Tärpit Turun päivään 2018

Turun päivänä on monipuolisia tapahtumia, Kuva: Arjen pilkahduksia, luvaton käyttö kielletty

Sunnuntaina 16.9. vietetään jälleen Turun päivää. Vuodesta 1961 vietetty päivä on Turun oma kotiseutupäivä, jolloin kaupunkilaiset pääsevät tutustumaan omaan kotikaupunkiinsa. Päivän monipuolisesta ohjelmatarjonnasta löytyy varmasti niin tuttuakin tutumpaa kuin aiemmin vierailematonta kohdetta. Kurkkaa koostamani tärpit ja poimi kiinnostavimmat menolistallesi!

Opastuksia

Piispankadun puutalohelmessä, Ett Hem -kotimuseossa (Piispankatu 14) on vapaa pääsy kello 11–16. Opastukset suomeksi kello 11.00, 12.00, 12.30, 13.00, 14.00 ja 15.00. Ruotsinkieliset opastukset kello 11.30 ja 15 ja englanniksi opastus kello 14.30. Opastuksille mahtuu rajoitettu määrä osallistujia.

Turun kauppatorin laidan Åbo Svenska Teateriin (Eerikinkatu 13) on maksuttomia opastettuja kierroksia. Teatterin historiaan, kulisseihin ja kummituksiin johdattava kierros on ruotsiksi kello 13 ja suomeksi kello 14.30. Paikkoja on rajoitettu määrä. Etukäteen voi ilmoittautua teatterin lippukassalle.

Museonnälkään

Vuoden nuoreen taiteilijaan 2018 voi tutustua Aboa Vetus & Ars Novassa (Itäinen Rantakatu 4–6) 14.9. avattavassa ONE MAN SHOW -näyttelyssä. Ensimmäistä viikonloppuaan esillä olevat J. A. Juvanin työt eivät varmasti jätä kylmäksi! Museoon ilmainen sisäänpääsy kello 11–19.

Port Arthurin puutalokaupunginosan kainalossa Jarrumiehenkadulla on vain harvoin avoinna oleva museo. Turkulaisen juoksijalegendan Paavo Nurmen yhden huoneen ja keittiön kotimuseo (Jarrumiehenkatu 4 as 17) on avoinna kello 11–18 ja sinne on maksuton sisäänpääsy. Lue myös Johannan vierailusta museossa.

Turun kaupungin museoihin on päivän kunniaksi vapaa pääsy. Onko valintasi vasta uusittu Apteekkimuseo & Qwenselin talo (Läntinen rantakatu 13b), esihistoriapäiviä viettävä Kuralan Kylämäki (Jaanintie 45) vai Luostarinmäen käsityöläismuseo (Vartiovuorenkatu 2) syysasussaan? Wäinö Aaltosen museossa (Itäinen rantakatu 38) on nähtävillä vielä viimeistä päivää 16.9. Simo Heleniuksen sekä Hertta Kiiskin ja Jenna Sutelan näyttelyt. Turun linnassa (Linnankatu 80) puolestaan on vielä 28.11.2018 saakka Valtapeliä – Reformaatio Suomessa -näyttely.

Jylhänä Puolalanmäen päällä seisovassa Turun taidemuseossa (Aurakatu 26) avataan 14.9. Axel Ali Santeri -näyttely. Taiteilijakolmikko Axel Haartmanin, Ali Munsterhjelmin sekä Santeri Salokiven tuotantoa esitellään näyttelyssä yhteensä vajaan sadan teoksen voimin. Opastukset suomeksi kello 13 ja 14 sekä ruotsiksi kello 15. Pääsyliput alennettuun kuuden euron hintaan.  Museo on avoinna kello 11–17.

Vesilaitostoiminnan historiaan ja vesihuollon kehitykseen pääsee tutustumaan Turun vesilaitosmuseossa (Halistentie 4) kello 10–17. Museo on vesilaitoksen vanhassa, vuonna 1922 valmistuneessa uusklassisessa päärakennuksessa. Vapaa pääsy. Vesilaitosmuseolta on maksuton bussikuljetus Kakolanmäen jätevedenpuhdistamoon (Hansakatu 7), jossa vietetään kello 10–17 Turun jätevedenpuhdistuksen 50-vuotisjuhlaa. Juhlan kunniaksi kaupunkijunalla pääsee kiertoajelulle kalliopuhdistamon uumeniin.

