Joulun tunnelmaa Turun seudulla 2020

Tänä vuonna elämme varsin poikkeuksellista joulun aikaa ja paljon tapahtumia on uusien rajoitusten takia jouduttu perumaan. Kokosimme kuitenkin vinkkilistan Turun seudulle (ja vähän valtakunnallisestikin) tuomaan valonpilkahduksia joulunodotukseen. Omassa pienessä seurueessa on mahdollista nauttia monesta jouluisesta ulkoilma- ja etätapahtumasta. Myös muutama Turun seudun museo on yhä avoinna rajoittaen yhtäaikaisen kävijämäärän kymmeneen. Muistathan mennä nauttimaan tapahtumista ja kulttuurista vain täysin terveenä huolehtien turvaväleistä ja hyvästä hygieniasta! Varmistathan myös tapahtuman toteutumisen suoraan järjestäjältä.

Museoiden joulu

• Perinteistä vanhan ajan joulua vietetään Liedon Vanhalinnassa. Kauniit joulukoristelut saavat ihastumaan joulutunnelmasta. Tonttusuunnistukseen voi ryhtyä koko perhe. Museo on avoinna sunnuntaisin kello 13–16 joulukuun 20. päivään 2020 saakka. Museokauppa Hildasta löydät ihania käsitöitä kuusen alle. Pääsymaksu ja rajoitettu henkilömäärä. Päivitys: Liedon Vanhalinna on avoinna sunnuntaihin 13.12.2020 saakka.
• Naantalin museossa vesi herahtanee kielelle, kun Joulun leivonnaiset -näyttely esittelee joulun herkkujamme sekä niiden kansainvälistä taustaa. Näyttely on avoinna lauantaista sunnuntaihin 28.11.–20.12. ja 26.–30.12.2020 joka päivä kello 11–15. Pääsymaksu ja rajoitettu henkilömäärä.
• Uudenkaupungin museossa vietetään muistojen joulua Wahlbergin museotalon ODOTUSTA JA ILOA Lasten joulunviettoa 1940–1990 -luvuilla -näyttelyn myötä. Se on avoinna tiistaista lauantaihin kello 12–15 (ei juhlapyhinä) 8. tammikuuta 2021 saakka. Museokaupassa myydään kivoja paikallisia tuotteita. Pääsymaksu ja rajoitettu henkilömäärä. Seinätön museo -opasteilla voi tutustua museoon ja puutalokaupungin historiaan etänä. Päivitys: Uudenkaupungin museo on avoinna lauantaihin 12.12.2020 saakka.
• Iki-ihanan Ett Hem -porvariskotimuseon joulutunnelmaan ei rajoitusten takia pääse tänä vuonna ihailemaan paikan päälle. Museo lupaa kuitenkin kuvia ja videoita Alfred ja Hélène Jacobssonin kodin joulutunnelmasta museon somekanavissa. Täältä voit lukea Ett Hemin joulusta parin vuoden takaa.

Joulun ja itsenäisyyden säveliä

• Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä järjestää tänä vuonna joululaulutilaisuuksia ulkona sekä etänä. Esimerkiksi Maarian kirkon Perinteinen joululaulutilaisuus lähetetään netin kautta 13.12.2020 kello 18.
• Itsenäisyyspäivää juhlistetaan Turun kaupungin itsenäisyyspäivän juhlakonsertilla sunnuntaina 6.12.2020 kello 12. Turun filharmonisen orkesterin esittämänä kuullaan kotimaisen taidemusiikin helmiä sekä runoja. Kapellimestarina konsertissa on Markus Lehtinen ja solistina on baritoni Kristian Lindroos. Täältä näet konsertin etänä suorassa lähetyksessä sekä pääset katsomaan myös vanhojen konserttien tallenteita.
• Jazz City Turun pikkujoulustriimistä pääsee nauttimaan etäyhteydellä keskiviikkona 16. joulukuuta 2020. Paikalliset muusikot jamittelevat Live at Jazz Office Turku: Christmas Stream -keikalla Facebook-livessä. Tapahtumaan voi ostaa kannatuslipun Tiketistä.

