Kesän 2021 menovinkit Turun seudulle

Katunäkymää Turun hovioikeuden vieressä Turun tuomiokirkkoa kohti

Kesä on täällä! Pelkkää lokkien kaarron katsomista ei sen tarvitse olla, vaan Turussa ja ympäristökunnissa järjestetään myös kesällä 2021 kivasti erilaisia tapahtumia. Kurkkaahan vinkkimme! Tapahtuman toteutuminen ja mahdolliset muutokset  sekä aukioloajat kannattaa varmistaa tapahtumanjärjestäjältä.

Kesäteatteriin

  • Naantalissa nähdään tänä kesänä peribrittiläinen dekkarikomedia 39 askelta. Emma Teatterin ja Turun Kaupunginteatterin yhteistuotannon tarina sijoittuu Englannin ylämaille, ja vauhtia ja vaihtuvia tilanteita ei Mikko Koukin ohjauksessa puuttune. Esitykset 14. elokuuta 2021 saakka.
  • Ruissalon Kesäteatterissa Kansanpuiston paviljongissa nähdään ja kuullaan peräti kahden tunnetun artistin tarina ja lauluja. Badding-musikaali Paratiisin ensi-ilta on 22. heinäkuuta ja esityksiä on 12.8.2021 saakka. Juice Leskisestä kertovaa musikaalia Viidestoista Yö esitetään 20.7.–15.8.2021.
  • Upeassa kulttuurimaisemassa Liedon Vanhalinnassa nähdään tänä kesänä Turun ylioppilasteatterin näytelmä Kellokosken prinsessa. Alina Kilpisen ohjaaman ja käsikirjoittaman näytelmän kantaesitys on Kartanoravintolan vintillä 15.7.2021, ja esityksiä on 22. elokuuta saakka. Liput ovat myynnissä! Teatterivierailulla kannattaa myös vierailla kesäkautensa avanneessa Liedon Vanhalinna -museossa.
  • Monitaiteista Volter Kilpi Kustavissa -kirjallisuusviikkoa vietetään tänä vuonna hybriditapahtumana 14.–18. heinäkuuta 2021. Pyhä-teemaisella viikolla nähdään asiantuntijoiden luennot pääasiassa etänä verkossa sekä erilaisia teatteriesityksiä Kustavin upeissa miljöissä. Liput ja lisätiedot täältä.

Taiteen äärelle

  • Makasiini Contemporary -galleriassa on esillä muutama vuosi sitten WAMissa hurmanneen Jacob Hashimoton värikylläisiä ja yksityiskohtaisia töitä. Works-näyttely on 15. elokuuta 2021 saakka.
  • Turun linnassa pääsee uppoutumaan toukokuuhun 2022 saakka katoavan kauneuden ja turhuuden saloihin Vanitas-näyttelyssä. Isossa linnantuvassa kävijä tutustutetaan esine- ja taidekokoelmien poimintojen myötä 1600-luvulla huippukauttaan eläneeseen suuntaukseen, jossa ei krumeluuria, kultaa ja kuihtuvia kukkia puutu. Näyttely on maustettu nykyrunoilijoiden teemaan kirjoitetuilla runoilla.
  • Puolalanmäen päällä sijaitsevassa Turun taidemuseossa avautuu perjantaina 11. kesäkuuta 2021 näyttely Michael Schilkin feat. Lotta Mattila. Museon alakerrassa esillä oleva kokonaisuus yhdistelee keraamisia eläinveistoksia sekä niiden elinympäristöjä. Kurkkaa samalla myös Maria Stereon näyttely Suloinen melankolia Studiossa ja Marco A. Castillon Generación-videoteos Pimiössä. Kaikki näyttelyt ovat avoinna 12.9.2021 saakka.
  • Anu Pentikin keramiikasta ja puusta koostuvia installaatioita pääsee ihastelemaan tänä kesänä WAM Turun kaupungin taidemuseossa. Alussa oli siemen -näyttely on esillä 19. syyskuuta 2021 saakka.