Musiikkia ja teatteria

Vanhan Raatihuoneen salissa (Vanha Suurtori 5) kuullaan Lauluja Turusta. Turun Laulelman Ystävien kello 15 järjestämässä konsertissa on lauluja eri esittäjiltä. Käsiohjelma 10 euroa.

Teatteri Mundossa (Uudenmaankatu 17) ollaan karjalaisemmissa tunnelmissa, kun nukketeatteritaiteilija Timo Väntsin sooloteos Kysymyksiä Karjalasta esitetään jälleen kello 15. Liput 15 euroa.

Ensi-iltansa Turun päivänä Turun Nuoressa Teatterissa (Ursininkatu 4) saava Notre Damen Kellonsoittaja -näytelmä tempaa katsojan keskiaikaiseen Pariisiin. Esitys on kello 15 ja sitä suositellaan 5-vuotiaille ja vanhemmille. Liput alkaen 14 euroa.

Turun ylioppilasteatterissa (Läntinen rantakatu 23) tulkitaan Sakari Topeliuksen klassikkotekstiä Adalmiinan helmi – kaikki hukkuu aikanaan -näytelmässä kello 19. Ryhmälähtöisesti Topeliuksen sadun pohjalta tehdyn esityksen on ohjannut Siiri Ervasti. Esitystä ei suositella alle 12-vuotiaille. Liput 15/8 euroa.

Itse tehden

Merikeskus Forum Marinumissa (Linnankatu 72) pääsee koettelemaan kiipeilijän taitojaan, kun fregatti Suomen Joutsenen mastoon pääsee kiipeämään kello 12–15. Kuka on ensimmäisenä märssykorilla? Suomen Joutseneen ja muihin museolaivoihin myydään erikoishintaisia lippuja. Museo on avoinna kello 11–19.

Keskellä ydinkeskustaa, vehreän Puolalanmäen suojissa on Iso-Puolalan (Puolalanpuisto 7) talorykelmä. Siellä pääsee Turun päivänä tutustumaan punamullan saloihin. Vinkit punamullan keittoon ja mahdollisuus maalata Iso-Puolalan lankkuaitaa keittomaalilla on tarjolla kello 11–16. Mukaan työhanskat ja maalaukseen sopivat vaatteet. Kurkkaa myös Johannan kirjoitus Iso-Puolalan joulusta.

Tapahtumien täyteisen päivän keskellä tai päätteeksi voi hengähtää käymällä kaverin kanssa maauimalassa. Samppalinnan maauimalan (Volter Kilven katu 2) +27 asteinen vesi varmasti virkistää! Turun päivän kunniaksi kaksi yhden hinnalla. Avoinna kello 8–19.

Ostoksia ja markkinahumua

Kukkaronnyörit saattavat hieman löystyä, kun sujahdat Turun Kaupunginteatterin (Itäinen rantakatu 14) Uuden muotoilun yhdistyksen viisivuotisjuhlaan ja designmarketiin. Kaupunginteatterin lämpiössä kello 11–16 on muun muassa myynnissä kotimaisia designtuotteita yli 20 designmerkiltä sekä Varför Paris, vi har ju Åbo -suunnittelukilpailun voittajan julkistus.

Vasaramäen omakotitaloalueella on luvassa puolestaan kirppistelyä, kun Vasaramäen Omakotiyhdistys järjestää SUURI Pihakirppis -tapahtuman kello 11–15. Pihat ja portinpielet notkuvat kellarien ja vinttien aarteista. Aiempina vuosina mukana on ollut noin 50 pihaa.  Tänä vuonna mukana olevat pihat tunnistat portinpielien ilmapalloista sekä löydät tapahtumasivun kartasta.

Vanhalla Suurtorilla (Vanha Suurtori 3) on vipinää, kun Turun Mahdollisuuksien tori valloittaa kulttuurimiljöön kello 13–17. Mukana on noin neljäkymmentä järjestöä ja organisaatiota. Luvassa on esimerkiksi tanssi- ja akrobatiaesityksiä, jazzin ja bossanovan rytmejä sekä lauluesitys. Uudet Turun Flikka ja Poika julkistetaan kello 13.10. Ohjelmatiedot.

