Tänä kesänä olen ilolla tutustunut lähiseudun vierailukohteisiin. Heinäkuun puolivälissä tein pyöräretken Ahvenanmaan ja Turun saaristoon. Retkeni lähtöpiste oli Kustavi, jonka Vuosnaisten satamasta otin lautan Ahvenanmaan saaristoon kuuluvan Brändön Åva-satamaan. Matkani jatkui reitillä Brändön Torsholma–Kumlingen Snäckö–Föglön Överö–Kökar–Nauvon Galtby–Parainen, ja päätepisteenä oli Turku.
Varasin liput ja paikat lauttoihin ja yhteysaluksiin etukäteen, samoin reitin varrella oleviin majapaikkoihin. Saariston kauneus hurmasi, ja haluan vinkata monta kohdetta. Laitahan siis korvasi taakse, jos näille seuduille kulkeudut! Aukioloajat kannattaa tarkistaa kohteesta.
Saaristohotelli & ravintola Gullvivan Brändössä
Ahvenanmaan puolelle saapuessani en voinut olla huomaamatta teiden olevan iloisen punaisia. Tien pientareilla kukki esimerkiksi keltamatara, maitohorsma, siankärsämö ja kukintaansa lopetteleva lupiini. Tällaisilla teillä pyöräkin kulkee kevyemmin! Brändössä yövyin Saaristohotelli & ravintola Gullvivanin paritalon huoneistossa. Keittiö-olohuoneen, makuuhuoneen ja kylpyhuoneen käsittävä huoneisto oli mukavan tilava.
Alueella oli rauhallista. Ravintolan antimista nautiskelun lisäksi voi pelata minigolfia,vuokrata veneen tai kajakin tai käydä uimassa uimarannasta. Iltauinnillani vesi oli uskomattoman kirkasta! Gullvivania vastapäätä on kiehtova vanha lauttalaituri: milloinkohan siitä on lopetettu liikennöinti? Matkani jatkui seuraavana aamuna aikaisin, ja illalla valmiiksi toimitettu aamiaistarjotin oli runsas. Jos huoneistossa haluaa syödä omia ruokia, on parin kilometrin päässä kyläkauppa Brändö Andelshandel. Siellä oli jopa kasvisnakkeja!
Kumlingen kulttuurikeskus ja Sjölundin museotila Kumlingessa
Lautta Brändöstä Kumlingen pääsaarelle saapui kello yhdeksäksi. Polkiessani satamasta kohti saaren keskustaa hereillä näytti olevan pääasiassa vain söpöjä lampaita, jotka laidunsivat niityllä tien varressa. Iloinen yllätys kuitenkin oli, että kurvatessani Kumlingen kulttuurikeskuksen ja Sjölunds Gårdsmuseumin pihaan museo oli jo avoinna. Siellä on esillä runsaasti tilan esineistöä vuosisatojen varrelta. Ystävällinen paikallinen huikkasi ylhäältä rakennustelineiltä (ruotsiksi, tietysti), että myös Kumlingen kulttuurikeskuksen ovet ovat avoinna ja sinne voi halutessaan kurkata.
Sjölundin tilan päärakennus on toiminut myöhemmin kyläkouluna. Nykyään rakennus on kylän yhteen kokoava kulttuurikeskus, jossa järjestetään muun muassa taidenäyttelyjä. Pihan pieni punainen tupa on taas thaimaalainen ravintola Thai Mat & Cafe Byastugan Kumlinge.
Pyhän Annan kirkko Kumlingessa
Kuten muualla saariretkeni varrella, myös Kumlingessa kirkko ja hautausmaa ovat rakennettu hieman syrjemmälle kylästä. S:ta Anna kyrkan eli Pyhän Annan kirkon löytää, kun ajelee punaista tietä majstångin eli juhannussalon ohi ja seuraa viitoitusta. Huolella pidetty kirkko teki vaikutuksen jo portilla: vihreät puiset portit sulkevat taakseen kauniisti hoidetun hautausmaan, jossa on jopa lummelammikko. Punagraniittimurskeiset polut johtavat kivikirkkoon, jossa on runsaat ja kauniit kirkkomaalaukset. Ensimmäiset kirjalliset maininnat kirkosta ovat vuodelta 1484. Kirkko on avoinna kesäaikaan, tänä vuonna 8.8.2020 saakka.
