Untamalan esihistoriallinen kylä

Untamalan kylän kylänraittiaValtatie 8:n molemmin puolin levittäytyy Untamalan kylä. Tämän Laitilalle kuuluvan kylän ohi on tullut ajettua lukuisia kertoja, mutta aiemmin en ole sinne tullut poikenneeksi.  Nyt uteliaisuus vie voiton, ja auto kaartaa Hannunvaakuna-kyltin viitoittamana Vähäflikan kesäkahvilan pihaan.

Untamalan kylän kylänraittia
Untamalan kylän kylänraittiaUntamala sijaitsee noin viisi kilometriä Laitilasta Rauman suuntaan. Kylä on tuhansia vuosia vanha ja asutusta on ollut jo rautakaudella. Keskiajalta peräisin oleva kylänraitti on luokiteltu valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi. Kesäkahvilan lisäksi vierailija pääsee nauttimaan idyllisestä miljööstä vanhoine puutaloineen, niittyineen, peltoineen, lampaineen ja kulttuuripolkuineen.

Untamalan kylän kylänraittia

Untamalan kylän kylänraittiaKahvilan vieressä on Pyhän Pietarin kirkko, joka on tiekirkko. Kylän pitkään historiaan on aiemmin perehdyttänyt Museoviraston Untamalan Arkeologinen opastuskeskus, joka on ollut ilmeisesti suljettuna jo muutaman vuoden.Pyhän Pietarin kirkko UntamalassaPyhän Pietarin kirkko Untamalassa
Pyhän Pietarin kirkko UntamalassaKaunis puukirkko on vuodelta 1785 ja avoinna kesäaikaan. Kirkon vierestä lähtee parin kilometrin pituinen kulttuuripolku. Sinne siis, kuppikiviä katsomaan! Ehkäpä kahvilasta osattaisiin neuvoa matkailija paremmin perille, sillä löytäminen on hieman haasteellista ilman näkyviä opasteita. Tästähän sukeutuu seikkailuretki!

Untamalan kuppikivet
Untamalan kuppikivetLammasaitauksen jälkeen kasitien reunassa alkaa vihdoin näyttää lupaavalta. Puuportaita ylös ja alas niitylle ja jonkun aiemman vierailijan tallomaa polkua ylös pienelle mäelle. Tuo sammaleinen kivi pihlajineen näyttää jo oikeansuuntaiselta: olisiko se jo se kuppikivi?

Ai mikä kuppikivi? Kuppikivi, uhrikivi, jumalten jalanjäljet..Rautakautisina uhripaikkoina uumoilluille kiville on uhrattu noin viisisenttisiin, pyöreäpohjaisiin kuppeihin esimerkiksi viljanjyviä tai lehmän ensimaitoa. Vainajille, hedelmällisyyteen, parannukseksi, karjaonneksi, arvellaan.

Tuo sammaleinen kivi tuottaa pettymyksen, mutta kas, mäennyppylän alla pellon reunalla on pieni opastekyltti. Kahlatkaamme siis kasvien läpi sinne! Ja vihdoin edessämme on muinaisjäännös.
Untamalan kuppikivet
Untamalan kuppikivet
Untamalan kuppikivet
Untamalan kuppikivet ja pellonreunaKurjenkellojen ja muiden kauniiden kukkien ympäröimän kiven kuopissa on viljaa ja kasvinpalasia. Polvia myöten vakkasuomalaisessa niityssä tuumin onkohan se pelkkää sattumaa.

Untamalan kylä, Untamontie 79, Laitila. Kirkko ja kesäkahvila ovat avoinna vielä muutaman kesäpäivän, tarkemmat aukioloajat kannattaa tarkistaa.

