luontopolkuineen.

Kierros puutarhoihin

Keskikesän aikaan kukkaloisto on usein upeimmillaan. Vaikka tänä vuonna monen lajin kukinta on jo tainnut mennä, voisi viherpeukaloa tai kotipuutarhuria kiinnostaa puutarhavierailu.

  • Suomen kuuluisin puutarha taitaa olla Suomen Tasavallan presidentin kesäasunnolla Kultarannassa (Kordelininkatu 1, Naantali). Juhannusaattona 22.6.  ja -päivänä 23.6. järjestetään puutarhaan opastettuja kierroksia suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Kukkaloiston lisäksi puutarhassa on nähtävillä tänä kesänä Naisfiguureita-veistosnäyttely.
  • Jos juhannuksena vallitsee perinteinen juhannussää, voi helletunnelmaa hakea Ruissalosta. Turun yliopiston kasvitieteellinen puutarha (Ruissalon puistotie 215, Turku) on avoinna sunnuntaina 24.6. Trooppisen kasvikierroksen jälkeen voi istahtaa vaikkapa kahvikupposelle puutarhan kahvioon. Myös laaja ulkopuutarha on näkemisen arvoinen.

Hyvää juhannusta!

 

Vehreä kulttuurikaupunki Tartto

Raekoja plats, Raatihuoneentori, Raatihuone ja Suutelevat opiskelijat -patsas Tartossa, Virossa, Kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty

Tartto on tunnelmallinen kaupunki Etelä-Virossa Emajoen varrella. Noin 90 000 asukkaallaan se on maan toiseksi suurin. Euroopan kulttuuripääkaupungiksi 2024 hakeva kaupunki on vireä kulttuurin ja taiteen tyyssija, jossa riittää museota ja muuta nähtävää joka makuun. Tarton yliopisto on maan vanhin ja siellä opiskelevat myös monet suomalaiset. Mitä ainakin kannattaa nähdä ja tehdä Tartossa vieraillessaan?

1. Vieraile Toomemäellä

Vanha Tähtitorni Toomemäellä Tartossa, Virossa, Kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty

Toomemägin kaunis ja vehreä puisto on keskellä kaupunkia. Mäkiseen puistoon on hauska kivuta katselemaan kaupunkia. Puistossa on paljon nähtävää. UNESCOn maailmanperintölistauksessa mukana oleva, Struven ketjuun kuuluva vanha Tähtitorni (Lossi 40) on kaunis kivirakennus raatihuoneentori Raekoja platsin päässä puistoa. Tähtitorni on avoinna yleisölle ja se on osa Tarton yliopiston museoita.

Enkelinsilta Toomemäellä Tartossa, Virossa, Kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty

Tuomiokirkon rauniot ja Tarton yliopiston museo Toomemäellä Tartossa, Virossa, Kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty

Puisto on kuuluisa hauskasti nimetyistä silloistaan. Puiston keskiosan kivinen Enkelinsilta on näyttävä kaikessa koristeellisuudessaan. Mukulakivikatu kulkee sillan alta pilareiden välistä. Tietysti puistossa on myös Pirunsilta. Erilaisten puiden ja istutuksien lisäksi puistossa on paljon patsaita ja muistomerkkejä. Toisesta päästä puistoa löytyvät alun perin 1200-luvulta peräisin oleva tiilisen Tarton tuomiokirkon rauniot. Rakennuksen päätyosa on yhä karun paljaina raunioina, ja sen näköalatasanteelle voi ostaa lippuja. Toinen pääty on restauroitu, ja siellä on Tarton yliopiston museo.

2. Ihastele kasveja Kasvitieteellisessä puutarhassa

Tarton yliopistolla on kaupungissa monia museoita ja käyntikohteita. Emajoen vieressä, keskustan tuntumassa on vuonna 1803 perustettu Tarton yliopiston kasvitieteellinen puutarha (Lai 38). Ulkopuutarhaan pääsee maksutta käymään. Kasvihuoneisiin on pieni pääsymaksu.

