Toukokuu on kirppiskuu

Toukokuussa on paljon kirpputoreja Turussa, kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty

Aivan kohta se on täällä, nimittäin toukokuu ja kaikki ihanat ulkoilmatapahtumat. Jo viime vuonna sain huomata, että toukokuu on ulkoilmakirpputorien ja -myyntitapahtumien kannalta ainakin täällä Turussa paras mahdollinen kuukausi. Todellinen kierrättäjien unelmakuukausi siis! Tänäkin vuonna kuukauden jokaiselle viikolle näyttää riittävän kirppistapahtumia, joihin suunnata aarrejahtiin, parhaimpina viikonloppuina jopa useampia! Kaiken lisäksi useimmista näistä tapahtumista löytyy myös hauskaa oheisohjelmaa tai ainakin kahvia ja pullaa, joten tiedän varsin monta huonompaakin tapaa viettää toukokuun viikonloppuja.

Koostin listan tapahtumalinkkeineen näistä myyntitapahtumista myös muille yhtä innokkaille löytöjen etsijöille ja kierrätetyn tavaran haalijoille (ja tietenkin myyjille). Toivottavasti kelit ovat suotuisat ja onni myötä!

Sunnuntaina 6.5. Linnateatterin PopUp-kirppis (11-17) Dominossa

Kirppiskuukauden aloittaa Linnateatterin kirppistapahtuma, jossa löytöjä voi tehdä myös teatterin omasta myyntipöydästä. Kuka tietää, ehkä sieltä löytyy näkemäsi näytelmän puvustustakin? Linnateatterin ravintola on myös auki koko tapahtuman ajan, eli ainakaan tyhjin vatsoin ei paikalta tarvitse poistua. PopUp-kirppiksen oma FB-tapahtuma löytyy tästä linkistä.

Torstaina 10.5. Kirppistapahtuma Helatorstain heilahdus (11-15) sekä museokaupan remonttimyynti (11-19) Museokeskus Forum Marinumin parkkipaikalla

Helatorstaisen vapaapäivän kunniaksi kannattaa suunnata jokirantaan peräkonttikirppikselle Forum Marinumin edustalle. Ulkokirpputorin lisäksi myös museon sisätiloissa kannattaa poiketa, hienon museokokemuksen lisäksi saattaa mukaan tarttua myös jotain kiinnostavaa museon omasta remonttimyynnistä kokoustila Messistä. Ps. myyjille ei ole paikkamaksuja, mutta ei myöskään paikkavarauksia. Lisää tapahtumasta löytyy tästä linkistä.

Lauantaina 19.5. Raunistulapäivä (11-15)

Osana Kaupunginosaviikkoja järjestettävä Raunistulapäivä on yksi suosikeistani. Tuolloin tuo sokkeloinen puutaloalue muuttuu yhdeksi suureksi kirppiskahvilaksi, jossa helposti tulee vietettyä tovi jos toinenkin. Kartta ja lisätiedot tapahtumasta löytyvät tämän linkin takaa.

Sunnuntaina 20.5. Portsan katumarkkinat (11-15)

Tämä tapahtuma on perinne, Portsan katumarkkinat on järjestetty jo 29 kertaa! Kahden korttelin matkalle Puutarhakadulla levittäytyviltä markkinoilta on helppo tehdä löytöjä, vaikka varmasti myös tungosta on luvassa. Kirppismyynnin lisäksi myös ruokaa, live-musiikkia ja uudempien tavaroiden myyntiä luvassa. Hauskana lisänä tapahtumaan Veto-Jussi -veturi kuljettaa markkinaväkeä satamaan ja takaisin (10/5e). Tästä linkistä pääset katumarkkinoiden omaan tapahtumaan.

