Porvoon parhaat palat

Kauniita vanhoja puutaloja, taidetta, kulttuuria ja herkullisia makuja. Itä-Uudellamaalla sijaitsevassa Porvoossa saa nauttia historiallisen vanhan kaupungin tunnelmasta Porvoon mitalla. Vanhan Porvoon mukulakivikadut ja Porvoonjoen punamullatut rantamakasiinit on ikuistettu useisiin kuviin ja muistoihin.

Kaupunki on vain noin tunnin matkan päässä Helsingistä, ja hyvien bussiyhteyksien lisäksi kesäkauden matkailija voi saapua kaupunkiin niin meri- kuin rautateitse. Testaisiko miltä tuntuu matkustaa yli satavuotiaalla m/s J. L. Runeberg -laivalla Helsingistä? Vai kiehtooko istahtaa ennemmin vielä pari kertaa elo- ja syyskuussa 2022 pääkaupungista kulkevaan lättähattu-museojunaan? Eipä se Porvoo suven ulkopuolellakaan karkaa mihinkään – ja silloin välttänee suurimmat ruuhkat. Lue ja ota muistiin parhaat palat kaupunkiin:

Taidetehdas

Kymmenen vuotta vuonna 2022 täyttävä Taidetehdas on ainutlaatuinen miljöö. Paikalla sijainneissa tehtaissa tehtiin aikoinaan mm. vaneria, hevosenkenkiä ja työkoneita. Nykyään Taidetehtaan alueella on kokous-, näyttely- ja tapahtumatiloja, taiteilijaresidenssi, elokuvateatteri, ravintoloita, tanssikoulu sekä kauppoja.

Toisessa kerroksessa olevassa Porvoon Taidehallissa on esillä nykytaidetta vaihtuvin näyttelyin. Pekka ja Teija Isorättyän Elämän jano -näyttelyssä voi nähdä myös Turussa WAM Turun kaupungin taidemuseossa keväällä 2022 esillä olleet Robohemians-robottibaarin ja Vikasietometsän. Aulan näyttelytilassa puolestaan on Sanna Vakkilaisen näyttely Bliss värikkäine, abstrakteine öljyvärimaalauksineen. Tästä uudesta kyvystä kuulemme vielä! Molemmat näyttelyt ovat esillä 28. elokuuta 2022 saakka.

Samalla vierailulla kannattaa kurkata myös Yrjö A. Jäntin taidekokoelma, jossa on esillä 1950–1980-luvun teoksia. Katso myös Porvoon Taidehallin museokaupan hyvä valikoima!

Länsirannan taidereitti

Porvoon Taidetehtaalta alkava ja sinne päättyvä julkiseen taiteeseen tutustuttava Länsirannan taidereitti tuo nykytaiteen kivalla tavalla osaksi kaupunkivierailua. Kierrä vaikka koko reitti!

Taidetehtaalla vieraileva ei voi olla huomaamatta sisäpihan komeaa Anssi Pulkkisen ja Taneli Rautiaisen Asetelma-teosta (2013), bussipysäkillä olevaa Corinna Helenelundin sinisävyistä teosta Kohta (2018) tai vastapäisen kerrostalon julkisivuun toteutettua Petri Hytösen Värijuhlat-teosta (2021). Lisää diskopalloja kaupunkitilaan, kiitos!

Runebergien kotimuseo

Taiteen ääreltä on hyvä jatkaa matkaa Aleksanterinkadun siltaa pitkin Porvoonjoen yli. Aleksanterinkadun kevyen liikenteen väylä on päällystetty mukulakivin, mikä sopii arvokkaaseen kulttuuriympäristöön. Kahden kadun, Aleksanterinkadun ja Runeberginkadun, kulmassa keltainen puutalo puutarhoineen on kirjailija Fredrika Runebergin ja hänen puolisonsa, runoilija J. L. Runebergin kotimuseo.

