Tärpit Ahvenanmaan ja Turun saaristoon

Vinkit Ahvenanmaan ja Turun saaristoon saat tästä Arjen pilkahduksia -blogin artikkelista.

Tänä kesänä olen ilolla tutustunut lähiseudun vierailukohteisiin. Heinäkuun puolivälissä tein pyöräretken Ahvenanmaan ja Turun saaristoon. Retkeni lähtöpiste oli Kustavi, jonka Vuosnaisten satamasta otin lautan Ahvenanmaan saaristoon kuuluvan Brändön Åva-satamaan. Matkani jatkui reitillä Brändön Torsholma–Kumlingen Snäckö–Föglön Överö–Kökar–Nauvon Galtby–Parainen, ja päätepisteenä oli Turku.

Varasin liput ja paikat lauttoihin ja yhteysaluksiin etukäteen, samoin reitin varrella oleviin majapaikkoihin. Saariston kauneus hurmasi, ja haluan vinkata monta kohdetta. Laitahan siis korvasi taakse, jos näille seuduille kulkeudut! Aukioloajat kannattaa tarkistaa kohteesta.

Saaristohotelli & ravintola Gullvivan Brändössä

Saaristohotelli ja ravintola Gullvivanin rantaa Ahvenanmaan saaristossa Brändössä. Kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty

Ahvenanmaan puolelle saapuessani en voinut olla huomaamatta teiden olevan iloisen punaisia. Tien pientareilla kukki esimerkiksi keltamatara, maitohorsma, siankärsämö ja kukintaansa lopetteleva lupiini. Tällaisilla teillä pyöräkin kulkee kevyemmin! Brändössä yövyin Saaristohotelli & ravintola Gullvivanin paritalon huoneistossa. Keittiö-olohuoneen, makuuhuoneen ja kylpyhuoneen käsittävä huoneisto oli mukavan tilava.

Alueella oli rauhallista. Ravintolan antimista nautiskelun lisäksi voi pelata minigolfia,vuokrata veneen tai kajakin tai käydä uimassa uimarannasta. Iltauinnillani vesi oli uskomattoman kirkasta! Gullvivania vastapäätä on kiehtova vanha lauttalaituri: milloinkohan siitä on lopetettu liikennöinti? Matkani jatkui seuraavana aamuna aikaisin, ja illalla valmiiksi toimitettu aamiaistarjotin oli runsas. Jos huoneistossa haluaa syödä omia ruokia, on parin kilometrin päässä kyläkauppa Brändö Andelshandel. Siellä oli jopa kasvisnakkeja!

Kumlingen kulttuurikeskus ja Sjölundin museotila Kumlingessa

Sjölunds Gårdsmuseum ja Kumlinge Kulturcentrum Kumlingessa. Kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty

Lautta Brändöstä Kumlingen pääsaarelle saapui kello yhdeksäksi. Polkiessani satamasta kohti saaren keskustaa hereillä näytti olevan pääasiassa vain söpöjä lampaita, jotka laidunsivat niityllä tien varressa. Iloinen yllätys kuitenkin oli, että kurvatessani Kumlingen kulttuurikeskuksen ja Sjölunds Gårdsmuseumin pihaan museo oli jo avoinna. Siellä on esillä runsaasti tilan esineistöä vuosisatojen varrelta. Ystävällinen paikallinen huikkasi ylhäältä rakennustelineiltä (ruotsiksi, tietysti), että myös Kumlingen kulttuurikeskuksen ovet ovat avoinna ja sinne voi halutessaan kurkata.

Sjölundin tilan päärakennus on toiminut myöhemmin kyläkouluna. Nykyään rakennus on kylän yhteen kokoava kulttuurikeskus, jossa järjestetään muun muassa taidenäyttelyjä. Pihan pieni punainen tupa on taas thaimaalainen ravintola Thai Mat & Cafe Byastugan Kumlinge.