Livemusiikin sävelin

  • Uusi Archipelago Sea Jazz -festivaalisarja tuo jazzin sulosäveliä neljään Saaristomeren lokaatioon. 9.–11. heinäkuuta 2021 on Taalintehtaan ruukkimiljöössä Kemiönsaaressa koko perheen Baltic Jazz. Heinäkuun puolivälissä 20.–25.7.2021 Paraisten Korppoosta kajahtaa Korpo Sea Jazzin myötä. Ruissalon Telakan idyllisessä miljöössä jammaillaan Turku Sea Jazzin merkeissä 30.–31.7.2021. Festarisarja päättyy Ahvenanmaan puolelle Maarianhaminaan Åland Sea Jazzeille 6.–7. elokuuta 2021. Liput ja lisätiedot tapahtumanjärjestäjien sivuilta.
  • Myös uusi minifestivaali LieveILMIÖ Rettig tuo elävän musiikin sekä monitaiteen jälleen Turun Vanhaankaupunkiin. Rettigin tupakkatehtaan sisäpihalla Vanhan Suurtorin vieressä 15.–18.7.2021 järjestettävän, festivaalien ja pihajuhlien yhdistelmäksi kuvatun tapahtumat liput ovat nyt myynnissä! Sunnuntaina 18.7. on ilmaispäivä ja luvassa on ohjelmaa koko perheelle. Sunnuntaita lukuunottamatta tapahtuma on K18.
  • Korvat hörölle: Turun Kesäteatteri Vartiovuorella kajauttaa kesällä 2021 ilmoille ennenkuulemattoman tenorin, a cappella -laulun sekä herkkää tulkintaa Vartiovuori Open Stage -yhteistyön myötä. Jarkko Ahola ottaa lavan haltuunsa 13. elokuuta 2021. Elokuun 20. päivä 2021 luvassa on Club For Five – Songs of Kirka, ja 21.8.2021 teatterilla nähdään Ismo Alanko Yksin -konsertti. Lisä- ja lipputiedot järjestäjän sivuilta.

Kauneutta ja kaupunkia

  • Toinen toistaan ihastuttavampia pihoja ja puutarhoja pääsee kiertelemään Avoimet puutarhat -tapahtumassa sunnuntaina 20. kesäkuuta 2021 kello 12–17. Puutarhahausta löydät kätevästi mukana olevat julkiset ja yksityiset, vain tapahtuman aikana vieraille avoinna olevat kohteet. Turussa mukana on esimerkiksi iki-ihana Kupittaan siirtolapuutarha.
  • Forum Marinumin edustalla oleva merellinen Kesätori tarjoaa tekemistä, saaristomatkailuideoita ja lähituotteita 8. elokuuta 2021 saakka.  Torikäyntiin voi yhdistää näppärästi esimerkiksi vierailun Forum Marinumin vaihtuvassa, saariston luontoa ja elämää käsittelevässä 40 000 + -näyttelyssä tahi kesäisin yleisölle avoinna olevalla fregatti Suomen Joutsenella. Museolaivalla on myös esillä KONSTa – Turun Seudun Kuvataidekoulun oppilastyönäyttely Merillä.
  • Aino ja Alvar Aallon suunnittelema Paimion parantola alkaa avautua entistä paremmin yleisölle vasta perustetun Paimion parantola -säätiön myötä. Tutustumiskierrosten ja Magni Mundin vetämien opastuskierrosten (molempiin pääsymaksu ja ennakkovaraus) lisäksi alueeseen voi tutustua esimerkiksi omatoimisesti 2,2 km pitkällä, opastetulla Parantolan polku -reitillä, joka lähtee entiseltä ylilääkärin asunnolta. Paimion parantola on avoinna 18.6.2021 lähtien tiistaista sunnuntaihin kello 11–18. Täältä voi lukea viimesyksyisestä vierailustani.