1860-luvun kirjailijakodin tunnelma lukuisine viherkasveineen, tyylihuonekaluineen ja kesäisin auki olevine Fredrikan puutarhoineen on ihana. Lapset ja lapsenmieliset on huomioitu pihalla ja museon viimeisessä huoneessa olevin pelein ja leikkivälinein. Samalla lipulla pääsee vierailemaan myös kesäaikaan avoinna olevassa, parin puutalon päässä olevassa Walter Runebergin veistoskokoelmassa (avoinna tänä vuonna 28.8.2022 saakka). Lisää J. L. Runebergin koti -museosta voit lukea muutaman vuoden takaa tästä tekstistä.

Porvoon museo

Porvoon keskustassa ei ole pitkä matka mihinkään. Vain muutama kortteli, niin kirjailijakodilta on kävellyt Porvoon Raatihuoneentorille. Siellä on kahteen eri rakennukseen jaettu Porvoon museo. Holmin talosta voi ostaa pääsyliput sekä museokaupan tuotteet. Yläkerrassa on esillä 1700-luvun varakkaan kauppiaan koti. Sisäpihallekin pääsee kesäisin kurkistamaan.

Vanhassa raatihuoneessa taas on monta eri näyttelyä, mm. elämästä itäisellä Uudellamaalla viimeisimmästä jääkaudesta keskiaikaan sekä 1800-luvun Porvoossa. Taideteollisuuden ystäviä ilahduttanee porvoolaisen Saara Hopea-Untrachtin sekä paikallisen huonekalu- ja keramiikkatehdas AB Iriksen tuotantoa esittelevät näyttelyt. Kunpa näitä aarteita löytäisi kotiinkin paikallisista antiikkikaupoista! Jos rakennuksessa vieraillessasi huomaat, että lattia tuntuu vähän kaltevalta, niin ei ihme – tämä Suomen vanhin raatihuone on ollut vinossa jo vuosisatoja.

Marraskuun 6. päivään 2022 saakka Vanhassa raatihuoneessa on esillä myös Helga Sonck-Majewskin Luonnon kudelma -taidenäyttely. Sonck-Majewski tuli kaupungissa tunnetuksi värikkäästä persoonastaan ja taiteestaan.

Vanhan Porvoon maut

Kulttuurin jälkeen on ihana istahtaa hetkeksi johonkin kivaan kahvilaan tai ravintolaan. Ja niitä riittää! Kaupungin historiallinen keskusta eli Vanha Porvoo houkuttelee vain muutaman korttelin matkalle kasapäin muitakin matkaajia, mutta ilmiselvimpien puutalokorttelien ulkopuolellakin riittää nähtävää, maisteltavaa ja ostettavaa. Testaa vaikkapa espanjalaistyylisen ravintola El Pation tapaksia idyllisessä puutalopihapiirissä tai Tee- ja kahvihuone Helmin tarjonta. Helmissä tarjoillaan Runebergin torttuja vuoden ympäri, Runebergien kotikaupungissa kun ollaan.

Jälkiruoaksi kannattaa nauttia Vanhan Porvoon jäätelötehtaan artesaanijäätelöä. Söpöin jäätelökoju, vaaleanpuna-valkoinen lippakioski löytyy Fredrika Runebergin puistosta. Kioskikauden ulkopuolella jädet maistuvat Porvoon tuomiokirkon lähellä Vanhan Porvoon Glassikko -jäätelökahvilassa. Sorbettien ystäviä suosittelen maistamaan passionhedelmä- ja ananassorbetteja. Taivaallisia!

Fredrikan puutarhassa Porvoossa

Minulle luettiin lapsena iltasaduksi runoilija Johan Ludvig Runebergin (1804–1877) Vänrikki Stoolin tarinoita (Fänrik Ståls sägner, 1848 & 1860). Muistan aivan vaatineeni sitä yhdeksi iltasatukirjaksi, ja arvelen ehkä runojen rytmin vedonneen. Myöhemmin kotimaisen kirjallisuuden opinnoissani vaikutuin toisesta Runebergista: usein miehensä varjoon jäävästä ja jätetystä kirjailija Fredrika Charlotta Runebergista (o.s. Tengström, 1807–1879).

