Fredrikan puutarhassa Porvoossa

Fredrika Runebergin pelargonia Runebergin koti -museon kuistilla Porvoossa, Kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty

Minulle luettiin lapsena iltasaduksi runoilija Johan Ludvig Runebergin (1804–1877) Vänrikki Stoolin tarinoita (Fänrik Ståls sägner, 1848 & 1860). Muistan aivan vaatineeni sitä yhdeksi iltasatukirjaksi, ja arvelen ehkä runojen rytmin vedonneen. Myöhemmin kotimaisen kirjallisuuden opinnoissani vaikutuin toisesta Runebergista: usein miehensä varjoon jäävästä ja jätetystä kirjailija Fredrika Charlotta Runebergista (o.s. Tengström, 1807–1879).

Aikaansa edellä ollut naisasianainen teki minuun säväyksen ansiokkaalla työllään ja kirjallisella tuotannollaan. Hänen esikoisromaaninsa Rouva Katariina Boije ja hänen tyttärensä (Fru Catharina Boije och hennes döttrar, 1858) on yksi ensimmäisistä suomalaisista historiallisista romaaneista. Olipa Fredrika myös yksi maamme ensimmäisistä naispuolisista sanomalehtitoimittajista.

Kun kuulin, että Runebergien pitkäaikaisessa kodissa, J.L. Runebergin koti -museossa, on lisäksi monia Fredrikan aikaisia viherkasveja, oli kirjallisuuden ja viherkasvien ystävälle kesäretkikohde selvä. Ja vihdoin koittaa päivä, kun saavun Fredrikan luo Porvooseen.

Fredrika Runebergin puutarhaa Runebergin koti -museossa Porvoossa, Kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty

Fredrikan puutarha Runebergin koti -museossa Porvoossa, Kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty

On hieman epävakainen heinäkuun päivä keskellä leppeää lomakautta. Ympärilläni Empire-Porvoossa on rauhallisia puutalokortteleita sekä siellä täällä jokunen matala kerrostalo. Astun peremmälle museon pihalle keltaisesta portista. Eteeni avautuu viehättävä punamultaisten piharakennusten, polkujen, puiden, pensaiden ja kasvien hehkeä idylli. Olen perillä Fredrikan puutarhassa.

Pihapiiri on suloinen kuin karkki lasten leikkinurkkauksineen ja kukoistavine kasveineen. Astun punaisen aidan rajaamalta sivulta syvemmälle Fredrikan kukkaloistoon. Kyltissä muistutetaan, ettei puutarha ole leikkipaikka, ja kasveihin ja eläimiin ei saa koskea. Alkaa ripsiä hieman vettä, mutta en malta aivan vielä mennä sisälle.

Fredrikan puutarhan kukkia Runebergin koti -museossa Porvoossa, Kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty

Fredrikan puutarhan kukkia Runebergin koti -museossa Porvoossa, Kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty

Fredrikan puutarhan harmaamalvikki Runebergin koti -museossa Porvoossa, Kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty

Fredrika Runeberg oli innokas puutarha- ja viherkasviharrastaja. Hän hankki sekä puutarhaan että sisäkasveiksi eksoottisia ja harvinaisia lajeja, joita on yhä nähtävissä museossa. Museopuutarha on pitkälti alkuperäisessä asussaan. Kiertelen polkuja ja bongailen kasvilajeja: ruusu, harmaamalvikki, päivänlilja, ukonhattu, tarhaneito…Koristekasvien lisäksi puutarhassa on yhä paljon hyötykasveja, esimerkiksi luumupuita ja karviaispensaita.

Kuistin edestä löydän muun muassa punavioletin aitoelämänlangan, kärsimyskukan ja pasuunakukan. On aika kivuta portaat ylös ja astua sisälle taloon.

Fredrikan Runebergin viherkasveja Runebergin koti -museossa Porvoossa, Kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty

Ketunnahkakamari Runebergin koti -museossa Porvoossa, Kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty

Ehdin juuri alkavalle kello kahden opastuskierrokselle, joka pidetään suomeksi kesäsunnuntaisin. Puolisen tuntia kestävällä opastuksella saan kuulla perheen elämästä ja vaiheista niin talossa kuin talon ulkopuolella. Puutarha ja talo ovat valmistuneet vuosina 1844–1845. Runebergit muuttivat sinne vuonna 1855 asuen talossa yli 25 vuotta. Johan Ludvigin ja Fredrikan kuoltua heidän poikansa myivät kodin irtaimistoineen valtiolle ja se avattiin yleisölle vuonna 1882 Suomen ensimmäisenä kotimuseona. Puutarha ja talo on kunnostettu vuonna 2004.

