Haetuimmat kesän vierailukohteet Turun seudulla

Virnamäen luontopolulla

Kulunut kevät on ollut monella tapaa poikkeuksellista aikaa. Vaikka olemme eläneet poikkeusoloissa, tai ehkä juuri siksi, on ollut mukava päästä välillä pois neljän seinän sisältä. Blogiimme onkin tultu etsimään vinkkejä erilaisista Turun seudun käyntikohteista. Kesäkuu on koittanut, ja kesä 2020 on lähimatkailun ja kotimaan matkailun kulta-aikaa. Koostimme blogiarkistostamme haetuimmat käyntivinkit kesäisille seikkailuretkille. Suurin osa vinkeistämme ovat ulkotiloissa ja maksuttomia. Tarkistathan aukioloajat toimijoiden omilta sivuilta, ja muistathan turvallisen vierailun periaatteet. Olkaapa hyvät!

• Apteekkimuseo ja Qwenselin talo avautui jälleen yleisölle kesäkuun 2020 alussa, kuten muut Turun museokeskuksen museot (pääsymaksu, katso aukioloajat). Kurkkaahan miltä museo näytti vastauusittuine näyttelyineen täältä. Ääniopastuksille Apteekkimuseoon ja kolmeen muuhun museoon pääset kätevästi kotoasi käsin täällä. Ja kyllä – ihana sisäpihan Café Qwensel on jälleen avoinna!

• Brinkhallin kartano Kakskerrassa on ihana vierailukohde vanhoja taloja ja puutarhoja rakastavalle. Kaksi kesää sitten kartanon restaurointi oli valmis ja puutarhaa kunnostettiin. Miltä siellä nyt näyttää? Kukkiiko omenapuutarha jo? Kartano avautui vierailijoille jälleen 9.6.2020 ja on avoinna kesäkaudella tiistaista sunnuntaihin opastetuilla kartanokierroksilla (pääsymaksu, aukioloajat). Myös kahvila ja taidenäyttelyt ovat avoinna tiistaista sunnuntaihin yksityistilaisuuksia lukuunottamatta.

• Turun Halisista Halistenkoskelta lähtevä Virnamäen muinaisjäännösalue ja luontopolku on oivallinen vierailukohde ikään katsomatta. Kun olet tarpeeksi ihaillut Halistenkosken kuohuja, suuntaahan yläjuoksulle muinaisjäännösalueelle ja sen läpi menevälle luontopolulle. Bongaatko rautakautiset kuppikivet kivenlohkareiden päältä? Tästä postauksesta voit tutustua lisää Halistenkosken alueeseen. Halutessasi voit laittaa kuulokkeisiisi Suomen Sydän -ääniopastukset. Muut luontopolut Turussa löydät Turun kaupungin listasta.

• Itäharjun kolerahautausmaa tarjoaa koettavaa myös kesän vihreydessä. Kalevantien varrella oleva hieman unohdettu alue kiehtoo vuodesta toiseen. Oletko jo käynyt?

• Kulttuurikuntoilureiteissä riittää mainiosti läpikäytävää vaikka joka kesäkuukaudelle! Paperi- tai digikartta käteen ja matkaan mieluiten hyvän sään aikaan. Elämyksiltä et voine välttyä. Lue lisää kivasta Patsastelu-reitistä. Mikä reitti on valintasi?

• Kasvihuumaa pääset kokemaan Turun yliopiston kasvitieteellisessä puutarhassa Ruissalossa. Katsohan tästä postauksesta miten upea kukkaloisto ulkopuutarhassa jo nyt kesäkuun alussa on. Kasvihuoneet ja kahvila avattiin 1.6.2020 erityisjärjestelyin (kasvihuoneisiin pääsymaksu, katso aukioloajat). Niissä vierailusta voit lukea täältä. Joko löydät kukintoja kaikissa sateenkaaren väreissä? Kasvitieteellinen puutarha tarjoaa myös virtuaalikierroksen Vanhan ja Uuden maailman tropiikkihuoneissa.

• Ruusuhuumaa Tähkäpuistossa saamme odottaa täydessä terässään vielä hetken, mutta kurkkaahan vanhasta postauksesta miltä alue näyttää heinäkuussa. Luolavuoressa olevassa puistossa on kasvukausi kutkuttavasti käynnissä. Suurin osa kasveista on varustettu nimilapulla, mikä ilahduttaa harjoittelevaa ja kokenuttakin kasvintuntijaa. Mikä kasvi kukkii sinusta kauneimmin?

Turun seudulla:

• Pienen pyörämatkan päässä Turusta on Liedon Vanhalinna. Kurkkaahan miltä Linnavuori ja Vanhalinnan museon alue näytti talvisella vierailulla. Onko kesällä kaikki toisin? Kartanokotimuseo avautui yleisölle jälleen 2. kesäkuuta 2020 (pääsymaksu, aukioloajat). Halutessasi voit vierailla siellä etänä museon mobiiliopastuksin. Turun yliopiston entisen päärakennuksen historiaa valottava kesänäyttely Phoenixin aika – elämää Turun yliopistossa 1920–1959 on avoinna 9.8.2020 saakka.

• Salon Mathildedalissa on tallella idyllinen vanha ruukkimiljöö. Kaksi kesää sitten Mathildedalin söpöys tallentui postauksiin täällä ja täällä. Ovatko hurmaavat alpakat yhä paikalla? Mitä kotiinviemisiä paikallisista tuotteista löydät tällä vierailulla? Suositussa ruukkikylässä vieraillessaan kannattaa muistaa riittävä etäisyys muihin ihmisiin. Tarkista palveluiden aukioloajat niiden omilta sivuilta.