Pikkuväelle

Perheen pienimpiä ei ole Turun päivän ohjelmassa unohdettu. Liikkuvista menopeleistä kiinnostunutta pikkuväkeä voisi kiinnostaa Kuntecin kaupungin kovimmat koneet FLÖRin pihassa (Kaurakatu 43). Tapahtumassa pääsee ihailemaan esimerkiksi kuorma-autoja, tiekarhuja, pyöräkuormaajia sun muita jännittäviä työkoneita. Jos tuuri käy, pääsee myös itse harjakoneen, mönkijän tai ponin kyytiin.

Kokoa riittää myös Turun keskuspaloaseman kalustolla. Tuttuun tapaan keskuspaloaseman (Eerikinkatu 35) etupihalla pääsee kello kello 11–14 tutustumaan paloautoihin, ambulansseihin sekä palomiesten ja ensihoitajien työhön. Museotila Kellarissa pääsee tutustumaan pelastustoimen historiaan. Palomuseosta voit lukea lisää täältä.

Iki-ihanalla Kuralan kylämäen (Jaanintie 45) museoalueella vietetään 13.–16.9. Tietoa ja tarinoita – esihistoria esille -tapahtumaa. Sunnuntaina 16.9. ohjelmassa on muun muassa kello 11 ja 14 opastettu kierros Kuralan Kylämäen muinaisuuteen, kello 12 jousiammuntanäytös sekä kello 15 koko perheen historialuento. Tapahtumassa pääsee myös esimerkiksi kokeilemaan itse jousiammuntaa sekä pelaamaan vanne- ja keihäspelejä. Kylämäki avoinna kello 11–17.

Turun päivä 16.9.2019. Päivä huipentuu kello 21 ilotulitukseen Samppalinnanmäeltä. Katso myös perjantain 14.9. ja lauantain 15.9. ohjelma.

Mainokset

Vinkit Turun Taiteiden yöhön 2018

Jokiranta Turussa

Turun Taiteiden yö järjestetään tänä vuonna torstaina 16. elokuuta 2018. Jo 29. kerran yhdeksi illaksi Turun kaupungin kadut täyttyvät kulttuurin- ja taiteennälkäisistä ihmisistä. Mihin kannattaa mennä? Mitä kannattaa tehdä? Koostin muutaman tärpin, nappaa ne talteen!

Teatteria

Perinteisesti Taiteiden yönä yleisö on saanut maistiaisia syksyllä ensi-iltansa saavista esityksistä. Näin on myös tänä vuonna monessa teatterissa. Jokirannan TEHDAS Teatterissa (Itäinen Rantakatu 64) pääsee kurkistamaan Buddhamindfuckin harjoituksiin klo 17–20. Nyrjähtäneeksi aikuisten saduksi kutsutun näytelmän on käsikirjoittanut Maiju Tainio, joka myös ohjaa teoksen.

Turun Kaupunginteatterilla (Itäinen Rantakatu 14) on Taiteiden yönä avoimet ovet. Illan aikana pääsee muun muassa kello 18.15 näkemään palasen syksyn ensi-illasta, Varissuo-musikaalista. Liput haettavissa ennakkoon Lippikseltä 13.8.

Åbo Svenska Teaterissa (Eerikinkatu 13) nähdään klassikkoromaani Kotiopettajattaren romaaniin pohjautuvan Jane Eyre -näytelmän harjoitukset kello 19 ja 20.15. Liput harjoituksiin voi hakea ennakkoon tiistaina 14.8. teatterin lippukassalta.

Tanssia ja performanssia

Apteekkimuseo ja Qwenselin talo -museossa (Läntinen Rantakatu 13b) voi yhdistää museo- ja taidekokemuksen. Kello 15–18 nähdään Taiteilijattaret – oodi näkymättömille naisille -tanssi-installaatio, joka on saanut inspiraationsa 1900-luvun alussa eläneiden naisten elämästä ja taiteesta.

Tanssiteatteri ERI (Yliopistonkatu 7) viettää syyskauden avajaisiaan. Otteita tulevasta Baila Afrika -kyläjuhlasta nähdään kello 17.30 ja 18.30. Tanssiteatterilla myös kirpputori.