Hyvää tehden

• Joulupuu-keräyksessä saa ilahduttaa Turun lastensuojelun pieniä asiakkaita. Ympäri Turkua oleviin keräyspisteisiin voi tuoda itse tehdyn tai ostetun lahjan tai lahjakortin valitsemalleen ikäryhmälle pääasiassa 6.12.2020 mennessä. Keräykseen voi osallistua myös netissä ja myös muilla paikkakunnilla.
• Hopen Turun joululahjakeräykseen voi tuoda lahjan lapselle tai nuorelle. He ovat saaneet esittää täsmätoiveen lahjastaan, joten paketti on varmasti mieluinen. Keräys on Hansatorilla tiettyinä päivinä 19.12.2020 saakka.
• Turun kirjastoissa on mahdollisuus ilahduttaa joulutervehdyksellä vanhempaa väkeä Siskojen ja Simojen organisoimassa Joulupostia ikäihmisille -keräyksessä. Keräyslaatikoita on Aunelasta Yli-Maariaan 11.12.2020 saakka. Keräys on valtakunnallinen, kurkkaahan kaikki paikkakunnat ja keräyspisteet täältä.
• Yksinäistä vanhusta voi ilahduttaa myös joulukukalla. Turun seudulla sekä netissä on monta erilaista kukkakeräystä. Operaatio Amarylliksessä valitaan nettisivuilta tai Jennyn Kukasta Turusta haluttu kukka ja Kaarinan kotihoito toimittaa sen Kaarinan alueen vanhuksille. Keräys on 13.12.2020 saakka. Ole joulupukkina seniorille -kampanjassa (17.12.2020 saakka) lahjoittaja ostaa valitsemansa kukan ja se toimitetaan saajalle iloa tuomaan. Turusta mukana on Stockmann. Hyvän mielen joulukukka -keräykseen voi osallistua esimerkiksi Kukkakauppa Tähkässä Turussa 19.12.2020 saakka. Saaja valitaan esillä liikkeessä olevista korteista, mieluisa kukka tarjonnasta ja se toimitetaan pienen tervehdyksen kera Turun kaupungin kotihoidon asiakkaille Turun tuomiokirkon alueella.

Joulun tunnelmaa kävelyretkillä

• Teatterisilta on tämän joulun alla koristeltu joulunpunaisin palloin, siksak-valoin sekä joulukuusin. Turun Kaupunginteatterin Cabaret-musikaalista inspiroituneen Cabaret-sillan ovat suunnitelleet lavastaja Teemu Loikas ja valosuunnittelija Janne Teivainen. Sillalla kuultava äänimaailma on äänisuunnittelija Eero Auvisen koostama. Tätä Cabareeta ei ole peruttu!
• Iltakävelyllään voi Teatterisillan ohella ihailla jokirannan valaistusta ja kauniisti valaistuja jokilaivoja. Valon polku muodostaa hauskan reitin, jota pitkin voi vapaavalintaisessa järjestyksessä bongailla eri kohteissa olevia valotaideteoksia tammi-helmikuulle 2021 saakka. Kierrä vaikka kaikki!
• Raunistulan puutalokaupunginosassa pääsee ihailemaan Raunistulan asuinkiinteistöyhdistyksen Raunistulan joulukalenteria. Päivittäin avautuu uusi luukku, joka on jouluinen ikkuna tai asetelma eri puolilla kaupunginosaa.
• Itäpuolella Turkua Maarian pappilan jouluseimeä voi lähteä ihastelemaan vaikkapa poskia kipristävässä pakkassäässä. Vanhaan porttirakennukseen tehty seimi on avoinna päivittäin kello 10–17 tammikuun 6. päivään 2021 saakka.
• Keskellä Naantalia Itsenäisyyden puistossa on perinteinen jouluseimi myös 6. tammikuuta 2021 saakka.

