Joulun tunnelmaa Turun seudulla 2020

Tänä vuonna elämme varsin poikkeuksellista joulun aikaa ja paljon tapahtumia on uusien rajoitusten takia jouduttu perumaan. Kokosimme kuitenkin vinkkilistan Turun seudulle (ja vähän valtakunnallisestikin) tuomaan valonpilkahduksia joulunodotukseen. Omassa pienessä seurueessa on mahdollista nauttia monesta jouluisesta ulkoilma- ja etätapahtumasta. Myös muutama Turun seudun museo on yhä avoinna rajoittaen yhtäaikaisen kävijämäärän kymmeneen. Muistathan mennä nauttimaan tapahtumista ja kulttuurista vain täysin terveenä huolehtien turvaväleistä ja hyvästä hygieniasta! Varmistathan myös tapahtuman toteutumisen suoraan järjestäjältä.

Museoiden joulu

• Perinteistä vanhan ajan joulua vietetään Liedon Vanhalinnassa. Kauniit joulukoristelut saavat ihastumaan joulutunnelmasta. Tonttusuunnistukseen voi ryhtyä koko perhe. Museo on avoinna sunnuntaisin kello 13–16 joulukuun 20. päivään 2020 saakka. Museokauppa Hildasta löydät ihania käsitöitä kuusen alle. Pääsymaksu ja rajoitettu henkilömäärä. Päivitys: Liedon Vanhalinna on avoinna sunnuntaihin 13.12.2020 saakka.
• Naantalin museossa vesi herahtanee kielelle, kun Joulun leivonnaiset -näyttely esittelee joulun herkkujamme sekä niiden kansainvälistä taustaa. Näyttely on avoinna lauantaista sunnuntaihin 28.11.–20.12. ja 26.–30.12.2020 joka päivä kello 11–15. Pääsymaksu ja rajoitettu henkilömäärä.
• Uudenkaupungin museossa vietetään muistojen joulua Wahlbergin museotalon ODOTUSTA JA ILOA Lasten joulunviettoa 1940–1990 -luvuilla -näyttelyn myötä. Se on avoinna tiistaista lauantaihin kello 12–15 (ei juhlapyhinä) 8. tammikuuta 2021 saakka. Museokaupassa myydään kivoja paikallisia tuotteita. Pääsymaksu ja rajoitettu henkilömäärä. Seinätön museo -opasteilla voi tutustua museoon ja puutalokaupungin historiaan etänä. Päivitys: Uudenkaupungin museo on avoinna lauantaihin 12.12.2020 saakka.
• Iki-ihanan Ett Hem -porvariskotimuseon joulutunnelmaan ei rajoitusten takia pääse tänä vuonna ihailemaan paikan päälle. Museo lupaa kuitenkin kuvia ja videoita Alfred ja Hélène Jacobssonin kodin joulutunnelmasta museon somekanavissa. Täältä voit lukea Ett Hemin joulusta parin vuoden takaa.

Joulun ja itsenäisyyden säveliä

• Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä järjestää tänä vuonna joululaulutilaisuuksia ulkona sekä etänä. Esimerkiksi Maarian kirkon Perinteinen joululaulutilaisuus lähetetään netin kautta 13.12.2020 kello 18.
• Itsenäisyyspäivää juhlistetaan Turun kaupungin itsenäisyyspäivän juhlakonsertilla sunnuntaina 6.12.2020 kello 12. Turun filharmonisen orkesterin esittämänä kuullaan kotimaisen taidemusiikin helmiä sekä runoja. Kapellimestarina konsertissa on Markus Lehtinen ja solistina on baritoni Kristian Lindroos. Täältä näet konsertin etänä suorassa lähetyksessä sekä pääset katsomaan myös vanhojen konserttien tallenteita.
• Jazz City Turun pikkujoulustriimistä pääsee nauttimaan etäyhteydellä keskiviikkona 16. joulukuuta 2020. Paikalliset muusikot jamittelevat Live at Jazz Office Turku: Christmas Stream -keikalla Facebook-livessä. Tapahtumaan voi ostaa kannatuslipun Tiketistä.