Virkistävää juomaa ja suupalaa

  • Kotimaista muotoilua lehtipuiden ja Turun tuomiokirkon katveessa tarjoaa Design Sundays -myyjäiset 20. kesäkuuta, 18. heinäkuuta ja 1. elokuuta 2021 kello 12–18 Kirkkopuiston Terassilla. Kurkkaa myös terassikokonaisuuden muut tapahtumat laadukasta, paikallista ravintolatarjontaa unohtamatta!
  • Vanhan vankilanmäen maltainen lahja maailmalle, Kakola Brewing Company, on avannut upouuden KBC Taproomin. Panimon omia tuotteita ja pitsapaloja voi nauttia tyylikkäästi sisustetussa ravintolatilassa paksujen kiviseinien suojissa tai aurinkoterassilla. Avoinna keskiviikosta sunnuntaihin.
  • Turun Kaupunginteatterilta kuuluu jännittäviä uutisia. Talon päätyyn avataan perjantaina 11. kesäkuuta 2021 kulttuuriravintola Viides näyttämö. Ruokafilosofiana on tuoreus ja sesongin mukaan eläminen. Baari, bistrolista ja ulkoterassi palvelevat koko kesän maanantaista lauantaihin. Syksyllä on luvassa arkilounas ja teatterimenu.

Koko perheelle

  • Hiirten pienoismuseo Mouseumia pääsee ihastelemaan Aboa Vetus & Ars Novassa. MOUSEUM – Raunistulan nukkekotikerho 10 vuotta -näyttely koostuu seitsemästä erillisteoksesta ja on nähtävillä 2. tammikuuta 2022 saakka. Mitä kaikkea miniatyyrihiiret keksivät puuhastellakaan?
  • Koko konkkaronkan suosikki Kupittaan maauimala on jälleen avannut ovensa. Pulahtelemaan pääsee aukiolojen puitteissa aina 15.8.2021 saakka. Samppalinnan maauimalassa kausi kestää aina 12. syyskuuta 2021 saakka, ja maauimalaremontin myötä uusittiin myös ylempänä mäessä oleva lasten allasalue.
  • Hieman keskustan ulkopuolella oleva Kuralan Kylämäki on elämys jo itsessään. Vanha kylämiljöö on idyllinen ja tarjoaa nähtävää kaikenikäisille. Keskiviikkoisin kello 11 (11. elokuuta 2021 saakka) on mahdollisuus osallistua laidunopastukselle, jossa pääsee tutustumaan lampaiden ja lehmien maisemanhoitoon sekä paimenkoiriin työssään. Lisätiedot ja liput opastukselle täällä.
  • Lastenkulttuurikeskus Seikkailupuiston kesäkausi alkoi 9. kesäkuuta 2021. Tänä vuonna Seikkiksessä pääsee esimerkiksi jälleen eri teemaisiin Taidepajoihin (varaus paikan päällä ja osallistumismaksu) sekä huristelemaan Liikennekaupunkiin sekä safariautoilla (pääsylippu). Myös puistotaiteilijoita voi bongailla pitkin kesää. Kupittaanpuiston koko perheen klassikon kesäkausi jatkuu 30.7.2021 saakka.

Aurinkoista kesää!

Tärpit Ahvenanmaan ja Turun saaristoon

Vinkit Ahvenanmaan ja Turun saaristoon saat tästä Arjen pilkahduksia -blogin artikkelista.

Tänä kesänä olen ilolla tutustunut lähiseudun vierailukohteisiin. Heinäkuun puolivälissä tein pyöräretken Ahvenanmaan ja Turun saaristoon. Retkeni lähtöpiste oli Kustavi, jonka Vuosnaisten satamasta otin lautan Ahvenanmaan saaristoon kuuluvan Brändön Åva-satamaan. Matkani jatkui reitillä Brändön Torsholma–Kumlingen Snäckö–Föglön Överö–Kökar–Nauvon Galtby–Parainen, ja päätepisteenä oli Turku.

Varasin liput ja paikat lauttoihin ja yhteysaluksiin etukäteen, samoin reitin varrella oleviin majapaikkoihin. Saariston kauneus hurmasi, ja haluan vinkata monta kohdetta. Laitahan siis korvasi taakse, jos näille seuduille kulkeudut! Aukioloajat kannattaa tarkistaa kohteesta.