Koko perheen iloksi

• Perhetalo Heideken avaa joka päivä jouluisen luukun netissä Meidän perheen joulunodotus -kalenterissa. Luukuissa seikkailevat tontut Väkkärä, Mekkala, Täpinä ja Huiskis, ja ne vinkkaavat esimerkiksi kivaa yhteistä tekemistä. Heidekenin sisäpihalla voit käydä bongaamassa ulkoapäin kalenterin luukkuja 6.1.2021 saakka.
• Liedossa Annantuvan ympäristössä on vielä lauantaihin 5. joulukuuta 2020 saakka Joulupolku. Valot, äänet ja kuuset ovat luomassa tunnelmaa. Mahtaako jossain näkyä tontun punainen nuttukin? Joulupolku on avoinna arkisin kello 16–20 ja lauantaina kello 15–20.
• Littoisten hiekkarannalla on Kaarinan Kulkijoiden ja Metsämörriyhdistyksen Tonttupolku perheille omatoimisesti 20. joulukuuta 2020 saakka. Reitti lähtee tanssilavan takaa. Pimeällä kannattaa ottaa omat taskulamput mukaan.
• Paimiossa voi seikkailla Kriivari-hiiren joulupolulla 6.1.2020 saakka. Joka päivä jouluun saakka avautuu uusi rasti, jossa QR-koodin avulla saa kuulla jouluisen tarinan. Polku lähtee Kriivarin koulun takaa kävelytieltä. Joulupolun ovat tehneet Kriivarin koulun vanhempainyhdistys yhteistyössä Kriivarin koulun ja Paimion Yrittäjien kanssa.

Jouluostoksilla

• Monet joulunalusmarkkinat ovat tänä vuonna peruttu. Jos kuitenkin haluaisi muistaa läheistä tai itseään ihanalla kotimaisella tuotteella, tarjoutuu siihen mahdollisuus esimerkiksi Joulumyyjäiset 2020 – nettisivun kautta 18.12.2020 saakka. Sivustolle on koottu hyvä otanta kotimaisista pienyrityksistä.
• Turkulaiset PUF ja Televisio Lifestyle Store myyvät myymälöissään sekä verkkokaupoissaan lukuisten kotimaisten designyritysten tuotteita asusteista sisustusesineisiin. Myynnissä on myös paikallisia tuotteita sekä lahjakortteja.
• Moni kulttuuritoimija on tiukassa paikassa uusien rajoitusten astuttua voimaan. Heitä voi tukea esimerkiksi hankkimalla lipun tulevaan esitykseen tai lahjakortin itselle tai lahjaksi. Myös avoinna olevien museoiden museokaupat ovat mainio paikka hankkia läheiselle persoonallista pakettiin. Vaikka Aboa Vetus & Ars Nova -museo on sulkenut rajoitusten takia ovensa, palvelee heidän monipuolinen museokauppansa enintään kymmentä henkilöä kerrallaan tiistaista sunnuntaihin 20.12.2020 saakka. Museo tarjoaa myös kivoja minuuttiopastuksia näyttelyihinsä Instagram-tilillään.
• Kansallisgallerian museoiden verkkokaupassa voi ostoksia tehdä, vaikka näiden helsinkiläisten museoiden näyttelyt ovatkin kiinni. Paperituotteiden, taidekirjojen, lasten tuotteiden ja koriste- ja käyttöesineiden lisäksi myynnissä on esimerkiksi pitkään voimassa olevia pääsylippuja museoihin.
• Elämyslahjakortit klikkaat pukinkonttiin Visit Turun Joulu-KISSKAsta. Mukana on paikallisia kulttuuritoimijoita sekä ravintola- ja majoitusyrityksiä. Valitsisitko lahjakortin esittävään taiteeseen, pakohuoneeseen vaiko kylpylään?

Hyvää joulunaikaa!

Museokorttivuoteni – kolmas kerta toden sanoo?

Kolmas vuoteni Museokortin kanssa on tullut päätökseen. Vuoden aikana kävin paljon kotikaupunkini Turun tutuissa museoissa. Museomatkoilla Helsinkiin ja Tuusulanjärvelle sain vinguttaa Museokorttiani kiitettävästi. Näillä reissuilla vierailin myös minulle uusissa kohteissa. Vierailuni Aholassa, Ainolassa, Erkkolassa ja Järvenpään taidemuseossa eivät varmasti tule jäämään viimeisiksi. Vaikuttavia paikkoja ja upeita näyttelyitä!