Hyvää tehden

• Joulupuu-keräyksessä saa ilahduttaa Turun lastensuojelun pieniä asiakkaita. Ympäri Turkua oleviin keräyspisteisiin voi tuoda itse tehdyn tai ostetun lahjan tai lahjakortin valitsemalleen ikäryhmälle pääasiassa 6.12.2020 mennessä. Keräykseen voi osallistua myös netissä ja myös muilla paikkakunnilla.
• Hopen Turun joululahjakeräykseen voi tuoda lahjan lapselle tai nuorelle. He ovat saaneet esittää täsmätoiveen lahjastaan, joten paketti on varmasti mieluinen. Keräys on Hansatorilla tiettyinä päivinä 19.12.2020 saakka.
• Turun kirjastoissa on mahdollisuus ilahduttaa joulutervehdyksellä vanhempaa väkeä Siskojen ja Simojen organisoimassa Joulupostia ikäihmisille -keräyksessä. Keräyslaatikoita on Aunelasta Yli-Maariaan 11.12.2020 saakka. Keräys on valtakunnallinen, kurkkaahan kaikki paikkakunnat ja keräyspisteet täältä.
• Yksinäistä vanhusta voi ilahduttaa myös joulukukalla. Turun seudulla sekä netissä on monta erilaista kukkakeräystä. Operaatio Amarylliksessä valitaan nettisivuilta tai Jennyn Kukasta Turusta haluttu kukka ja Kaarinan kotihoito toimittaa sen Kaarinan alueen vanhuksille. Keräys on 13.12.2020 saakka. Ole joulupukkina seniorille -kampanjassa (17.12.2020 saakka) lahjoittaja ostaa valitsemansa kukan ja se toimitetaan saajalle iloa tuomaan. Turusta mukana on Stockmann. Hyvän mielen joulukukka -keräykseen voi osallistua esimerkiksi Kukkakauppa Tähkässä Turussa 19.12.2020 saakka. Saaja valitaan esillä liikkeessä olevista korteista, mieluisa kukka tarjonnasta ja se toimitetaan pienen tervehdyksen kera Turun kaupungin kotihoidon asiakkaille Turun tuomiokirkon alueella.

Joulun tunnelmaa kävelyretkillä

• Teatterisilta on tämän joulun alla koristeltu joulunpunaisin palloin, siksak-valoin sekä joulukuusin. Turun Kaupunginteatterin Cabaret-musikaalista inspiroituneen Cabaret-sillan ovat suunnitelleet lavastaja Teemu Loikas ja valosuunnittelija Janne Teivainen. Sillalla kuultava äänimaailma on äänisuunnittelija Eero Auvisen koostama. Tätä Cabareeta ei ole peruttu!
• Iltakävelyllään voi Teatterisillan ohella ihailla jokirannan valaistusta ja kauniisti valaistuja jokilaivoja. Valon polku muodostaa hauskan reitin, jota pitkin voi vapaavalintaisessa järjestyksessä bongailla eri kohteissa olevia valotaideteoksia tammi-helmikuulle 2021 saakka. Kierrä vaikka kaikki!
• Raunistulan puutalokaupunginosassa pääsee ihailemaan Raunistulan asuinkiinteistöyhdistyksen Raunistulan joulukalenteria. Päivittäin avautuu uusi luukku, joka on jouluinen ikkuna tai asetelma eri puolilla kaupunginosaa.
• Itäpuolella Turkua Maarian pappilan jouluseimeä voi lähteä ihastelemaan vaikkapa poskia kipristävässä pakkassäässä. Vanhaan porttirakennukseen tehty seimi on avoinna päivittäin kello 10–17 tammikuun 6. päivään 2021 saakka.
• Keskellä Naantalia Itsenäisyyden puistossa on perinteinen jouluseimi myös 6. tammikuuta 2021 saakka.