Galleria Joellassa (Läntinen Rantakatu 21) on kello 19 Jani Petteri Virran performanssi.

Tanssistudio Flamassa (Linnankatu 84) nähdään Tanssia Taiteiden yössä kello 21 alkaen. Illan aikana luvassa muun muassa flamencoa, salsaa, bachataa, burleskia ja bollywoodia. Alkaakohan oma tanssijalka vipattamaan tanssiesityksiä katsellessa?

Musiikkia ja stand upia

Hansakorttelissa kuullaan jotain tavanomaisesta taustahälystä poikkeavaa. Kello 17.30 ja 19.30 Turun filharmonisen orkesterin jousikvartetti soittaa kauppakeskuksen Hansatorilla kevyttä klassista ja tuttuja sävelmiä. Juha-Pekka Vikman & Katariina Taipale soittavat viulua, Ramona Wolin-Takala alttoviulua ja Eija Huhtala-Krapu selloa.

Yhdellä Turun kauneimmista paikoista, Makasiineilla, Luostarin Välikadulla on tarjolla Aninkaisten Sävelen iltakonsertti kello 20. Käynti Nunnankadun puolelta.

Yökerho Dynamon (Linnankatu 7) yläkerrassa kutkutellaan nauruhermoja, kun Secret Comedy Clubin lavalle pääsevät Heikki Vilja, Joonas Korhonen ja Ursula Helin kello 20 lähtien.

Käynnissä olevien Turun Musiikkijuhlien tunnelmallinen iltakonsertti pidetään Turun tuomiokirkossa (Tuomiokirkonkatu 1). Kello 22 saadaan kuulla Jazzia kynttilänvalossa. Esiintyjinä ovat Max De Aloe (kromaattinen huuliharppu ja efektit), Niklas Winter (kitara) ja Jesper Bodilsen (basso).

Museoissa

Monessa Turun museossa on erikoisohjelmaa, opastuksia ja ovet avoinna yömyöhään. Aboa Vetus & Ars Nova (Itäinen Rantakatu 4–6) kutsuu yökyläilemään. Värikkääseen kesänäyttelyyn Maria Prymatšenkon satumainen maailma on opastuksia puolen tunnin välein kello 1923. Museossa on myös muuta ohjelmaa.

Ett Hem -kotimuseossa (Piispankatu 14) ollaan 1900-luvun alun tunnelmissa. Museo herää eri tavalla eloon, kun seinien ja esineistön lisäksi museossa on kello 18 lähtien tavattavissa talon entiset asukkaat herra ja rouva Jacobsson vieraineen. Museo on avoinna kello 22 saakka.

Puolalanmäellä, Turun taidemuseossa (Aurakatu 26) tanssahdellaan modernin lavatanssin merkeissä. Museon terassilla kello 1722 DJ Ruggero Gini ja DJ Ollimaine Jäbä soittavat tunnelmaan sopivaa musiikkia. Tanssistudio Flaman opettaja ohjaa sopiviin askelkuvioihin kello 17.30 ja 18.30. Illan aikana myös muuta ohjelmaa.

Wäinö Aaltosen museossa (Itäinen Rantakatu 38) heittäydytään diskon ja poptaiteen aikakauteen Simo Heleniuksen taiteesta inspiroituneena. Luvassa on muun muassa museodisko, joka on kello 21 alkaen. Teemapukeutuminen sallittua.

Kuvataidetta ja elokuvaa

Elokuvien ystäville voisi olla must-see tunnelmallinen ulkonäytös Turun Kirjakahvilan (Vanha Suurtori 3) sisäpihalla. Victor Sjöströmin Ajomies-elokuva (1921) esitetään Brinkkalan pihalla Topias Tiheäsalon ja Lau Naun livesäestyksellä. Illan aikana myös DJ ja muuta elävää musiikkia.

Illan hämärtyessä vanhalla Kaasupallolla (Matruusinpolku 8) on esillä kaksi videoteosta. Kello 21–24 kuvataiteilija Mauri Kokkosen teokset ”Window of the Sun” ja ”Elements” näkyvät Kaasupalloon heijastettuna.