Huolellinen restaurointi näkyy: sekä talo että puutarha ovat molemmat upeassa asussa. Lähes jokaisella talon ikkunalla notkuu jos jonkinlaista viherkasvia. Ilmeisesti yhdeksän kasvia on varmasti Fredrikan aikaisia tai niiden jälkeläisiä. Laskeskelen, että niiden geenistön täytyy olla yli 140 vuotta vanhaa, huh! Onkohan suomalaisissa kasvitieteellisissä puutarhoissakaan yhtä vanhoja kasveja? Osa kasveista on saatu lahjoituksina ja niiden lajit ovat sellaisia, joita Fredrikan aikana talossa tai puutarhassa on ollut. Tunnistan ainakin tuoksulehtikaktuksen, joulukaktuksen, rohtoaloen, pelargonian, jättipeikonlehden ja tuoksupelargonin. Myös muun muassa saaroninlilja, tuonenkielo, valkotupsukki ja tuoksupielikki asuttavat näitä nurkkia. Miten hauskoja nimiä!

Ketunnahkakamarin kirjahyllyjä Runebergin koti -museossa Porvoossa, Kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty

Alkuperäinen Runebergin tortun resepti Runebergin koti -museossa Porvoossa, Kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty

Taiteilijapariskunnan kodissa riittää katseltavaa. Jokaisessa huoneessa on upeita huonekaluja, esineitä ja taidokkaasti tehtyjä tai entisöityjä tapetteja. Ketunnahkakamarin kirjahyllyt notkuvat kirjoista, ja vitriinistä löydän aukeaman Fredrikan reseptikirjasta käsinkirjoitettuine Runebergin torttu -resepteineen. Olisipa hauska leipoa juuri tällä reseptillä! Museokaupasta saisi jopa ostaa torttumuotteja.

Onpa vitriinissä esimerkiksi myös Maamme-laulu J.L. Runebergin omalla säveleellä sekä kuva perheraamatun sivusta, jonne Johan on kirjoittanut jokaisen kahdeksan lapsensa syntymäajat. Koskettavasti kahden pienokaisen kohdalla on myös kuolinpäivä.

Sali Runebergin koti -museossa Porvoossa, Kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty

Fredrika Runebergin viherkasveja Runebergin koti -museossa Porvoossa, Kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty
Takana oikealla näkyy Sakke Yrjölän Suomu suomulta – Suomen kalalajien kauneudesta -näyttelyn teoksia. Näyttely on esillä 15.9.2019 saakka.

J.L. Runebergin makuuhuone Runebergin koti -museossa Porvoossa, Kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty

Astuessani saliin Fredrikan ikkunapuutarhojen koko loisto paljastuu. Osa viherkasveista on monta metriä korkeita ja upean runsaita. Ei ole eilen lähikaupasta haettuja! Sinisävyisen vierashuoneen näyttelyvitriinissä on perheen henkilökohtaista esineistöä, kuten Fredrikan kihlajaislahjaksi Johanille kauniisti kirjoma samettiliina. Siihen on kirjottu tekijän omia hiuksia sekä tietysti kukkia. Silmälasit ja kuulotorvi kertovat kirjailijan näön ja kuulon rajoitteista.

Talon päätyhuone on Johanin makuuhuone. Halvaannuttuaan hän vietti vuoteessaan paljon aikaa ja katseli peilin kautta ulos kadulle. Liikkumisessa oli avuksi pyörätuoli, jonka kankaaseen on kirjottu kauniita kukkia.

Yksityiskohta ovenkahvasta Runebergin koti -museossa Porvoossa, Kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty

Tapettisabluuna Runebergin koti -museossa Porvoossa, Kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty

Ovistopperi Runebergin koti -museossa Porvoossa, Kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty

Opastetun kierroksen jälkeen jään vielä hetkeksi kiertelemään museon huoneisiin. Miten upeita yksityiskohtia kaikkialla! Millään en raaskisi lähteä, mutta en voi tänne saatika puutarhaan jäädä asumaan. Harkinnan jälkeen ostan museokaupasta itselleni kotiinviemisiksi Susanna Widjeskogin toimittaman Unelmien puutarha. Fredrika Runebergin kukkiva keidas ja hyötytarha -teoksen (Porvoon museoyhdistyksen julkaisuja nro 10, 2015). Sitä kelpaa selailla talvi-iltoina ja mielikuvamatkustaa takaisin vehreään idylliin.

Yksi haave jää: ehkä vielä jonain päivänä minulla on pistokas Fredrikan kasvista, vaikkapa tuoksupelargonista. Kenties saan asettaa sen kasvamaan puutaloni ikkunalaudalle. Jos Fredrika vielä eläisi, huolisikohan hän vastineeksi pistokkaan menninkäisenlehdestäni?

1.9.2019 museossa juhlitaan Fredrika Runebergin syntymäpäivää, jolloin museoon on vapaa pääsy. Luvassa on suomeksi ja ruotsiksi teemaopastus sekä pääsymaksullinen Minna & Fredrika: näytelmä Runebergin kodissa -teatteriesitys. Teatteriesityksien aikana museo on muulta yleisöltä suljettu.