Koko perheen iloksi

• Perhetalo Heideken avaa joka päivä jouluisen luukun netissä Meidän perheen joulunodotus -kalenterissa. Luukuissa seikkailevat tontut Väkkärä, Mekkala, Täpinä ja Huiskis, ja ne vinkkaavat esimerkiksi kivaa yhteistä tekemistä. Heidekenin sisäpihalla voit käydä bongaamassa ulkoapäin kalenterin luukkuja 6.1.2021 saakka.
• Liedossa Annantuvan ympäristössä on vielä lauantaihin 5. joulukuuta 2020 saakka Joulupolku. Valot, äänet ja kuuset ovat luomassa tunnelmaa. Mahtaako jossain näkyä tontun punainen nuttukin? Joulupolku on avoinna arkisin kello 16–20 ja lauantaina kello 15–20.
• Littoisten hiekkarannalla on Kaarinan Kulkijoiden ja Metsämörriyhdistyksen Tonttupolku perheille omatoimisesti 20. joulukuuta 2020 saakka. Reitti lähtee tanssilavan takaa. Pimeällä kannattaa ottaa omat taskulamput mukaan.
• Paimiossa voi seikkailla Kriivari-hiiren joulupolulla 6.1.2020 saakka. Joka päivä jouluun saakka avautuu uusi rasti, jossa QR-koodin avulla saa kuulla jouluisen tarinan. Polku lähtee Kriivarin koulun takaa kävelytieltä. Joulupolun ovat tehneet Kriivarin koulun vanhempainyhdistys yhteistyössä Kriivarin koulun ja Paimion Yrittäjien kanssa.

Jouluostoksilla

• Monet joulunalusmarkkinat ovat tänä vuonna peruttu. Jos kuitenkin haluaisi muistaa läheistä tai itseään ihanalla kotimaisella tuotteella, tarjoutuu siihen mahdollisuus esimerkiksi Joulumyyjäiset 2020 – nettisivun kautta 18.12.2020 saakka. Sivustolle on koottu hyvä otanta kotimaisista pienyrityksistä.
• Turkulaiset PUF ja Televisio Lifestyle Store myyvät myymälöissään sekä verkkokaupoissaan lukuisten kotimaisten designyritysten tuotteita asusteista sisustusesineisiin. Myynnissä on myös paikallisia tuotteita sekä lahjakortteja.
• Moni kulttuuritoimija on tiukassa paikassa uusien rajoitusten astuttua voimaan. Heitä voi tukea esimerkiksi hankkimalla lipun tulevaan esitykseen tai lahjakortin itselle tai lahjaksi. Myös avoinna olevien museoiden museokaupat ovat mainio paikka hankkia läheiselle persoonallista pakettiin. Vaikka Aboa Vetus & Ars Nova -museo on sulkenut rajoitusten takia ovensa, palvelee heidän monipuolinen museokauppansa enintään kymmentä henkilöä kerrallaan tiistaista sunnuntaihin 20.12.2020 saakka. Museo tarjoaa myös kivoja minuuttiopastuksia näyttelyihinsä Instagram-tilillään.
• Kansallisgallerian museoiden verkkokaupassa voi ostoksia tehdä, vaikka näiden helsinkiläisten museoiden näyttelyt ovatkin kiinni. Paperituotteiden, taidekirjojen, lasten tuotteiden ja koriste- ja käyttöesineiden lisäksi myynnissä on esimerkiksi pitkään voimassa olevia pääsylippuja museoihin.
• Elämyslahjakortit klikkaat pukinkonttiin Visit Turun Joulu-KISSKAsta. Mukana on paikallisia kulttuuritoimijoita sekä ravintola- ja majoitusyrityksiä. Valitsisitko lahjakortin esittävään taiteeseen, pakohuoneeseen vaiko kylpylään?

Hyvää joulunaikaa!

Taiteilijakoti Ainola Tuusulanjärvellä

Kesällä 2020 on hyvää aikaa matkailla kotoa käsin ja kotimaassa. Nyt nojatuolimatkaillaan Tuusulanjärven taiteilijakotiin. Laitahan siis taustalle soimaan hyvää musiikkia ja asetu mukavasti tuoliisi. Siis matkaan!

