Brinkhallin kartano Kakskerrassa

Brinkhallin kartanon päärakennus Kakskerrassa, Kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty,

Kuljen kaislojen ja omenatarhan reunustamaa hiekkatietä. Edessäni siintää punamultaisia puutaloja, vasemmalla keltaisten kivitalojen muodostama taloryhmä. On heinäkuun paahtava helle. Jo toista päivää Turussa on elohopea kivunnut yli 32 asteen. Olen saapunut Brinkhallin kartanoon Turun Kakskerran saareen. Kartano on Museoviraston määrittelemä valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö. On täällä kuvattu Hovimäki-sarjaakin.

Brinkhallin kartanon portit omenatarhaan Kakskerrassa, Kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty
Portti johtaa omenatarhaan sekä metsäkirkolle ja luontopolulle

Brinkhallin kartanon Pehtoorinsiipi ja kesäkahvila Kakskerrassa, Kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty

Brinkhallin kartanon Pehtoorinsiipi ja Minna Sartesin akvarelleja Kakskerrassa, Kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty
Minna Sartesin akvarelleja Kahvila Pehtoorinsiivessä

Olen menossa kello yhden opastetulle kierrokselle kartanon päärakennukseen. Muutoin kuin opastetuilla kierroksilla sen ovet eivät yleisölle aukea. On vielä hyvin aikaa, joten ehdin katsella ympärilleni. Kartanosta katsoen vasemmalla on Pehtoorinsiipi-rakennus, jossa on aikoinaan ollut tilanhoitajan asunto ja konttori. Nyt siellä on kesäkahvila, josta saa ostaa virvokkeita, suolaista ja makeaa syötävää sekä keittoa. Kahvilasta voi ostaa myös lipun opastukselle sekä matkamuistoksi esimerkiksi kartanon nimikkomakeisia. Ihastelen kauniita puuovia, lautalattioita, ruutuikkunoita sekä koristeellisia kakluuneja. Heinäkuun kirkas valo tulvii ikkunoista.

Brinkhallin kartanon Kavaljeerisiipi Kakskerrassa, Kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty

Brinkhallin kartanon Kavaljeerisiipi Kakskerrassa, Kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty
Taustalla Katja Laihon ja Virve Maria Vainion teokset

Brinkhallin kartanon Kavaljeerisiiven yksityiskohta Kakskerrassa, Kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty

Vastapäätä pehtoorin asumusta on Kavaljeerisiipi. Se on rakennettu silloisen kartanon omistajan luonnontieteellisen kokoelman säilytyspaikaksi, ja se on toiminut myös hänen tyttärensä hääpaikkana. Sellaiseksi voisin kuvitella sen yhä. Erilaisia tapahtumia kartanossa järjestetäänkin yhä, ja tiloja voi vuokrata omaan käyttöön. Kavaljeerisiiven sisäseinissä näkyy elämä ja menneet vuodet. Eri värisiä rappauskerroksia on monta.

Brinkhallin kartanon Pakaritupa Kakskerrassa, Kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty

Brinkhallin kartanon Pakarituvan seinän yksityiskohtia Kakskerrassa, Kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty

Brinkhallin kartanon Pakarituvan seinän yksityiskohtia Kakskerrassa, Kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty

Käyn vielä kolmannessa sivurakennuksessa. Kartanon suuntainen Pakaritupa on nimensä mukaisesti vanha leivintupa. Siinä on ollut myös puutarhurin asunto sekä sauna. Sisäseinät hämmästyttävät: osa niistä taitaa yhä olla alkuperäisessä asussaan. Seinien savi- ja heinäkerroksien sekä vuosikymmenien tai -satojen tapettikerrostuman näkeminen hämmästyttää. Väliin laitettujen sanomalehtien tekstit ovat paikoin yhä luettavissa. Rakennuksen keskiosaa kiertää vanha leivinuuni.