Behind the Scenes: kaksi näyttelyä elokuvista

Behind the Scenes: Tom of Finland Movie -näyttely*Yhteistyössä Scene Turun kanssa

Tiesitkö, että Turku on suosittu elokuvien kuvauskaupunki? Erityisesti viime vuosina täällä on kuvattu jos jonkinlaista tuotantoa, esimerkiksi Tyttökuningasta (2015), Vares-elokuvia,  vielä valmistumatonta Bayonetaa sekä tietysti tämän vuoden helmikuussa ensi-iltansa saanutta Tom of Finland -elokuvaa. Ei ole aivan harvinaista, että tuolla kaduilla kulkiessaan törmää kuvausryhmään työn touhussa. Mikäs siinä, kun kaupunki on kaunis ja tarjolla on osaavia ammattilaisia.

Scene Turku kutsui minut ja muita bloggareita tutustumaan elokuvalliseen Turkuun ja kahteen elokuva-aiheiseen Behind the Scenes -näyttelyyn ratapihan Logomoon. Ja minähän menin!

Behind the Scenes: Tom of Finland Movie -näyttelyProjektipäällikkö-näyttelytuottaja Elina Karvon opastamana sukelsimme Tom of Finland -elokuvan  maailmaan Tom of Finland Movie -näyttelyssä. Dome Karukosken ohjaaman, taiteilija Touko Laaksosen elämästä kertovan elokuvan moni on varmasti jo nähnyt, mutta moniko on tutustunut sen tekoon?

Näyttelyssä pääsee kurkistamaan elokuvan kulissien taakse ja näkemään vilauksen sen tuotantoprosessista. Esillä on esimerkiksi katkelma käsikirjoituksesta ja kuvausaikataulusta,  making of -kuvia, elokuvassa käytettyä puvustusta sekä Laaksosen elämään kuuluneita tärkeitä esineitä, kuten Kodak-kamera ja matkasetti. Mutta mikä merkitys keltaisilla ikkunaverhoilla on? Se pitää itse mennä tarkistamaan.

Behind the Scenes: Tom of Finland Movie -näyttelyBehind the Scenes: Tom of Finland Movie -näyttely

Behind the Scenes: Tom of Finland Movie -näyttelyNäytillä on myös toisinto Laaksosen huoneesta Los Angelesin talolla. Huoneeseen sijoittuvia kohtauksia ei kuvattu Losissa, vaan tässä lavasteessa. Talon ulkokuvat puolestaan otettiin Espanjassa. Kompromissejakin tehtiin: Karvo kertoi, että Espanjan ulkokuvien talon erikoinen ikkunan muoto saneli lavasteen ikkunan muodon. Kaiken tulee täsmätä!

Behind the Scenes: Tähtien tekijät -näyttelyBehind the Scenes: Tähtien tekijät -näyttelyToisen puolen Behind the Scenes -näyttelykaksikosta muodostaa Tähtien tekijät -näyttely. Tässä näyttelyssä ei olla lähelläkään nykyvuosikymmeniä, vaan suomalaisen elokuvan kultaisissa vuosissa 1930-luvulta 1960-luvun alkuun. Elokuvapukujen, valokuvien ja esineiden kautta pääsee tutustumaan aikaan, jolloin leffoja tehtiin solkenaan. Suomi-Filmi ja Suomen Filmiteollisuus tekivät yhteensä noin 340 elokuvaa tällä ajanjaksolla, mikä määrä!

Erityisen kiinnostavia ovat tarinat, joita puvut ja esineet kätkevät taaksensa. Saimme kuulla esimerkiksi miksi aikakauden elokuvissa käytettyjä housuja ei juuri ole säilynyt jälkipolville ja miksi iso osa punaisen seinän näyttelijäkuvista on omistettu näyttelijä Regina Linnanheimolle. Tiesitkö muuten, että mustavalkoisissa elokuvissa ei suinkaan käytetty mustia ja valkoisia pukuja?

Alemman kuvan etualalla oleva kaunis mekko on kuningattaren mekko elokuvasta Prinsessa Ruusunen (1949). Arvellaan, että siinä käytetty poimutettu kangas olisi aiemmin palvellut päiväpeitteenä. Aikamoista ammattitaitoa ja kekseliäisyyttä! Kuvan taka-alalla on puolestaan puvut elokuvista Syntynyt terve tyttö (1943) ja Kesäillan valssi (1951).