J.L. Runebergin koti, Aleksanterinkatu 3, Porvoo. Museo on avoinna vuoden ympäri. Tarkista aukioloajat museon sivuilta. Fredrikan puutarha on avoinna kesäkaudella museon aukioloaikoina ja tänä vuonna 2.9.2019 saakka.

Galleria ArtMarina Porvoon saaristossa

Terttu Schroderus-Gustafssonin teoksia Galleria Art Marinassa Suur-Pellingissä, Kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty
Hyvän makuinen (vas., akvarelli) ja Hyvän mukainen (akvarelli)

Kesäinen Suomi on täynnä kiinnostavia matkakohteita.  Itä-Uudellamaalla Porvoon saaristossa on niistä yksi: Pellinki. Jo ajomatka Pellinkiin on tunnelmallinen, ja ohi vilisee kauniita maalaismaisemia sekä hyvin hoidettuja pihapiirejä. Saavun Tirmon rantaan ja ylitän Suninsalmen lossilla. Vielä lyhyt ajomatka Suur-Pellinkiin merenrannalle ja olen perillä.

Olen tullut käymään Galleria ArtMarinassa, paikallisen taiteilijan Terttu Schroderus-Gustafssonin pitämässä taidegalleriassa. Astun idylliseen, satavuotiaaseen punaiseen mökkiin sisälle. Sen seinille, pöydille ja ikkunalaudoille on  aseteltu esille Schroderus-Gustafssonin maalauksia ja kortteja.

Terttu Schroderus-Gustafssonin teoksia Galleria Art Marinassa Suur-Pellingissä, Kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty
Sumusade (vas., akvarelli), Valon lähteellä (akvarelli) ja kipsitauluja
Terttu Schroderus-Gustafssonin maalauksia Galleria Art Marinassa Suur-Pellingissä, Kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty
Aurinkoiset triptyykki (vas. ylhäällä, tempera), Hehku (tempera), Päivän valossa (akvarelli), Lumme (öljypastelli) ja Maria ja lapsi (sekatekniikka)
Terttu Schroderus-Gustafssonin teoksia Galleria Art Marinassa Suur-Pellingissä, Kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty
Tunnen tuoksun (vas., akvarelli) ja Ruusun hohto (akvarelli)

Kiertelen ihastelemassa teoksia, joita on esillä eri kokoisia, eri aiheisia ja eri tavalla kehystettyjä. Muun muassa tempera-, akvarelli- ja akryylitekniikalla tehtyjen teosten aiheina ovat usein luonnon eri elementit tai kiinnostavat, häilyvät ihmishahmot. Aurinkoiset triptyykki -, Hehku– ja Päivän valossa -teoksissa on kuvattu unikon kukkia loimuavan värikylläisesti.

Akvarellityöt Tunnen tuoksun ja Ruusun hohto on aseteltu rennosti toisen huoneen ikkunalaudalle. Kirkkailla, luonnollisilla väreillä maalatut työt ovat kuin utuiset muistot tutusta, tuoksuvasta kasvista. Miten kauniita!

Janne Henrikssonin betoniveistoksia Galleria Art Marinassa Suur-Pellingissä, Kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty
Janne Henriksson Pienveistosten karhuveistoksia, takana Terttu Schroderus-Gustafssonin Mereni mun -temperamaalaus

Janne Henrikssonin betoniveistoksia Galleria Art Marinassa Suur-Pellingissä, Kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty

Terttu Schroderus-Gustafssonin maalausten lisäksi galleriassa on esillä myös betoniveistoksia sekä korutaidetta. Jo astellessani gallerialle olen kiinnittänyt huomioni talon kulmalla olevaan Janne Henriksson Pienveistosten kolmen hylkeenpään suihkulähteeseen, joka solisee rauhoittavasti. Vesi pulppuaa hylkeiden suista, ja teos on leikkisän hauska.

Sisällä galleriassa on esillä lisää porvoolaisten Janne ja Marina Henrikssonin tekemiä, ulos tarkoitettuja pienveistoksia, muun muassa samaa hylje-aihetta jatkava hyljepariskunta, karhuja sekä lattialla kävijää tapittava valkoinen jänis.

Alva Henriksson Designin koruja Galleria Art Marinassa Suur-Pellingissä, Kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty

Alva Henriksson Designin koruja on aseteltu kauniisti gallerian neljännen huoneen pöydälle merimaiseman ääreen. Helsinkiläisen korusuunnittelija ja lasitaiteilija Henrikssonin hopeasta ja Muranon lasista tekemät kaulakorut ja sormus ovat hennon kauniita. Muranon lasihelmet hehkuvat kirkkaanvihreän ja -sinisen sävyissä. Tällainen kaulakoru kruunaisi juhla-asun upeasti!

Galleria ArtMarina, Eidiksentie 261, Suur-Pellinki, Porvoo. Galleria on avoinna kesäkuusta elokuun loppuun lauantaista sunnuntaihin klo 12–18. Muina aikoina sopimuksen mukaan.