Tarton yliopiston Kasvitieteellinen puutarha Tartossa, Virossa, Kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty

Tarton yliopiston Kasvitieteellinen puutarha Tartossa, Virossa, Kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty,

Tarton yliopiston Kasvitieteellinen puutarha Tartossa, Virossa, Kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty,

Tarton kasvitieteellisessä puutarhassa on peräti 10 000 kasvilajia. Ne ovat kotoisin tundrasta trooppiseen sademetsään. Kasvihuoneissa voi kierrellä tutkimassa mitä erilaisempia kasveja. Jos kaikkia ei itse tunnista, niin kasvin nimen voi luntata latinan- ja vironkielisestä nimikyltistä, joka on monella kasvilla. Kadulta katsoen oikealla puolella olevassa, korkeassa palmusalissa asustaa kilpikonnia, joiden touhuja on hauska seurailla. Siellä asuu myös vauvakilpikonna, joka ui vierailullani piiloon lumpeenlehden alle. Toisessa kasvihuoneesta voi bongata myös maakilpikonnia ja erilaisia lintuja.

Kävijä pääsee kasvihuoneiden toiseen kerrokseen eli lähes katonrajaan jyrkkiä kierreportaita pitkin tai hissillä. Erityisesti palmusalin yläkerrassa on lähes tukahduttavan kuuma, mutta kasvikirjo ja näkymät alas palkitsevat. Ensi kerralla haluan tutustua kauniiseen ulkopuutarhaan, joka rajautuu Supilinn-kaupunginosan puolelta rosoisiin, vanhoihin rakennuksiin.

3. Koe puutalojen hurmaa Supilinn-kaupunginosassa

Marja-katu Supilinnissa, Tartossa, Virossa, Kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty
Marja- ja Tähtvere-katujen risteys.

Vanhankaupungin vieressä, lähellä kasvitieteellistä puutarhaa on Supilinn-kaupunginosa. Se kääntyy suomeksi Keittokaupungiksi. Tämän idyllisen ja boheemin puutalokaupunginosan kadut ovat nimetty kaikenlaisten keittoon tai salaattiin tarvittavien ainesosien mukaan mm. herneeksi, perunaksi, kurpitsaksi, selleriksi ja meloniksi. Hauskasti Herne-kadun kauppa on herneenvihreässä rakennuksessa ja kaupan pielessä komeilee iso herneenpalkokoriste. Huumoria täältä ei puutu!

Herne-katu Supilinnissa, Tartossa, Virossa, Kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty
Herne-katu. Vihreä talo on äänestetty kaupunginosan kauneimmaksi.

Talotaidetta Supilinnissa, Tartossa, Virossa, Kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty

Kirjojenvaihtopiste Supilinnissa, Tartossa, Virossa, Kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty
Herne-kadulla on kirjojenvaihtopiste. Näitä näkee myös mm. Tallinnassa.

Supilinniä kierrellessään on kiva katsella miten erilaisia talot ovat. Osa on uudempia, osa taas hyvinkin monta vuosikymmeniä nähneitä. Paljon on perinteisiä puutaloja, joissa on vain pieni kivijalka. Monesta on pidetty hyvää huolta, mutta rosoisuutta ja boheemiuttakin löytyy. Täällä, kuten muualla Tartossa, näkyy paljon katutaidetta. Kaupunginosassa taitaa asua monenlaista kädentaitajaa ja taiteilijaa, sillä monen talon ikkunanluukut, ovet ja jopa julkisivut ovat koristeltu upeilla maalauksilla sekä leikkisillä väriyhdistelmillä.  Supilinnassa asustaa myös paljon kissoja, jotka kuljeskevat arvokkaasti hiljaisilla kaduilla. Kun kyllästyy kiertelemään katuja, pääsee takaisin keskustaan esimerkiksi Toomemäen kautta.

4. Rentoudu kylpylässä

Vaikka Pärnu taitaa olla Viron kuuluisin kylpyläkaupunki, ei väsynyt matkailija jää Tartossakaan vailla lokoisaa kylpyä. Keskustassa on muutamia vaihtoehtoja, joista voi valita mieleisensä. Jännästi Kvartal-ostoskeskuksen sisällä olevan V Spa:n (Riia 2) kylpy- ja saunamaailmassa saa kulumaan tunnin jos toisenkin. Kävijä voi ostaa vain peruslipun tai sen lisäksi pääsyn suola- tai saunamaailmaan. Minä ostin kaikki osastot sisältävän rannekkeen, mutta perusrannekkeellakin ensikertalaisena olisin pärjännyt. Lillumisen lisäksi kylpylässä voi myös ostaa virvokkeita suoraan muun muassa uima-altaan baaritiskiltä ja nauttia ne altaassa baarijakkaralla istuen.

