Lähiöunelmia Turun Kaupunginteatterin Varissuo-musikaalissa

Varissuo-musikaali Turun Kaupunginteatterissa, Kuva: Otto-Ville Väätäinen, Turun Kaupunginteatteri
Keskellä Nadia (Lisa Nikula). Kuva: Otto-Ville Väätäinen/ Turun Kaupunginteatteri

*Yhteistyössä Turun Kaupunginteatterin kanssa

Kysymys ”kuka tekee elämäsi valinnat?” on kantavana teemana Turun Kaupunginteatterin syksyn kantaesityksessä Varissuo-musikaalissa. Varissuossa kipuillaan miten kukin asettuu sukupolvien ketjuun. Mistä minä tulen? Mihin haluan mennä? Mikä on unelmani? Episodimusikaali seuraa neljän perheen tarinaa. Perheet ja tarinat ovat erilaisia, mutta yhdistävä tekijänä niissä on asuinpaikka. Siellä eletään, kuollaan, kasvetaan, kasvatetaan ja rakastutaan.

Varissuo on Satu Rasilan ja Palefacen kirjoittama Turku-trilogian päätös. Musikaalitrilogian aiemmat osat ovat Kakola ja Seili.  Mikko Koukin ohjaama musikaali alkaa väkevästi Juuret ja siivet -laululla (sanat Paleface, sävellys Tuomo Prättälä). Kohtaus esittelee esiintyjäkaartin ja herättää uteliaisuuteni. Odotan jatkoa innolla.

Varissuo-musikaali Turun Kaupunginteatterissa, Kuva: Otto-Ville Väätäinen, Turun Kaupunginteatteri
Ilona (Pauliina Saarinen) ja Mikael (Severi Saarinen). Kuva: Otto-Ville Väätäinen/ Turun Kaupunginteatteri
Varissuo-musikaali Turun Kaupunginteatterissa, Kuva: Otto-Ville Väätäinen, Turun Kaupunginteatteri
Ben (Eemeli Heiniö) ja Mikael (Severi Saarinen). Kuva: Otto-Ville Väätäinen/ Turun Kaupunginteatteri

Ja jatkoa seuraa. Mitä upeita lauluja ja räppejä saankaan kuulla! Tyylilajeina on hiphop, moderni r’n’b ja iskelmä kunkin roolihahmon iän ja tyylin mukaisesti. Laulujen sanat on kirjoittanut Paleface ja sävellykset ovat Tuomo Prättälän, Jori Sjöroosin ja Jussi Vahvaselän käsialaa.

Vaikka en kuuntele normaalisti tällaista musiikkia, olen myyty. Lauluista jää erityisesti mieleeni alun Juuret ja siivet lisäksi toisen näytöksen Joki laskee mereen (san. Paleface, säv. Jussi Vahvaselkä), jonka Pauliina Saarinen (Ilona) ja Severi Saarinen (Mikael) tulkitsevat koskettavasti sairaalapediltä ja sen viereltä.  Täysin eri tunnelmissa ollaan toisen näytöksen Blackbookissa (san. Paleface, säv. Tommi Suoknuuti, Jaakko Elsilä, Tuomo Prättälä, Paleface). Mikaelin (Severi Saarinen) ja Benin (Eemeli Heiniö, osassa esityksiä) riemastuttava räppi graffititaiteen lainalaisuuksista on esityksen parhainta antia.

Varissuo-musikaali Turun Kaupunginteatterissa, Kuva: Otto-Ville Väätäinen, Turun Kaupunginteatteri
Kuva: Otto-Ville Väätäinen/ Turun Kaupunginteatteri

Jani Uljaan suunnittelema karun urbaani lavastus tukee tarinaa. Kerrostalojen betoni- ja tiilijulkisivut seisovat lähes jylhinä lavan sivussa ja taustakankaassa. Erityisen hauska toteutustapa on kerrostalolavasteessa, jossa on kaksi kotia päällekkäin sekä pala rappukäytävää. Vaikka musikaalin nimenä on Varissuo ja tekstissä vilisevät Varissuo ja Vakke, voisivat tarinat sijoittua mihin tahansa suomalaiseen lähiöön. Ympäristö toimii lähinnä tarinoiden kehyksenä. Tämä antaa katsojille laajempaa samaistumispintaa.  Olisin kuitenkin kaivannut enemmän paikallisuutta ja tarkempia todellisen Varissuon piirteitä.