Näetkö tuon vaaleasävyisen talon mäntyjen katveessa? Siinä se nyt siintää. Jykevien metalliporttien takana, puutarhan suojassa, ylhäällä mäellä. Taiteilijakoti Ainola, Aino ja Jean Sibeliuksen koti -museo (Ainolankatu 1, Järvenpää). On vaikea uskoa, että olen nyt Ainolan mailla ja menossa sinne vierailulle.

Kaunis valko-vihreä hirsirakenteinen talo punaisine kattoineen linkittyy osaksi Tuusulanjärven taiteilijayhteisöä, jonka perustivat Suomen taiteen kultakauden taiteilijat 1800–1900 -luvun taitteessa tänne Tuusulanjärven ympäristöön. Taiteilijakodit ovat nykyään pääasiassa museoina, ja museokohteesta toiseen pääsee kätevästi rantatietä pitkin esimerkiksi polkupyörällä tai Visit Lake Tuusula -bussilla. Junalla tultaessa Ainolan seisake on noin kilometrin päässä.

Aidan vieressä oikealla on tummasävyinen kahvio-lipunmyyntirakennus. Sen on suunnitellut vävy, arkkitehti Aulis Blomstedt. Lunastan pääsylipun, ja astelen hiekkakäytävää pitkin kaivon ohi taloa kohti.

Teokset vasemmalta: Albert Edelfelt: Jean Sibelius (1904), Christian Sibeliuksen tussimaisema (1943), Heidi Blomstedtin keramiikkaa, Wilho Sjöströmin öljyvärityö (1905), Väinö Hämäläisen maisema (1905), Oscar Parviainen: Rukous (lapsen kuolema) (noin 1910).

Ainola valmistui säveltäjä Jean Sibeliuksen (1865–1957) ja Aino Sibeliuksen (os. Järnefelt, 1871–1969) perheelle kodiksi syksyllä 1904. Perhe kaipasi maaseudun rauhaa ja sopivaa tilaa taiteelliselle työskentelylle. Ne löytyivät täältä, metsään rajautuvalta tontilta läheltä Tuusulanjärveä. Pääasiassa jugend-tyylisen talon suunnitteli arkkitehti Lars Sonck. Sama arkkitehti, joka on suunnitellut upean Mikaelin kirkon Turussa.

Ensimmäiseksi kurkistan ulko-oven vieressä olevaan saliin. Huoneen päädyssä komeilee Jean Sibeliuksen 50-vuotislahjaksi saama Steinway & Sonsin tumma flyygeli. Tämä huone on aiemmin toiminut säveltäjän työhuoneena. Huoneen seinät ovat päällystetty kauniilla vihertävänsävyisellä tapetilla. Tasoilla ja seinillä on runsaasti taideteoksia eri taiteilijoilta.

 Salista vasemmalla on ruokasali, jossa talon hirsirakenne näkyy seinäpinnoilla saakka. Huone on korkea, ja sen vasemmalla puolella on tyylikäs puinen ruokapöytä, oikealla ikkunan edessä on seurusteluryhmä. Ihailen ikkunalaudan pelargonioita ja niiden takana avautuvaa maisemaa. Ainola on museoitu Jean ja Aino Sibeliuksen aikaiseen asuun. Nyt ikkunanäkymää hallitsee upea mänty ja sen takana siintävä pelto, mutta Ainon elämäkerran mukaan (Riitta Konttinen: Aino Sibelius, 2019) ikkunasta saattoi nähdä heidän aikanaan Tuusulanjärvelle saakka.

Sibeliukset asuivat talossa yli 60 vuotta, ja vuosien kuluessa taloa on laajennettu ja muokattu perheen tarpeisiin. Myös sisustusta on päivitetty vuosien saatossa. Talon emäntä oli esteetikko ja taitava käsistään. Ruokasalissa saankin ihailla hänen tekemiään sohvatyynyjä sekä suunnittelemiaan huonekaluja sekä portaikkoa, josta pääsee talon yläkertaan. Se ei ole avoinna yleisölle, mutta sinne pääsee tutustumaan museon tekemällä videolla.