Pyhän Annan kirkko Kumlingessa

Pyhän Annan kirkko Kumlingessa. Kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty

Kuten muualla saariretkeni varrella, myös Kumlingessa kirkko ja hautausmaa ovat rakennettu hieman syrjemmälle kylästä. S:ta Anna kyrkan eli Pyhän Annan kirkon löytää, kun ajelee punaista tietä majstångin eli juhannussalon ohi ja seuraa viitoitusta. Huolella pidetty kirkko teki vaikutuksen jo portilla: vihreät puiset portit sulkevat taakseen kauniisti hoidetun hautausmaan, jossa on jopa lummelammikko. Punagraniittimurskeiset polut johtavat kivikirkkoon, jossa on runsaat ja kauniit kirkkomaalaukset. Ensimmäiset kirjalliset maininnat kirkosta ovat vuodelta 1484. Kirkko on avoinna kesäaikaan, tänä vuonna 8.8.2020 saakka.

Lentomajakka Kumlingessa

Kumlingen lentomajakka ja sen konehuone. Kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty

Tiedätkö mikä on lentomajakka? En minäkään tiennyt ennen vierailuani Kumlingessa. Uniikki nähtävyys sijaitsee pyörälenkin päässä Kumlingen kylältä. Perillä mäen alla on opasteet kolmella kielellä sekä pieni kipuaminen polkua pitkin ylös kalliolle. Betoninen majakka on valmistunut vuonna 1937 osaksi lentopostiliikenteen suunnanäyttöverkostoa. Verkoston majakoita on myös Turun Pansiossa ja Iniön Perkalassa, mutta vain Kumlingessa on säilynyt puinen konehuone. Konetta siellä ei enää ole.

Jos tie vie Snäckön satamaan, kannattaa pulahtaa uimaan tien vasemmalla puolella olevalle uimarannalle. Matkan varrella kannattaa muutenkin katsoa ympärilleen: Ahvenanmaan saaristossa pyöräilymaisemat ovat huikean kauniit!

Skärgårdsbrödin leipomo-kesäkahvila Kökarissa

Skärgårdsbrödin ahvenanmaalainen pannukakku. Kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty

Brändön ja Kumlingen jälkeen Kökarin pääsaari yllätti ihmisvilinällään. Sen ei kuitenkaan pidä antaa hämätä: myös Kökarissa on ystävällisiä ihmisiä ja upea ulkosaariston luonto. Hiukopalaa etsiessään suosittelen Skärgårdsbrödin leipomoa & summer bistro och cafeta Karlbyn kylässä. Kasvissyöjänä saan välillä etsiä mieluisaa ruokaa, mutta täällä sitä on tarjolla peräti vegaanisena. Herkuttelin makoisalla, vegaanisella linssipadalla. Maistoin tietysti myös ålandspannkakaa. Skärgårdbrödillä se tarjotaan vadelmahillon ja kermavaahdon kera. Kotiinviemisiksi myynnissä on esimerkiksi Ahvenanmaan limppua tai saaristonäkkäriä.

Peders Aplgårdin Aplaboden-tilamyymälä Kökarissa

Aplaboden Kökarissa. Kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty

Peders Aplagårdin alkoholittomia siidereitä myydään laajasti ympäri Ahvenanmaan. Olipa hauska kokemus päästä käymään itse tilalla sen kesä-elokuussa avoinna olevassa kahvila-tilamyymälä Aplabodenissa! Myynnissä on kahvilatuotteita ja lounasta sekä tilan siidereitä ja hilloja. Ahvenanmaan pannukakku tarjoillaan tilan oman omenahillon sekä kermavaahdon kera – kerrassaan herkullista.

Källskärin risteily Kökarista

Källskärin rantakallioita ja rakennuksia Kökarissa Ahvenanmaan saaristossa. Kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty

Vaikka Kökarin luonto on upea, ei se vedä vertoja Källskärin saaren kauneudelle. Källskäristä eteenpäin on vain aavaa Itämerta. Saarivierailulle ei välttämättä tarvitse omaa venettä, vaan kesäkaudella Brudhäll-hotellin laiturilta lähtee päivittäin opastettu retki saareen. Thomas-oppaan ruotsinkielisen tarinoinnin myötä tutuksi tulivat niin saaren kalastushistoria kuin vapaaherra Göran Åkerhielmin aika vuodesta 1965 lähtien. Åkerhielm rakensi saarelle useita rakennuksia, kuten arkkitehti Reima Pietilän suunnitteleman karjalaisen hirsihuvilan. Karulle ulkosaarelle kovalla vaivalla tehty puutarha kukoistaa upeasti edelleen.