Emajoki-joki ja Turusild-silta Tartossa, Virossa, Kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty
Turusild-silta ylittää Emajoen

Kylpylöiden lisäksi esimerkiksi Tartu Hotelissa yöpyjille on tarjolla hienoja saunomis- ja poreallasnäkymiä. Remontoidun hotellin ylimmässä kerroksessa on saunaosasto suomalaistyyppisellä saunalla, noin 40-asteisella lämpöhuoneella sekä kahdella porealtaalla. Saunaosastolta on hulppeat näkymät karunkauniiseen Emajoen rantaan ja Turusild-sillalle.

Uudistunut Apteekkimuseo ja Qwenselin talo

Apteekkimuseon sisäänkäynti

Jokirannasta löytyy kaupungin uusi helmi: uudistunut Apteekkimuseo ja Qwenselin talo! Kun melko täydellisen uudistuksen viime vuosina läpikäynyt museo avautui tänään yleisölle, olin ensimmäisten joukossa tutustumassa. Ja täytyy kyllä heti todeta, että ensivaikultelmani uudistuksesta oli todella innostunut!

apteekkimuseo_vitriini

Ensimmäisen kosketuksen uudistukseen asiakkaat saavat heti museoon saapuessaan: entinen sisäänkäynti jokirannan puolelta on suljettu ja museoon kuljetaan sisäpihan kautta. Onnistunut muutos, niin saavutettavuuden kuin esteettisyyden näkökulmasta, onhan umpinainen sisäpiha punaisine rakennuksineen ja kesäkahviloineen yksi Turun viehättävimmistä. Esteettömyys onkin ollut yksi museouudistuksen tärkeimmistä asioista. Vaikka edelleen lastenvaunut tulisi jättää narikkaan, pääsee rakennukseen sisälle ja tiloissa kiertämään pyörätuolilla ainakin aikaisempaa paremmin, vaikka toki edelleen kynnyksiä vanhassa talossa riittää. Lisäksi saavutettavuutta on parannettu muun muassa lisävalaistuksella ja uusituilla opasteilla. Eikä vähäisin muutos ole myöskään wc:n, naulakoiden ja lukittavien lokeroiden rakentaminen.

Säilytyslokerot
Ihania yksityiskohtia: museon säilytyslokerot esittelevät vanhoja paikallisia apteekkietikettejä.

Saavutettavuuden lisäksi museokokonaisuutta on selkeytetty. Nyt Apteekkimuseon ja 1700-luvun lopun säätyläiselämää esittelevät huoneet on eriytetty  toisistaan. Tämä on mielestäni toimiva ratkaisu, ovathan ne todellisuudessakin olleet kaksi eri asiaa, joilla ei varsinaista yhteyttä ole ollut. Apteekkiahan talossa ei ole koskaan sijainnut, vaan apteekkikalusteet ovat alkujaan päätyneet Oulusta museoon. Ja vaikka talossa asunut herra Pipping työkseen lääkkeiden kanssa toimikin, oli hän ammatiltaan lääketieteen professori. Kaiken tänään oppimani perusteella professori Pipping on museonsa ansainnut. Hän esimerkiksi aloitti Turussa isorokkorokotukset vuonna 1802. Yhdet ensimmäisistä rokotettavista olivat tietenkin hänen lapsiaan.

Tiitu Takalon taiteilema Pippingin perhe toivottaa vieraat tervetulleiksi museoon.
Tiitu Takalon taiteilema Pippingin perhe toivottaa museokävijät tervetulleeksi.
Museon digitaalinäyttö
Paljon lisätetoa löytyy museon digitaalisista näytöistä.

