Joulun tunnelmaa Turun seudulla 2020

Kuva Teatterisillan Cabaret-valoista sekä valaistua Aurajokea

Tänä vuonna elämme varsin poikkeuksellista joulun aikaa ja paljon tapahtumia on uusien rajoitusten takia jouduttu perumaan. Kokosimme kuitenkin vinkkilistan Turun seudulle (ja vähän valtakunnallisestikin) tuomaan valonpilkahduksia joulunodotukseen. Omassa pienessä seurueessa on mahdollista nauttia monesta jouluisesta ulkoilma- ja etätapahtumasta. Myös muutama Turun seudun museo on yhä avoinna rajoittaen yhtäaikaisen kävijämäärän kymmeneen. Muistathan mennä nauttimaan tapahtumista ja kulttuurista vain täysin terveenä huolehtien turvaväleistä ja hyvästä hygieniasta! Varmistathan myös tapahtuman toteutumisen suoraan järjestäjältä.

Museoiden joulu

  • Perinteistä vanhan ajan joulua vietetään Liedon Vanhalinnassa. Kauniit joulukoristelut saavat ihastumaan joulutunnelmasta. Tonttusuunnistukseen voi ryhtyä koko perhe. Museo on avoinna sunnuntaisin kello 13–16 joulukuun 20. päivään 2020 saakka. Museokauppa Hildasta löydät ihania käsitöitä kuusen alle. Pääsymaksu ja rajoitettu henkilömäärä. Päivitys: Liedon Vanhalinna on avoinna sunnuntaihin 13.12.2020 saakka.
  • Naantalin museossa vesi herahtanee kielelle, kun Joulun leivonnaiset -näyttely esittelee joulun herkkujamme sekä niiden kansainvälistä taustaa. Näyttely on avoinna lauantaista sunnuntaihin 28.11.–20.12. ja 26.–30.12.2020 joka päivä kello 11–15. Pääsymaksu ja rajoitettu henkilömäärä.
  • Uudenkaupungin museossa vietetään muistojen joulua Wahlbergin museotalon ODOTUSTA JA ILOA Lasten joulunviettoa 1940–1990 -luvuilla -näyttelyn myötä. Se on avoinna tiistaista lauantaihin kello 12–15 (ei juhlapyhinä) 8. tammikuuta 2021 saakka. Museokaupassa myydään kivoja paikallisia tuotteita. Pääsymaksu ja rajoitettu henkilömäärä. Seinätön museo -opasteilla voi tutustua museoon ja puutalokaupungin historiaan etänä. Päivitys: Uudenkaupungin museo on avoinna lauantaihin 12.12.2020 saakka.
  • Iki-ihanan Ett Hem -porvariskotimuseon joulutunnelmaan ei rajoitusten takia pääse tänä vuonna ihailemaan paikan päälle. Museo lupaa kuitenkin kuvia ja videoita Alfred ja Hélène Jacobssonin kodin joulutunnelmasta museon somekanavissa. Täältä voit lukea Ett Hemin joulusta parin vuoden takaa.

Joulun ja itsenäisyyden säveliä

  • Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä järjestää tänä vuonna joululaulutilaisuuksia ulkona sekä etänä. Esimerkiksi Maarian kirkon Perinteinen joululaulutilaisuus lähetetään netin kautta 13.12.2020 kello 18.
  • Itsenäisyyspäivää juhlistetaan Turun kaupungin itsenäisyyspäivän juhlakonsertilla sunnuntaina 6.12.2020 kello 12. Turun filharmonisen orkesterin esittämänä kuullaan kotimaisen taidemusiikin helmiä sekä runoja. Kapellimestarina konsertissa on Markus Lehtinen ja solistina on baritoni Kristian Lindroos. Täältä näet konsertin etänä suorassa lähetyksessä sekä pääset katsomaan myös vanhojen konserttien tallenteita.
  • Jazz City Turun pikkujoulustriimistä pääsee nauttimaan etäyhteydellä keskiviikkona 16. joulukuuta 2020. Paikalliset muusikot jamittelevat Live at Jazz Office Turku: Christmas Stream -keikalla Facebook-livessä. Tapahtumaan voi ostaa kannatuslipun Tiketistä.