Oviaukkojen välissä on heleän vihreä takka. Se kuului soivan Jean Sibeliukselle F-duurissa. Samantapainen vihreä takka on muuten myös muutamassa muussa Tuusulanjärven museokohteessa!

Vasemmalta: G. Nyholmin kipsiveistos Heidi Blomstedtistä (os. Sibelius), Akseli Gallen-Kallela: Satu (1894), B. Gauguinin patsas Laulavat munkit.

Jean Sibeliuksen työ- ja makuuhuone

Ruokasalin vieressä on entinen lastenhuone, nykyinen kirjasto. Sen kulmaikkunoista tulvii valoa. Miten ihanaa olisi valikoida hyllystä kirja ja istahtaa lukemaan sitä joihinkin noista nojatuoleista! Oviaukon vasemmalle puolelle jää säveltäjän sikarinpolttonurkkaus. Voin melkein kuvitella hänet istumaan tuoliin sikaria poltellen. Jean Sibeliuksen työ- ja makuuhuoneen ovelta kurkistaessani katseeni osuu ensimmäiseksi sivupöydälle aseteltuihin hattuun ja kävelykeppiin. Ehkä juuri nuo ovat ne lukuisista valokuvasta tutut? Tuon jykevän työpöydän ääressä on monet mestariteokset tehty.

Pienessä käytävässä matkalla keittiöön ohitan talon astiakaapin. Juuri tällaiset arkiset yksityiskohdat ilahduttavat minua kotimuseovierailuissa: ne tuovat asukkaat jollain tapaa lähelle ja konkreettisemmiksi. Mikäköhän astiasto katettiin sunnuntaikahveille? Myös arkiset työnteon tilat, kuten tämä keittiö siististi hyllylle asetelluine kuparipannuineen, ovat mieleeni. Vaikka keittiö on Ainolassakin ollut palvelijoiden aluetta, osallistui Aino-emäntä tarkasti taloudenpitoon. Keittiön ikkunasta on kaunis maisema talon etupihan yli metsään.

Talokierroksen jälkeen on aika kiertää vielä puutarha. Talosta katsoen oikealla on Rapalloksi kutsuttu puutarhan osa, joka on nimetty perheen Pohjois-Italian lomakohteen mukaan. Tänne on haudattu Jean ja Aino Sibelius, Aulis Blomstedtin suunnitteleman hautapaaden alle.

Heinäkuinen puutarha, Ainon puutarha, on kaunis. Aino Sibelius suunnitteli ja hoiti sitä rakkaudella. Puutarhassa on monta osaa, ja yhä on nähtävissä esimerkiksi muotopuutarha kauniine istutuksineen sekä runsas omenapuusto. Se rajautuu paksuun kuusiaitaan. Ainolan taiteilijakoti puutarhoineen on viehättävä vierailukohde, jonne haluan palata uudelleen!

Lisää talon elämästä voit lukea Riitta Konttisen Aino Sibelius -elämäkerrasta (Kustannusosakeyhtiö Siltala 2019).

Kuvat ovat kesän 2018 museovierailulta. Tarkista Ainolan taiteilijakodin avautuminen ja aukioloajat museon sivuilta.

Fredrikan puutarhassa Porvoossa

Minulle luettiin lapsena iltasaduksi runoilija Johan Ludvig Runebergin (1804–1877) Vänrikki Stoolin tarinoita (Fänrik Ståls sägner, 1848 & 1860). Muistan aivan vaatineeni sitä yhdeksi iltasatukirjaksi, ja arvelen ehkä runojen rytmin vedonneen. Myöhemmin kotimaisen kirjallisuuden opinnoissani vaikutuin toisesta Runebergista: usein miehensä varjoon jäävästä ja jätetystä kirjailija Fredrika Charlotta Runebergista (o.s. Tengström, 1807–1879).