Sunnuntaina 20.5. Turun ylioppilasteatterin Kirppisklubi (16-21)

Vasta iltapäivällä avautuva TYT:n Kirppisklubi on aamu-unisten unelma. Siellä pääsee ostosten lomassa nauttimaan mocktail-baarin antimista ja DJ-musiikista. Kuulostaa hyvältä, eikö?  Ota siis sunnuntaisen iltakävelyn suunnaksi jokiranta ja Turun ylioppilasteatteriTästä pääset tapahtuman sivulle ja samalla ilmoittautumaan vaikka myyjäksi Kirppisklubille.

Lauantaina 26.5. Siivouspäivä (koko päivä)

Toukokuun viimeisenä lauantaina vietetään jälleen kerran Siivouspäivää. Tarkempia myyntipaikkoja kannattaa etsiä Siivouspäivän omilta sivuilta, turhasta tavarastaan eroon haikailevia on joka vuosi löytynyt kiitettävä määrä eri puolilta kaupunkia.

Lauantaina 26.5. DaisyLadiesin kirpputori Muistolassa

Osana monipäiväistä Jokisataman avajaistapahtumaa järjestää DaisyLadies kirpputorin Linnankadun varrella sijaitsevassa toimitalossaan Muistolassa. Muistojen talo eli Muistola on pelkästään rakennuksena tutustumisen arvoinen: entinen köydenpunojantalo on rakennettu jo 1600-luvulla! Kirpputorin tarkempi ajankohta ei ole vielä selvillä, mutta kannattaa seurata ilmoittelua esimerkiksi Jokikadun avajaisten FB-tapahtumassa. Sieltä löytyy hyvin menovinkkejä koko tapahtumaviikonlopun ajaksi torstaista sunnuntaihin.

Sunnuntaina 27.5. Pohjolan pihat (11-16)

Sunnuntaina kannattaa suunnata radan toiselle puolelle Pohjolan idylliseen kaupunginosaa. Pohjolan Pihat -tapahtumassa löytyy aina vähintään silmäniloa ihanista puutarhoista. Mukana olevia pihoja on aina Koulukadulta Satakunnantielle saakka, joten varaa mukaan hyvät kengät ja iloinen mieli. Alueen kartta ja tapahtumasivu löytyvät täältä.

Sunnuntaina 27.5. Henrikin pihakirppis (11-15)

Viime vuotiseen tapaan samana sunnuntaina järjestetään Henrikin pihakirppis aivan Tuomiokirkon kupeessa, Henrikinkadun varren puutalojen sisäpihalla. Sopuhintaisten aarteiden lisäksi luvassa myös herkkuja ja muurinpohjalettuja! Kirppiksen FB-tapahtuma löytyy tästä linkistä.

Mihin näistä sinä suuntaat kirppistelemään?

Ps. Huomaa myös, että äitienpäivän aattona, lauantaina 12.5. järjestetään Logomossa Uuden muotoilun kevätmarket klo 10-17. Sieltä viimeistään löytyvät ne aarteen kotiin ja lahjapaketteihin.

Mainokset

Behind the Scenes: kaksi näyttelyä elokuvista

Behind the Scenes: Tom of Finland Movie -näyttely, Kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty*Yhteistyössä Scene Turun kanssa

Tiesitkö, että Turku on suosittu elokuvien kuvauskaupunki? Erityisesti viime vuosina täällä on kuvattu jos jonkinlaista tuotantoa, esimerkiksi Tyttökuningasta (2015), Vares-elokuvia,  vielä valmistumatonta Bayonetaa sekä tietysti tämän vuoden helmikuussa ensi-iltansa saanutta Tom of Finland -elokuvaa. Ei ole aivan harvinaista, että tuolla kaduilla kulkiessaan törmää kuvausryhmään työn touhussa. Mikäs siinä, kun kaupunki on kaunis ja tarjolla on osaavia ammattilaisia.

Scene Turku kutsui minut ja muita bloggareita tutustumaan elokuvalliseen Turkuun ja kahteen elokuva-aiheiseen Behind the Scenes -näyttelyyn ratapihan Logomoon. Ja minähän menin!