Hyvää tehden

  • Joulupuu-keräyksessä saa ilahduttaa Turun lastensuojelun pieniä asiakkaita. Ympäri Turkua oleviin keräyspisteisiin voi tuoda itse tehdyn tai ostetun lahjan tai lahjakortin valitsemalleen ikäryhmälle pääasiassa 6.12.2020 mennessä. Keräykseen voi osallistua myös netissä ja myös muilla paikkakunnilla.
  • Hopen Turun joululahjakeräykseen voi tuoda lahjan lapselle tai nuorelle. He ovat saaneet esittää täsmätoiveen lahjastaan, joten paketti on varmasti mieluinen. Keräys on Hansatorilla tiettyinä päivinä 19.12.2020 saakka.
  • Turun kirjastoissa on mahdollisuus ilahduttaa joulutervehdyksellä vanhempaa väkeä Siskojen ja Simojen organisoimassa Joulupostia ikäihmisille -keräyksessä. Keräyslaatikoita on Aunelasta Yli-Maariaan 11.12.2020 saakka. Keräys on valtakunnallinen, kurkkaahan kaikki paikkakunnat ja keräyspisteet täältä.
  • Yksinäistä vanhusta voi ilahduttaa myös joulukukalla. Turun seudulla sekä netissä on monta erilaista kukkakeräystä. Operaatio Amarylliksessä valitaan nettisivuilta tai Jennyn Kukasta Turusta haluttu kukka ja Kaarinan kotihoito toimittaa sen Kaarinan alueen vanhuksille. Keräys on 13.12.2020 saakka. Ole joulupukkina seniorille -kampanjassa (17.12.2020 saakka) lahjoittaja ostaa valitsemansa kukan ja se toimitetaan saajalle iloa tuomaan. Turusta mukana on Stockmann. Hyvän mielen joulukukka -keräykseen voi osallistua esimerkiksi Kukkakauppa Tähkässä Turussa 19.12.2020 saakka. Saaja valitaan esillä liikkeessä olevista korteista, mieluisa kukka tarjonnasta ja se toimitetaan pienen tervehdyksen kera Turun kaupungin kotihoidon asiakkaille Turun tuomiokirkon alueella.

Joulun tunnelmaa kävelyretkillä

  • Teatterisilta on tämän joulun alla koristeltu joulunpunaisin palloin, siksak-valoin sekä joulukuusin. Turun Kaupunginteatterin Cabaret-musikaalista inspiroituneen Cabaret-sillan ovat suunnitelleet lavastaja Teemu Loikas ja valosuunnittelija Janne Teivainen. Sillalla kuultava äänimaailma on äänisuunnittelija Eero Auvisen koostama. Tätä Cabareeta ei ole peruttu!
  • Iltakävelyllään voi Teatterisillan ohella ihailla jokirannan valaistusta ja kauniisti valaistuja jokilaivoja. Valon polku muodostaa hauskan reitin, jota pitkin voi vapaavalintaisessa järjestyksessä bongailla eri kohteissa olevia valotaideteoksia tammi-helmikuulle 2021 saakka. Kierrä vaikka kaikki!
  • Raunistulan puutalokaupunginosassa pääsee ihailemaan Raunistulan asuinkiinteistöyhdistyksen Raunistulan joulukalenteria. Päivittäin avautuu uusi luukku, joka on jouluinen ikkuna tai asetelma eri puolilla kaupunginosaa.
  • Itäpuolella Turkua Maarian pappilan jouluseimeä voi lähteä ihastelemaan vaikkapa poskia kipristävässä pakkassäässä. Vanhaan porttirakennukseen tehty seimi on avoinna päivittäin kello 10–17 tammikuun 6. päivään 2021 saakka.
  • Keskellä Naantalia Itsenäisyyden puistossa on perinteinen jouluseimi myös 6. tammikuuta 2021 saakka.