Brinkhallin kartano rannalta tultaessa Kakskerrassa, Kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty,

Brinkhallin kartanon Pompeijihuone Kakskerrassa, Kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty
Alakerran Pompeiji-huone

Kello lyö yksi, ja opastus alkaa. Kierros kaksikerroksiseen rakennukseen alkaa ala-aulasta. Siellä on miellyttävästi hieman viileämpää kun ulkona. Saan kuulla, että tilalla on ollut asutusta aina keskiajalta saakka. Kartanon omistushistoria alkaa 1500-luvulla, kun Turun linnan käskynhaltija Hans Erikson sai sen haltuunsa. Tästä ajasta on jäljellä enää Kavaljeerisiiven kivinen kellari.

Vuonna 1792 kartano siirtyi Gabriel von Bonsdorffille. Hän suunnitteli ja rakennutti nykyisen, barokki-ihanteiden mukaisen uusklassisen rakennuskokonaisuuden. Päärakennus valmistui 1793. Aikojen saatossa kartanoon on kuulunut myös erilaisia hedelmä- ja muotopuutarhoja, peltoja sekä esimerkiksi iso navetta.

Brinkhallin kartanon yläaula Kakskerrassa, Kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty

Brinkhallin kartanon lastenhuone Kakskerrassa, Kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty
Yläkerran lastenhuone, jossa sanotaan kummitelleen

Vaikka sivurakennukset ovat kiinnostavia, on erityisen kiehtovaa päästä kiertämään päärakennusta. Täällä isäntäväki on asunut ja ottanut vastaan vieraita. Omistajat vaihtuvat, vuosisadat kuluvat, mutta Brinkhall seisoo tukevasti samassa paikassa. Vuonna 1942, toisessa maailmansodassa, päärakennusta vastapäätä olleeseen navettaan osui pommi ja se paloi kivijalkaa lukuun ottamatta maan tasalle. Onneksi ei osunut päärakennukseen! Historiakatsauksen lisäksi saan kuulla kummitustarinoita esimerkiksi yläkerran lastenhuoneesta. Uskaltaisinkohan olla rakennuksessa yksin?

Brinkhallin kartanon seinän ja ovenkarmin yksityiskohtia, Kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty

Brinkhallin kartanon oven yksityiskohtia, Kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty

Brinkhallin kartanon katon yksityiskohtia, Kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty

Kartanon yksityisomistuksen aika loppui vuonna 1967, kun Turun kaupunki osti sen. Vuoteen 2001 kartano oli kaupungin omistuksessa ja pääsi huonoon kuntoon. Sisällä tehtiin ilkivaltaa ja sieltä vietiin alkuperäisiä kalusteita. Kartano on ollut Suomen kulttuuriperinnön säätiön omistuksessa vuodesta 2001. Vuosien restauroinnin jälkeen se  näyttää nyt elävän uutta kukoistustaan. Rakennukset ovat restauroitu huolella sekä ulkoa että sisältä. Entisöijien kädenjälkeä ei voi kuin ihailla. Seinäpinnat, katot, listat ja ovenkarmit ovat saaneet huolellisen käsittelyn. Tyyliin sopivia kalusteita on saatu lahjoituksina, ja vanhoja kalusteita on entisöitävinä. Puutarhaakin kunnostetaan. Eläköön Brinkhall, vielä pitkään!

Brinkhallin kartano, Brinkhallintie 414, Kakskerta, Turku. Kartanolle pääsee Föli-bussi numero 15:ta sekä omalla autolla tai veneellä. Kahvila avoinna ja opastuskierrokset tiistaista sunnuntaihin 12.8.2018 saakka, katso tarkemmat aukioloajat kartanon sivuilta.

Mainokset

Keltainen tiilitie vie Vartiovuorelle

*Yhteistyössä Turun Kesäteatterin kanssa

Vuonna 1900 julkaistu L. Frank Baumin teos Ihmemaa Oz on saanut  sukupolvet toisensa jälkeen haaveilemaan sateenkaaren tuolta puolen löytyvästä  satumaisesta Ihmemaasta. Kirjan pohjalta tehtiin Broadway-näytelmä jo vuonna 1902, mutta suuren yleisön tarina saavutti vuonna 1939. Tuolloin tarina julkaistiin Technicolor-värisenä elokuvana. Ja nyt näytelmä nähdään Turun Kesäteatterissa Tom Petäjän dramatisoimana ja ohjaamana. Tempaudu siis mukaan tanssin ja laulun pyörteisiin ja lähde Dorothyn  sekä ystävien matkassa kohti Ihmemaa Ozia!