Aikaansa edellä ollut naisasianainen teki minuun säväyksen ansiokkaalla työllään ja kirjallisella tuotannollaan. Hänen esikoisromaaninsa Rouva Katariina Boije ja hänen tyttärensä (Fru Catharina Boije och hennes döttrar, 1858) on yksi ensimmäisistä suomalaisista historiallisista romaaneista. Olipa Fredrika myös yksi maamme ensimmäisistä naispuolisista sanomalehtitoimittajista.

Kun kuulin, että Runebergien pitkäaikaisessa kodissa, J.L. Runebergin koti -museossa, on lisäksi monia Fredrikan aikaisia viherkasveja, oli kirjallisuuden ja viherkasvien ystävälle kesäretkikohde selvä. Ja vihdoin koittaa päivä, kun saavun Fredrikan luo Porvooseen.

On hieman epävakainen heinäkuun päivä keskellä leppeää lomakautta. Ympärilläni Empire-Porvoossa on rauhallisia puutalokortteleita sekä siellä täällä jokunen matala kerrostalo. Astun peremmälle museon pihalle keltaisesta portista. Eteeni avautuu viehättävä punamultaisten piharakennusten, polkujen, puiden, pensaiden ja kasvien hehkeä idylli. Olen perillä Fredrikan puutarhassa.

Pihapiiri on suloinen kuin karkki lasten leikkinurkkauksineen ja kukoistavine kasveineen. Astun punaisen aidan rajaamalta sivulta syvemmälle Fredrikan kukkaloistoon. Kyltissä muistutetaan, ettei puutarha ole leikkipaikka, ja kasveihin ja eläimiin ei saa koskea. Alkaa ripsiä hieman vettä, mutta en malta aivan vielä mennä sisälle.

Fredrika Runeberg oli innokas puutarha- ja viherkasviharrastaja. Hän hankki sekä puutarhaan että sisäkasveiksi eksoottisia ja harvinaisia lajeja, joita on yhä nähtävissä museossa. Museopuutarha on pitkälti alkuperäisessä asussaan. Kiertelen polkuja ja bongailen kasvilajeja: ruusu, harmaamalvikki, päivänlilja, ukonhattu, tarhaneito…Koristekasvien lisäksi puutarhassa on yhä paljon hyötykasveja, esimerkiksi luumupuita ja karviaispensaita.

Kuistin edestä löydän muun muassa punavioletin aitoelämänlangan, kärsimyskukan ja pasuunakukan. On aika kivuta portaat ylös ja astua sisälle taloon.

Ehdin juuri alkavalle kello kahden opastuskierrokselle, joka pidetään suomeksi kesäsunnuntaisin. Puolisen tuntia kestävällä opastuksella saan kuulla perheen elämästä ja vaiheista niin talossa kuin talon ulkopuolella. Puutarha ja talo ovat valmistuneet vuosina 1844–1845. Runebergit muuttivat sinne vuonna 1855 asuen talossa yli 25 vuotta. Johan Ludvigin ja Fredrikan kuoltua heidän poikansa myivät kodin irtaimistoineen valtiolle ja se avattiin yleisölle vuonna 1882 Suomen ensimmäisenä kotimuseona. Puutarha ja talo on kunnostettu vuonna 2004.

Huolellinen restaurointi näkyy: sekä talo että puutarha ovat molemmat upeassa asussa. Lähes jokaisella talon ikkunalla notkuu jos jonkinlaista viherkasvia. Ilmeisesti yhdeksän kasvia on varmasti Fredrikan aikaisia tai niiden jälkeläisiä. Laskeskelen, että niiden geenistön täytyy olla yli 140 vuotta vanhaa, huh! Onkohan suomalaisissa kasvitieteellisissä puutarhoissakaan yhtä vanhoja kasveja? Osa kasveista on saatu lahjoituksina ja niiden lajit ovat sellaisia, joita Fredrikan aikana talossa tai puutarhassa on ollut. Tunnistan ainakin tuoksulehtikaktuksen, joulukaktuksen, rohtoaloen, pelargonian, jättipeikonlehden ja tuoksupelargonin. Myös muun muassa saaroninlilja, tuonenkielo, valkotupsukki ja tuoksupielikki asuttavat näitä nurkkia. Miten hauskoja nimiä!