Koko perheen iloksi

  • Perhetalo Heideken avaa joka päivä jouluisen luukun netissä Meidän perheen joulunodotus -kalenterissa. Luukuissa seikkailevat tontut Väkkärä, Mekkala, Täpinä ja Huiskis, ja ne vinkkaavat esimerkiksi kivaa yhteistä tekemistä. Heidekenin sisäpihalla voit käydä bongaamassa ulkoapäin kalenterin luukkuja 6.1.2021 saakka.
  • Liedossa Annantuvan ympäristössä on vielä lauantaihin 5. joulukuuta 2020 saakka Joulupolku. Valot, äänet ja kuuset ovat luomassa tunnelmaa. Mahtaako jossain näkyä tontun punainen nuttukin? Joulupolku on avoinna arkisin kello 16–20 ja lauantaina kello 15–20.
  • Littoisten hiekkarannalla on Kaarinan Kulkijoiden ja Metsämörriyhdistyksen Tonttupolku perheille omatoimisesti 20. joulukuuta 2020 saakka. Reitti lähtee tanssilavan takaa. Pimeällä kannattaa ottaa omat taskulamput mukaan.
  • Paimiossa voi seikkailla Kriivari-hiiren joulupolulla 6.1.2020 saakka. Joka päivä jouluun saakka avautuu uusi rasti, jossa QR-koodin avulla saa kuulla jouluisen tarinan. Polku lähtee Kriivarin koulun takaa kävelytieltä. Joulupolun ovat tehneet Kriivarin koulun vanhempainyhdistys yhteistyössä Kriivarin koulun ja Paimion Yrittäjien kanssa.

Jouluostoksilla

  • Monet joulunalusmarkkinat ovat tänä vuonna peruttu. Jos kuitenkin haluaisi muistaa läheistä tai itseään ihanalla kotimaisella tuotteella, tarjoutuu siihen mahdollisuus esimerkiksi Joulumyyjäiset 2020 – nettisivun kautta 18.12.2020 saakka. Sivustolle on koottu hyvä otanta kotimaisista pienyrityksistä.
  • Turkulaiset PUF ja Televisio Lifestyle Store myyvät myymälöissään sekä verkkokaupoissaan lukuisten kotimaisten designyritysten tuotteita asusteista sisustusesineisiin. Myynnissä on myös paikallisia tuotteita sekä lahjakortteja.
  • Moni kulttuuritoimija on tiukassa paikassa uusien rajoitusten astuttua voimaan. Heitä voi tukea esimerkiksi hankkimalla lipun tulevaan esitykseen tai lahjakortin itselle tai lahjaksi. Myös avoinna olevien museoiden museokaupat ovat mainio paikka hankkia läheiselle persoonallista pakettiin. Vaikka Aboa Vetus & Ars Nova -museo on sulkenut rajoitusten takia ovensa, palvelee heidän monipuolinen museokauppansa enintään kymmentä henkilöä kerrallaan tiistaista sunnuntaihin 20.12.2020 saakka. Museo tarjoaa myös kivoja minuuttiopastuksia näyttelyihinsä Instagram-tilillään.
  • Kansallisgallerian museoiden verkkokaupassa voi ostoksia tehdä, vaikka näiden helsinkiläisten museoiden näyttelyt ovatkin kiinni. Paperituotteiden, taidekirjojen, lasten tuotteiden ja koriste- ja käyttöesineiden lisäksi myynnissä on esimerkiksi pitkään voimassa olevia pääsylippuja museoihin.
  • Elämyslahjakortit klikkaat pukinkonttiin Visit Turun Joulu-KISSKAsta. Mukana on paikallisia kulttuuritoimijoita sekä ravintola- ja majoitusyrityksiä. Valitsisitko lahjakortin esittävään taiteeseen, pakohuoneeseen vaiko kylpylään?

Hyvää joulunaikaa!