Saaristohotelli & ravintola Gullvivan Brändössä

Saaristohotelli ja ravintola Gullvivanin rantaa Ahvenanmaan saaristossa Brändössä. Kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty

Ahvenanmaan puolelle saapuessani en voinut olla huomaamatta teiden olevan iloisen punaisia. Tien pientareilla kukki esimerkiksi keltamatara, maitohorsma, siankärsämö ja kukintaansa lopetteleva lupiini. Tällaisilla teillä pyöräkin kulkee kevyemmin! Brändössä yövyin Saaristohotelli & ravintola Gullvivanin paritalon huoneistossa. Keittiö-olohuoneen, makuuhuoneen ja kylpyhuoneen käsittävä huoneisto oli mukavan tilava.

Alueella oli rauhallista. Ravintolan antimista nautiskelun lisäksi voi pelata minigolfia,vuokrata veneen tai kajakin tai käydä uimassa uimarannasta. Iltauinnillani vesi oli uskomattoman kirkasta! Gullvivania vastapäätä on kiehtova vanha lauttalaituri: milloinkohan siitä on lopetettu liikennöinti? Matkani jatkui seuraavana aamuna aikaisin, ja illalla valmiiksi toimitettu aamiaistarjotin oli runsas. Jos huoneistossa haluaa syödä omia ruokia, on parin kilometrin päässä kyläkauppa Brändö Andelshandel. Siellä oli jopa kasvisnakkeja!

Kumlingen kulttuurikeskus ja Sjölundin museotila Kumlingessa

Sjölunds Gårdsmuseum ja Kumlinge Kulturcentrum Kumlingessa. Kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty

Lautta Brändöstä Kumlingen pääsaarelle saapui kello yhdeksäksi. Polkiessani satamasta kohti saaren keskustaa hereillä näytti olevan pääasiassa vain söpöjä lampaita, jotka laidunsivat niityllä tien varressa. Iloinen yllätys kuitenkin oli, että kurvatessani Kumlingen kulttuurikeskuksen ja Sjölunds Gårdsmuseumin pihaan museo oli jo avoinna. Siellä on esillä runsaasti tilan esineistöä vuosisatojen varrelta. Ystävällinen paikallinen huikkasi ylhäältä rakennustelineiltä (ruotsiksi, tietysti), että myös Kumlingen kulttuurikeskuksen ovet ovat avoinna ja sinne voi halutessaan kurkata.

Sjölundin tilan päärakennus on toiminut myöhemmin kyläkouluna. Nykyään rakennus on kylän yhteen kokoava kulttuurikeskus, jossa järjestetään muun muassa taidenäyttelyjä. Pihan pieni punainen tupa on taas thaimaalainen ravintola Thai Mat & Cafe Byastugan Kumlinge.

Pyhän Annan kirkko Kumlingessa

Pyhän Annan kirkko Kumlingessa. Kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty

Kuten muualla saariretkeni varrella, myös Kumlingessa kirkko ja hautausmaa ovat rakennettu hieman syrjemmälle kylästä. S:ta Anna kyrkan eli Pyhän Annan kirkon löytää, kun ajelee punaista tietä majstångin eli juhannussalon ohi ja seuraa viitoitusta. Huolella pidetty kirkko teki vaikutuksen jo portilla: vihreät puiset portit sulkevat taakseen kauniisti hoidetun hautausmaan, jossa on jopa lummelammikko. Punagraniittimurskeiset polut johtavat kivikirkkoon, jossa on runsaat ja kauniit kirkkomaalaukset. Ensimmäiset kirjalliset maininnat kirkosta ovat vuodelta 1484. Kirkko on avoinna kesäaikaan, tänä vuonna 8.8.2020 saakka.