Puvustamon työpaja
Osataan sitä kyllä nykyäänkin. Turkulaisessa Puvustamo-ompelimossa tehdään osa turkulaisten elokuvatuotantojen puvuista ja asusteista. Mm. Tyttökuningas-elokuvassa pääsee ihailemaan heidän kädenjälkeään. Näyttelyt kierrettyämme pääsimme tekijöiden oppiin askartelemaan nahasta asusteita ja avaimenperiä. Tein vahingossa niin muhkean avaimenperähuiskan, että en takuulla kadota avainnippuani laukun pohjalle! Näitä Puvustamon tekemiä avaimenperiä ja muita kotimaisia design-tuotteita myös myydään aulan myymälässä.

Behind the Scenes -näyttelyt, Logi 3, Logomo, Köydenpunojankatu 14, Turku. Avoinna ma-su klo 11-19 13.8.2017 saakka. Erikoisopastus näyttelyihin torstaina 3.8. klo 17. Katso muut opastusten ajankohdat täältä. Yhteislippu.

Iltapäivä Annecyssä

Annecyn jokiKuvittele ympärillesi lämmin kesäpäivä. Juuri tuulenhenkäystäkään ei tunnu. Taivaalla seilaa pari pientä pilveä. Jalkojemme alla on ranskalainen jalkakäytävä, tarkemmin ottaen Annecyn kaupungin sellainen.

Olemme saapuneet Ranskan Alpeille Rhône-Alpesin hallintoalueelle. Tätä reilun 50 000 asukkaan pittoreskiä kaupunkia halkoo Annecy-järveltä virtaava Thiou-joki kanaaleineen. Pienet sillat johdattavat tomerasti niiden ylitse. Kanaaleita ja katuja ympäröi toinen toistaan kauniimmat talot ihastuttavine yksityiskohtineen.

Kaupunki on kuuluisa kanaaleistaan ja henkeäsalpaavista maisemistaan. Alppien Venetsia, sanotaan.

Kanaali Annecyssa
Kanaali ja talot AnnecyssaKaduilla käy kuhina. Tänään täällä on antiikkimarkkinat. Myyntipöytiä on ripoteltu kadun molemmin puolin. Tuolla näemmä myydään LP-levyjä, tästä saisi itselleen kauniita vintagemekkoja vain kymmenellä eurolla kipale. Tuolla puolestaan pieni terrieri kurottuu myyntipöydälle haistelemaan täytettyä peuranpäätä. Kanaalin varren ravintolat ovat kukkuroillaan iltapäivän lounastelijoita.

Taloja AnnecyssaViereisellä kadulla on taidemarkkinat. Myyntipisteet notkuvat eri kokoisia tauluja. Tyylilajeja ja maalaustekniikoita on laidasta laitaan. Jotkut taiteilijat ovat suojautuneet paahteelta katoksen alle.

Kanaali Annecyssä

Veneitä Ranskan AnnecyssaJatkakaamme eteenpäin järven rannalle Jardins de l’Europeen. Tänne puistoalueelle ovat löytäneet myös monet muut. Kaikkialla on seurueita piknikillä tai muuten vain istuskelemassa. Lasten leikkialueilla käy vilske. Jos janottaa, pienestä kojusta saa ostaa vastapuristettua mehua.

Lähtisitkö kanssani järvelle? Tuossa pääsisi kauniin puuveneen kyytiin ja kuski veisi kierrokselle. Vai haluaisitko kenties itse ohjata venettäsi? Sekin onnistuu.

Annecyn järvi
Annecyn järviVeneiden vuokrauspisteet seurailevat nauhana järvenrantaa. Tästä saisi vuokrata erilaisia polkuveneitä, viereisestä kojusta moottoriveneen. Järvenselkä siintääkin jos jonkinmoista kulkupeliä. Jos mielit vieläkin isomman kyytiin, lähtee järvelle monenlaisia laivaristeilyjä.