Aikaansa edellä ollut naisasianainen teki minuun säväyksen ansiokkaalla työllään ja kirjallisella tuotannollaan. Hänen esikoisromaaninsa Rouva Katariina Boije ja hänen tyttärensä (Fru Catharina Boije och hennes döttrar, 1858) on yksi ensimmäisistä suomalaisista historiallisista romaaneista. Olipa Fredrika myös yksi maamme ensimmäisistä naispuolisista sanomalehtitoimittajista.

Kun kuulin, että Runebergien pitkäaikaisessa kodissa, J.L. Runebergin koti -museossa, on lisäksi monia Fredrikan aikaisia viherkasveja, oli kirjallisuuden ja viherkasvien ystävälle kesäretkikohde selvä. Ja vihdoin koittaa päivä, kun saavun Fredrikan luo Porvooseen.

On hieman epävakainen heinäkuun päivä keskellä leppeää lomakautta. Ympärilläni Empire-Porvoossa on rauhallisia puutalokortteleita sekä siellä täällä jokunen matala kerrostalo. Astun peremmälle museon pihalle keltaisesta portista. Eteeni avautuu viehättävä punamultaisten piharakennusten, polkujen, puiden, pensaiden ja kasvien hehkeä idylli. Olen perillä Fredrikan puutarhassa.

Pihapiiri on suloinen kuin karkki lasten leikkinurkkauksineen ja kukoistavine kasveineen. Astun punaisen aidan rajaamalta sivulta syvemmälle Fredrikan kukkaloistoon. Kyltissä muistutetaan, ettei puutarha ole leikkipaikka, ja kasveihin ja eläimiin ei saa koskea. Alkaa ripsiä hieman vettä, mutta en malta aivan vielä mennä sisälle.

Fredrika Runeberg oli innokas puutarha- ja viherkasviharrastaja. Hän hankki sekä puutarhaan että sisäkasveiksi eksoottisia ja harvinaisia lajeja, joita on yhä nähtävissä museossa. Museopuutarha on pitkälti alkuperäisessä asussaan. Kiertelen polkuja ja bongailen kasvilajeja: ruusu, harmaamalvikki, päivänlilja, ukonhattu, tarhaneito…Koristekasvien lisäksi puutarhassa on yhä paljon hyötykasveja, esimerkiksi luumupuita ja karviaispensaita.

Kuistin edestä löydän muun muassa punavioletin aitoelämänlangan, kärsimyskukan ja pasuunakukan. On aika kivuta portaat ylös ja astua sisälle taloon.

Ehdin juuri alkavalle kello kahden opastuskierrokselle, joka pidetään suomeksi kesäsunnuntaisin. Puolisen tuntia kestävällä opastuksella saan kuulla perheen elämästä ja vaiheista niin talossa kuin talon ulkopuolella. Puutarha ja talo ovat valmistuneet vuosina 1844–1845. Runebergit muuttivat sinne vuonna 1855 asuen talossa yli 25 vuotta. Johan Ludvigin ja Fredrikan kuoltua heidän poikansa myivät kodin irtaimistoineen valtiolle ja se avattiin yleisölle vuonna 1882 Suomen ensimmäisenä kotimuseona. Puutarha ja talo on kunnostettu vuonna 2004.

Huolellinen restaurointi näkyy: sekä talo että puutarha ovat molemmat upeassa asussa. Lähes jokaisella talon ikkunalla notkuu jos jonkinlaista viherkasvia. Ilmeisesti yhdeksän kasvia on varmasti Fredrikan aikaisia tai niiden jälkeläisiä. Laskeskelen, että niiden geenistön täytyy olla yli 140 vuotta vanhaa, huh! Onkohan suomalaisissa kasvitieteellisissä puutarhoissakaan yhtä vanhoja kasveja? Osa kasveista on saatu lahjoituksina ja niiden lajit ovat sellaisia, joita Fredrikan aikana talossa tai puutarhassa on ollut. Tunnistan ainakin tuoksulehtikaktuksen, joulukaktuksen, rohtoaloen, pelargonian, jättipeikonlehden ja tuoksupelargonin. Myös muun muassa saaroninlilja, tuonenkielo, valkotupsukki ja tuoksupielikki asuttavat näitä nurkkia. Miten hauskoja nimiä!