Taiteilijapariskunnan kodissa riittää katseltavaa. Jokaisessa huoneessa on upeita huonekaluja, esineitä ja taidokkaasti tehtyjä tai entisöityjä tapetteja. Ketunnahkakamarin kirjahyllyt notkuvat kirjoista, ja vitriinistä löydän aukeaman Fredrikan reseptikirjasta käsinkirjoitettuine Runebergin torttu -resepteineen. Olisipa hauska leipoa juuri tällä reseptillä! Museokaupasta saisi jopa ostaa torttumuotteja.

Onpa vitriinissä esimerkiksi myös Maamme-laulu J.L. Runebergin omalla säveleellä sekä kuva perheraamatun sivusta, jonne Johan on kirjoittanut jokaisen kahdeksan lapsensa syntymäajat. Koskettavasti kahden pienokaisen kohdalla on myös kuolinpäivä.

Takana oikealla näkyy Sakke Yrjölän Suomu suomulta – Suomen kalalajien kauneudesta -näyttelyn teoksia. Näyttely on esillä 15.9.2019 saakka.

Astuessani saliin Fredrikan ikkunapuutarhojen koko loisto paljastuu. Osa viherkasveista on monta metriä korkeita ja upean runsaita. Ei ole eilen lähikaupasta haettuja! Sinisävyisen vierashuoneen näyttelyvitriinissä on perheen henkilökohtaista esineistöä, kuten Fredrikan kihlajaislahjaksi Johanille kauniisti kirjoma samettiliina. Siihen on kirjottu tekijän omia hiuksia sekä tietysti kukkia. Silmälasit ja kuulotorvi kertovat kirjailijan näön ja kuulon rajoitteista.

Talon päätyhuone on Johanin makuuhuone. Halvaannuttuaan hän vietti vuoteessaan paljon aikaa ja katseli peilin kautta ulos kadulle. Liikkumisessa oli avuksi pyörätuoli, jonka kankaaseen on kirjottu kauniita kukkia.

Opastetun kierroksen jälkeen jään vielä hetkeksi kiertelemään museon huoneisiin. Miten upeita yksityiskohtia kaikkialla! Millään en raaskisi lähteä, mutta en voi tänne saatika puutarhaan jäädä asumaan. Harkinnan jälkeen ostan museokaupasta itselleni kotiinviemisiksi Susanna Widjeskogin toimittaman Unelmien puutarha. Fredrika Runebergin kukkiva keidas ja hyötytarha -teoksen (Porvoon museoyhdistyksen julkaisuja nro 10, 2015). Sitä kelpaa selailla talvi-iltoina ja mielikuvamatkustaa takaisin vehreään idylliin.

Yksi haave jää: ehkä vielä jonain päivänä minulla on pistokas Fredrikan kasvista, vaikkapa tuoksupelargonista. Kenties saan asettaa sen kasvamaan puutaloni ikkunalaudalle. Jos Fredrika vielä eläisi, huolisikohan hän vastineeksi pistokkaan menninkäisenlehdestäni?

1.9.2019 museossa juhlitaan Fredrika Runebergin syntymäpäivää, jolloin museoon on vapaa pääsy. Luvassa on suomeksi ja ruotsiksi teemaopastus sekä pääsymaksullinen Minna & Fredrika: näytelmä Runebergin kodissa -teatteriesitys. Teatteriesityksien aikana museo on muulta yleisöltä suljettu.

J.L. Runebergin koti, Aleksanterinkatu 3, Porvoo. Museo on avoinna vuoden ympäri. Tarkista aukioloajat museon sivuilta. Fredrikan puutarha on avoinna kesäkaudella museon aukioloaikoina ja tänä vuonna 2.9.2019 saakka.