Annecyn järviEuroopan puhtain järvi, sanoo kaupungista kertovat nettisivut. Henkeäsalpaavan kaunis ja kirkas se kyllä on. Edessä siintävät kauniin jylhinä Alpit.  Yhdellä laella näyttää olevan vielä vähän lunta.

Rannalla jättimäisen havupuun alla myydään käsintehtyä jäätelöä. Vieressä  vuokrataan pieniä valkoisia polkuhevosia. Heppa kannattelee kärryä, johon pieni polkija itsensä asettaa. Nyt käykin kauppa, ja yksi hevosista pääsee matkaan. Juuri tällaisesta näin valokuvan Turun taidemuseossa ranskalaisen valokuvaaja Robert Doisneaun näyttelyssä. Jotkin asiat eivät muutu.

Lue myös aamusta Genevessä.

Mökkeily ja kesäteatteri: suomalaisuuden ytimessä

Haluatko mökkiläiseksi -kesäteatteri Linnateatterissa Turussa*Yhteistyössä Linnateatterin kanssa

Niemennokka. Edessä siintää meri tai järvi. Kesäillan hiljaisuus, mitä nyt hyttyset ja muut öttiäiset pörräävät ympärillä. Aurinko ehkä laskee metsän taa. Tällaisesta maisemasta moni suomalainen löytäisi itsensä mieluusti kesäkuukausina. Näiden äärellä ollaan myös Linnateatterin kesäteatterihupailussa Haluatko mökkiläiseksi?. Jutun juonena pariskunta voittaa tietovisasta kesäloman mökillä. Tuiki tavallisella, punamultaisella, hieman rempallaan olevalla mökillä. Vannoutuneita karavaanareita hieman epäilyttää, mutta he heittäytyvät leikkiin mukaan. Ovathan he luvanneet pariterapeutille ottaa yhteistä aikaa. Mitä ei parisuhteen eteen tekisi?

Haluatko mökkiläiseksi -näytelmä Linnateatterissa, Turussa
Kuva: Otto-Ville Väätäinen/ Linnateatteri
Haluatko mökkiläiseksi -näytelmä Linnateatterissa
Kuva: Otto-Ville Väätäinen/ Linnateatteri

Kuten arvata saattaa, näytelmästä ei höpsöjä vitsejä ja temmellystä puutu. Lavalle marssitetaan niin eri tavalla erikoiset mökkinaapurit, perheriidat, kiukutteleva teini, ylireipas anoppi kuin työleirimäinen puuhastelu. Unohtamatta tietenkään tuotantoyhtiötä, joka seuraa paria herkeämättä. Jos he selviävät kesän mökillä, mökki on heidän. Miten mahtaa käydä? Pelastuuko parisuhde? Tuleeko kodin avainnaulakkoon yksi avain lisää?

Esityksen lavastus on niukkuudessaan kekseliäs. Hieman vinossa oleva punamultatönö herättää sympaattisen mielleyhtymän omiin mökkeilykertoihin. Samalla se rinnastuu kuvaavasti pariskunnan suhteeseen: korjaamista riittää. Näkymättömissä siintävää, hernerokkaleväistä merta kuvataan niin elävästi, että sen melkein haistaa. Lavastuksen lisäksi myös näyttelijöiden määrä on minimissään. Roolihahmoja ei kuitenkaan puutu. Valtteri Roihan ja Minna Kivelän hoitaessa mökkiläispariskunnan roolit, hoitaa Arttu Kapulainen sitten kaikki muut. Ja niitä riittää.

Villaa siis ylle ja alle ja kesäteatteriin! Oikeanlaiseen tunnelmaan johdattaa somessa kiertänyt, mitä ilmeisimmin pilke silmäkulmassa laadittu kesäteatteribingo. Montako kesäteatteriklisettä löydät, tuleeko ruudukko täyteen?

Ohjaus Kari-Pekka Toivonen, käsikirjoitus Roope Lipasti. Katettu katsomo. Esitykset 10.11.2017 saakka. Lue myös mitä muut Varpublogien bloggajaat tuumivat esityksestä.