Shoplifterin Nervescape VIII – pörröistä hyvän olon museo-oleilua Kiasmassa

Shoplifterin teos Nervescape VIII Nykytaiteen museo Kiasmassa Helsingissä, Kuva: Arjen pilkahduksia, luvaton käyttö kielletty

Oletko sinäkin törmännyt sosiaalisessa mediassa värikkäisiin kuviin jostain pehmeästä, pörröisestä ja koko huoneen täyttävästä asiasta? Olet kenties nähnyt lukuiset eri tavat poseerata tässä samaisessa hattarapilvessä? Niin minäkin, ja pitihän Helsingin reissulla käydä katsomassa mistä siinä on kyse. Nykytaiteen museo Kiasman viidennessä kerroksessa on islantilaisen Hrafnhildur Arnardóttirin eli Shoplifterin Nervescape VIII -näyttely eli juuri ne somesta tutut tekokarvakasat.

Kahden näyttelysalin katoista riippuu ja niiden seinillä kiemurtaa synteettisestä, värikkäästä hiuksesta valmistettu installaatio. ”Teosta saa silittää hellästi (kuin ujoa vanhaa mammuttia)”, ohjeistetaan monikielisesti ovella. Kiertelen ystäväni kanssa näyttelysaleja. Menemme kaikissa sateenkaaren väreissä leiskuvan teoksen alta, vierestä ja sivusta. Mammutti-vertaus jää kummittelemaan mieleeni ja salaa toivon, että teosta koskiessani pääsisin kokemaan miltä tuntuu kohdata mammutti ja päästä silittämään sellaista. Vihdoin sivuhuoneessa, ikkunasta tulvivan valon loisteessa ojennan käteni ja kosketan kirkkaanoranssia kohtaa teoksesta. Se tuntuu pehmeältä, mutta yllättävän strukturoidulta. Tältäkö mammutti voisi tuntua? Antaisiko se silittää itseään?

Kirkasvärinen yksityiskohta Shoplifterin teoksesta Nervescape VIII Nykytaiteen museo Kiasmassa Helsingissä, Kuva: Arjen pilkahduksia, luvaton käyttö kielletty.

Yksityiskohta Shoplifterin teoksesta Nervescape VIII Nykytaiteen museo Kiasmassa Helsingissä, Kuva: Arjen pilkahduksia, luvaton käyttö kielletty.

Kanssamuseovieraat kävelevät ja katselevat teosta hyväntuulisen oloisina. Teoksen alla on säkkituoleja, joihin voi halutessaan heittäytyä loikoilemaan. Monella muullakin on kädessään kamera tai kännykkä – pitäähän tämä ihmeellinen teos ja museokokemus tallentaa muistiin vähintään itselle. Näen monia samantapaisia poseerauksia: asettaudutaan teoksen eteen niin, että sen osasta muodostuu ikään kuin poseeraajalle uudet hiukset. Samanlaisia selfieitä olen nähnyt Instagram-virrassani. Onkohan poseeraustapa heistä itsestään lähtöisin, vai onko siinä toisinnettu jo nähtyä tapaa kohdata Nervescape VIII?

Puna-keltaisia yksityiskohtia Shoplifterin teoksesta Nervescape VIII Nykytaiteen museo Kiasmassa Helsingissä, Kuva: Arjen pilkahduksia, luvaton käyttö kielletty.

Kevään kirkas valo tulvii ikkunoista. Shoplifterin teos sopii kuin nakutettu Steven Hollin arkkitehtuuriin ja tähän suurilla ikkunoilla varustettuun kerrokseen. Kokemusta täydentävät Islannista kotoisin olevan, nykyään New Yorkissa asuvan taiteilijan biografia sekä videohaastattelu. Tämä on hyvän mielen näyttely, jossa kannattaa vierailla!

Kiasmassa on tällä hetkellä myös muita kiinnostavia näyttelyitä. Kiasma Comission by Kordelin esittelee Alma Heikkilän näyttävät, isokokoiset teokset. Niiden aiheina ovat mikroskooppisen pienet eliöt, kuten bakteerit ja ne ovat esillä 28.7.2019 saakka. Iiu Susirajan Kuivakka ilo tarjoaa hyvän kattauksen turkulaisen taiteilijan ajatuksia herättäviä  valokuvia ja videoita aina 28.7.2019 saakka. Astu lavalle -näyttelyssä puolestaan museokävijä osallistetaan vapaaehtoisesti osaksi teosta. 18.8.2019 saakka esillä olevan ryhmänäyttelyn yksi työ on esimerkiksi Lee Mingwein Korjausprojekti-teos, jossa kävijä voi tuoda mukanaan korjattavan vaatteen. Kaikki nämä näyttelyt ovat osa Kiasman Ole hyvä -teemavuotta.