Behind the Scenes: Tom of Finland Movie -näyttely, Kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty

Projektipäällikkö-näyttelytuottaja Elina Karvon opastamana sukelsimme Tom of Finland -elokuvan  maailmaan Tom of Finland Movie -näyttelyssä. Dome Karukosken ohjaaman, taiteilija Touko Laaksosen elämästä kertovan elokuvan moni on varmasti jo nähnyt, mutta moniko on tutustunut sen tekoon?

Näyttelyssä pääsee kurkistamaan elokuvan kulissien taakse ja näkemään vilauksen sen tuotantoprosessista. Esillä on esimerkiksi katkelma käsikirjoituksesta ja kuvausaikataulusta,  making of -kuvia, elokuvassa käytettyä puvustusta sekä Laaksosen elämään kuuluneita tärkeitä esineitä, kuten Kodak-kamera ja matkasetti. Mutta mikä merkitys keltaisilla ikkunaverhoilla on? Se pitää itse mennä tarkistamaan.

Behind the Scenes: Tom of Finland Movie -näyttely, Kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty

Behind the Scenes: Tom of Finland Movie -näyttely, Kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty

Behind the Scenes: Tom of Finland Movie -näyttely, Kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty

Näytillä on myös toisinto Laaksosen huoneesta Los Angelesin talolla. Huoneeseen sijoittuvia kohtauksia ei kuvattu Losissa, vaan tässä lavasteessa. Talon ulkokuvat puolestaan otettiin Espanjassa. Kompromissejakin tehtiin: Karvo kertoi, että Espanjan ulkokuvien talon erikoinen ikkunan muoto saneli lavasteen ikkunan muodon. Kaiken tulee täsmätä!

Behind the Scenes: Tähtien tekijät -näyttely, Kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty

Behind the Scenes: Tähtien tekijät -näyttely, Kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty

Toisen puolen Behind the Scenes -näyttelykaksikosta muodostaa Tähtien tekijät -näyttely. Tässä näyttelyssä ei olla lähelläkään nykyvuosikymmeniä, vaan suomalaisen elokuvan kultaisissa vuosissa 1930-luvulta 1960-luvun alkuun. Elokuvapukujen, valokuvien ja esineiden kautta pääsee tutustumaan aikaan, jolloin leffoja tehtiin solkenaan. Suomi-Filmi ja Suomen Filmiteollisuus tekivät yhteensä noin 340 elokuvaa tällä ajanjaksolla, mikä määrä!

Erityisen kiinnostavia ovat tarinat, joita puvut ja esineet kätkevät taaksensa. Saimme kuulla esimerkiksi miksi aikakauden elokuvissa käytettyjä housuja ei juuri ole säilynyt jälkipolville ja miksi iso osa punaisen seinän näyttelijäkuvista on omistettu näyttelijä Regina Linnanheimolle. Tiesitkö muuten, että mustavalkoisissa elokuvissa ei suinkaan käytetty mustia ja valkoisia pukuja?

Alemman kuvan etualalla oleva kaunis mekko on kuningattaren mekko elokuvasta Prinsessa Ruusunen (1949). Arvellaan, että siinä käytetty poimutettu kangas olisi aiemmin palvellut päiväpeitteenä. Aikamoista ammattitaitoa ja kekseliäisyyttä! Kuvan taka-alalla on puolestaan puvut elokuvista Syntynyt terve tyttö (1943) ja Kesäillan valssi (1951).

Puvustamon työpaja, Kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty

Osataan sitä kyllä nykyäänkin. Turkulaisessa Puvustamo-ompelimossa tehdään osa turkulaisten elokuvatuotantojen puvuista ja asusteista. Mm. Tyttökuningas-elokuvassa pääsee ihailemaan heidän kädenjälkeään. Näyttelyt kierrettyämme pääsimme tekijöiden oppiin askartelemaan nahasta asusteita ja avaimenperiä. Tein vahingossa niin muhkean avaimenperähuiskan, että en takuulla kadota avainnippuani laukun pohjalle! Näitä Puvustamon tekemiä avaimenperiä ja muita kotimaisia design-tuotteita myös myydään aulan myymälässä.