Linnateatteri, sisäpiha, Linnankatu 31, Turku.

Salaperäinen Seili

Seilin postilaituri, Seili, Nauvo, ParainenOn pilvinen heinäkuun sunnuntai. Entinen merenkulun koululaiva M/S Fanny kyntää vihreäsävyistä merta. Valkoiset tyrskyt iskeytyvät aluksen laitaa vasten. Noin kahden tunnin paikkeilla vauhti alkaa hiljalleen hidastua. Edessä siintää laituri ja punaisia varastorakennuksia. Näkymä saa aikaan kylmät väreet: olemme saapuneet Seiliin, pienelle saarelle Turun saaristossa.

Seilin postilaituri, Seili, Nauvo, ParainenToisin kuin useimmilla Seiliin historian saatossa tulleilla, minulla on taskussa myös paluulippu. Varustuksenani on eväitä ja kamera arkkulautojen sijaan. En voi olla miettimättä tätä vastakohtaisuutta laivasta noustessani.

Olen lukenut ja kuullut saaresta niin paljon, että tuntuu lähes epätodelliselta astella hiekkatietä kohti saaren keskusta,  hospitaalia. Tämä paikka ei ole olemassa pelkästään kertomuksissa ja populaarikulttuurin tuotoksissa, vaan on ihan oikeasti olemassa oleva saari Airistolla, Paraisten Nauvossa.

Seili toimi 1600 – 1700 -luvulla lepraan sairastuneiden ihmisten sijoituspaikkana. Saari valikoitui tähän tarkoitukseen muun muassa eristyneisyytensä ja hautaamiseen sopivan maaperänsä ansiosta. 1700-luvulta vuoteen 1962 Seilissä toimi mielisairaala. Vuodet 1880 – 1962 hospitaali oli vain naisille.

Seiliin päätyi lepraan ja erilaisiin mielen sairauksiin sairastuneiden lisäksi muun muassa psoriaatikkoja, kuuroja, sokeita sekä yhteiskunnan normien sisään mahtumattomia ihmisiä. Seiliin ei päästy parantumaan, vaan sinne jouduttiin pääasiassa loppuelämäksi.

Päärakennus ja porttirakennus Seilin saarella, Nauvo, Parainen

Seilin Saari, Nauvo, Parainen

Seilin Saaren päärakennus, Nauvo, Parainen

Seilin Saaren päärakennus, Nauvo, ParainenSaavun nykyisessä asussaan 1800-luvulta peräisin olevan hospitaalin pihalle. Tuossa on nuo keittiön portaat, jotka näkyivät Seilin naiset -dokumentissa. Tästä portista puolestaan astutaan hospitaalin piha-alueelle. Sinne, missä vain tietyillä houruinhuoneen potilailla oli oikeus mennä jaloittelemaan. Tuossa köynnöksen peittämässä vasemmassa siivessä asuivat loppuajan naispotilaat.

Potilashuone päärakennuksessa Seilin saarella, Nauvo, Parainen

Päärakennus Seilin Saarella, Nauvo, Parainen

Seilin saaren kahvila, Nauvo, ParainenPäärakennuksen kiviseinät seisovat jylhinä ja äänettöminä. Piha-alueella on vehreää. Rakennuksen toisessa siivessä on nykyisin ravintola. Astuessani sisään odotan jonkinlaista aikamatkaa 1800-luvulle. Tilat huokuvat kuitenkin 1960 – 1980 -lukulaista julkisten tilojen estetiikkaa.

Mielisairaalan aikana potilailla oli omat huoneet. Seinät oli kuvioitu säntillisen ruudulliseksi niin, että sekaisin oleva mieli jäsentyisi niitä tuijotellessa. Yksi tällainen potilashuone on vieraiden nähtävissä rakennuksen 1. kerroksen käytävässä.