Kun vertaan viime museovuoteeni, vuosi 2018 ei ole ollut yhtä kiireinen. Kuitenkin näkemäni näyttelyt ja kokemani elämykset ovat olleet vertaansa vailla. Esimerkiksi Wäinö Aaltosen museossa olleen Hannu Väisäsen Anna Ahmatovan neljä huonetta -näyttelyn muisteleminen saa vieläkin  lähes kylmät väreet aikaan. Kolmas Museokorttivuoteni sen viimeistään näytti – en enää osaisi olla ilman tuota kelta-musta-pinkkiä muoviläpyskää kukkarossani. Milloin tahansa voi tulla hinku poiketa museoon ja silloin on hyvä olla Museokortti käden ulottuvilla.

Vaikka vierailin muutaman kerran museoiden ilmaispäivissä, säästin kortilla noin 89 euroa. Osa näistä säästetyistä pennosista taisi toki jäädä museokauppaan tai -kahvilaan. Näissä museoissa kävin vuoteni aikana:

• Aboa Vetus & Ars Nova, Turku
• Ahola, Järvenpää
• Ainola, Järvenpää
• Aleksis Kiven kuolinmökki, Tuusula
• Apteekkimuseo & Qwenselin talo, Turku
• Ateneumin taidemuseo, Helsinki
• Designmuseo, Helsinki
• Ett Hem, Turku
• Halosenniemi, Tuusula
• Järvenpään taidemuseo, Järvenpää
• Kansallismuseo, Helsinki
• Luostarinmäen käsityöläismuseo, Turku
• Nykytaiteen museo Kiasma, Helsinki
• Taiteilijakoti Erkkola, Tuusula
• Turun taidemuseo, Turku
• Wäinö Aaltosen museo, Turku

Tietysti näin vuoden taitteessa käännän katseeni myös tulevaan. Olen jo kolme vuotta seurannut miten käytän Museokorttiani (se käy muuten kätevästi asiakassivuilta) ja tiedän, että tulen myös vuonna 2019 useimmiten käymään samoissa tutuissa, paikallisissa museoissa. Löydän niistä joka vierailulla ja seurassa jotain uutta – puhumattakaan vaihtuvista näyttelyistä, joista tutussakin kohteessa saa aina jotain uutta katsottavaa ja ajateltavaa. Miltä voisi näyttää museovuoteni 2019? Jotain vanhaa, jotain uutta, jotain yllätyksellistä? Näissä minulle uusissa museoissa suunnittelen ainakin käyväni tulevan Museokorttivuoteni aikana:

• Amos Rex, Helsinki: teamLab–näyttelyn pääsisi näkemään vielä 6.1.2019 saakka. 8.2.2019 avattava René Magritten näyttely kiinnostaa.
• Casa Haartman, Naantali: Naantalin keskustassa olevassa Axel ja Hedvig Haartmanin taiteilijakodissa on upeaa arkkitehtuuria, väriä ja yksityiskohtien runsautta. Näin kirjoitti Johanna artikkelissaan, ja jos museo on jälleen ensi kesänä avoinna, niin pitäähän se omin silmin nähdä!
• Hvitträsk, Luoma, Kirkkonummi: Taiteilijoiden Gesellius, Lindgren ja Saarinen yhteinen ateljeekoti on vielä näkemättä. Kansallisromanttinen rakennus yksityiskohtineen tekee varmasti vaikutuksen!
• Runebergin koti, Porvoo: Suomen vanhimmassa kotimuseossa, kansallisrunoilija Johan Ludvig Runebergin ja kirjailija Fredrika Runebergin kodissa, olisi kiinnostavaa käydä. Kuinka usein pääsee vierailulle yhden Suomen merkittävimmän naiskirjailijan kotiin?
• Seurasaaren ulkomuseo, Helsinki: En ole varma olenko koskaan käynyt Seurasaaren ulkomuseossa. Onkohan siellä niin paljon oravia kuin kerrotaan? Tämä sopisi kesäretkikohteeksi!
• Tuusulanjärven museot, Järvenpää ja Tuusula: kävimme kesällä 2018 kiertämässä osan Tuusulanjärven museoista sekä Järvenpään taidemuseon. Monta museota jäi kuitenkin seuraavaan kertaan, kuten Lottamuseo sekä Suviranta (tosin Suviranta ei taida olla Museokorttikohde). Tulisiko niiden vuoro kesällä 2019?