Lapsille

Lapsia ei Taiteiden yön ohjelmassa ole unohdettu. Vartiovuorella järjestetään kello 17–20 Perheiden Taiteiden Yö, jossa tekemistä ja nähtävää riittää. Taiteiden Ihmemaa -teemaisessa illassa nähdään muun muassa Turun Suzukikoulun konsertti sekä Turun Nuorelta Teatterilta pätkä syksyllä ensi-iltansa saavasta Notre Damen kellonsoittaja -näytelmästä. Puistossa on tarjolla esimerkiksi askartelua, keppihevostuunausta, kasvomaalausta sekä pikniköintiä.

Myös Turun kaupunginkirjaston Pääkirjastossa (Linnankatu 2) on ohjelmaa pikkuväelle. Lastenosasto Saagassa lauletaan kello 18 Täti Moonika ja pingviiniorkesterin kanssa.

Itse tehden

Illan aikana on myös mahdollisuus päästä käyttämään omaa luovuuttaan. Turun kaupunginkirjaston Pääkirjastolla on kello 17–20 Biisisanoittamo, jossa sanataiteilijoiden Veera Vähämaan ja Marko Laihisen ohjauksessa tehdään sanoituksia omasta kotikaupungista. Tekstillään voi osallistua valtakunnalliseen sanoituskilpailuun. Biisinsanoittamo Kirjastopihalla tai sateen sattuessa musiikkiosastolla.

Omia lavarunoustaitojaan pääsee testaamaan TkuÖpenMicissä Bar Ö:ssä (Linnankatu 7). Runoilijat Mika Kivelä ja Roxanna Fellman aloittavat illan. Lava on sen jälkeen vapaa, ja iltaa säestää Säkeet-orkesterin trio-versio.

Ostoksille

Viime vuoden tapaan Aurajokivarressa on Käsityömarkkinat. Markkinakojut sijoittuvat Läntiselle Rantakadulle Aurakadun ja Herrainpolun väliin.

Käsityömarkkinoilta sujahtaa kätevästi Kirjan talolle (Linnankatu 24), jossa on pop-up -kirjakauppa. Luvassa myös ohjelmaa kello 15:ta lähtien, esimerkiksi kaksi opastettua kävelykierrosta.

Samalla alueella on myös Galleria Joellan (Läntinen Rantakatu 21) grafiikan tori kello 16–20. Myynnissä on muun muassa Turun Taidegraafikoiden jäsenistön teoksia ja kortteja.

Turun kaupunginkirjaston Pääkirjaston (Linnankatu 2) poistokirjamarkkinat pidetään tuttuun tapaan Kirjastopihalla kello 16–19. Löydätkö poistomyynnistä kauan etsimäsi teoksen?

Kaupunkifestivaali Turbaani järjestetään tänä vuonna 15.–18.8.2018. Urbaani Levytori valtaa Vähätorin ympäristön 16.–18.8., joten myös Taiteiden yönä pääsee tekemään levylöytöjä.

Turun Taiteiden yö 16.8.2018. Tarkista aukioloajat ja mahdolliset pääsymaksut tapahtuman sivuilta.

Anna Ahmatovan neljä huonetta – jotta me muistamme

Hannu Väisänen: Anna Ahmatova 1 (2017), kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty
Anna Ahmatova 1 (2017)

Taide on vaarallista, koska sen avulla emme unohda. Taiteen avulla me ja meistä seuraavat sukupolvet muistamme ja tulemme tietoisiksi menneisyydestä. Jotta se ei unohtuisi, tarvitaan rohkeita ja vahvatahtoisia ihmisiä tallentamaan mennyttä, kuten venäläinen runoilija Anna Ahmatova (1889–1966). Wäinö Aaltosen museossa 9.2. avautunut Hannu Väisäsen näyttely Anna Ahmatovan neljä huonetta tuo menneisyyden eteemme. Öljyvärimaalausten, brodeeraustöiden, valokuvien, videoteosten ja installaatioiden avulla Väisänen herättää henkiin niin Ahmatovan runot kuin pilkahdukset runoilijan elämästä.