Shoplifterin Nervescape VIII on Kiasmassa 15.9.2019 saakka. Näyttelyssä on myös oheisohjelmaa.

Museokorttivuoteni – kolmas kerta toden sanoo?

Museokorttivuoteni, kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty

Kolmas vuoteni Museokortin kanssa on tullut päätökseen. Vuoden aikana kävin paljon kotikaupunkini Turun tutuissa museoissa. Museomatkoilla Helsinkiin ja Tuusulanjärvelle sain vinguttaa Museokorttiani kiitettävästi. Näillä reissuilla vierailin myös minulle uusissa kohteissa. Vierailuni Aholassa, Ainolassa, Erkkolassa ja Järvenpään taidemuseossa eivät varmasti tule jäämään viimeisiksi. Vaikuttavia paikkoja ja upeita näyttelyitä!

Kun vertaan viime museovuoteeni, vuosi 2018 ei ole ollut yhtä kiireinen. Kuitenkin näkemäni näyttelyt ja kokemani elämykset ovat olleet vertaansa vailla. Esimerkiksi Wäinö Aaltosen museossa olleen Hannu Väisäsen Anna Ahmatovan neljä huonetta -näyttelyn muisteleminen saa vieläkin  lähes kylmät väreet aikaan. Kolmas Museokorttivuoteni sen viimeistään näytti – en enää osaisi olla ilman tuota kelta-musta-pinkkiä muoviläpyskää kukkarossani. Milloin tahansa voi tulla hinku poiketa museoon ja silloin on hyvä olla Museokortti käden ulottuvilla.

Vaikka vierailin muutaman kerran museoiden ilmaispäivissä, säästin kortilla noin 89 euroa. Osa näistä säästetyistä pennosista taisi toki jäädä museokauppaan tai -kahvilaan. Näissä museoissa kävin vuoteni aikana:

Tietysti näin vuoden taitteessa käännän katseeni myös tulevaan. Olen jo kolme vuotta seurannut miten käytän Museokorttiani (se käy muuten kätevästi asiakassivuilta) ja tiedän, että tulen myös vuonna 2019 useimmiten käymään samoissa tutuissa, paikallisissa museoissa. Löydän niistä joka vierailulla ja seurassa jotain uutta – puhumattakaan vaihtuvista näyttelyistä, joista tutussakin kohteessa saa aina jotain uutta katsottavaa ja ajateltavaa. Miltä voisi näyttää museovuoteni 2019? Jotain vanhaa, jotain uutta, jotain yllätyksellistä? Näissä minulle uusissa museoissa suunnittelen ainakin käyväni tulevan Museokorttivuoteni aikana:

  • Amos Rex, Helsinki: teamLabnäyttelyn pääsisi näkemään vielä 6.1.2019 saakka. 8.2.2019 avattava René Magritten näyttely kiinnostaa.
  • Casa Haartman, Naantali: Naantalin keskustassa olevassa Axel ja Hedvig Haartmanin taiteilijakodissa on upeaa arkkitehtuuria, väriä ja yksityiskohtien runsautta. Näin kirjoitti Johanna artikkelissaan, ja jos museo on jälleen ensi kesänä avoinna, niin pitäähän se omin silmin nähdä!
  • Hvitträsk, Luoma, Kirkkonummi: Taiteilijoiden Gesellius, Lindgren ja Saarinen yhteinen ateljeekoti on vielä näkemättä. Kansallisromanttinen rakennus yksityiskohtineen tekee varmasti vaikutuksen!
  • Runebergin koti, Porvoo: Suomen vanhimmassa kotimuseossa, kansallisrunoilija Johan Ludvig Runebergin ja kirjailija Fredrika Runebergin kodissa, olisi kiinnostavaa käydä. Kuinka usein pääsee vierailulle yhden Suomen merkittävimmän naiskirjailijan kotiin?
  • Seurasaaren ulkomuseo, Helsinki: En ole varma olenko koskaan käynyt Seurasaaren ulkomuseossa. Onkohan siellä niin paljon oravia kuin kerrotaan? Tämä sopisi kesäretkikohteeksi!
  • Tuusulanjärven museot, Järvenpää ja Tuusula: kävimme kesällä 2018 kiertämässä osan Tuusulanjärven museoista sekä Järvenpään taidemuseon. Monta museota jäi kuitenkin seuraavaan kertaan, kuten Lottamuseo sekä Suviranta (tosin Suviranta ei taida olla Museokorttikohde). Tulisiko niiden vuoro kesällä 2019?