Mielisairaalan lopetettua toimintansa saarella on toiminut vuodesta 1964 Turun yliopiston Saaristomeren tutkimuslaitos. Täällä tehdään ympärivuotisesti tutkimusta mm. punkeista sekä meriympäristön tilasta. Välillä saarelle pyrähtävät matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan opiskelijat kenttäkursseilleen. Saarella on myös hospitaali-aikojen työntekijöiltä perittyjä asuntoja. Tämä on joidenkin ihmisten koti tai kesäpaikka.

Peltomaitikka Seilin Saarella, Nauvo, Parainen,

Seilin Saari, Nauvo, ParainenKiireisestä ja meluisasta kaupungista tulleena Seilissä on hiljaista. Äänimaisemana on puissa kahiseva tuuli ja vastaantulevien ihmisten puheensorina. Heidän mukanaan tulleet koirat haukkuvat. Kesän ajan maisemanhoitajina ahkeroivien lehmien ammunta kantautuu niityiltä.

Luonto on kaunista. Myöhäinen kevät näkyy täälläkin: syreenit ovat juuri lopettaneet kukintansa. Täällä voi nähdä myös harvinaisuuksia: uhanalaista luontotyyppiä, perinnemaisemaa sekä esimerkiksi uhanalaisen peltomaitikan Suomen suurimman esiintymän. Teiltä ei siis tule poiketa. Suojelualueeksi luokiteltu saari on osa valtakunnallisesti arvokasta Airisto – Seili -maisema-aluetta.

Seilin ja kirkkoniemen välinen osuus, Seili, Nauvo, Parainen

Kirkkoniemellä muistomerkki lepraan kuolleille, Seili, Nauvo, ParainenKävelen hospitaalirakennukselta kohti Kirkkoniemeä. Se on ollut aikoinaan oma saarensa, joka maankohoamisen myötä tuli osaksi Seiliä. Yhdysosassa on kaunis tervaleppämetsä.

Saavun Seilin museokirkon eteen. Männikkö kohoaa kirkon molemmin puolin komeana. Tuolla oikealla rannan tuntumassa on monelle tuttu sääksikamera. Etuoikealla on leprapotilaiden muistoksi pystytetty risti. Heidät on mahdollisesti haudattu niityn takana olevaan hiekkamaastoon.

Seilin kirkko, Seili, Nauvo, Parainen

Seilin kirkko, Seili, Nauvo, Parainen

Seilin kirkko, Seili, Nauvo, ParainenPiipahdan kirkossa. Sitä ylläpitää Metsähallitus sekä Pro Seili-Själö ry, jonka jäsenet pitävät kirkkoa avoinna yleisölle. Ulkoa punainen kirkko yllättää: sisältä se on vaatimattomasti paljasta hirttä. Ainoa väriläiskä on Sylvi Kekkosen aikoinaan lahjoittama kirkkaanpunainen alttarivaate. Ristinmuotoisen kirkon yhdessä päädyssä on oma ulko-ovensa. Tämä osio on myös aidattu. Ilmeisesti täällä istuivat spitaaliset.

Kirkon takana oleva hautausmaa vetää hiljaiseksi. Siellä on yllättävän vähän hautoja verrattuna saarella viimeiset hetkensä viettäneisiin. Uusimmat hospitaali-ajan haudat ovat 1950-luvulta. Karut, valkoiset ristit eivät paljoa naisten tarinoista kerro.

On tullut aika lähteä kotiin. Istun Postilaiturin penkillä ja nojaan varaston seinään. Edessäni siintää Airisto ja viereiset saaret. Repussani on kamera, jonka muistikortti on pullollaan päivän aikana otettuja kuvia. Niihin ja saaren historiaan ja kohtaloihin tulen vielä palaamaan.

Laivayhteys Turun Aurajoelta Seiliin kulkee päivittäin 13.8.2017 saakka. Skärgårdskompaniet tarjoaa päärakennuksessa ravintolapalveluita sekä eri puolilla saarta majoitusta. Saarella on myös vierasvenelaitureita. Saarella ei ole museota, joten opastettu kierros voi olla paikallaan.