Tiedätkö mikä on lentomajakka? En minäkään tiennyt ennen vierailuani Kumlingessa. Uniikki nähtävyys sijaitsee pyörälenkin päässä Kumlingen kylältä. Perillä mäen alla on opasteet kolmella kielellä sekä pieni kipuaminen polkua pitkin ylös kalliolle. Betoninen majakka on valmistunut vuonna 1937 osaksi lentopostiliikenteen suunnanäyttöverkostoa. Verkoston majakoita on myös Turun Pansiossa ja Iniön Perkalassa, mutta vain Kumlingessa on säilynyt puinen konehuone. Konetta siellä ei enää ole.
Jos tie vie Snäckön satamaan, kannattaa pulahtaa uimaan tien vasemmalla puolella olevalle uimarannalle. Matkan varrella kannattaa muutenkin katsoa ympärilleen: Ahvenanmaan saaristossa pyöräilymaisemat ovat huikean kauniit!
Skärgårdsbrödin leipomo-kesäkahvila Kökarissa
Brändön ja Kumlingen jälkeen Kökarin pääsaari yllätti ihmisvilinällään. Sen ei kuitenkaan pidä antaa hämätä: myös Kökarissa on ystävällisiä ihmisiä ja upea ulkosaariston luonto. Hiukopalaa etsiessään suosittelen Skärgårdsbrödin leipomoa & summer bistro och cafeta Karlbyn kylässä. Kasvissyöjänä saan välillä etsiä mieluisaa ruokaa, mutta täällä sitä on tarjolla peräti vegaanisena. Herkuttelin makoisalla, vegaanisella linssipadalla. Maistoin tietysti myös ålandspannkakaa. Skärgårdbrödillä se tarjotaan vadelmahillon ja kermavaahdon kera. Kotiinviemisiksi myynnissä on esimerkiksi Ahvenanmaan limppua tai saaristonäkkäriä.
Peders Aplgårdin Aplaboden-tilamyymälä Kökarissa
Peders Aplagårdin alkoholittomia siidereitä myydään laajasti ympäri Ahvenanmaan. Olipa hauska kokemus päästä käymään itse tilalla sen kesä-elokuussa avoinna olevassa kahvila-tilamyymälä Aplabodenissa! Myynnissä on kahvilatuotteita ja lounasta sekä tilan siidereitä ja hilloja. Ahvenanmaan pannukakku tarjoillaan tilan oman omenahillon sekä kermavaahdon kera – kerrassaan herkullista.
Vaikka Kökarin luonto on upea, ei se vedä vertoja Källskärin saaren kauneudelle. Källskäristä eteenpäin on vain aavaa Itämerta. Saarivierailulle ei välttämättä tarvitse omaa venettä, vaan kesäkaudella Brudhäll-hotellin laiturilta lähtee päivittäin opastettu retki saareen. Thomas-oppaan ruotsinkielisen tarinoinnin myötä tutuksi tulivat niin saaren kalastushistoria kuin vapaaherra Göran Åkerhielmin aika vuodesta 1965 lähtien. Åkerhielm rakensi saarelle useita rakennuksia, kuten arkkitehti Reima Pietilän suunnitteleman karjalaisen hirsihuvilan. Karulle ulkosaarelle kovalla vaivalla tehty puutarha kukoistaa upeasti edelleen.
Åkerhielmin tuttavapiiriin kuului kirjailija Tove Jansson, jonka vierailut saarella ovat päätyneet Muumi-kirjoihin saakka. Hirsihuvilan takan päälle puolestaan on päätynyt tilaustyönä Janssonin värikäs Källskärstavlan – tosin nykyisin kopiona. Alkuperäinen on visusti tallessa Ahvenanmaan taidemuseossa.