Miltä sinun mennyt tai tuleva Museokorttivuotesi näyttää?

Tule Suomeen. Nyt!

Upeita vanhoja Suomen matkailujulisteita ja niiden kautta välittyvää matkailu- ja kulttuurihistoriaa. Kehyksinä vaneria ja ripustuksen taustana pahvia. Vaneritaustoilla veikeitä esittelytekstejä, joista välittyy into julistetaiteeseen ja vanhan vaalimiseen. Tätä kaikkea on Come to Finland! Riemuhuuto paratiisista -näyttely Kansallismuseossa Helsingissä.

Näyttely avasi Kansallismuseon Suomi 100 -juhlavuoden. Osuvasti näyttelyssä on noin sata matkailujulistetta aina 1800-luvun lopulta 1960-luvulle saakka. Niitä on täydennetty matkamuistoilla ja matkailuun liittyvillä esineillä museon kokoelmista.

Näyttelykävijä johdatellaan Suomen matkailun synnystä, trendeistä ja vuosikymmenistä toiseen. Höyrylaivat vaihtuvat juniin ja junat lentokoneisiin, mutta julisteesta toiseen Suomi näytetään trendikkäänä, eksoottisena ja ehdottomasti vierailemisen arvoisena kohteena. Julisteet ovat pääasiassa englanniksi, saksaksi ja ranskaksi ja suunnattu siis Suomeen tuleville matkailijoille.

Yllä näkyvä Akseli Gallen-Kallelan Imatran mainosjuliste vuodelta 1893 on muuten Suomen ensimmäinen matkailujuliste. Pakkaatko jo laukkujasi Imatran matkalle?

Suomea kuvataan paljon nähtävyyksien kautta. Esimerkiksi Turusta esitellään Turun tuomiokirkkoa, kuinkas muutenkaan. Julisteista välittyvä kuva Suomesta eksentrisenä neljän vuodenajan maana, jossa luontoa, iloisia ihmisiä ja tilaa riittää, tuntuu nykyään jo hieman kliseiseltä. Toisaalta joskushan ne kliseet ovat luotu. Moni näyttelyjuliste on ennestään tuttu. On hienoa päästä näkemään ne oikeassa koossa ja lukea niiden historiasta.

Julisteiden ja esineistön lisäksi esillä on myös vanhoja matkailuvideoita eri vuosikymmeniltä. Käytävämaisessa tilassa kävijä voi istahtaa alas pahvijakkaralle, laittaa korviinsa kuulokkeet ja syventyä menneen ajan tunnelmaan. Tila on somistettu hauskasti vanhojen matkailuviirien suurennoksilla, joiden alkuperäisversioita on esillä myös  näyttelyvitriinissä. Löysitkö sieltä oman kotikuntasi viirin?

Vasemmalta: Katja Tukiainen, Vombat Combat, Marika Maijala

Julistekilpailun työt voittojärjestyksessä vasemmalta: Omar Escalante, Jaco & Aline Hubregtse, Adrienn Zéll, Mareike Mosch, Albert Pinilla

Näyttelyn loppupuolella on hieman tuoreempaa näkökulmaa julistetaiteeseen tämän päivän graafikoiden ja taiteilijoiden tulkitsemina. Näyttelyä varten toteutetuissa julisteissa näkyy kunkin taiteilijan persoonallinen tyyli. Näyttelyä varten myös pidettiin kansainvälinen julistekilpailu.

Jos näyttelyn teokset herättivät oman sisäisen taiteilijan, pääsee näyttelyssä myös piirtämään oman tulkintansa aiheesta. Vierailupäivänäni museolla pidettiin myös tämän näyttelyn ilmeisesti viimeinen julistetyöpaja kuvittaja Sanna Manderin johdolla. Miten hauskaa olikaan suunnitella oma kaupunkijuliste ja hetken vain istua ja tussata!

Olet jo ehkä nähnyt näyttelyn jossain päin Suomea. Designyritys Come to Finlandin toteuttama näyttely onkin teemaan sopivasti kiertänyt jo aimo matkan ympäri Suomen ennen tänne saapumistaan.