Behind the Scenes -näyttelyt, Logi 3, Logomo, Köydenpunojankatu 14, Turku. Avoinna ma-su klo 11-19 13.8.2017 saakka. Erikoisopastus näyttelyihin torstaina 3.8. klo 17. Katso muut opastusten ajankohdat täältä. Yhteislippu.

Les Ballets Trockadero de Monte Carlo: balettia pilke silmäkulmassa

Les Ballets Trockadero De Monte Carlo Logomossa, kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty

Balettiseurue Les Ballets Trockadero de Monte Carlo saapui Turun Logomoon toukokuun puolivälissä ja minä suuntasin kiinnostuneena sitä katsomaan. Les Ballets Trockadero de Monte Carlo, eli tuttavallisemmin Trocks, on kokonaan miehistä koostuva, klassisesta baletista ammentava, yhdysvaltalainen huumorin kyllästämä balettiryhmä. Logomon vierailua ennen ryhmä oli esiintynyt Suomen osalta myös Helsingissä ja Tampereella. Menin katsomaan Les Ballets Trockadero de Monte Carlon esitystä tietäen suunnilleen vain, että luvassa on all-male -ensamble ja klassista balettia koomisella otteella sekä tutuja, kärkitossuja ja kenties hieman Joutsenlampea. Omista balettiharrastusajoista on niin kauan aikaa, että voisin sanoa itseni olevan suht tietämätön balettiin liittyvissä asioissa. Onneksi esitys oli tehty niin taitavasti, että tietämättömyys ei haitannut!

Yleinen käsityshän on, että klassiseen balettiin kuuluvat tarkat tekniset vaatimukset sekä sukupuoliroolit ja kurinalaisuus. Kädet ja jalat tulee olla täydellisesti ojennettuina, tekeminen yhtäaikaista, eikä lavalle tuoda sinne kuulumattomia elementtejä. Naisballerinat tanssivat kovakärkisillä suht eri koreografiat kuin miehet. Pehmeillä tossuilla tanssivat miehet toimivat usein naisballeriinojen tanssien tukijoina muun muassa nostoissa. Les Ballets Trockadero de Monte Carlon miesballeriinat kyseenalaistavat nämä käytännöt reippaalla ja humoristisella otteella!

Balettiesitys alkoi kuulutuksella, joka valmisti yleisön esityksen tunnelmaan. Tyylitellysti artikuloitu kuulutus kirvoitti yleisöstä hihitystä ja jopa naurunremakkaa, ja antoi ymmärtää, että luvassa ei todellakaan ole klassinen balettinäytös. Ja se oli vasta alkua. Kaksi väliaikaa sisältävässä esityksessä käytiin läpi niin ikiklassikko Joutsenlampi, nykybalettia sekä Espanjaan, Ranskaan ja Venäjälle sekä niiden balettiperinteeseen viittaavia kohtauksia. Kaikkia baletteja, viittauksia ja kohtauksia en tunnistanut, mutta se ei menoa haitannut. Nautin täysin siemauksin Trocksien tulkinnoista ja muunnelmista.

Esityksen komiikka muodostuu niin hienovaraisista viittauksista baletin perinteeseen kuin balettiummikollekin avautuvista vitseistä. Muun muassa slapstickin ja dragin tyylilajeja hyödynnetään runsaasti, kun ballerinat kompuroivat, tönivät tai jopa potkivat toisiaan tai pyöräyttelevät silmiään toisten touhuille.  Miten vitsikästä onkaan, kun ensamblen yksi ballerina ei viitsikään ojentaa käsiään, kompastuu kesken kaiken, tai kun traagisesti kuoleva joutsen kyllästyykin ja lopettaa hetkeksi kuolemisen. Puhumattakaan siitä, miten minua nauratti, kun yksi ballerina tulee lavalle silmälasien kanssa tai tekee voltin kesken soolon. Tiedän, kerrottuna tuskin kuulosta yhtä hauskalta. Esitys onkin nähtävä itse. Esiintyjien karisma kantaa viimeisille penkkiriveille asti, eikä ole yhtään liioiteltua taputtaa riemukkaasti joka ikisen kohtauksen jälkeen.