Leijona, Dorothy, portinvartija, Variksenpelätti ja Peltinen Smaragdikaupungin portilla. Kuva Mikko Vihervaara / Turun Kesäteatteri
Leijona, Dorothy, portinvartija, Variksenpelätti ja Peltinen Smaragdikaupungin portilla. Kuva Mikko Vihervaara / Turun Kesäteatteri

Täytyy tunnustaa: ennen Taikuri Ozin ensi-iltaa minua jännitti. Ihmemaa Oz -elokuva oli yksi lapsuuteni katsotuimmista elokuvista, joten muuttaisiko näytelmä sen luomat muistot? Elokuvassa saippuakuplasta laskeutuva Pohjoisen Hyvä Noita Glinda oli huumaavan kaunis, hyvyyttä huokuva ja mystinen. Millaiseksi Glinda on tässä tehty? Entä keltainen tiilitie, kai se löytyy näytelmästä uudistuksista huolimatta? Kuinka paljon näytelmää on muokattu alkuperäisestä?

Dorothy saapuu Maiskiaisten keskelle Ihmemaahan. Kuva: Mikko Vihervaara / Turun Kesäteatteri
Dorothy saapuu maiskiaisten keskelle Ihmemaahan. Kuva: Mikko Vihervaara / Turun Kesäteatteri
Dorothy ja Variksenpelätti löytävät Peltisen. Kuva: Mikko Vihervaara / Turun Kesäteatteri
Dorothy ja Variksenpelätti löytävät Peltisen. Kuva: Mikko Vihervaara / Turun Kesäteatteri

Huoleni olivat turhia. Turun Kesäteatterissa Vartiovuorella tämä monille tuttu tarina on sovitettu uudelleen, kuitenkaan unohtamatta tarinan peruselementtejä ja hahmoja. Mukana menossa kohti mystistä Taikuri Ozia ja Smaragdikaupunkia on perinteinen seikkailijajoukko: Dorothy (Maiju-Riina Huttunen), Variksenpelätti (Elviira Kujala), Leijona (Samu Loijas) ja Peltinen (Thomas Dellinger). Kaksi noitaa, Lännen Ilkeä Noita (Lauri Ketonen) varisapureineen (Jarkko Kallionpää ja Markus Niemi) sekä Pohjoisen Hyvä Noita (Miia Wakonen) sekoittavat pakkaa tahoillaan, ja lopulta vastassa on itse Taikuri Oz (Markus Niemi). Näytelmän pääroolien esittäjien lisäksi lavalle nousee miltei parikymmentä nuorta ja lasta esimerkiksi maiskiaisina ja vihreän Smaragdikaupungin asukkaina.

Vaikka Taikuri Ozissa ei olekaan kimmeltäviä saippuakuplia, tiesin jo paljon ennen ensimmäisen näytöksen loppua, että tämä on yksi parhaista kesäteatterinäytelmistä, joita olen nähnyt. Eikä seurani ollut eri mieltä kanssani. Taidokkaasti Dorothy seurueineen johdattaa katsojat seuraamaan heidän matkaansa lumoutuneina. Muutoksia näytelmässä toki on, mutta uudistukset ovat raikkaita ja hauskoja. Myös huumoria riittää, kuten kesäteatterissa kuuluukin. Ja onneksi kesäisten näytelmien yleinen pieruhuumori  on varsin vähäistä, joskin se tuntuu vetoavan yleisöön täälläkin. Eikä rakkauttakaan ilman tässä näytelmässä jäädä!