Åkerhielmin tuttavapiiriin kuului kirjailija Tove Jansson, jonka vierailut saarella ovat päätyneet Muumi-kirjoihin saakka. Hirsihuvilan takan päälle puolestaan on päätynyt tilaustyönä Janssonin värikäs Källskärstavlan – tosin nykyisin kopiona. Alkuperäinen on visusti tallessa Ahvenanmaan taidemuseossa.

Opastus on saatavilla ryhmän kielitaidosta riippuen myös suomeksi tai englanniksi. Saarella ei ole mitään palveluita, joten omat vedet ja eväät mukaan. Reitti kulkee välillä pirunpellon irtokivissä ja korkeuseroja on, joten hyvät kengät ovat tarpeen. Opastettuja risteilyjä näyttäisi olevan tänä vuonna 9.8.2020 saakka. Paikat kannattaa varata etukäteen!

Framnäsin uimaranta Nauvossa

Pyöräretkipäivän kruunaa pulahdus viilentävään veteen. Varsinais-Suomen ja Saariston Rengastien puolella Nauvossa siihen on oiva mahdollisuus Främnäsin uimarannalla. Se on vierasvenesataman takana. Rannan pitkällä laiturilta on monet uimaportaat, joista valita oma pulahduspaikka. Myös hiekkarannalta voi kahlata veden syleilyyn, ja pukukopissa voi vaihtaa kuivaa ylle. Kuvaa ei ole, sillä keskityin uimiseen!

Kahvila-ravintola Köpmans Nauvossa

Köpmans Cafe ja Restaurang Nauvossa. Kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty

Nauvo on söpö kuin karkki. Nauvon keskustassa okrankeltaisessa puutalossa oleva Köpmans on se karkkipussin kirpeän raikas omenakarkki. Myynnissä on niin makeaa kuin suolaista sekä esimerkiksi nauvolaisia Påps & Skålin paletoja eri eräänlaisia hedelmä-marjajäitä. Vegaaninen mango-passion-suklaa suli suuhun nauttiessani sen omenapuiden katveessa ravintolan puutarhassa. Kahvila-ravintolassa järjestetään myös livemusiikki-iltoja.

Paraisten kotiseutumuseo Paraisilla

Paraisten kotiseutumuseo. Kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty

Paraisten kotiseutumuseo Paraisten keskustassa on vierailun väärti. Museokorttikohteena sinne oli Museokortin haltijana matala kynnys piipahtaa. Kesäisin avoinna oleva museo tarjoaa hyvän katsauksen saaristoelämään 1700-luvun alusta noin vuoteen 1940. Yhtä lukuun ottamatta kaikki rakennukset ovat siirretty museonmäelle eri puolilta Paraisten pitäjää.

Kiersin alueen oppaan kanssa niin, että talojen ulkopuolella hän kertoi jokaisesta talosta ja pyysi kiinnittämään huomiota tiettyihin yksityiskohtiin. Tultuani jälleen ulos keskustelimme mitä mikäkin yksityiskohta kertoo rakennuksen edustamasta aikakaudesta. Löytyypä Kirjalantalosta huone, jossa on yöpynyt V. I. Lenin vuonna 1907 pakomatkallaan länteen. Lasten leikkinurkka on tänä kesänä kiinni, mutta kutsuu leikkimään taas tulevina kesinä. Museota vinosti vastapäätä on suosittu nähtävyys, kalkkilouhoksen näköalapaikka.