Näyttely piti alun perin pitää Pietarissa Anna Ahmatovan museossa, mutta ilmeisesti ainakin osittain poliittisista syistä sitä ei sinne toteutettu. Nyt näemme näyttelyn täällä Turussa alkuperäistä suunnitelmaa laajempana. Pietarin ystävyyskaupunki Turku onkin sille oikein sopiva paikka. Ahmatovan runojen miljöönä on usein Leningrad/Pietari, sen kadut, talot ja Neva-joen rantatörmät. Meillä Turussa on oma jokemme ja sen rannat, joilla käyskennellä. Ahmatovan runoista on luettavissa vahva kotiseuturakkaus. Se ulottui jopa niin pitkälle, että hän kieltäytyi jättämästä kotikaupunkiansa vallankumouksen jälkeen. Kurjat olot ja taiteilijaystäviensä pakeneminen ulkomaille tallentui runoihin, mutta Ahmatova jäi. Myös Turku on tallentunut monien kaupunkilaisten sydämiin.

Hannu Väisänen: Runoelma ilman sankaria, diptyykki (2017) WAMissa, kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty
Runoelma ilman sankaria, diptyykki (2017)

Hannu Väisänen - Anna Ahmatovan neljä huonetta -näyttelyä WAMissa, kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty

Ahmatovan tarkkanäköisissä runoissa on läsnä niin oman aikansa ajankohtaiset tapahtumat, vaino ja vangitsemiset kuin runon minän yksityinen maailma rakkauksineen ja eroineen. Neuvostoliitossa runoilijasta tuli epätoivottu henkilö, joka asetettiin julkaisukieltoon kymmeniksi vuosiksi ja jonka teoksia oli kiellettyä omistaa. Moni suomalainen lienee kuullut Ahmatovan asemasta Neuvostoliitto/Venäjän eri vuosikymmenien poliittisessa myllerryksessä. Mutta moniko on hänen runokirjansa avannut? Musiikin ystäville voivat olla tuttuja sellaiset laulut kuin Haikara, Yöllä, Ero, Käki ja Nukun hiljaa kirkkomaassa. Kyllä – nämä Ultra Bran ja Kerkko Koskinen Kollektiivin laulujen sanat ovat alkujaan Ahmatovan kynästä syntyneitä runoja.

Sain käsiini ensimmäisen kerran Ahmatovan runoja teini-ikäisenä juuri Ultra Bran opastamana. Muistan elävästi tuon ruskeakantisen, Marja-Leena Mikkolan suomentaman Runoja-kokoelman (Orient Express, 1992). Se oli vuosia ainut suomenkielinen kokoelma Ahmatovan runoja. Minulle ei riittänyt kirjastosta kerrasta toiseen lainattu teos, vaan halusin kiihkeästi opuksen itselleni. Loppuunmyytyä nidettä ei kirjahyllyyni vielä tänä päivänä ole tullut, mutta vuonna 2008 ilmestynyt, myöskin Mikkolan suomentama, Valitut runot (Kustannusosakeyhtiö Tammi) toi omistamisen onnea. Sen runomitaltaan ja muodoltaan tarkistetut runot ovat pala jotain salaperäistä, yksityistä, jotain, jonka koska vain saan ottaa hyllystäni ja josta lukea säkeen sieltä, runon tuolta. Ja nyt saan kokea Ahmatovan taiteen aivan uudella tavalla.

Astellessani Wäinö Aaltosen museon portaita ylös helmikuisena kevättalven päivänä minua suorastaan jännittää. Ensimmäisessä näyttelysalissa video- ja brodeeraustöiden ihastelun jälkeen käännän pääni ja vastassa on valtavat, seinään nojaavat mustat kirjaimet. En hallitse kyrillisiä, mutta hetken tavattuani tajuan niiden tarkoittavan Fontankan taloa. En meinaa pysyä nahoissani: tämän lähemmäs runoilijan kolmen vuosikymmenen ajan asuntoa en ole päässyt!