Miltä sinun mennyt tai tuleva Museokorttivuotesi näyttää?

Pelon tutkielmia Rosemaryn huone -tanssiteoksessa

Jenni Kivelä ja Kiltit ihmiset: Rosemaryn huone -teos Lammassaaressa, Kuva: Aino Kannisto

*Yhteistyössä Jenni Kivelä ja Kiltit ihmiset kanssa

En saanut lapsena katsoa kauhuleffoja. Jos olisin saanut, uniini olisi varmasti tullut esimerkiksi Stanley Kubrickin Hohdon kaksostytöt. Lapsena pelkäsin pimeää, ja yhä pimeä tekee välillä minulle epämukavan olon. Saadessani kutsun tulla katsomaan Jenni Kivelä ja Kiltit ihmiset -nykytanssiryhmän uusinta teosta Rosemaryn huone Helsingin Lammassaareen innostuin ennenkokemattomasta miljööstä. Tämä pitää nähdä! Vasta päivää ennen esitystä aloin miettiä onko esityksessä näkyviksi tuotavat ihmisten pelot minulle liikaa. Kuinka jännittävä kokemus on edessä?

Koittaa lokakuinen tiistai-ilta, ja neljäntoista hengen ryhmämme on kokoontunut Matinkaaren sillalle Helsingin Vanhankaupunginkoskelle. Kun kello lyö puoli seitsemän, lähdemme hiljaisuuden vallitessa kävelemään leveitä pitkospuita pitkin Lammassaareen. Mereltä käy tuuli, ja hämärä alkaa laskeutua. Saavuttuamme perille edessä on kolmen tien risteys, joista seuraamme kumpuraista metsäpolkua. Varon askeliani, sillä polku on paikoin mutainen ja lehtien peitossa ja sitä risteävät puiden juurakot. Ohitan monia pikkuruisia kesämajoja jännityksen kutkuttaessa vatsanpohjassani. Mietin olenko pukenut liikaa vaatteita päälle: pärjäisin näillä helposti pakkasasteissa.

Kavuttuamme pienen kallioisen mäen pääsemme Pohjolan Pirtti -nimisen näyttävän hirsirakennuksen edustalle. Olemme saapuneet kesävieraiksi Lepolaan, väsyneille naisille tarkoitettuun kesäsiirtolaan. Meille jaetaan kuulokkeet ja kutsutaan sisälle pirtin kahvioon. Siellä on kaksi valkoisin pöytäliinoin peitettyä pitkää pöytää, joissa jokaiselle on nimettyyn istumapaikkaan katettu lautanen ja ruokailuvälineet. Hieman vinksahtaneet tarjoilijat jakavat kaikille keittoa. Nauhalta soi välillä paikoilleen juuttuva musiikki sekä toimintaohjeita. Katson muita vaivihkaa pienoisen hämmennyksen vallassa. Miten tässä kuuluu toimia? Kuuluuko keitto oikeasti syödä? Kun ensimmäinen uskalias alkaa sitä lusikoida, seuraamme me muut perässä. ”Siinä ei ole botuliinia”, nauhalta kuuluu. Keittoni päälle on ripoteltu yrttejä. Vaikka nauhalta kehoitetaan syömään erityisesti ne, päätän jättää isot rosmariininoksat lautaselle. Ilta on pimennyt, ja ikkunoiden takana puiden lomassa kajastaa oranssinpunainen iltarusko.