Lentomajakka Kumlingessa

Kumlingen lentomajakka ja sen konehuone. Kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty

Tiedätkö mikä on lentomajakka? En minäkään tiennyt ennen vierailuani Kumlingessa. Uniikki nähtävyys sijaitsee pyörälenkin päässä Kumlingen kylältä. Perillä mäen alla on opasteet kolmella kielellä sekä pieni kipuaminen polkua pitkin ylös kalliolle. Betoninen majakka on valmistunut vuonna 1937 osaksi lentopostiliikenteen suunnanäyttöverkostoa. Verkoston majakoita on myös Turun Pansiossa ja Iniön Perkalassa, mutta vain Kumlingessa on säilynyt puinen konehuone. Konetta siellä ei enää ole.

Jos tie vie Snäckön satamaan, kannattaa pulahtaa uimaan tien vasemmalla puolella olevalle uimarannalle. Matkan varrella kannattaa muutenkin katsoa ympärilleen: Ahvenanmaan saaristossa pyöräilymaisemat ovat huikean kauniit!

Skärgårdsbrödin leipomo-kesäkahvila Kökarissa

Skärgårdsbrödin ahvenanmaalainen pannukakku. Kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty

Brändön ja Kumlingen jälkeen Kökarin pääsaari yllätti ihmisvilinällään. Sen ei kuitenkaan pidä antaa hämätä: myös Kökarissa on ystävällisiä ihmisiä ja upea ulkosaariston luonto. Hiukopalaa etsiessään suosittelen Skärgårdsbrödin leipomoa & summer bistro och cafeta Karlbyn kylässä. Kasvissyöjänä saan välillä etsiä mieluisaa ruokaa, mutta täällä sitä on tarjolla peräti vegaanisena. Herkuttelin makoisalla, vegaanisella linssipadalla. Maistoin tietysti myös ålandspannkakaa. Skärgårdbrödillä se tarjotaan vadelmahillon ja kermavaahdon kera. Kotiinviemisiksi myynnissä on esimerkiksi Ahvenanmaan limppua tai saaristonäkkäriä.

Peders Aplgårdin Aplaboden-tilamyymälä Kökarissa

Aplaboden Kökarissa. Kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty

Peders Aplagårdin alkoholittomia siidereitä myydään laajasti ympäri Ahvenanmaan. Olipa hauska kokemus päästä käymään itse tilalla sen kesä-elokuussa avoinna olevassa kahvila-tilamyymälä Aplabodenissa! Myynnissä on kahvilatuotteita ja lounasta sekä tilan siidereitä ja hilloja. Ahvenanmaan pannukakku tarjoillaan tilan oman omenahillon sekä kermavaahdon kera – kerrassaan herkullista.

Källskärin risteily Kökarista

Källskärin rantakallioita ja rakennuksia Kökarissa Ahvenanmaan saaristossa. Kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty

Vaikka Kökarin luonto on upea, ei se vedä vertoja Källskärin saaren kauneudelle. Källskäristä eteenpäin on vain aavaa Itämerta. Saarivierailulle ei välttämättä tarvitse omaa venettä, vaan kesäkaudella Brudhäll-hotellin laiturilta lähtee päivittäin opastettu retki saareen. Thomas-oppaan ruotsinkielisen tarinoinnin myötä tutuksi tulivat niin saaren kalastushistoria kuin vapaaherra Göran Åkerhielmin aika vuodesta 1965 lähtien. Åkerhielm rakensi saarelle useita rakennuksia, kuten arkkitehti Reima Pietilän suunnitteleman karjalaisen hirsihuvilan. Karulle ulkosaarelle kovalla vaivalla tehty puutarha kukoistaa upeasti edelleen.

Åkerhielmin tuttavapiiriin kuului kirjailija Tove Jansson, jonka vierailut saarella ovat päätyneet Muumi-kirjoihin saakka. Hirsihuvilan takan päälle puolestaan on päätynyt tilaustyönä Janssonin värikäs Källskärstavlan – tosin nykyisin kopiona. Alkuperäinen on visusti tallessa Ahvenanmaan taidemuseossa.

Opastus on saatavilla ryhmän kielitaidosta riippuen myös suomeksi tai englanniksi. Saarella ei ole mitään palveluita, joten omat vedet ja eväät mukaan. Reitti kulkee välillä pirunpellon irtokivissä ja korkeuseroja on, joten hyvät kengät ovat tarpeen. Opastettuja risteilyjä näyttäisi olevan tänä vuonna 9.8.2020 saakka. Paikat kannattaa varata etukäteen!