Kahdenkymmenen näyttelijän ja tanssijan kokoonpano tekevät huikean työn. Energisten nuorten kaarti on täydennetty teatterin omilla vankoilla ammattilaisilla. Näyttelijäntyö on hioutunutta, ja Reija Wäreen kekseliäs koreografia toteutetaan erittäin antaumuksella. Stemmat soivat kauniisti ja iskut toimivat. Roolihahmoista suosikikseni nousi Minna Hämäläisen herttainen Mummo, jota mieluusti olisin nähnyt lisää. Lisa Nikula (Nadia) jää mieleeni valovoimaisuudellaan ja upealla lauluäänellään. Ensamblesta nousee esiin vasta 17-vuotias Leo Ikhilor (Parturi Nico) energisyydellään ja letkeydellään. Musikaalin nuorin näyttelijä, Mikaelin ja Ilonan poikaa Beniä esittävä Eemeli Heiniö (osassa esityksiä) hurmaa minut lahjakkuudellaan ja heittäytymiskyvyllään. Näistä nuorista kuullaan vielä!

Turun Kaupunginteatteri (Itäinen Rantakatu 14, Turku). Varissuon esitykset 29.12.2018 saakka. Esitystä ei suositella alakouluikäisille ja sitä nuoremmille. Tekstitetty englanniksi.

Mainokset

Tärpit Turun päivään 2018

Turun päivänä on monipuolisia tapahtumia, Kuva: Arjen pilkahduksia, luvaton käyttö kielletty

Sunnuntaina 16.9. vietetään jälleen Turun päivää. Vuodesta 1961 vietetty päivä on Turun oma kotiseutupäivä, jolloin kaupunkilaiset pääsevät tutustumaan omaan kotikaupunkiinsa. Päivän monipuolisesta ohjelmatarjonnasta löytyy varmasti niin tuttuakin tutumpaa kuin aiemmin vierailematonta kohdetta. Kurkkaa koostamani tärpit ja poimi kiinnostavimmat menolistallesi!

Opastuksia

Piispankadun puutalohelmessä, Ett Hem -kotimuseossa (Piispankatu 14) on vapaa pääsy kello 11–16. Opastukset suomeksi kello 11.00, 12.00, 12.30, 13.00, 14.00 ja 15.00. Ruotsinkieliset opastukset kello 11.30 ja 15 ja englanniksi opastus kello 14.30. Opastuksille mahtuu rajoitettu määrä osallistujia.

Turun kauppatorin laidan Åbo Svenska Teateriin (Eerikinkatu 13) on maksuttomia opastettuja kierroksia. Teatterin historiaan, kulisseihin ja kummituksiin johdattava kierros on ruotsiksi kello 13 ja suomeksi kello 14.30. Paikkoja on rajoitettu määrä. Etukäteen voi ilmoittautua teatterin lippukassalle.

Museonnälkään

Vuoden nuoreen taiteilijaan 2018 voi tutustua Aboa Vetus & Ars Novassa (Itäinen Rantakatu 4–6) 14.9. avattavassa ONE MAN SHOW -näyttelyssä. Ensimmäistä viikonloppuaan esillä olevat J. A. Juvanin työt eivät varmasti jätä kylmäksi! Museoon ilmainen sisäänpääsy kello 11–19.

Port Arthurin puutalokaupunginosan kainalossa Jarrumiehenkadulla on vain harvoin avoinna oleva museo. Turkulaisen juoksijalegendan Paavo Nurmen yhden huoneen ja keittiön kotimuseo (Jarrumiehenkatu 4 as 17) on avoinna kello 11–18 ja sinne on maksuton sisäänpääsy. Lue myös Johannan vierailusta museossa.

Turun kaupungin museoihin on päivän kunniaksi vapaa pääsy. Onko valintasi vasta uusittu Apteekkimuseo & Qwenselin talo (Läntinen rantakatu 13b), esihistoriapäiviä viettävä Kuralan Kylämäki (Jaanintie 45) vai Luostarinmäen käsityöläismuseo (Vartiovuorenkatu 2) syysasussaan? Wäinö Aaltosen museossa (Itäinen rantakatu 38) on nähtävillä vielä viimeistä päivää 16.9. Simo Heleniuksen sekä Hertta Kiiskin ja Jenna Sutelan näyttelyt. Turun linnassa (Linnankatu 80) puolestaan on vielä 28.11.2018 saakka Valtapeliä – Reformaatio Suomessa -näyttely.