Nimirooleissa olevat näyttelijät tuovat loistavasti esille hahmojensa luonteita ja toiveita. Kaikki suoritukset ovat hienoja, mutta Lännen Ilkeän Noidan roolisuoritus on erityinen! Näytelmässä Lauri Ketonen pääsee loistamaan miltei pääroolissa ja se hänelle suotakoon, suoritus on sen verran loistava. Mukana olleen esikoisen mielestä taasen Taikuri Oz on verraton, jonka vihreänä kiiltevä pää huvittaa vielä monta päivää esityksen jälkeen.

Dorothy, Variksenpelätti ja Peltinen tapaavat Leijonan. Kuva: Mikko Vihervaara / Turun Kesäteatteri
Dorothy, Variksenpelätti ja Peltinen tapaavat Leijonan. Kuva: Mikko Vihervaara / Turun Kesäteatteri
Dorothy ja Lännen Ilkeä Noita unikkopellolla. Kuva: Mikko Vihervaara / Turun Kesäteatteri
Dorothy ja Lännen Ilkeä Noita unikkopellolla. Kuva: Mikko Vihervaara / Turun Kesäteatteri

Ja vaikka Vartiovuorella ei lennähdetä Ihmemaahan tutun melodian turvin, on Valtteri Lipastin musiikki yksi näytelmän kantavista voimista läpi seikkailun. Jopa niin paljon, että huomaan vielä viikko ensi-illan jälkeen laulavani Matkalaulua toistuvasti. Jos et ole vielä päässyt näytelmää näkemään, löytyy Turun Kesäteatterin sometileiltä maistiaisia näytelmästä ja sen musiikista!

Kopauta punaisia paljettikenkiäsi kolmesti vastakkain – pian olemme jo Ihmemaassa!

Turun Kesäteatteri Vartiovuorella, Vartiovuori, Turku. Esityksiä 11.8.2018 saakka. Suositus yli 3-vuotiaille.

Juhannuksen menovinkit Turun seudulle

Menovinkit juhannuksena 2018 Turkuun ja Varsinais-Suomeen

Keskikesän juhla juhannus on taas täällä. Jos ei aio lähteä viettämään mittumaaria mökille maalaismaisemaan, on kaupunkijuhannuskin hyvä vaihtoehto. Turun seudulla juhlaa viettävän ei tarvitse jäädä grillin tai kirjan ääreen koko viikonlopuksi, vaan juhannuksena 2018 löytyy tapahtumaa moneen makuun!

Juhannustansseissa

Hyvin perinteinen tapa viettää juhannusta on lähteä juhannustansseihin. Juhannussaunasta tullessa niittykukka korvan taakse ja lavalle. Mutta minne?

  • Littoisten lavalla (Vanha Littoistentie 153, Kaarina) otetaan varaslähtö juhannukseen, kun juhannustansseja tanssitaan jo torstaina 21.6. Antti Ahopellon & Etiketin tahdissa. Talkootyöllä pelastetun lavan ympäristö on kaunis. Vieressä on Littoistenjärvi, vastarannalla idyllinen Littoisten verkatehtaan alue.
  • Uittamon paviljongilla (Rykmentintie 29, Turku) tanssittavat juhannusaattona 22.6. Kari Vepsä & Onnenmaa. Sunnuntaina 24.6. luvassa on Johanna Debreczeni & Amorio. Nuoremmalle väelle tämä lava on ehkä tuttu Ilmiö-festivaalista. Sama paikka – täysin eri tyylilaji. Näkymät Rauvolanlahdelle ovat yhtä upeat!
  • Raisiossa Tanssilava Huvilinnussa (Linnuksentie 39, Raisio) soittavat juhannuspäivänä 23.6. Leif Lindeman & Amore. Ennen illan tansseja pidetään kävelyjenkan tanssikurssi.
  • Toisenlaista jammailumusiikkia tarjoaa legendaarinen puutaloklubi Dynamo (Linnankatu 7, Turku). Dynamon juhannustaiat -illoissa kuullaan aattona 22.6. DJ Kulmisjärveä ja DJ Boy Namedin settejä. Lauantaina 23.6. vuorossa ovat DJ Anttipiootti ja DJ Ionik. MM-futiskatsomoakin on tarjolla.