Kahden näyttelykokonaisuuden eriyttäminen ei ole kuitenkaan tehnyt museosta sirpaleista. Kulku museossa on selkeää ja uudistuksen myötä johdonmukaista. Ensin säätyläishistoria tyylihuoneineen ja sitten Apteekkimuseon osuus lukuisine esineineen. Museokierros aloitetaan 2000-luvun museotekniikkaa hyödyntävästä johdantonäyttelystä. Tilassa museovieras pääsee samalla kertaa tutustumaan niin talossa asuneeseen Pippingin perheeseen kuin apteekkimaailmaan. Erottelu näiden kahden teeman kesken on toteutettu värimaailmoin: vaaleanpunaisella Pippingin perheen tarina, vihreää taustaa vasten on merkattu apteekkimuseon esineistö. Johdantonäyttelytila on raikas ja tuo vahvasti mieleen ihanan Helsingin kaupunginmuseon. Seinällä vieraat toivottaa tervetulleeksi Tiitu Takalon taiteilema Pippingin perhe, vaikka kaikkia viittätoista professorin lasta ei kuvaan olekaan saatu ujutettua.

apteekkimuseo_opaste
Mikä kasvi mahtaa olla kyseessä?

Museouudistuksesta huolimatta ja osittain asiakkaidenkin pyynnöstä, on museon perinteinen ja seesteinen tunnelma haluttu säilyttää ennallaan. Johdantonäyttelyn jälkeisistä, varsinaisista museohuoneista on turha lähteä etsimään digitaalisia näyttöjä tai edes näyttelytauluja. Kaksi ainoaa diginäyttöä on johdantonäyttelyssä ja niihin kyllä kannattaa tutustua. Niistä löytyy tietoa niin Turun entisistä apteekeista, vitriinien esineistä kuin talon historiasta ja Pippingin perheestä. Muun tarvittavan tiedon voi saada kesäopastuksilla, tiskiltä(kin) lainattavasta ääniopasteesta tai kuten minä: näyttelyvalvojilta. Ja tässäkin museossa kannattaa uskaltaa kysyä ja ihmetellä, itse ainakin olisin kävellyt kiinnostavien yksityiskohtien ohi ilman asiansa tuntevaa henkilökuntaa.

Apteekkimuseo_sali

apteekkimuseo

Ja niitä yksityiskohtiahan muuten riitti! Seiniltä löytyi upeat hiuksista kudotut taulut, apteekin puolelta kalusteiden kätköistä löytynyt toivekirje rakkausseerumista ja pihalta uudet kasvikyltit monikielisine nimineen. Museokäynnillä tunsin välillä olevani kuin lapsi karkkikaupassa, en tiennyt mihin katseeni kääntäisin. Tähän varautuneena olin kerrankin liikkeellä yksin, joten saatoin rauhassa kierrellä ilman pelkoa pikkukäsien kurkottelusta vääriin paikkoihin. Mutta eiköhän sekin ole viikonloppuna vielä edessä, uskonpa lastenkin nauttivan tästä museosta ja pihalta löytyvästä lasten omasta leikkitilasta, Lasten apteekista paljon. Lasten omasta museokäynnistä ja heidän tunnelmistaan saatte kuulla kesän mittaan lisää!

Koko tämän viikonlopun ajan (1.-3.6.2018) Apteekkimuseossa juhlitaan avajaisia ja museoon on myös kaikille ilmainen sisäänpääsy. Lisätietoa avajaisista löytyy tästä linkistä.

Meripihkamuseo Gdańskissa

Meripihkamuseo Gdanskissa, Kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty

Meripihkamuseo Muzeum Bursztynu on aivan Gdańskin vanhankaupungin ytimessä oleva kiinnostava kohde. Edellisessä kirjoituksessani  annoin pari tärppiä mitä tehdä ja nähdä kaupungissa. Sokeriksi pohjalle säästin vinkin tähän käymisen arvoiseen museoon.

Długa-kävelykadun päässä olevaan museoon on kätevä piipahtaa kaupungilla liikkuessaan. Punatiilinen, alun perin 1300-luvulta oleva goottilaistyylinen rakennus kiinnittää huomion. Näyttävän tiiliportin lisäksi rakennuskompleksiin kuuluvat vankitorni, vankilasiipi ja kidutuskammio. Sattumoisin museo on vastapäätä lentokenttäbussin pysäkkiä, joten sinne voi halutessaan poiketa vaikkapa suoraan kentältä tullessaan, ainakaan jos ei ole sen suurempia matkatavaroita.