Jylhänä Puolalanmäen päällä seisovassa Turun taidemuseossa (Aurakatu 26) avataan 14.9. Axel Ali Santeri -näyttely. Taiteilijakolmikko Axel Haartmanin, Ali Munsterhjelmin sekä Santeri Salokiven tuotantoa esitellään näyttelyssä yhteensä vajaan sadan teoksen voimin. Opastukset suomeksi kello 13 ja 14 sekä ruotsiksi kello 15. Pääsyliput alennettuun kuuden euron hintaan.  Museo on avoinna kello 11–17.

Vesilaitostoiminnan historiaan ja vesihuollon kehitykseen pääsee tutustumaan Turun vesilaitosmuseossa (Halistentie 4) kello 10–17. Museo on vesilaitoksen vanhassa, vuonna 1922 valmistuneessa uusklassisessa päärakennuksessa. Vapaa pääsy. Vesilaitosmuseolta on maksuton bussikuljetus Kakolanmäen jätevedenpuhdistamoon (Hansakatu 7), jossa vietetään kello 10–17 Turun jätevedenpuhdistuksen 50-vuotisjuhlaa. Juhlan kunniaksi kaupunkijunalla pääsee kiertoajelulle kalliopuhdistamon uumeniin.

Musiikkia ja teatteria

Vanhan Raatihuoneen salissa (Vanha Suurtori 5) kuullaan Lauluja Turusta. Turun Laulelman Ystävien kello 15 järjestämässä konsertissa on lauluja eri esittäjiltä. Käsiohjelma 10 euroa.

Teatteri Mundossa (Uudenmaankatu 17) ollaan karjalaisemmissa tunnelmissa, kun nukketeatteritaiteilija Timo Väntsin sooloteos Kysymyksiä Karjalasta esitetään jälleen kello 15. Liput 15 euroa.

Ensi-iltansa Turun päivänä Turun Nuoressa Teatterissa (Ursininkatu 4) saava Notre Damen Kellonsoittaja -näytelmä tempaa katsojan keskiaikaiseen Pariisiin. Esitys on kello 15 ja sitä suositellaan 5-vuotiaille ja vanhemmille. Liput alkaen 14 euroa.

Turun ylioppilasteatterissa (Läntinen rantakatu 23) tulkitaan Sakari Topeliuksen klassikkotekstiä Adalmiinan helmi – kaikki hukkuu aikanaan -näytelmässä kello 19. Ryhmälähtöisesti Topeliuksen sadun pohjalta tehdyn esityksen on ohjannut Siiri Ervasti. Esitystä ei suositella alle 12-vuotiaille. Liput 15/8 euroa.

Itse tehden

Merikeskus Forum Marinumissa (Linnankatu 72) pääsee koettelemaan kiipeilijän taitojaan, kun fregatti Suomen Joutsenen mastoon pääsee kiipeämään kello 12–15. Kuka on ensimmäisenä märssykorilla? Suomen Joutseneen ja muihin museolaivoihin myydään erikoishintaisia lippuja. Museo on avoinna kello 11–19.

Keskellä ydinkeskustaa, vehreän Puolalanmäen suojissa on Iso-Puolalan (Puolalanpuisto 7) talorykelmä. Siellä pääsee Turun päivänä tutustumaan punamullan saloihin. Vinkit punamullan keittoon ja mahdollisuus maalata Iso-Puolalan lankkuaitaa keittomaalilla on tarjolla kello 11–16. Mukaan työhanskat ja maalaukseen sopivat vaatteet. Kurkkaa myös Johannan kirjoitus Iso-Puolalan joulusta.

Tapahtumien täyteisen päivän keskellä tai päätteeksi voi hengähtää käymällä kaverin kanssa maauimalassa. Samppalinnan maauimalan (Volter Kilven katu 2) +27 asteinen vesi varmasti virkistää! Turun päivän kunniaksi kaksi yhden hinnalla. Avoinna kello 8–19.