Ihastele juhannuskokkoa

Perinteisesti pahoja henkiä loitolla pitävät kokot sytytetään Turun seudulla juhannusaattona, tosin tänä vuonna säävarauksella.

  • Lähtisitkö kokolle Naantaliin? Naapurikaupungissa tanssitaan ensin Kuparivuoren kallioilla aattona 22.6. klo 21 eteenpäin VG-Brassin rytmein. Noin klo 23 sytytetään kokko. Naantaliin pääsee Turusta esimerkiksi höyrylaiva S/S Ukkopekan kyydissä, mikäli tilaa on.
  • Ruissalon Kylpylän (Ruissalon puistotie 640, Turku) rannassa sytytetään kokko noin klo 21.30. Tarjolla on myös monenmoista muuta aktiviteettia juhannusvieraille, kuten kylpylässä polskimista.
  • Turun kaupungin ulkoilusaari Vepsässä Airistolla, pienen merimatkan päässä Turusta kokko syttyy klo 21. Saareen ja takaisin pääsee muun muassa vesibussilla Aurajoesta. Juhannuksen kunniaksi on ylimääräisiä vuoroja ja takaisin Turkuun pääsee juhannusyöksi.

Pikkuväen juhannus

Polvenkorkuisia ei Turun seudun juhannustarjonnassa ole unohdettu. Aivan erityisesti lasten makuun saattavat esimerkiksi olla juhannussalon koristelu ja pystytys tai tuttujen isonenäisten pörröhahmojen tapaaminen.

  • Seikkailupuiston (Kupittaankatu 2, Turku) juhannusjuhla torstaina 21.6. klo 11–15 tuo erityisesti saaristossa nähdyn juhannussalon eli maistongin mukaan cityjuhannukseen. Päivän aluksi askarrellaan paperikukat, joilla yhdessä koristellaan juhannussalko. Lopuksi tietysti leikitään ja pystytetään salko.
  • Kylpylä Holiday Club Caribiassa (Kongressikuja 1, Turku) on tarjolla ohjelmaa koko perheelle 22.–23.6. Allasosastolla ratkotaan uimatehtäviä ja piha-alueilla pelaillaan pihapelejä. Juhannusaattona alkaen klo 17 koristellaan ja pystytetään juhannussalko. Vanhempaakin väkeä saattaa kiinnostaa päästä savusaunaan.
  • Muumitaloa ei lukita öisin  – eikä Naantalin Muumimaailma (Kaivokatu 5, Naantali) hiljene edes juhannuksena. Muumien ystävien teemapuisto Kailon saaressa on avoinna koko juhannuksen torstaista 21.6. sunnuntaihin 24.6. Mitenköhän Muumit viettävät juhannusta?
  • Kylpylä Caribian yhteydessä olevassa sisäaktiviteettipuisto SuperParkissa (Kongressikuja 1, Turku) pääsee purkamaan energiaa muun muassa trampoliinihyppyihin, foam-allaspulikointiin ja scoottailuun. SuperPark on avoinna koko juhannuksen.
  • Zoolandian (Eläintarhantie 51, Lieto as) puuhapuisto ja eläintarha toivottavat tervetulleeksi juhannuspäivänä 23.6. ja sunnuntaina 24.6. Huvipuistolaitteet, muut aktiviteetit ja kotieläinpihan noin 50 eläintä tarjoavat tekemistä pikkuväelle tunniksi jos toiseksikin. Mahtavatko söpöyskilpailun voiton viedä alpakat, kanit vai minipossut?

Kirmaa kulttuurin pariin

Jos juhannuksena alkaa kulttuurihammas kolottaa, ei huolta. Vaikka monet museot ja taidegalleriat ovat ansaitulla juhannustauolla, pitää muutama paikka ovensa avoinna kulttuurin ystäville.