Fredrikantupa Paraisilla

Fredrikantupa Paraisilla. Kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty

Kävin viime kesänä J. L. Runebergin koti -museossa Porvoossa. Oli ihana yllätys Vanhalla Malmilla kierrellessäni löytää avoinna oleva Fredrikantupa. Tähän Ryttarsin tupaan äiti Anna Margareta ja tytär Fredrika Tengström (myöh. Runeberg) muuttivat vuonna 1827 suutari Ekströmin vuokralaisiksi Turun palon tuhottua heidän kotinsa. Ja juuri Paraisilla Fredrika ja Johan Ludvig tutustuivat! Talossa toimii kesäisin kahvila, jossa on myynnissä Café Hallonbladin herkullisia leivoksia ja muun muassa ahvenanmaalaisia marja- ja hedelmälimonadeja. Heinäkuusta huolimatta tarjolla oli myös pieniä runebergintorttupaloja. Pitihän sellaista tietysti maistaa!

+ Ekstra: Seikkailugolf Centris Paraisilla

Pyöräretkeni varrella oli monta mahdollisuutta tarttua mailan varteen ja viettää hetki minigolfin parissa. Vasta Paraisilla maltoin puttailemaan Seikkailugolf Centriksessä. Keskuspuistossa kanavan vieressä olevan minigolfin kenttä on siistiä tekonurmea ja se on reunustettu kauniilla istutuksilla. Myynnissä on myös virvokkeita ja pientä purtavaa, kuten vohveleita.

Joko pakkaat pyörälaukkujasi?

Haetuimmat kesän vierailukohteet Turun seudulla

Virnamäen luontopolku ponttonisillalta käsin, Kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty
Virnamäen luontopolulla

Kulunut kevät on ollut monella tapaa poikkeuksellista aikaa. Vaikka olemme eläneet poikkeusoloissa, tai ehkä juuri siksi, on ollut mukava päästä välillä pois neljän seinän sisältä. Blogiimme onkin tultu etsimään vinkkejä erilaisista Turun seudun käyntikohteista. Kesäkuu on koittanut, ja kesä 2020 on lähimatkailun ja kotimaan matkailun kulta-aikaa. Koostimme blogiarkistostamme haetuimmat käyntivinkit kesäisille seikkailuretkille. Suurin osa vinkeistämme ovat ulkotiloissa ja maksuttomia. Tarkistathan aukioloajat toimijoiden omilta sivuilta, ja muistathan turvallisen vierailun periaatteet. Olkaapa hyvät!