Meripihkamuseo Gdanskissa, Kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty

Meripihkamuseo Gdanskissa, Kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty

Vaikka museon englanninkieliset sivut ovat niukat, puhuu museotyöntekijä kelpoa englantia. Sisäänpääsymaksu on aikuisilta 12 slotia. Suurin osa museosta käsittelee nimensä mukaisesti meripihkaa, sen syntyprosessia, käyttöä ja merkitystä.

Aivan alkajaisiksi kävijä tutustutetaan meripihkan syntyprosessiin ja pihkanäytteisiin. Vaikka suurin osa näyttelytauluista on puolaksi, osaa kieltä taitamatonkin suurennuslasin ja mikroskoopin käytön. Niillä voi tiirailla pihkapalasia ja niistä löytyviä hyönteisiä tarkemmin. Yhdessä huoneessa on multimediaesitys, jonka saa valittua myös englanniksi.

Meripihkamuseo Gdanskissa, Kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty

Meripihkamuseo Gdanskissa, Kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty

Meripihkamuseo Gdanskissa, Kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty

Meripihkamuseo Gdanskissa, Kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty, Gdansk, Puola, Meripihkamuseo, museo

Salista toiseen kierrellessäni tutustun monipuolisesti tähän Itämeren kultaan, meripihkaan. Saan esimerkiksi tietää, että puolalaista meripihkaa on heleästä keltaoranssisesta syvän ruskeaan. Vitriinistä toiseen ihastelen erilaisia meripihkasta tehtyjä tai sillä koristeltuja käyttö- ja koriste-esineitä. Rasiat, pikkukaapit, piiput ja korut hehkuvat eri värisävyissä. Yhdessä salissa esitellään meripihkataidetta, kuten kuvassa näkyvä Fender Stratocaster -kitara. Tutustun myös meripihkan käyttöön erilaisissa uskomuksissa sekä tautien parantamisessa.

On kiinnostavaa tutustua tarkemmin tähän pihkaan, josta ei voi kaupungilla kulkiessaan välttyä. Ollaanhan maailman meripihkapääkaupungiksiksi tituleeratussa Gdańskissa! Näyttelysalit ovat pääasiassa vanhassa vankitornissa, jossa kerroksista toiseen kivutessani saan kunnon porrastreenin. Jokaisessa kerroksessa on iso näyttelysali, jonka sivulla on pieniä näyttelyhuoneita. Erityisesti niissä historia näkyy: tiiliin ja raskastekoisiin, tummiin puuoviin on kaiverrettu nimiä ja päivämääriä.

Meripihkamuseo Gdanskissa, Kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty

Meripihkamuseo Gdanskissa, Kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty

Vaikka suurin osa museosta keskittyykin meripihkaan, niin sen seinien suojissa on nähty paljon kauheampiakin asioita. Rakennus on toiminut yli 300 vuoden ajan vankilana. Sellejä on ollut yhteensä 18, joista kolme vaarallisille vangeille. Vierailin museossa eräänä sunnuntaina, jolloin harmillisesti museon vankisellit olivat suljettuina. Ilmeisesti niissä olisi päässyt tutustumaan tarkemmin rakennuksen synkempään puoleen, kuten siellä harjoitettuun kidutukseen.

Sellien vieressä museon sisäpihalla on vielä näyttelysali, jossa perehdytään sekä rakennuksen että kaupungin historiaan esimerkiksi rakennusmateriaalien ja arkielämän kautta. Saan tutustua muun muassa vankien ruokavalioon sekä nähdä vangeille kuuluneita esineitä, kuten hiuskampoja. Esillä on myös rakennuksen ja kaupungin historiaa valottava video.

Meripihkamuseo on osa Gdańskin historian museota, jolla on seitsemän muutakin kohdetta. Lähellä Długa-kadulla ovat esimerkiksi kaupungintalo Ratusz Głównego Miasta soivine kellotorneineen (ul. Długa 46/47) sekä porvarisinteriöörejä esittelevä Uphagen House (Dom Uphagena, ul. Długa 12). Kaukana ei myöskään ole porvarien tapaamispaikkana toiminut Artus Court (Dwór Artusa, ul. Długi Tart 43/44).

Meripihkamuseo Muzeum Bursztynu, Targ Weglowy 26, vanhakaupunki, Gdańsk, Puola.