Fontankan talo Anna Ahmatovan neljä huonetta -näyttelyssä WAMissa, kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty

Fontankan talo Anna Ahmatovan neljä huonetta -näyttelyssä WAMissa,, kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty

kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvatFontankan talo Anna Ahmatovan neljä huonetta -näyttelyssä WAMissa, kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kiellettyon käyttö kielletty

Fontankan talo Anna Ahmatovan neljä huonetta -näyttelyssä WAMissa, kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty

Fontankan talo Anna Ahmatovan neljä huonetta -näyttelyssä WAMissa, kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty

Yhteen museosaliin on todellakin tehty installaatio Fontankan talosta eli Pietarin Fontanka-kanavan rantakadulla sijaitsevan Šeremetjevin palatsin piharakennuksesta. Sen neljä huonetta ovat antaneet nimensä tälle näyttelylle. Kerään hetken voimia ja astun kynnyksen yli. Tuntuu uskomattomalta ikään kuin kävellä niissä huoneissa, joissa Ahmatova asui. Eräässä elämänvaiheessaan hänen asuintilansa kapeni vain yhdeksi ainoaksi huoneeksi. Mietin mikä se mahtaa näistä olla.

Installaation huoneisiin on ripustettu erilaista esineistöä sekä valokuvateoksia. Ne luovat muuten tyhjiin huoneisiin tunnelmaa, mutta tuntuvat hieman irrallisilta. Onko tuo Ahmatovan käsilaukku? Ovatko nuo patsaat lähellä taloa? Rakennustelineet ovat osa installaatiota. Niiden portaita pitkin pääsee kiipeämään huoneiden ylle. Metallisista, karuista portaista huokuu keskeneräisyys, välitila, muutos ja jopa elämän hallitsemattomuus. Talossa elettiin paikoin jatkuvan tarkkailun ja mahdollisesti salakuuntelun alla. Ylhäältä lintuperspektiivistä tiirailtuna mittakaava muuttuu nukkekotimaiseksi, ja uusia yksityiskohtia paljastuu. Onko tuonnekin piilotettu nauhuri? Kokonaisuutta vahtii palatsin pihaporttia koristavien leijonien siluetti.

Anna Ahmatovan Runoelma ilman sankaria -runon osa Marja-Leena Mikkolan suomentamana WAMissa, Kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty

Hannu Väisänen: Runoelma ilman sankaria 2 (2017), kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty
Runoelma ilman sankaria 2 (2017)

Hannu Väisänen - Anna Ahmatovan neljä huonetta Wäinö Aaltosen museossa Turussa, kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty

Hannu Väisänen: Poltetut Runot 1 (2017),kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty
Poltetut Runot 1 (2017)
Hannu Väisänen: Puninin takki 4 (2017), kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty
Puninin takki 4 (2017)

Jatkan matkaani seuraavaan saliin. Edessäni on Runoelma ilman sankaria 2 (2017), jossa jo Anna Ahmatova 1 – teoksen (2017) vakavailmeinen nainen on saanut ympärilleen oranssia ja valkoista väriä. Vieressäni toiset näyttelyvieraat pohtivat niiden merkitystä, ja suljen korvani. En halua jakaa Ahmatovaani kenenkään kanssa.

Monet teokset ovat nimetty runojen tai Anna Ahmatovan elämäntarinan osasten mukaan. Aiheet ja teemat toistuvat – kuten runoilijan tuotannossa. Poltetut runot 1 (2017) pysähdyttää eteensä. Alkuun abstraktilta vaikuttava sinivalkoinen teos saa pohtimaan runojen hävittämisen ja julkaisemisen kieltämisen kauheutta ja traagisuutta. Mitä jää jäljelle, jos ei ole lupa tehdä rakastamaansa asiaa?

Puninin takki -nimisiä teoksia on monta. Puninin takki 4:n (2017) intensiivisen punainen väri hätkähdyttää. Väri jatkuu poikkeuksellisesti myös taulun reunan yli ja siitä tulee mieleen pyyhitty veri. Ahmatovan poika ja kaksi puolisoa joutuivat vankiloihin ja vankileireille. Nikolai Puninin (1888–1953) vangitsemisyönä Fontankan talon eteisnaulakkoon jäi roikkumaan hänen palttoonsa. Työleiri koitui Puninin kohtaloksi.