Taiteilijapariskunnan kodissa riittää katseltavaa. Jokaisessa huoneessa on upeita huonekaluja, esineitä ja taidokkaasti tehtyjä tai entisöityjä tapetteja. Ketunnahkakamarin kirjahyllyt notkuvat kirjoista, ja vitriinistä löydän aukeaman Fredrikan reseptikirjasta käsinkirjoitettuine Runebergin torttu -resepteineen. Olisipa hauska leipoa juuri tällä reseptillä! Museokaupasta saisi jopa ostaa torttumuotteja.

Onpa vitriinissä esimerkiksi myös Maamme-laulu J.L. Runebergin omalla säveleellä sekä kuva perheraamatun sivusta, jonne Johan on kirjoittanut jokaisen kahdeksan lapsensa syntymäajat. Koskettavasti kahden pienokaisen kohdalla on myös kuolinpäivä.

Takana oikealla näkyy Sakke Yrjölän Suomu suomulta – Suomen kalalajien kauneudesta -näyttelyn teoksia. Näyttely on esillä 15.9.2019 saakka.

Astuessani saliin Fredrikan ikkunapuutarhojen koko loisto paljastuu. Osa viherkasveista on monta metriä korkeita ja upean runsaita. Ei ole eilen lähikaupasta haettuja! Sinisävyisen vierashuoneen näyttelyvitriinissä on perheen henkilökohtaista esineistöä, kuten Fredrikan kihlajaislahjaksi Johanille kauniisti kirjoma samettiliina. Siihen on kirjottu tekijän omia hiuksia sekä tietysti kukkia. Silmälasit ja kuulotorvi kertovat kirjailijan näön ja kuulon rajoitteista.

Talon päätyhuone on Johanin makuuhuone. Halvaannuttuaan hän vietti vuoteessaan paljon aikaa ja katseli peilin kautta ulos kadulle. Liikkumisessa oli avuksi pyörätuoli, jonka kankaaseen on kirjottu kauniita kukkia.

Opastetun kierroksen jälkeen jään vielä hetkeksi kiertelemään museon huoneisiin. Miten upeita yksityiskohtia kaikkialla! Millään en raaskisi lähteä, mutta en voi tänne saatika puutarhaan jäädä asumaan. Harkinnan jälkeen ostan museokaupasta itselleni kotiinviemisiksi Susanna Widjeskogin toimittaman Unelmien puutarha. Fredrika Runebergin kukkiva keidas ja hyötytarha -teoksen (Porvoon museoyhdistyksen julkaisuja nro 10, 2015). Sitä kelpaa selailla talvi-iltoina ja mielikuvamatkustaa takaisin vehreään idylliin.

Yksi haave jää: ehkä vielä jonain päivänä minulla on pistokas Fredrikan kasvista, vaikkapa tuoksupelargonista. Kenties saan asettaa sen kasvamaan puutaloni ikkunalaudalle. Jos Fredrika vielä eläisi, huolisikohan hän vastineeksi pistokkaan menninkäisenlehdestäni?

1.9.2019 museossa juhlitaan Fredrika Runebergin syntymäpäivää, jolloin museoon on vapaa pääsy. Luvassa on suomeksi ja ruotsiksi teemaopastus sekä pääsymaksullinen Minna & Fredrika: näytelmä Runebergin kodissa -teatteriesitys. Teatteriesityksien aikana museo on muulta yleisöltä suljettu.

J.L. Runebergin koti, Aleksanterinkatu 3, Porvoo. Museo on avoinna vuoden ympäri. Tarkista aukioloajat museon sivuilta. Fredrikan puutarha on avoinna kesäkaudella museon aukioloaikoina ja tänä vuonna 2.9.2019 saakka.