Syömisen lomassa meidät haetaan 2–3 hengen ryhmissä pois. Minut noudetaan viimeisenä kahden muun kanssa, ja kuljemme taskulamppujen valaisemana viereiseen kesäsiirtolan taloon. Kolmen hengen ryhmämme ohjataan pieneen huoneeseen, jonka jokaisella kolmella sängyllä on nimilaput. Seinille on ripustettu erilaisia tauluja ja kuvia. Pitsiverhoin kehystetylle ikkunalle on aseteltu muun muassa rikkinäisiä nukenpäitä. Kylmänä olevan talon kosteus yrittää hiipiä paksujen toppa- ja villavaatteitteni läpi. Istahdan nimelläni varustetulle sängylle, jonka pitsitäkillä peitetyt petivaatteet hohkaavat kylmyyttä. Esitys tapahtuu suurelta osin näissä pienissä huoneissa, joissa kuulokkeista tulevan yksilöllisen ääninauhan ja huoneeseen tulevien esiintyjien kanssa katsoja pääsee tutkimaan minkälaisia pelkoja muilla on tai on ollut.

Kokemuksellinen, katsojan toimivaksi kokija-objektiksi houkutteleva esitys on jännittävä, kiehtova ja paikoin jopa kauhistuttava. Se on sekoitus suomalaista syksyisen saariston maisemaa ja tunnelmaa sekä amerikkalaista kauhukuvastoa. Välillä oman huoneen seinien takana ja yläpuolella kuuluu askelia, klonksahduksia ja ääniä, jotka sopivat teoksen odottavaan ja virittyneeseen tunnelmaan. Teoksen pelot ovat paikoin epämiellyttäviä tai karmivia ja välillä lähes herttaisia lapsuuden muistoja. Teos saa pohtimaan pelkoa ja sen ulottuvuuksia. Mitä minä olen pelännyt? Mitä minä pelkään nyt? Miksi pelkään? En ehkä paljasta liikaa, kun kerron esityksen päättyvään lyhyehköön pimeään hetkeen. Tämä on ainut kohta, jossa minun tekee mieli ottaa ventovierasta vieruskaveriani kädestä. Lapsuuden pimeän pelko on läsnä.

Rosemaryn huone on teos, jonka katsojaa monella tavalla ympäröivä maailma samalla hurmaa ja hämmentää. Kokemus on yksilöllinen jo sen takia, että jokaisella katsojalla on oma uniikki ääninauhansa. Työryhmä pitää tunnelman taitavasti yllä koko esityksen ajan. Huoneiden vaihtojen välinen ilmeinen kiire ei näyttäydy katsojalle. Jenni Kivelän koreografia ja teksti luovat esitykselle jännitteisen ilmapiirin, jota seitsemän esiintyjää taitavasti tulkitsevat. He tuovat näkyväksi pelon ja kauhun tunteita sekä muistojen pelko- ja kauhukuvaelmia tarkkanäköisesti ja pienillä vivahteilla teoksen maailmaan istuvasti. Puvustus ja lavastus toistavat esityksen kuvastoa hienosti pitäen hieman vinksahtaneen vireen yllä. Katsojan mukaan ottaminen on rohkea dramaturginen ratkaisu, ja rohkeaa on myös katsojien heittäytyminen mukaan leikkiin yksilöllisten ääninauhojen armoille sekä kanssakatsojien seuraksi teoksen kokijaksi.

Ohjaus, koreografia, tekstit: Jenni Kivelä
Esiintyjät: Elina Kivioja, Ninu Lindfors, Tarja Siimes, Nora Iso-Kungas, Heidi Luomala, Kaisa Vahteristo ja Arttu Ylänen
Ääni: Joonas Outakoski
Valo: Mia Kivinen
Esitysdramaturgia, kanssaohjaus: Eira Virekoski
Pukusuunnittelu ja lavastus: Liisa Pesonen

Kuva: Aino Kannisto

Rosemaryn huoneen esitykset 20.10.2018 saakka Lammassaaressa, Helsingissä. Esitykset ovat loppuunmyytyjä.