Ostoksia ja markkinahumua

Kukkaronnyörit saattavat hieman löystyä, kun sujahdat Turun Kaupunginteatterin (Itäinen rantakatu 14) Uuden muotoilun yhdistyksen viisivuotisjuhlaan ja designmarketiin. Kaupunginteatterin lämpiössä kello 11–16 on muun muassa myynnissä kotimaisia designtuotteita yli 20 designmerkiltä sekä Varför Paris, vi har ju Åbo -suunnittelukilpailun voittajan julkistus.

Vasaramäen omakotitaloalueella on luvassa puolestaan kirppistelyä, kun Vasaramäen Omakotiyhdistys järjestää SUURI Pihakirppis -tapahtuman kello 11–15. Pihat ja portinpielet notkuvat kellarien ja vinttien aarteista. Aiempina vuosina mukana on ollut noin 50 pihaa.  Tänä vuonna mukana olevat pihat tunnistat portinpielien ilmapalloista sekä löydät tapahtumasivun kartasta.

Vanhalla Suurtorilla (Vanha Suurtori 3) on vipinää, kun Turun Mahdollisuuksien tori valloittaa kulttuurimiljöön kello 13–17. Mukana on noin neljäkymmentä järjestöä ja organisaatiota. Luvassa on esimerkiksi tanssi- ja akrobatiaesityksiä, jazzin ja bossanovan rytmejä sekä lauluesitys. Uudet Turun Flikka ja Poika julkistetaan kello 13.10. Ohjelmatiedot.

Pikkuväelle

Perheen pienimpiä ei ole Turun päivän ohjelmassa unohdettu. Liikkuvista menopeleistä kiinnostunutta pikkuväkeä voisi kiinnostaa Kuntecin kaupungin kovimmat koneet FLÖRin pihassa (Kaurakatu 43). Tapahtumassa pääsee ihailemaan esimerkiksi kuorma-autoja, tiekarhuja, pyöräkuormaajia sun muita jännittäviä työkoneita. Jos tuuri käy, pääsee myös itse harjakoneen, mönkijän tai ponin kyytiin.

Kokoa riittää myös Turun keskuspaloaseman kalustolla. Tuttuun tapaan keskuspaloaseman (Eerikinkatu 35) etupihalla pääsee kello kello 11–14 tutustumaan paloautoihin, ambulansseihin sekä palomiesten ja ensihoitajien työhön. Museotila Kellarissa pääsee tutustumaan pelastustoimen historiaan. Palomuseosta voit lukea lisää täältä.

Iki-ihanalla Kuralan kylämäen (Jaanintie 45) museoalueella vietetään 13.–16.9. Tietoa ja tarinoita – esihistoria esille -tapahtumaa. Sunnuntaina 16.9. ohjelmassa on muun muassa kello 11 ja 14 opastettu kierros Kuralan Kylämäen muinaisuuteen, kello 12 jousiammuntanäytös sekä kello 15 koko perheen historialuento. Tapahtumassa pääsee myös esimerkiksi kokeilemaan itse jousiammuntaa sekä pelaamaan vanne- ja keihäspelejä. Kylämäki avoinna kello 11–17.

Turun päivä 16.9.2019. Päivä huipentuu kello 21 ilotulitukseen Samppalinnanmäeltä. Katso myös perjantain 14.9. ja lauantain 15.9. ohjelma.

Historiallinen Myllymäki Uudessakaupungissa

Mamsellimylly ja vanha vesitorni Myllymäellä Uudessakaupungissa, Kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty

Varsinais-Suomessa meren rannalla oleva Uusikaupunki mielletään usein kesäkaupungiksi. Siellä on kuitenkin kaunista myös näin syksyisin. Yksi kiinnostava vierailukohde on Myllymäen puisto (Myllyrinne 3, Uusikaupunki), joka on vain muutaman korttelin päässä torista. Puistoistutusten, puulajipuiston ja lasten leikkipuiston lisäksi Myllymäellä on neljä eri tyyppistä tuulimyllyä. Vastikään kunnostetut myllyt ovat nyt entistä ehompia.