Galleria ArtMarina Porvoon saaristossa

Hyvän makuinen (vas., akvarelli) ja Hyvän mukainen (akvarelli)

Kesäinen Suomi on täynnä kiinnostavia matkakohteita.  Itä-Uudellamaalla Porvoon saaristossa on niistä yksi: Pellinki. Jo ajomatka Pellinkiin on tunnelmallinen, ja ohi vilisee kauniita maalaismaisemia sekä hyvin hoidettuja pihapiirejä. Saavun Tirmon rantaan ja ylitän Suninsalmen lossilla. Vielä lyhyt ajomatka Suur-Pellinkiin merenrannalle ja olen perillä.

Olen tullut käymään Galleria ArtMarinassa, paikallisen taiteilijan Terttu Schroderus-Gustafssonin pitämässä taidegalleriassa. Astun idylliseen, satavuotiaaseen punaiseen mökkiin sisälle. Sen seinille, pöydille ja ikkunalaudoille on  aseteltu esille Schroderus-Gustafssonin maalauksia ja kortteja.

Sumusade (vas., akvarelli), Valon lähteellä (akvarelli) ja kipsitauluja

Aurinkoiset triptyykki (vas. ylhäällä, tempera), Hehku (tempera), Päivän valossa (akvarelli), Lumme (öljypastelli) ja Maria ja lapsi (sekatekniikka)

Tunnen tuoksun (vas., akvarelli) ja Ruusun hohto (akvarelli)

Kiertelen ihastelemassa teoksia, joita on esillä eri kokoisia, eri aiheisia ja eri tavalla kehystettyjä. Muun muassa tempera-, akvarelli- ja akryylitekniikalla tehtyjen teosten aiheina ovat usein luonnon eri elementit tai kiinnostavat, häilyvät ihmishahmot. Aurinkoiset triptyykki -, Hehku– ja Päivän valossa -teoksissa on kuvattu unikon kukkia loimuavan värikylläisesti.

Akvarellityöt Tunnen tuoksun ja Ruusun hohto on aseteltu rennosti toisen huoneen ikkunalaudalle. Kirkkailla, luonnollisilla väreillä maalatut työt ovat kuin utuiset muistot tutusta, tuoksuvasta kasvista. Miten kauniita!

Janne Henriksson Pienveistosten karhuveistoksia, takana Terttu Schroderus-Gustafssonin Mereni mun -temperamaalaus

Terttu Schroderus-Gustafssonin maalausten lisäksi galleriassa on esillä myös betoniveistoksia sekä korutaidetta. Jo astellessani gallerialle olen kiinnittänyt huomioni talon kulmalla olevaan Janne Henriksson Pienveistosten kolmen hylkeenpään suihkulähteeseen, joka solisee rauhoittavasti. Vesi pulppuaa hylkeiden suista, ja teos on leikkisän hauska.

Sisällä galleriassa on esillä lisää porvoolaisten Janne ja Marina Henrikssonin tekemiä, ulos tarkoitettuja pienveistoksia, muun muassa samaa hylje-aihetta jatkava hyljepariskunta, karhuja sekä lattialla kävijää tapittava valkoinen jänis.

Alva Henriksson Designin koruja on aseteltu kauniisti gallerian neljännen huoneen pöydälle merimaiseman ääreen. Helsinkiläisen korusuunnittelija ja lasitaiteilija Henrikssonin hopeasta ja Muranon lasista tekemät kaulakorut ja sormus ovat hennon kauniita. Muranon lasihelmet hehkuvat kirkkaanvihreän ja -sinisen sävyissä. Tällainen kaulakoru kruunaisi juhla-asun upeasti!

Galleria ArtMarina, Eidiksentie 261, Suur-Pellinki, Porvoo. Galleria on avoinna kesäkuusta elokuun loppuun lauantaista sunnuntaihin klo 12–18. Muina aikoina sopimuksen mukaan.