  • B-galleria (Aninkaistenkatu 5, Turku) on avoinna sekä juhannusaattona 22.6. että sunnuntaina 24.6. Johanna Bruunin ja Ida Enegrenin vasta avattu näyttely OPEN-On Thai massage windows in Finland tarjoaa kurkistuksen tabuksikin sanottuihin thaihieromoihin. Projektitilassa on esillä Aku Aallon Faces 2 -näyttely.
  • Elävän historian museo Kuralan Kylämäki (Jaanintie 45, Turku) on idyllinen käyntikohde, vaikka rakennukset ja kahvila eivät olekaan avoinna. Ulkoilualueella pääsee aistimaan vanhan kunnon maalaistunnelman. Kesän ajan museoalueen niityillä asustelee myös nelijalkaisia. Antautuvatkohan pörröiset lampaat rapsuteltaviksi?
  • Merikeskus Forum Marinumiin (Linnankatu 72, Turku) pääsee tutustumaan merenkulun historiaan ja ihailemaan upeita museoituja veneitä ja laivoja sunnuntaina 24.6. Kesän 2018 vaihtuvina näyttelyinä nähdään muun muassa Tuonnin turvaajat, viennin vartijat – Merivoimat yhteiskunnan turvana 100 v -näyttely Linnanpuomissa sekä Turun laivapäällikköyhdistys 150 vuotta -näyttely fregatti Suomen Joutsenella.
  • Naantalin museo (Mannerheiminkatu 21, Naantali) on avoinna lauantaina 23.6. ja sunnuntaina 24.6. Kesän 2018 näyttelynä nähdään Minusta tulee isona -näyttely, joka esittelee kadonneita ammatteja.
  • Naantalin taidehuone (Mannerheiminkatu 5, Naantali) idyllisessä Naantalin vanhassakaupungissa on avoinna juhannuspäivänä 23.6. Nähtävillä on Toni Alarannan ensimmäinen oma  näyttely Valkeaan verevään aamuun.
  • Nautelankosken museo (Nautelankoskentie 40, Lieto as) on avoinna juhannuspäivänä 23.6. ja sunnuntaina 24.6. Nautelankosken kulttuurihistoriallinen alue on upea koskimaisema luontopolkuineen.

Kierros puutarhoihin

Keskikesän aikaan kukkaloisto on usein upeimmillaan. Vaikka tänä vuonna monen lajin kukinta on jo tainnut mennä, voisi viherpeukaloa tai kotipuutarhuria kiinnostaa puutarhavierailu.

  • Suomen kuuluisin puutarha taitaa olla Suomen Tasavallan presidentin kesäasunnolla Kultarannassa (Kordelininkatu 1, Naantali). Juhannusaattona 22.6.  ja -päivänä 23.6. järjestetään puutarhaan opastettuja kierroksia suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Kukkaloiston lisäksi puutarhassa on nähtävillä tänä kesänä Naisfiguureita-veistosnäyttely.
  • Jos juhannuksena vallitsee perinteinen juhannussää, voi helletunnelmaa hakea Ruissalosta. Turun yliopiston kasvitieteellinen puutarha (Ruissalon puistotie 215, Turku) on avoinna sunnuntaina 24.6. Trooppisen kasvikierroksen jälkeen voi istahtaa vaikkapa kahvikupposelle puutarhan kahvioon. Myös laaja ulkopuutarha on näkemisen arvoinen.

Hyvää juhannusta!

 

Lumoavat teatterinuket Brinkkalan galleriassa

Haluatteko kokea jotain elämyksellistä ja samalla kertaa ilmaista? Minulla on loistava vinkki! Nimittäin Brinkkalan galleriassa Vanhan Suurtorin kupeessa on esillä Nukkenäyttely. Näyttely on loistava pilkahdus siitä, millaista taidetta teatterinuket voivat olla.