Punaiset tuulimyllyt ja niiden vieressä ylväänä seisova vanha vesitorni näkyvät jo kauas. Puistoalueen perusti jo 1930-luvulla kauppaneuvos Johan Nordström. Hän toi nämä pääasiassa 1800-luvulla rakennetut myllyt mäelle, ja yhdessä ne muodostavat hienon, valtakunnallisestikin arvokkaan kokonaisuuden.

Myllymäellä on myös vanha vesitorni, jonka näköalatasanteelle olen joskus päässyt ihailemaan maisemia. Muistan vieläkin, miten ylös vieviä rappusia tuntui olevan loputtomasti! Näkymät noin 30 metriä maanpinnasta olevalta tasanteelta olivat huikeat. Harmillisesti vanha vesitorni on nykyisin yleisöltä suljettu.

Mamsellimylly Myllymäellä Uudessakaupungissa, Kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty

Mamsellimylly ja keltamatara Myllymäellä Uudessakaupungissa, Kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty

Myllynkivi Myllymäellä Uudessakaupungissa, Kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty

Vanhan vesitornin vieressä on mamsellimylly. Mamsellilla on aivan kuin helmat, kun myllyn sivut levenevät maata kohti. Puuosat ovat sammaleesta puhtaat ja iloisen punaiset. Pärekatto ja hauska pärekaton nuppi lähes hohtavat uutuuttaan. Jokaisessa myllyssä on kyljessään valkopohjainen kyltti, jossa kerrotaan myllyn historiasta. Mamsellista mainitaan esimerkiksi ”Mylly on joko siirretty muualta tai rakennettu Temsan kalliolle Raumalle 1873 tai 1874. Omistanut Juhan Temsa.” Myllymäelle se tuotiin 1932.

Mamsellimyllyn vieressä on kalliota, jonka vierestä kurkottelee pikkukukkainen keltamatara. Ruoho on varmaan jo kauan sitten menettänyt vihreän värinsä kuivan kesän takia. Siellä täällä on vanhoja myllynkiviä koristeina.

Kehäsiipimylly Myllymäellä Uudessakaupungissa, Kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty

Kehäsiipimylly Myllymäellä Uudessakaupungissa, Kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty

Mamsellimyllyn vieressä on kehäsiipimylly. Tämä mylly eroaa muista mäen myllyistä komealla ympyränmuotoisella kehällään, joka sekin on vasta uusittu. Myös kehäsiipimyllyn helmat ovat leveät. Alkujaan kehäsiipimylly on rakennettu Rauman maalaiskunnan Vasaraisten kylässä, Koijärven torpassa noin vuonna 1909.  Mäelle se tuotiin vuonna 1933.

Harakkamylly Myllymäellä Uudessakaupungissa, Kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty

Harakkamylly Myllymäellä Uudessakaupungissa, Kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty

Harakkamylly komeine siipineen ei paljoa kehäsiipimyllylle kalpene. Mylly on kaksiosainen, ja yläosa on liikuteltavissa tuulen mukaan alaosan jäädessä paikoilleen. Harakkamylly on rakennettu vuonna 1838 Rauman Kaunisjärven kalliolle. Kortelan kylän kautta se tuotiin Myllymäelle vuonna 1933.

Lilja ja varvasmylly Myllymäellä Uudessakaupungissa, Kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty

Varvasmylly Myllymäellä Uudessakaupungissa, Kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty

Viimeisenä, leikkipuiston päässä puistoa seisoo kontti- eli varvasmylly. Myllyn sivut ovat suorat, ja alhaalla joka sivulla on hirsiset varpaat. Varvasmyllyssä koko myllyrakennus käännetään tuulen mukaisesti. Tämän varvasmyllyn on rakennuttanut laivanvarustaja Lindroth vuonna 1860 Nervanderin puistoon. Uudenkaupungin museoyhdistys lahjoitti myllyn Johan Nordströmille vuonna 1933.

Myös Myllymäen ympäristössä on nähtävää. Mäen juurella, pienellä Myllykadulla on Uudenkaupungin museoon kuuluva Merimiehenkoti-museo (Myllykatu 18). Suloisessa punaisessa puutalossa oleva museo on avoinna kesäkaudella. U:gin museon Wahlbergin museotalo (Myllykatu 10) on vielä avoinna. Siellä on nähtävillä 26.10.2018 saakka vaihtuva näyttely Kartsalla – uusikaupunkilaisnuorison vapaa-aikaa 1950–1990 -luvuilla.