• Hurjan historian omaava Seilin saari Nauvossa on kiinnostava vierailukohde niin kulttuuri- kuin luontomatkailusta kiinnostuneelle. Omatoimisen vierailun ja opastuskierroksen lisäksi tarjolla on nykyisin kuulokkeilla kuunneltava kuulokävely. Yhteysaluksella pääset suoraan Turusta Aurajoelta Seiliin (lippumaksu). Luehan lisää vierailusta Seilissä.

• Historiallinen Myllymäki Uudessakaupungissa on kaunis puisto keskellä idyllistä puutalokaupunkia. Myllymäen lähellä on Uudenkaupungin museon kaksi kesäkuussa avautuvaa kohdetta, hieman kauempana Vallimäellä kolmas. Puutalokaupungin historiasta ja kulttuuriperinnöstä kiinnostuneille vinkiksi 8.6.2020 Wahlbergin museotalossa avautunut Talotarinoita-näyttely (pääsymaksu, tarkista aukioloajat).

Missä sinä aiot vierailla tänä kesänä?

Historiallinen Myllymäki Uudessakaupungissa

Varsinais-Suomessa meren rannalla oleva Uusikaupunki mielletään usein kesäkaupungiksi. Siellä on kuitenkin kaunista myös näin syksyisin. Yksi kiinnostava vierailukohde on Myllymäen puisto (Myllyrinne 3, Uusikaupunki), joka on vain muutaman korttelin päässä torista. Puistoistutusten, puulajipuiston ja lasten leikkipuiston lisäksi Myllymäellä on neljä eri tyyppistä tuulimyllyä. Vastikään kunnostetut myllyt ovat nyt entistä ehompia.

Punaiset tuulimyllyt ja niiden vieressä ylväänä seisova vanha vesitorni näkyvät jo kauas. Puistoalueen perusti jo 1930-luvulla kauppaneuvos Johan Nordström. Hän toi nämä pääasiassa 1800-luvulla rakennetut myllyt mäelle, ja yhdessä ne muodostavat hienon, valtakunnallisestikin arvokkaan kokonaisuuden.

Myllymäellä on myös vanha vesitorni, jonka näköalatasanteelle olen joskus päässyt ihailemaan maisemia. Muistan vieläkin, miten ylös vieviä rappusia tuntui olevan loputtomasti! Näkymät noin 30 metriä maanpinnasta olevalta tasanteelta olivat huikeat. Harmillisesti vanha vesitorni on nykyisin yleisöltä suljettu.

Vanhan vesitornin vieressä on mamsellimylly. Mamsellilla on aivan kuin helmat, kun myllyn sivut levenevät maata kohti. Puuosat ovat sammaleesta puhtaat ja iloisen punaiset. Pärekatto ja hauska pärekaton nuppi lähes hohtavat uutuuttaan. Jokaisessa myllyssä on kyljessään valkopohjainen kyltti, jossa kerrotaan myllyn historiasta. Mamsellista mainitaan esimerkiksi ”Mylly on joko siirretty muualta tai rakennettu Temsan kalliolle Raumalle 1873 tai 1874. Omistanut Juhan Temsa.” Myllymäelle se tuotiin 1932.

Mamsellimyllyn vieressä on kalliota, jonka vierestä kurkottelee pikkukukkainen keltamatara. Ruoho on varmaan jo kauan sitten menettänyt vihreän värinsä kuivan kesän takia. Siellä täällä on vanhoja myllynkiviä koristeina.

Mamsellimyllyn vieressä on kehäsiipimylly. Tämä mylly eroaa muista mäen myllyistä komealla ympyränmuotoisella kehällään, joka sekin on vasta uusittu. Myös kehäsiipimyllyn helmat ovat leveät. Alkujaan kehäsiipimylly on rakennettu Rauman maalaiskunnan Vasaraisten kylässä, Koijärven torpassa noin vuonna 1909.  Mäelle se tuotiin vuonna 1933.

Harakkamylly komeine siipineen ei paljoa kehäsiipimyllylle kalpene. Mylly on kaksiosainen, ja yläosa on liikuteltavissa tuulen mukaan alaosan jäädessä paikoilleen. Harakkamylly on rakennettu vuonna 1838 Rauman Kaunisjärven kalliolle. Kortelan kylän kautta se tuotiin Myllymäelle vuonna 1933.

Viimeisenä, leikkipuiston päässä puistoa seisoo kontti- eli varvasmylly. Myllyn sivut ovat suorat, ja alhaalla joka sivulla on hirsiset varpaat. Varvasmyllyssä koko myllyrakennus käännetään tuulen mukaisesti. Tämän varvasmyllyn on rakennuttanut laivanvarustaja Lindroth vuonna 1860 Nervanderin puistoon. Uudenkaupungin museoyhdistys lahjoitti myllyn Johan Nordströmille vuonna 1933.

Myös Myllymäen ympäristössä on nähtävää. Mäen juurella, pienellä Myllykadulla on Uudenkaupungin museoon kuuluva Merimiehenkoti-museo (Myllykatu 18). Suloisessa punaisessa puutalossa oleva museo on avoinna kesäkaudella. U:gin museon Wahlbergin museotalo (Myllykatu 10) on vielä avoinna. Siellä on nähtävillä 26.10.2018 saakka vaihtuva näyttely Kartsalla – uusikaupunkilaisnuorison vapaa-aikaa 1950–1990 -luvuilla.

Lue myös kirjoitus kierroksestani Uudenkaupungin puutaloissa Ugin vanhat talot -tapahtumassa kesällä 2017.