Galleria ArtMarina Porvoon saaristossa

Hyvän makuinen (vas., akvarelli) ja Hyvän mukainen (akvarelli)

Kesäinen Suomi on täynnä kiinnostavia matkakohteita.  Itä-Uudellamaalla Porvoon saaristossa on niistä yksi: Pellinki. Jo ajomatka Pellinkiin on tunnelmallinen, ja ohi vilisee kauniita maalaismaisemia sekä hyvin hoidettuja pihapiirejä. Saavun Tirmon rantaan ja ylitän Suninsalmen lossilla. Vielä lyhyt ajomatka Suur-Pellinkiin merenrannalle ja olen perillä.

Olen tullut käymään Galleria ArtMarinassa, paikallisen taiteilijan Terttu Schroderus-Gustafssonin pitämässä taidegalleriassa. Astun idylliseen, satavuotiaaseen punaiseen mökkiin sisälle. Sen seinille, pöydille ja ikkunalaudoille on  aseteltu esille Schroderus-Gustafssonin maalauksia ja kortteja.

Sumusade (vas., akvarelli), Valon lähteellä (akvarelli) ja kipsitauluja

Aurinkoiset triptyykki (vas. ylhäällä, tempera), Hehku (tempera), Päivän valossa (akvarelli), Lumme (öljypastelli) ja Maria ja lapsi (sekatekniikka)

Tunnen tuoksun (vas., akvarelli) ja Ruusun hohto (akvarelli)

Kiertelen ihastelemassa teoksia, joita on esillä eri kokoisia, eri aiheisia ja eri tavalla kehystettyjä. Muun muassa tempera-, akvarelli- ja akryylitekniikalla tehtyjen teosten aiheina ovat usein luonnon eri elementit tai kiinnostavat, häilyvät ihmishahmot. Aurinkoiset triptyykki -, Hehku– ja Päivän valossa -teoksissa on kuvattu unikon kukkia loimuavan värikylläisesti.

Akvarellityöt Tunnen tuoksun ja Ruusun hohto on aseteltu rennosti toisen huoneen ikkunalaudalle. Kirkkailla, luonnollisilla väreillä maalatut työt ovat kuin utuiset muistot tutusta, tuoksuvasta kasvista. Miten kauniita!

Janne Henriksson Pienveistosten karhuveistoksia, takana Terttu Schroderus-Gustafssonin Mereni mun -temperamaalaus

Terttu Schroderus-Gustafssonin maalausten lisäksi galleriassa on esillä myös betoniveistoksia sekä korutaidetta. Jo astellessani gallerialle olen kiinnittänyt huomioni talon kulmalla olevaan Janne Henriksson Pienveistosten kolmen hylkeenpään suihkulähteeseen, joka solisee rauhoittavasti. Vesi pulppuaa hylkeiden suista, ja teos on leikkisän hauska.

Sisällä galleriassa on esillä lisää porvoolaisten Janne ja Marina Henrikssonin tekemiä, ulos tarkoitettuja pienveistoksia, muun muassa samaa hylje-aihetta jatkava hyljepariskunta, karhuja sekä lattialla kävijää tapittava valkoinen jänis.

Alva Henriksson Designin koruja on aseteltu kauniisti gallerian neljännen huoneen pöydälle merimaiseman ääreen. Helsinkiläisen korusuunnittelija ja lasitaiteilija Henrikssonin hopeasta ja Muranon lasista tekemät kaulakorut ja sormus ovat hennon kauniita. Muranon lasihelmet hehkuvat kirkkaanvihreän ja -sinisen sävyissä. Tällainen kaulakoru kruunaisi juhla-asun upeasti!

Galleria ArtMarina, Eidiksentie 261, Suur-Pellinki, Porvoo. Galleria on avoinna kesäkuusta elokuun loppuun lauantaista sunnuntaihin klo 12–18. Muina aikoina sopimuksen mukaan.