Jos et ole vielä näyttelyssä piipahtanut ja satut olemaan Helsingin suunnalla, on siihen huomenna 18.5. erinomainen mahdollisuus. Silloin, Kansainvälisenä museopäivänä, museoon on nimittäin vapaa pääsy. Muut Museoviikon vierailuvinkkimme voit lukea täältä.

Come to Finland! Riemuhuuto paratiisista 28.5.2017 saakka Kansallismuseossa, Mannerheimintie 34. Näyttelyyn on myös opastettuja kierroksia.

Sibelius & betonibrutalismi

Vaikka vierailen usein Turun museoissa, jotkut niistä ovat jääneet minulta varsin vähäiselle huomiolle. Yksi näistä on Sibelius-museo, jonka ohi tuli kuljettua viikottain yliopistovuosina. Päätin viimein korjata tilanteen, ja yhtenä aurinkoisena sunnuntaina johdatin perheeni hetkeksi musiikin maailmaan.

Sibeliusmuseo on nimensä mukaisesti omistautunut musiikin vaalimiseen. Heti ovesta sisään astuessaan aistit pääsevät nautintojen pariin kun klassinen musiikki johdattaa kulkijaa. Museokokoelmat kattavat niin soittimia, nuotteja kuin äänitteitä eri ajoilta. Tällä hetkellä museossa on esillä kolme näyttelyä, kaksi pysyvää ja yksi vaihtuva, joista jokainen oli täynnä yksityiskohtia. Suurin osa ajastamme vierähti tutustuen Sibeliuksen elämää ja tuotantoa valottavaan pysyvään Sibelius-näyttelyyn. Se oli varsin tekstipainotteinen olematta kuitenkaan liian raskas. Koska mukanani oli päiväunet väliin jättänyt lähinnä hyppelystä kiinnostunut päiväkoti-ikäinen, keskittymiskykyni oli koetuksella. Näyttely oli kuitenkin jaettu selkeästi teemoihin, jotka taasen jakautuivat lyhyempiin katkelmiin. Näyttelyteksteihin mahtui niin kiinnostavia yksityiskohtia, uutta tietoa, vanhan tiedon syventämistä, perusasioita kuin huumoriakin. Sibeliuksen tuotantoon pääsi konkreettisesti tutustumaan musiikkinäyttelyiden avulla, jotka ainakin saivat Lapsen huokailemaan ihastuksesta. Lisäksi katsottavana oli useita videoita niin Sibeliuksen hautajaiskulkueesta katsaukseen Tuusulanjärven taiteilijaidylliin.

Laajan musiikkiannin lisäksi tutustumiskäynti tarjosi myös toisenlaisen nautinnon. Museorakennus itsessään on nimittäin kiinnostava. Piispankatu, jolla Sibelius-museo sijaitsee,  alkaa Tuomiokirkon juurelta ja kulkee jokirannan myötäisesti yläjuoksun suuntaan. Sen varrella on niin koristeellinen arkkipiispan talo kuin vanhoja puutaloja ja empirerakennuksia sekä kasarmirakennuksia. Sibelius-museo erottuu joukosta: harmaa betoninen rakennus, jonka kivinen etupiha erottaa kadusta. Kuulostaako rumalta? Sitä se ei kuitenkaan ole. Rakennuksen on suunnitellut Woldemar Baeckman ja se on esimerkki 1960-luvun modernismista. Museo on niin sisältä kuin ulkoa täynnä yksityiskohtia, joilla valo pääsee leikkimään. Raakabetoniset seinät ovat samalla pelkistettyjä, moderneja ja kiehtovia. Rosoisuudessaan rakennus on kaunis ja ehdottomasti kokemisen arvoinen!

Ja jos tietoutta Sibeliuksen elämästä haluaa tämänkin jälkeen syventää, saa siihen mahdollisuuden Helsingissä. Kansallismuseossa on esillä Sibelius. Jokainen nuotti pitää elää –näyttely maaliskuuhun saakka. Osaan näyttelystä pääsee myös tutustumaan verkossa, vaikka tästä.