Erityiseksi suosikikseni nousi Joutsenlammen tulkinta. Ehkä syynä oli se, että se kesti koko ensimmäisen puoliajan ja saimme nauttia yltäkyllin saman baletin eri kohtauksista. Joutsenlammen tulkintaa katsoessa oli runsaasti aikaa päästä mukaan juoneen ja tunnelmaan, hurmaantua miesjoutsenten kauneudesta, elegantiudesta ja teknisestä taidosta. Suosikkikohtauksekseni nousi yhden joutsenen soolo, jossa tutusta tippui tippumistaan höyheniä. Miten hauskaa, ja visuaalisesti niin vaikuttavaa!

”Kevään paras kulttuurielämys!” totesi seuralainen. En voi olla kuin samaa mieltä.

Lupa haluta, oikeus nauttia — TOF Turun kaupunginteatterissa

tom_of_finland_1
Kuva: Otto-Ville Väätäinen / Turun kaupunginteatteri

Blogiyhteistyö Turun kaupunginteatterin kanssa

Turun kaupunginteatterin Tom of Finland -musikaali sai ensi-iltansa muutama viikko sitten. Esityksestä saamieni ensimaistiaisten jälkeen olin riemastuneena lukenut musikaalia ylistäviä arvosteluja ja kuunnellut jo esityksen nähneiden ystävien kommentteja, joissa  esitys sai vielä vallattomampaa suitsutusta osakseen. Se oli ”täydellinen”, ”riemastuttava ja rohkea” eikä nauramiselta ja hyvältä tuulelta voinut välttyä sitä katsellessa. Malttamattomana ja innokkaana suuntasin sateisena lauantaina vauva-arjesta väsyneet askeleeni kohti Logomoa ja toivoin hartaasti odotuksieni täyttyvän.

Tom of Finland
Kuva: Otto-Ville Väätäinen / Turun kaupunginteatteri
Tom of Finland
Kuva: Otto-Ville Väätäinen / Turun kaupunginteatteri

Väliaikaan mennessä olin pökerryksissä ja puolet esityksestä oli vielä nauttimatta! Musikaali vei mukanaan ja hurmasi tunnelmallaan. Suuret joukkotanssikohtaukset, kaiken tarpeellisen näyttävät lavasteet ja aikakausia peilaavat musiikit luovat miellyttävän kokonaisuuden, jossa näyttelijät pääsevät näyttämään taitonsa ja viehätysvoimansa.

Musikaali maalailee tuokioita Touko Laaksosen elämästä eikä yritäkään luoda täydellistä elämänkertaa. Se näyttää Tom of Finlandin synnyn ja seurakset. Pieniä välähdyksiä siitä, miten homouteen on eri aikoina suhtauduttu. Ymmärräyksen siitä, miten vuosikymmenten saatossa asiat ovat muuttuneet: se mikä on ollut isälle mahdotonta, on lapselle jo mahdollista. Musikaali tarjoilee herkullisia kohtauksia elävästä elämästä, millaista on haluta ja saada haluamansa. Esitys ei moralisoi eikä peittele, ei sensuroi eikä kuiskaile, se uskaltaa näyttää himon ja oikeuden nautintoon ja antaa katsojille silmänruokaa. Se haluaa naurattaa yleisöä ja saada sen taidokkainen koreografioneen pyörryksiin.