Framnäsin uimaranta Nauvossa

Pyöräretkipäivän kruunaa pulahdus viilentävään veteen. Varsinais-Suomen ja Saariston Rengastien puolella Nauvossa siihen on oiva mahdollisuus Främnäsin uimarannalla. Se on vierasvenesataman takana. Rannan pitkällä laiturilta on monet uimaportaat, joista valita oma pulahduspaikka. Myös hiekkarannalta voi kahlata veden syleilyyn, ja pukukopissa voi vaihtaa kuivaa ylle. Kuvaa ei ole, sillä keskityin uimiseen!

Kahvila-ravintola Köpmans Nauvossa

Köpmans Cafe ja Restaurang Nauvossa. Kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty

Nauvo on söpö kuin karkki. Nauvon keskustassa okrankeltaisessa puutalossa oleva Köpmans on se karkkipussin kirpeän raikas omenakarkki. Myynnissä on niin makeaa kuin suolaista sekä esimerkiksi nauvolaisia Påps & Skålin paletoja eri eräänlaisia hedelmä-marjajäitä. Vegaaninen mango-passion-suklaa suli suuhun nauttiessani sen omenapuiden katveessa ravintolan puutarhassa. Kahvila-ravintolassa järjestetään myös livemusiikki-iltoja.

Paraisten kotiseutumuseo Paraisilla

Paraisten kotiseutumuseo. Kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty

Paraisten kotiseutumuseo Paraisten keskustassa on vierailun väärti. Museokorttikohteena sinne oli Museokortin haltijana matala kynnys piipahtaa. Kesäisin avoinna oleva museo tarjoaa hyvän katsauksen saaristoelämään 1700-luvun alusta noin vuoteen 1940. Yhtä lukuun ottamatta kaikki rakennukset ovat siirretty museonmäelle eri puolilta Paraisten pitäjää.

Kiersin alueen oppaan kanssa niin, että talojen ulkopuolella hän kertoi jokaisesta talosta ja pyysi kiinnittämään huomiota tiettyihin yksityiskohtiin. Tultuani jälleen ulos keskustelimme mitä mikäkin yksityiskohta kertoo rakennuksen edustamasta aikakaudesta. Löytyypä Kirjalantalosta huone, jossa on yöpynyt V. I. Lenin vuonna 1907 pakomatkallaan länteen. Lasten leikkinurkka on tänä kesänä kiinni, mutta kutsuu leikkimään taas tulevina kesinä. Museota vinosti vastapäätä on suosittu nähtävyys, kalkkilouhoksen näköalapaikka.

Fredrikantupa Paraisilla

Fredrikantupa Paraisilla. Kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty

Kävin viime kesänä J. L. Runebergin koti -museossa Porvoossa. Oli ihana yllätys Vanhalla Malmilla kierrellessäni löytää avoinna oleva Fredrikantupa. Tähän Ryttarsin tupaan äiti Anna Margareta ja tytär Fredrika Tengström (myöh. Runeberg) muuttivat vuonna 1827 suutari Ekströmin vuokralaisiksi Turun palon tuhottua heidän kotinsa. Ja juuri Paraisilla Fredrika ja Johan Ludvig tutustuivat! Talossa toimii kesäisin kahvila, jossa on myynnissä Café Hallonbladin herkullisia leivoksia ja muun muassa ahvenanmaalaisia marja- ja hedelmälimonadeja. Heinäkuusta huolimatta tarjolla oli myös pieniä runebergintorttupaloja. Pitihän sellaista tietysti maistaa!

+ Ekstra: Seikkailugolf Centris Paraisilla

Pyöräretkeni varrella oli monta mahdollisuutta tarttua mailan varteen ja viettää hetki minigolfin parissa. Vasta Paraisilla maltoin puttailemaan Seikkailugolf Centriksessä. Keskuspuistossa kanavan vieressä olevan minigolfin kenttä on siistiä tekonurmea ja se on reunustettu kauniilla istutuksilla. Myynnissä on myös virvokkeita ja pientä purtavaa, kuten vohveleita.