  • Apteekkimuseo ja Qwenselin talo avautui jälleen yleisölle kesäkuun 2020 alussa, kuten muut Turun museokeskuksen museot (pääsymaksu, katso aukioloajat). Kurkkaahan miltä museo näytti vastauusittuine näyttelyineen täältä. Ääniopastuksille Apteekkimuseoon ja kolmeen muuhun museoon pääset kätevästi kotoasi käsin täällä. Ja kyllä – ihana sisäpihan Café Qwensel on jälleen avoinna!
  • Brinkhallin kartano Kakskerrassa on ihana vierailukohde vanhoja taloja ja puutarhoja rakastavalle. Kaksi kesää sitten kartanon restaurointi oli valmis ja puutarhaa kunnostettiin. Miltä siellä nyt näyttää? Kukkiiko omenapuutarha jo? Kartano avautui vierailijoille jälleen 9.6.2020 ja on avoinna kesäkaudella tiistaista sunnuntaihin opastetuilla kartanokierroksilla (pääsymaksu, aukioloajat). Myös kahvila ja taidenäyttelyt ovat avoinna tiistaista sunnuntaihin yksityistilaisuuksia lukuunottamatta.
  • Turun Halisista Halistenkoskelta lähtevä Virnamäen muinaisjäännösalue ja luontopolku on oivallinen vierailukohde ikään katsomatta. Kun olet tarpeeksi ihaillut Halistenkosken kuohuja, suuntaahan yläjuoksulle muinaisjäännösalueelle ja sen läpi menevälle luontopolulle. Bongaatko rautakautiset kuppikivet kivenlohkareiden päältä? Tästä postauksesta voit tutustua lisää Halistenkosken alueeseen. Halutessasi voit laittaa kuulokkeisiisi Suomen Sydän -ääniopastukset. Muut luontopolut Turussa löydät Turun kaupungin listasta.
  • Itäharjun kolerahautausmaa tarjoaa koettavaa myös kesän vihreydessä. Kalevantien varrella oleva hieman unohdettu alue kiehtoo vuodesta toiseen. Oletko jo käynyt?
  • Kulttuurikuntoilureiteissä riittää mainiosti läpikäytävää vaikka joka kesäkuukaudelle! Paperi- tai digikartta käteen ja matkaan mieluiten hyvän sään aikaan. Elämyksiltä et voine välttyä. Lue lisää kivasta Patsastelu-reitistä. Mikä reitti on valintasi?
  • Kasvihuumaa pääset kokemaan Turun yliopiston kasvitieteellisessä puutarhassa Ruissalossa. Katsohan tästä postauksesta miten upea kukkaloisto ulkopuutarhassa jo nyt kesäkuun alussa on. Kasvihuoneet ja kahvila avattiin 1.6.2020 erityisjärjestelyin (kasvihuoneisiin pääsymaksu, katso aukioloajat). Niissä vierailusta voit lukea täältä. Joko löydät kukintoja kaikissa sateenkaaren väreissä? Kasvitieteellinen puutarha tarjoaa myös virtuaalikierroksen Vanhan ja Uuden maailman tropiikkihuoneissa.
  • Ruusuhuumaa Tähkäpuistossa saamme odottaa täydessä terässään vielä hetken, mutta kurkkaahan vanhasta postauksesta miltä alue näyttää heinäkuussa. Luolavuoressa olevassa puistossa on kasvukausi kutkuttavasti käynnissä. Suurin osa kasveista on varustettu nimilapulla, mikä ilahduttaa harjoittelevaa ja kokenuttakin kasvintuntijaa. Mikä kasvi kukkii sinusta kauneimmin?
Kukkia Virnamäen luontopolulla, Kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty

Turun seudulla:

  • Pienen pyörämatkan päässä Turusta on Liedon Vanhalinna. Kurkkaahan miltä Linnavuori ja Vanhalinnan museon alue näytti talvisella vierailulla. Onko kesällä kaikki toisin? Kartanokotimuseo avautui yleisölle jälleen 2. kesäkuuta 2020 (pääsymaksu, aukioloajat). Halutessasi voit vierailla siellä etänä museon mobiiliopastuksin. Turun yliopiston entisen päärakennuksen historiaa valottava kesänäyttely Phoenixin aika – elämää Turun yliopistossa 1920–1959 on avoinna 9.8.2020 saakka.
  • Salon Mathildedalissa on tallella idyllinen vanha ruukkimiljöö. Kaksi kesää sitten Mathildedalin söpöys tallentui postauksiin täällä ja täällä. Ovatko hurmaavat alpakat yhä paikalla? Mitä kotiinviemisiä paikallisista tuotteista löydät tällä vierailulla? Suositussa ruukkikylässä vieraillessaan kannattaa muistaa riittävä etäisyys muihin ihmisiin. Tarkista palveluiden aukioloajat niiden omilta sivuilta.
  • Hurjan historian omaava Seilin saari Nauvossa on kiinnostava vierailukohde niin kulttuuri- kuin luontomatkailusta kiinnostuneelle. Omatoimisen vierailun ja opastuskierroksen lisäksi tarjolla on nykyisin kuulokkeilla kuunneltava kuulokävely. Yhteysaluksella pääset suoraan Turusta Aurajoelta Seiliin (lippumaksu). Luehan lisää vierailusta Seilissä.
  • Historiallinen Myllymäki Uudessakaupungissa on kaunis puisto keskellä idyllistä puutalokaupunkia. Myllymäen lähellä on Uudenkaupungin museon kaksi kesäkuussa avautuvaa kohdetta, hieman kauempana Vallimäellä kolmas. Puutalokaupungin historiasta ja kulttuuriperinnöstä kiinnostuneille vinkiksi 8.6.2020 Wahlbergin museotalossa avautunut Talotarinoita-näyttely (pääsymaksu, tarkista aukioloajat).