Tom of Finland
Kuva: Otto-Ville Väätäinen / Turun kaupunginteatteri

Kaikesta riemusta ja ilosta huolimatta esitys ei ole pelkkää ilotulitusta alusta loppuun. Esitys antaa myös mahdollisuuden kokea miltä tuntuu piilottaa itsensä, pettyä, hävetä. Se näyttää millaista on olla vääränlainen yhteiskunnan normeihin. Ennen viimeistä ilottelua olinkin hetken hämmentynyt, kaiken keskellä  tunsin itseni surulliseksi. Surulliseksi siitä, miten etuoikeutettu olen ollut heteronormatiivisessa yhteiskunnassa. Surulliseksi siitä, että vaikka Suomi on avartanut asenteitaan, monissa maissa tilanne on edelleen tukala.

Näytös olikin kaikkea sitä, mitä juuri nyt kaipasin. Ja se oli juuri sitä mitä mielestäni maailmaa kaipaa. Tom of Finland -musikaali on se kirkas valo, joka auttaa jaksamaan ja antaa toivoa monin tavoin. Se muistuttaa meitä siitä, että ennen oli vielä tukalampaa. Se antaa toivoa siitä, että maailmaan mahtuu rakkautta ja iloa paljon enemmän kuin toisinaan muistaa. Se antaa kauniin muistutuksen siitä, että pitää ja saa uskaltaa olla juuri sitä, mitä itse haluaa. Ja jos ei uskalla, voi vaikka piirtää sen mitä haluaa.

Ensimaistiainen Tom of Finlandista

Tom of Finland musikaali

Nahkapamppuja, teatteripuukkoja ja sateenkaarileivoksia. Tangosäveliä, tummia lavasteita ja kirkkaita teatterivaloja. Tanssivia miehiä ja  nahkasaappaita. Ohjaajan sekä lavastajan mietteitä ja uteliaita kurkistuksia kulissien taakse. Jännittynyttä tunnelmaa, viime hetken kiireitä ja positiivista kuhinaa. Näistä palasista koostui vierailumme Turun kaupunginteatterin Tom of Finland -musikaalin esittelytilaisuuteen Logomoon viime viikolla.

Tom of finland musikaali

Otto-Ville Väätäinen / Turun Kaupunginteatteri

Tom of Finland musikaali

Otto-Ville Väätäinen / Turun Kaupunginteatteri

Tilaisuus sai odottavalle mielelle. Oli kiinnostavaa kuulla, miten lavastaja Jani Uljas oli aloittanut haastavan lavastustyön suunnittelun jo ennen kuin librettoa oli edes saatu kirjoitettua loppuun. Oli innostavaa kuulla, kuinka paljon taustalukemista ja tietoa ohjaaja ja koreografi Reija Wäre oli hankkinut päästäkseen paremmin sisälle musikaalin maailmaan. Oli kiehtovaa ymmärtää, kuinka energisellä ja innostuneella otteella tätä musikaalia on valmisteltu.

On kiinnostavaa nähdä, miten huomenna kantaesityksensä saava musikaali otetaan vastaan. On mielenkiintoista nähdä, miten Touko Laaksosen elämä ja Tom of Finlandin rohkeat piirrokset muuttuvat eläviksi. On ihanaa nähdä esitys siitä, miten kielletystä ja salatusta tulee mahdollista ja vapaata, miten yhden henkilön piirroksilla voi olla niin suuri vaikutus monen ihmisen elämään, miten vähemmistöjen historia on koko Suomen historiaa.

Ennen esitystä tunnelmaa voi hakea vaikka kuuntelemalla Spotifysta musikaalin säveltäjien Jori Sjöroosin ja Tomi Vahvaselän tuottama ja säveltämä sekä Tuomas Parkkisen sanoittama kappale Glad To Be Gay tai suuntaamalla katsomaan Wäinö Aaltosen museon näyttely Touko Laaksonen – Tom of Finland. Musiikista ja miehistä. Makeanhimoansa taasen kannattaa tyydyttää suussasulavalla Mbakeryn valmistamalla musikaalin nimikkoleivoksella!

Tom of Finlad leivos