Joko pakkaat pyörälaukkujasi?

Salaperäinen Seili

Seilin postilaituri, Seili, Nauvo, ParainenOn pilvinen heinäkuun sunnuntai. Entinen merenkulun koululaiva M/S Fanny kyntää vihreäsävyistä merta. Valkoiset tyrskyt iskeytyvät aluksen laitaa vasten. Noin kahden tunnin paikkeilla vauhti alkaa hiljalleen hidastua. Edessä siintää laituri ja punaisia varastorakennuksia. Näkymä saa aikaan kylmät väreet: olemme saapuneet Seiliin, pienelle saarelle Turun saaristossa.

Seilin postilaituri, Seili, Nauvo, ParainenToisin kuin useimmilla Seiliin historian saatossa tulleilla, minulla on taskussa myös paluulippu. Varustuksenani on eväitä ja kamera arkkulautojen sijaan. En voi olla miettimättä tätä vastakohtaisuutta laivasta noustessani.

Olen lukenut ja kuullut saaresta niin paljon, että tuntuu lähes epätodelliselta astella hiekkatietä kohti saaren keskusta,  hospitaalia. Tämä paikka ei ole olemassa pelkästään kertomuksissa ja populaarikulttuurin tuotoksissa, vaan on ihan oikeasti olemassa oleva saari Airistolla, Paraisten Nauvossa.

Seili toimi 1600 – 1700 -luvulla lepraan sairastuneiden ihmisten sijoituspaikkana. Saari valikoitui tähän tarkoitukseen muun muassa eristyneisyytensä ja hautaamiseen sopivan maaperänsä ansiosta. 1700-luvulta vuoteen 1962 Seilissä toimi mielisairaala. Vuodet 1880 – 1962 hospitaali oli vain naisille.

Seiliin päätyi lepraan ja erilaisiin mielen sairauksiin sairastuneiden lisäksi muun muassa psoriaatikkoja, kuuroja, sokeita sekä yhteiskunnan normien sisään mahtumattomia ihmisiä. Seiliin ei päästy parantumaan, vaan sinne jouduttiin pääasiassa loppuelämäksi.

Päärakennus ja porttirakennus Seilin saarella, Nauvo, Parainen

Seilin Saari, Nauvo, Parainen

Seilin Saaren päärakennus, Nauvo, Parainen

Seilin Saaren päärakennus, Nauvo, ParainenSaavun nykyisessä asussaan 1800-luvulta peräisin olevan hospitaalin pihalle. Tuossa on nuo keittiön portaat, jotka näkyivät Seilin naiset -dokumentissa. Tästä portista puolestaan astutaan hospitaalin piha-alueelle. Sinne, missä vain tietyillä houruinhuoneen potilailla oli oikeus mennä jaloittelemaan. Tuossa köynnöksen peittämässä vasemmassa siivessä asuivat loppuajan naispotilaat.

Potilashuone päärakennuksessa Seilin saarella, Nauvo, Parainen

Päärakennus Seilin Saarella, Nauvo, Parainen

Seilin saaren kahvila, Nauvo, ParainenPäärakennuksen kiviseinät seisovat jylhinä ja äänettöminä. Piha-alueella on vehreää. Rakennuksen toisessa siivessä on nykyisin ravintola. Astuessani sisään odotan jonkinlaista aikamatkaa 1800-luvulle. Tilat huokuvat kuitenkin 1960 – 1980 -lukulaista julkisten tilojen estetiikkaa.

Mielisairaalan aikana potilailla oli omat huoneet. Seinät oli kuvioitu säntillisen ruudulliseksi niin, että sekaisin oleva mieli jäsentyisi niitä tuijotellessa. Yksi tällainen potilashuone on vieraiden nähtävissä rakennuksen 1. kerroksen käytävässä.