Missä sinä aiot vierailla tänä kesänä?

Salaperäinen Seili

Seilin postilaituri, Seili, Nauvo, ParainenOn pilvinen heinäkuun sunnuntai. Entinen merenkulun koululaiva M/S Fanny kyntää vihreäsävyistä merta. Valkoiset tyrskyt iskeytyvät aluksen laitaa vasten. Noin kahden tunnin paikkeilla vauhti alkaa hiljalleen hidastua. Edessä siintää laituri ja punaisia varastorakennuksia. Näkymä saa aikaan kylmät väreet: olemme saapuneet Seiliin, pienelle saarelle Turun saaristossa.

Seilin postilaituri, Seili, Nauvo, ParainenToisin kuin useimmilla Seiliin historian saatossa tulleilla, minulla on taskussa myös paluulippu. Varustuksenani on eväitä ja kamera arkkulautojen sijaan. En voi olla miettimättä tätä vastakohtaisuutta laivasta noustessani.

Olen lukenut ja kuullut saaresta niin paljon, että tuntuu lähes epätodelliselta astella hiekkatietä kohti saaren keskusta,  hospitaalia. Tämä paikka ei ole olemassa pelkästään kertomuksissa ja populaarikulttuurin tuotoksissa, vaan on ihan oikeasti olemassa oleva saari Airistolla, Paraisten Nauvossa.

Seili toimi 1600 – 1700 -luvulla lepraan sairastuneiden ihmisten sijoituspaikkana. Saari valikoitui tähän tarkoitukseen muun muassa eristyneisyytensä ja hautaamiseen sopivan maaperänsä ansiosta. 1700-luvulta vuoteen 1962 Seilissä toimi mielisairaala. Vuodet 1880 – 1962 hospitaali oli vain naisille.

Seiliin päätyi lepraan ja erilaisiin mielen sairauksiin sairastuneiden lisäksi muun muassa psoriaatikkoja, kuuroja, sokeita sekä yhteiskunnan normien sisään mahtumattomia ihmisiä. Seiliin ei päästy parantumaan, vaan sinne jouduttiin pääasiassa loppuelämäksi.

Päärakennus ja porttirakennus Seilin saarella, Nauvo, Parainen

Seilin Saari, Nauvo, Parainen

Seilin Saaren päärakennus, Nauvo, Parainen

Seilin Saaren päärakennus, Nauvo, ParainenSaavun nykyisessä asussaan 1800-luvulta peräisin olevan hospitaalin pihalle. Tuossa on nuo keittiön portaat, jotka näkyivät Seilin naiset -dokumentissa. Tästä portista puolestaan astutaan hospitaalin piha-alueelle. Sinne, missä vain tietyillä houruinhuoneen potilailla oli oikeus mennä jaloittelemaan. Tuossa köynnöksen peittämässä vasemmassa siivessä asuivat loppuajan naispotilaat.

Potilashuone päärakennuksessa Seilin saarella, Nauvo, Parainen

Päärakennus Seilin Saarella, Nauvo, Parainen

Seilin saaren kahvila, Nauvo, ParainenPäärakennuksen kiviseinät seisovat jylhinä ja äänettöminä. Piha-alueella on vehreää. Rakennuksen toisessa siivessä on nykyisin ravintola. Astuessani sisään odotan jonkinlaista aikamatkaa 1800-luvulle. Tilat huokuvat kuitenkin 1960 – 1980 -lukulaista julkisten tilojen estetiikkaa.

Mielisairaalan aikana potilailla oli omat huoneet. Seinät oli kuvioitu säntillisen ruudulliseksi niin, että sekaisin oleva mieli jäsentyisi niitä tuijotellessa. Yksi tällainen potilashuone on vieraiden nähtävissä rakennuksen 1. kerroksen käytävässä.