Heini Maarasen nukkeja näytelmästä Hamlet (2017)
Heini Maarasen nuket Turun kaupunginteatterin ja Aura of Puppetsin näytelmästä Hamlet (2017)

Nukketeatteriammattilaisten verkoston Aura of Puppetsin kokoama Nukkenäyttely koostuu kahdesta huoneellisesta nukkeja, joista jokainen on saanut paistatella parrasvaloissa. Näyttelyssä esillä olevat teatterinuket on koottu kahdeksastatoista näytelmästä ja kaikki ovat Aura of Puppetsin jäsentaiteilijoiden tekemiä. Monet nukeista ovatkin minulle jo entuudestaan tuttuja nähdyista näytelmistä, mutta näin läheltä en ole yhtäkään niistä koskaan nähnyt.

Miksi sitten juuri tämä näyttely kannattaa nähdä? Yksinkertaisesti koska näyttely on upea! En tiedä mitä odotin, mutta heti näyttelytilaan saapuessani olin vaikuttunut. Teatterinuket luovat olemassaolollaan tilaan varsin taianomaisen tunnelman. Ne ovat niin eläviä ja samalla niin satumaisia, etten tiedä katsovatko ne minua vai minä niitä. Erityisen tunnelman luo myös se, että mikään niistä ei ole pelkkä koriste. Jokainen esillä oleva nukke on ollut osa teatteriesityksiä ja luotu liikkumaan. Muistan, miten inihmillisesti  keväällä näkemieni Rauhanneuvottelijan sekä Nooat – sillä hän oli herralle mieluinen -näytelmien nuket liikkuivat. Nyt ne  kuitenkin ovat pysähtyneet. Muisto antaa kuitenkin aavistuksen siitä, miten eläviä teatterinuket nukettajiensa käsissä voivat olla.

Laura Hallantien nukkeja näytelmästä Paleleva Elefantti ( 2015/2018)
Laura Hallantien nukkeja TEHDAS Teatterin näytelmästä Paleleva Elefantti (2015/2018)
Heini Maarasen nukkeja näytelmästä Romeo ja Julia
Osa Heini Maarasen nukeista TEHDAS TEatterin näytelmästä Romeo ja Julia (2015)

Näyttelyä kiertäessäni en voi kuin ihmetellä nukkejen monipuolisuutta ja niiden taidokkaita yksityiskohtia ääneen. Juuri yksityiskohdat tekevät tästä näyttelyn, joka on itse koettava. Eivät pelkät valokuvat anna niille oikeutta. Erityisen kiehtovaa näyttelyssä on teatterinukkejen erilaisuus. Osa niistä on varsin pieniä, melkein kämmenelle mahtuvia, toiset taas itseäni suurempia. Mukana on myös Aurajoessa viime vuonna nähty Lemminkäisen käsi, joka on osa jättinukkea. Toiset nukeista pääsevät osaksi painajaisuniani, toiset taas naurattavat hulvattomuudellaan. Jotkut ovat niin elävän näköisiä, että en uskalla katsoa niitä silmiin ja toisia haluaisin silittää. Käsittämätöntä taidokkuutta!

Laura Hallantien Piip-nukke
Laura Hallantien Piip-nukke TEHDAS Teatterin näytelmästä Müna (2013)

Näyttelyesitteestä saa tuntumaa nukketaiteilijoiden työhön. Esillä olevien nukkejen valmistuksessa on käytetty niin vaahtomuovia, sukkahousuja, lateksia, puuta, rautalankaa, villaa ja erilaisia karvoja. Esillä olevat nuket ovat monipuolinen kavalkadi nukketyypeistä. Ennen tätä näyttelyä en tiennyt miten teatterinukkeja edes lajitellaan. Nyt tiedän, että on olemassa niin pöytänukkeja, niskakeppinukkeja, suunukkeja, lankanukkeja, paperinukkeja ja kokovartalonukkeja. Osan liikuttamiseen tarvitaan useampi nukettaja, suurimpaan osaan riittää yksi.

Näyttelystä saadun uuden tiedon määrä ei kuitenkaan hengästytä, vaan saa innostumaan. Haluan päästä pian näkemään lisää nukketeatteria! Haluan nähdä nukkejen liikkuvan. Onneksi ainakin Turussa tarjontaa on. Täällä järjestetään jopa vuotuinen nukketeatterifestivaali TIP-Fest marraskuussa Manillassa. Turhaan ei Turkua luonnehdita Suomen nukketeatteripääkaupungiksi!