Anna Ahmatovan runo Marja-Leena Mikkolan suomentamana WAMissa, Kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty

Muistoruukut Hannu Väisäsen Anna Ahmatovan neljä huonetta -näyttelyssä WAMissa, kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty

Viimeisessä salissa on Muistomerkki-installaatio, johon yleisö pääsee osallistumaan opettelemalla jonkin runon, säkeen tai muun tekstikatkelman ulkoa ja kirjoittamalla sen paperille. Sitten paperi poltetaan ja tuhkat tuodaan laitettavaksi johonkin näistä viidestä ranskalaisesta saviruukusta. Teoksella ylistetään muistamista ja tehdään kunniaa Ahmatovalle.

Tämä näyttely on tärkeä, koska tämä kaikki ei ole vain menneisyyttä. Se on tärkeä, jotta me muistamme ja osaamme arvostaa monesti niin itsestäänselvää.

Hannu Väisänen – Anna Ahmatovan neljä huonetta 20.5.2018 saakka. Näyttelyyn on myös opastuksia. Wäinö Aaltosen museo, Itäinen Rantakatu 38, Turku.

Museokorttivuoteni

Museokorttivuoteni, Kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty

Olen kiintynyt kelta-musta-pinkkiin korttiini. Se kulkee lähes aina mukanani. Eihän sitä koskaan tiedä milloin tulee hinku tai tarve poiketa museoon!

Kuluneen kahden vuoden aikana suhteeni Museokorttiin on muuttunut innostuneesta aloittelijasta vakiintuneeksi käyttäjäksi. Kuullessani kortista ensimmäisen kerran olin heti myyty –  ja olen yhä! 250 museota Ahvenanmaalta Inariin samalla, noin 60 euroa maksavalla kortilla on älyttömän hyvä diili.

Toinen museokorttivuoteni tuli päätökseen lokakuussa. Vuosi piti mukanaan vähintään kuukausittaisia vierailuja museoihin. Osa oli tuttuja turkulaisia, kuten Turun taidemuseo, Wäinö Aaltosen museo ja Aboa Vetus & Ars Nova. Muutama muodostui viimeistään viimeisimmän korttivuoteni aikana eräänlaiseksi lähimuseokseni, jonne tapaan piipahtaa katsomaan uusimman näyttelyn aina kun mahdollista.

Monet näyttelyt tuli käytyä katsomassa monta kertaa. Ensimmäisen kerran menin ehkä vain opastukselle tai hieman tiukemmalla aikataululla, toisen kerran menin sitten ajan kanssa tai esimerkiksi toisen seuralaisen kera. ”Onko sulla Museokortti?” -kysymys tuli esitettyä moneen kertaan ja mentyä yhdessä uuden tai vanhemman museoystävän kanssa. Jaettu museokokemus on arvokasta ja siinä saa usein aivan uudenlaisia näkökulmia.

Tein myös muutamia reissuja toisille paikkakunnille ihan varta vasten katsomaan jotain tiettyä näyttelyä, kuten Tampereelle Museokeskus Vapriikkiin katsomaan Kielletty kaupunki -näyttelyä ja Helsinkiin Suomen valokuvataiteen museoon Francesca Woodmanin valokuvien ääreen. Kerran kun reissussa oltiin, en tietenkään malttanut käydä vain yhdessä museossa. Tampere-päivä ja pari Helsinki-päivää käsittivät yhteensä yksitoista museota. Lähes puolet vuoden museokäynneistäni!

Kortti madalsi rutkasti kynnystä vierailuun. Menin uteliaammin katsomaan näyttelyitä tai vierailemaan museoissa, joita en ilman korttia olisi raaskinut mennä. Erityisesti Helsingin museoiden lippuhinnat ovat aika huimia. Kun pääsymaksu on jo maksettu, ei käynnin aikana tule sellaista pakko-nähdä-kaikki-kun-on-kerran-maksettu -tunnetta. Osan voi jättää seuraavaan kertaan. Myös kynnys museokauppojen puolella ostosten tekoon laski. Ennalta maksettu sisäänpääsy oli ikään kuin säästetty pääsylipun hinta, ja pientä museomuistoa tai tuliaista tuli ostettua monestakin kaupasta.

Vuoden aikana säästin pääsymaksuista 163 euroa. Aika huimaa! Jatkoinko kortin käyttöä?  Tarvitseeko edes kysyä – kolmas vuoteni käynnistyi juuri.

Lue myös Johannan vuodesta museokortin kanssa.