Mielisairaalan lopetettua toimintansa saarella on toiminut vuodesta 1964 Turun yliopiston Saaristomeren tutkimuslaitos. Täällä tehdään ympärivuotisesti tutkimusta mm. punkeista sekä meriympäristön tilasta. Välillä saarelle pyrähtävät matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan opiskelijat kenttäkursseilleen. Saarella on myös hospitaali-aikojen työntekijöiltä perittyjä asuntoja. Tämä on joidenkin ihmisten koti tai kesäpaikka.

Peltomaitikka Seilin Saarella, Nauvo, Parainen,

Seilin Saari, Nauvo, ParainenKiireisestä ja meluisasta kaupungista tulleena Seilissä on hiljaista. Äänimaisemana on puissa kahiseva tuuli ja vastaantulevien ihmisten puheensorina. Heidän mukanaan tulleet koirat haukkuvat. Kesän ajan maisemanhoitajina ahkeroivien lehmien ammunta kantautuu niityiltä.

Luonto on kaunista. Myöhäinen kevät näkyy täälläkin: syreenit ovat juuri lopettaneet kukintansa. Täällä voi nähdä myös harvinaisuuksia: uhanalaista luontotyyppiä, perinnemaisemaa sekä esimerkiksi uhanalaisen peltomaitikan Suomen suurimman esiintymän. Teiltä ei siis tule poiketa. Suojelualueeksi luokiteltu saari on osa valtakunnallisesti arvokasta Airisto – Seili -maisema-aluetta.

Seilin ja kirkkoniemen välinen osuus, Seili, Nauvo, Parainen

Kirkkoniemellä muistomerkki lepraan kuolleille, Seili, Nauvo, ParainenKävelen hospitaalirakennukselta kohti Kirkkoniemeä. Se on ollut aikoinaan oma saarensa, joka maankohoamisen myötä tuli osaksi Seiliä. Yhdysosassa on kaunis tervaleppämetsä.

Saavun Seilin museokirkon eteen. Männikkö kohoaa kirkon molemmin puolin komeana. Tuolla oikealla rannan tuntumassa on monelle tuttu sääksikamera. Etuoikealla on leprapotilaiden muistoksi pystytetty risti. Heidät on mahdollisesti haudattu niityn takana olevaan hiekkamaastoon.

Seilin kirkko, Seili, Nauvo, Parainen

Seilin kirkko, Seili, Nauvo, Parainen

Seilin kirkko, Seili, Nauvo, ParainenPiipahdan kirkossa. Sitä ylläpitää Metsähallitus sekä Pro Seili-Själö ry, jonka jäsenet pitävät kirkkoa avoinna yleisölle. Ulkoa punainen kirkko yllättää: sisältä se on vaatimattomasti paljasta hirttä. Ainoa väriläiskä on Sylvi Kekkosen aikoinaan lahjoittama kirkkaanpunainen alttarivaate. Ristinmuotoisen kirkon yhdessä päädyssä on oma ulko-ovensa. Tämä osio on myös aidattu. Ilmeisesti täällä istuivat spitaaliset.

Kirkon takana oleva hautausmaa vetää hiljaiseksi. Siellä on yllättävän vähän hautoja verrattuna saarella viimeiset hetkensä viettäneisiin. Uusimmat hospitaali-ajan haudat ovat 1950-luvulta. Karut, valkoiset ristit eivät paljoa naisten tarinoista kerro.

On tullut aika lähteä kotiin. Istun Postilaiturin penkillä ja nojaan varaston seinään. Edessäni siintää Airisto ja viereiset saaret. Repussani on kamera, jonka muistikortti on pullollaan päivän aikana otettuja kuvia. Niihin ja saaren historiaan ja kohtaloihin tulen vielä palaamaan.

Laivayhteys Turun Aurajoelta Seiliin kulkee päivittäin 13.8.2017 saakka. Skärgårdskompaniet tarjoaa päärakennuksessa ravintolapalveluita sekä eri puolilla saarta majoitusta. Saarella on myös vierasvenelaitureita. Saarella ei ole museota, joten opastettu kierros voi olla paikallaan.