Heini Maarasen nukkeja näytelmästä Myrsky (2013)
Heini Maarasen nukkeja TEHDAS Teatterin näytelmästä Myrsky (2013)

Aura of Puppetsin Nukkenäyttely Brinkkalan gallerissa (joulurauhan julistuksesta tutun Brinkkalan talon toinen kerros Vanhan suurtorin laidalla) on esillä 8.7.2018 saakka. Ehdottomasti suosittelen tätä ihan jokaiselle!

Villiyrttejä ja livemusiikkia ravintola Pinellan kesässä

Pinellan villiyrttinen kesämenu kesäkauden avajaisissa, kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty,

*Yhteistyössä Sunborn Groupin kanssa

Turun historiallisessa keskustassa, Aurajoen rannalla sijaitseva ravintola Pinella avasi kesäkautensa auringonpaisteessa perjantaina 25.5. Pyrähdin kiireisen työviikon jälkeen ravintolan alaterassille kutsuvierastilaisuuteen maistelemaan Pinellan kesämenun villiyrttimakuja. Mikä täydellinen aloitus kesälle!

Sami Tallberg Pinellassa - avajaiset 25.5.18, kuva: Saija Helin/ Sunborn Group
Kokit Sami Tallberg (vas.) ja Kristian Karnelli kesämenun annosten kanssa, kuva: Saija Helin

Pinella-ravintola kesäkauden avajaisissa, kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty

Kesän 2018 Pinellan keittiössä häärivä keittiömestari, villiyrttikirjailija Sami Tallberg kertoi tapahtuman aluksi villiyrttitaustastaan. Oli kiinnostavaa esimerkiksi kuulla, miten Tallberg on vuosituhannen alussa Lontoossa työskennellessään tutustunut villiyrtteihin ja miten innostus niihin on jatkunut. Viime vuosina villiyrtit ovat keränneet suosiota ja mediahuomiota myös Suomessa.  Muistan jo lapsuudestani voikukasta keitetyt simat, mustaherukan lehdistä tehdyt mehut sekä metsäretkillä poimitut raikkaat ketunleivät. Herkullista ja itse poimittuna ilmaista sesonkiruokaa!

Pinellan villiyrttinen kesämenu kesäkauden avajaisissa, kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty

Pinellan villiyrttinen kesämenu kesäkauden avajaisissa, kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty

Pinellan villiyrttinen kesämenu kesäkauden avajaisissa, kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty,

Kesäkauden avajaisissa saimme maistella uudistetun kesämenun annoksia. Keskityin kasvisannoksiin, kuten grillattuun kesäkurpitsaan, villiyrtti- ja tomaattisalaattiin sekä kasvisvilliyrttipitsaan. Maahumala, männynneulanen, kuusenkerkkä ja ketunleipä eivät aiemmin ole maistuneet yhtä herkullisilta! Taisi jossain salaatissa olla syreeninkukkiakin.

Jälkiruoaksi tarjoiltiin mesiangervovanukasta mustikoilla ja siitepölyllä. Olen nähnyt erityisesti Virossa myynnissä tätä siitepölyä ja oli hauska päästä sitä vihdoin maistamaan. Maistui aika paljon hunajalta!

Maittavan ruoan ja historiallisen ympäristön ohella Pinellassa on tarjolla myös korvakarkkia. Yläterassin tapahtumateltassa on livemusiikkia läpi kesän. Tapahtumateltan kauden avaa torstaina 7.6.2018 turkulainen laulaja-lauluntekijä Oskari Ruohonen. 3.–4. elokuuta yläterassilla osallistutaan vegaaniruokafestivaali Vegåniaan. Viimeistään silloin luvassa lisää vegaaniherkkuja, nam!

Pinella Restaurant & Bar, Vanha Suurtori 2, Turku.

Kuva 2: Saija Helin/ Sunborn Group