Lue myös kirjoitus kierroksestani Uudenkaupungin puutaloissa Ugin vanhat talot -tapahtumassa kesällä 2017.

Tanssin taikaa Turun musiikkijuhlien Balettigaalassa

Balettigaala kuului Turun musiikkijuhlien 2018 ohjelmistoon. Kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty

*Yhteistyössä Turun musiikkijuhlien kanssa

Turun musiikkijuhlilla koettiin tänä vuonna jotain ainutlaatuista, kun Balettigaala järjestettiin ensimmäistä kertaa osana Turun musiikkijuhlien ohjelmistoa. 19.8.2018 Turun konserttitalolla pidetyn gaalan suunnittelivat Suomen Kansallisbaletin tanssijat yhteistyössä Läntisen tanssin aluekeskuksen kanssa. Gaala oli tanssijoiden vapaa-ajan projekti, joka lumosi ainakin minut. Melkein etsin jo vanhoja balettitossujani kaapista!

Ensimmäisellä puoliajalla saimme nähdä hyvin erilaisia esityksiä. Gaalan avasi Viktor Gsovskin Grand pas classique: Adagio. Kun tanssija-koreografi Michal Krčmář ja tanssija Jevgenija Plešková saapuivat lavalle ja alkoivat tanssia, taisin henkäistä ihastuksesta. Heidän yhteistyönsä, loppuun asti hiotut liikkeensä ja upeat asunsa loivat Adagion kauniisti eteemme. Klassisen alun jälkeen Anu Sistosen Secret Charm oli kutkuttavan erilainen. Freelancertanssija Jonna Aaltonen tarjosi tulkinnan, joka hätkähdytti ja oli raikkaasti jotain aivan muuta kuin klassista balettia. Viimeistään siinä vaiheessa, kun Alina Nanu ja Michal Krčmář loihtivat taidokkaan tulkinnan Marius Petipan koreografiasta Don Quijoten Grand pas de deux´sta, olin myyty. Aplodien perusteella niin oli myös muu yleisö!

Väliajan jälkeen tunnelma tiivistyi entisestään. Kuten ensimmäisellä puoliajalla, myös nyt yleisö eläytyi esitysten mukana ja puhkesi välillä hersyviin aplodeihin tanssijoiden taidonnäytteistä. Osassa esityksistä oli livesäestys.

Illan kohokohdaksi itselleni nousivat Suomen Kansallisbaletin tanssijan ja koreografin Emrecan Tanışin teokset. Johan Pakkanen, Linda Haakana ja Atte Kilpinen tulkitsivat Isran väkevästi ja vaikuttavasti. Videoprojisointi, nauhalta tuleva puhe sekä jousikvartetin (Kreeta-Julia Heikkilä, viulu, Siljamari Heikinheimo, viulu, Dalia Stasevska, alttoviulu ja Joona Pulkkinen, sello) tulkitsema Mehmet Tanışin sävellys ja osa Philip Glassin jousikvartetto numero 3 ”Mishima”:sta loivat maagisen ja intensiivisen tunnelman. Tanışin toisen teoksen tulkitsi Atte Kilpinen yksin. Separation Among Us tarjosi vangitsevaa liikkeen lumoa soolona. Miten upeaa heittäytymistä ja kehonhallintaa Kilpiseltä!

Balettia ja nykytanssia sujuvasti lomittava, klassikoita ja kantaesityksiä yhdistelevä gaala oli mukavan monipuolinen. Illan aikana saimme nähdä Suomen Kansallisbaletin tanssijoiden lisäksi kansainvälisiä vieraita Tšekistä ja Saksan Baijerista. Taiteellisena koordinaattorina gaalassa toimi Michal Krčmář ja tuotannollisena koordinaattorina Ville Mäki. Katsojat piti kärryillä illan kulusta juontaja Minna Tervamäki. Jos balettigaalasta tulee perinne, niin aion tulla katsomaan myös ensi vuonna!

Lue myös Johannan tunnelmia Turun musiikkijuhlien 2018 Omnia Vincit Amor -konsertista Pyhän Hengen kappelissa.

Turun musiikkijuhlat ovat vuonna 2019 8.–22.8. Taiteellisena johtajana on kapellimestari Klaus Mäkelä.