Mielisairaalan lopetettua toimintansa saarella on toiminut vuodesta 1964 Turun yliopiston Saaristomeren tutkimuslaitos. Täällä tehdään ympärivuotisesti tutkimusta mm. punkeista sekä meriympäristön tilasta. Välillä saarelle pyrähtävät matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan opiskelijat kenttäkursseilleen. Saarella on myös hospitaali-aikojen työntekijöiltä perittyjä asuntoja. Tämä on joidenkin ihmisten koti tai kesäpaikka.

Peltomaitikka Seilin Saarella, Nauvo, Parainen,

Seilin Saari, Nauvo, ParainenKiireisestä ja meluisasta kaupungista tulleena Seilissä on hiljaista. Äänimaisemana on puissa kahiseva tuuli ja vastaantulevien ihmisten puheensorina. Heidän mukanaan tulleet koirat haukkuvat. Kesän ajan maisemanhoitajina ahkeroivien lehmien ammunta kantautuu niityiltä.

Luonto on kaunista. Myöhäinen kevät näkyy täälläkin: syreenit ovat juuri lopettaneet kukintansa. Täällä voi nähdä myös harvinaisuuksia: uhanalaista luontotyyppiä, perinnemaisemaa sekä esimerkiksi uhanalaisen peltomaitikan Suomen suurimman esiintymän. Teiltä ei siis tule poiketa. Suojelualueeksi luokiteltu saari on osa valtakunnallisesti arvokasta Airisto – Seili -maisema-aluetta.

Seilin ja kirkkoniemen välinen osuus, Seili, Nauvo, Parainen

Kirkkoniemellä muistomerkki lepraan kuolleille, Seili, Nauvo, ParainenKävelen hospitaalirakennukselta kohti Kirkkoniemeä. Se on ollut aikoinaan oma saarensa, joka maankohoamisen myötä tuli osaksi Seiliä. Yhdysosassa on kaunis tervaleppämetsä.

Saavun Seilin museokirkon eteen. Männikkö kohoaa kirkon molemmin puolin komeana. Tuolla oikealla rannan tuntumassa on monelle tuttu sääksikamera. Etuoikealla on leprapotilaiden muistoksi pystytetty risti. Heidät on mahdollisesti haudattu niityn takana olevaan hiekkamaastoon.

Seilin kirkko, Seili, Nauvo, Parainen

Seilin kirkko, Seili, Nauvo, Parainen

Seilin kirkko, Seili, Nauvo, ParainenPiipahdan kirkossa. Sitä ylläpitää Metsähallitus sekä Pro Seili-Själö ry, jonka jäsenet pitävät kirkkoa avoinna yleisölle. Ulkoa punainen kirkko yllättää: sisältä se on vaatimattomasti paljasta hirttä. Ainoa väriläiskä on Sylvi Kekkosen aikoinaan lahjoittama kirkkaanpunainen alttarivaate. Ristinmuotoisen kirkon yhdessä päädyssä on oma ulko-ovensa. Tämä osio on myös aidattu. Ilmeisesti täällä istuivat spitaaliset.

Kirkon takana oleva hautausmaa vetää hiljaiseksi. Siellä on yllättävän vähän hautoja verrattuna saarella viimeiset hetkensä viettäneisiin. Uusimmat hospitaali-ajan haudat ovat 1950-luvulta. Karut, valkoiset ristit eivät paljoa naisten tarinoista kerro.

On tullut aika lähteä kotiin. Istun Postilaiturin penkillä ja nojaan varaston seinään. Edessäni siintää Airisto ja viereiset saaret. Repussani on kamera, jonka muistikortti on pullollaan päivän aikana otettuja kuvia. Niihin ja saaren historiaan ja kohtaloihin tulen vielä palaamaan.

Laivayhteys Turun Aurajoelta Seiliin kulkee päivittäin 13.8.2017 saakka. Skärgårdskompaniet tarjoaa päärakennuksessa ravintolapalveluita sekä eri puolilla saarta majoitusta. Saarella on myös vierasvenelaitureita. Saarella ei ole museota, joten opastettu kierros voi olla paikallaan.