Opastus on saatavilla ryhmän kielitaidosta riippuen myös suomeksi tai englanniksi. Saarella ei ole mitään palveluita, joten omat vedet ja eväät mukaan. Reitti kulkee välillä pirunpellon irtokivissä ja korkeuseroja on, joten hyvät kengät ovat tarpeen. Opastettuja risteilyjä näyttäisi olevan tänä vuonna 9.8.2020 saakka. Paikat kannattaa varata etukäteen!
Pyöräretkipäivän kruunaa pulahdus viilentävään veteen. Varsinais-Suomen ja Saariston Rengastien puolella Nauvossa siihen on oiva mahdollisuus Främnäsin uimarannalla. Se on vierasvenesataman takana. Rannan pitkällä laiturilta on monet uimaportaat, joista valita oma pulahduspaikka. Myös hiekkarannalta voi kahlata veden syleilyyn, ja pukukopissa voi vaihtaa kuivaa ylle. Kuvaa ei ole, sillä keskityin uimiseen!
Kahvila-ravintola Köpmans Nauvossa
Nauvo on söpö kuin karkki. Nauvon keskustassa okrankeltaisessa puutalossa oleva Köpmans on se karkkipussin kirpeän raikas omenakarkki. Myynnissä on niin makeaa kuin suolaista sekä esimerkiksi nauvolaisia Påps & Skålin paletoja eri eräänlaisia hedelmä-marjajäitä. Vegaaninen mango-passion-suklaa suli suuhun nauttiessani sen omenapuiden katveessa ravintolan puutarhassa. Kahvila-ravintolassa järjestetään myös livemusiikki-iltoja.
Paraisten kotiseutumuseo Paraisilla
Paraisten kotiseutumuseo Paraisten keskustassa on vierailun väärti. Museokorttikohteena sinne oli Museokortin haltijana matala kynnys piipahtaa. Kesäisin avoinna oleva museo tarjoaa hyvän katsauksen saaristoelämään 1700-luvun alusta noin vuoteen 1940. Yhtä lukuun ottamatta kaikki rakennukset ovat siirretty museonmäelle eri puolilta Paraisten pitäjää.
Kiersin alueen oppaan kanssa niin, että talojen ulkopuolella hän kertoi jokaisesta talosta ja pyysi kiinnittämään huomiota tiettyihin yksityiskohtiin. Tultuani jälleen ulos keskustelimme mitä mikäkin yksityiskohta kertoo rakennuksen edustamasta aikakaudesta. Löytyypä Kirjalantalosta huone, jossa on yöpynyt V. I. Lenin vuonna 1907 pakomatkallaan länteen. Lasten leikkinurkka on tänä kesänä kiinni, mutta kutsuu leikkimään taas tulevina kesinä. Museota vinosti vastapäätä on suosittu nähtävyys, kalkkilouhoksen näköalapaikka.
Kävin viime kesänä J. L. Runebergin koti -museossa Porvoossa. Oli ihana yllätys Vanhalla Malmilla kierrellessäni löytää avoinna oleva Fredrikantupa. Tähän Ryttarsin tupaan äiti Anna Margareta ja tytär Fredrika Tengström (myöh. Runeberg) muuttivat vuonna 1827 suutari Ekströmin vuokralaisiksi Turun palon tuhottua heidän kotinsa. Ja juuri Paraisilla Fredrika ja Johan Ludvig tutustuivat! Talossa toimii kesäisin kahvila, jossa on myynnissä Café Hallonbladin herkullisia leivoksia ja muun muassa ahvenanmaalaisia marja- ja hedelmälimonadeja. Heinäkuusta huolimatta tarjolla oli myös pieniä runebergintorttupaloja. Pitihän sellaista tietysti maistaa!
+ Ekstra: Seikkailugolf Centris Paraisilla
Pyöräretkeni varrella oli monta mahdollisuutta tarttua mailan varteen ja viettää hetki minigolfin parissa. Vasta Paraisilla maltoin puttailemaan Seikkailugolf Centriksessä. Keskuspuistossa kanavan vieressä olevan minigolfin kenttä on siistiä tekonurmea ja se on reunustettu kauniilla istutuksilla. Myynnissä on myös virvokkeita ja pientä purtavaa, kuten vohveleita.
Joko pakkaat pyörälaukkujasi?
Arjen pilkahduksia 