Museokorttivuoteni – kolmas kerta toden sanoo?

Museokorttivuoteni, kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty

Kolmas vuoteni Museokortin kanssa on tullut päätökseen. Vuoden aikana kävin paljon kotikaupunkini Turun tutuissa museoissa. Museomatkoilla Helsinkiin ja Tuusulanjärvelle sain vinguttaa Museokorttiani kiitettävästi. Näillä reissuilla vierailin myös minulle uusissa kohteissa. Vierailuni Aholassa, Ainolassa, Erkkolassa ja Järvenpään taidemuseossa eivät varmasti tule jäämään viimeisiksi. Vaikuttavia paikkoja ja upeita näyttelyitä!

Kun vertaan viime museovuoteeni, vuosi 2018 ei ole ollut yhtä kiireinen. Kuitenkin näkemäni näyttelyt ja kokemani elämykset ovat olleet vertaansa vailla. Esimerkiksi Wäinö Aaltosen museossa olleen Hannu Väisäsen Anna Ahmatovan neljä huonetta -näyttelyn muisteleminen saa vieläkin  lähes kylmät väreet aikaan. Kolmas Museokorttivuoteni sen viimeistään näytti – en enää osaisi olla ilman tuota kelta-musta-pinkkiä muoviläpyskää kukkarossani. Milloin tahansa voi tulla hinku poiketa museoon ja silloin on hyvä olla Museokortti käden ulottuvilla.

Vaikka vierailin muutaman kerran museoiden ilmaispäivissä, säästin kortilla noin 89 euroa. Osa näistä säästetyistä pennosista taisi toki jäädä museokauppaan tai -kahvilaan. Näissä museoissa kävin vuoteni aikana:

Tietysti näin vuoden taitteessa käännän katseeni myös tulevaan. Olen jo kolme vuotta seurannut miten käytän Museokorttiani (se käy muuten kätevästi asiakassivuilta) ja tiedän, että tulen myös vuonna 2019 useimmiten käymään samoissa tutuissa, paikallisissa museoissa. Löydän niistä joka vierailulla ja seurassa jotain uutta – puhumattakaan vaihtuvista näyttelyistä, joista tutussakin kohteessa saa aina jotain uutta katsottavaa ja ajateltavaa. Miltä voisi näyttää museovuoteni 2019? Jotain vanhaa, jotain uutta, jotain yllätyksellistä? Näissä minulle uusissa museoissa suunnittelen ainakin käyväni tulevan Museokorttivuoteni aikana:

  • Amos Rex, Helsinki: teamLabnäyttelyn pääsisi näkemään vielä 6.1.2019 saakka. 8.2.2019 avattava René Magritten näyttely kiinnostaa.
  • Casa Haartman, Naantali: Naantalin keskustassa olevassa Axel ja Hedvig Haartmanin taiteilijakodissa on upeaa arkkitehtuuria, väriä ja yksityiskohtien runsautta. Näin kirjoitti Johanna artikkelissaan, ja jos museo on jälleen ensi kesänä avoinna, niin pitäähän se omin silmin nähdä!
  • Hvitträsk, Luoma, Kirkkonummi: Taiteilijoiden Gesellius, Lindgren ja Saarinen yhteinen ateljeekoti on vielä näkemättä. Kansallisromanttinen rakennus yksityiskohtineen tekee varmasti vaikutuksen!
  • Runebergin koti, Porvoo: Suomen vanhimmassa kotimuseossa, kansallisrunoilija Johan Ludvig Runebergin ja kirjailija Fredrika Runebergin kodissa, olisi kiinnostavaa käydä. Kuinka usein pääsee vierailulle yhden Suomen merkittävimmän naiskirjailijan kotiin?
  • Seurasaaren ulkomuseo, Helsinki: En ole varma olenko koskaan käynyt Seurasaaren ulkomuseossa. Onkohan siellä niin paljon oravia kuin kerrotaan? Tämä sopisi kesäretkikohteeksi!
  • Tuusulanjärven museot, Järvenpää ja Tuusula: kävimme kesällä 2018 kiertämässä osan Tuusulanjärven museoista sekä Järvenpään taidemuseon. Monta museota jäi kuitenkin seuraavaan kertaan, kuten Lottamuseo sekä Suviranta (tosin Suviranta ei taida olla Museokorttikohde). Tulisiko niiden vuoro kesällä 2019?

Miltä sinun mennyt tai tuleva Museokorttivuotesi näyttää?

Mainokset

Joulun ja uudenvuoden menovinkit Turun seudulle

Brinkkalan talo Vanhalla Suurtorilla Turussa, Kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty

Asut sitten Turun seudulla tai tulet tänne kyläilemään, voi joulunvietto neljän seinän sisässä jo jossain vaiheessa hieman kyllästyttää. Turun seudulla onkin mukavasti tekemistä vielä ennen joulua, välipäiville sekä uudenvuoden tietämille. Poimi listastani parhaat ja lähde nauttimaan kulttuurista!

Joulun tunnelmaa

  • Rauhoittumista ja tunnelmaa tarjoaa kävelykierros vanhalla hautausmaalla. Jouluinen hautausmaa -kävelykierroksia järjestetään Turun hautausmaalla 22.12.2018 kello 15 sekä 25.12. ja 26.12. kello 18. Liput voi ostaa ennakkoon täältä.
  • Jos mielii lomalukemista tai vaikkapa paikkaa, jossa lukea rauhassa kirjaa aattona, Turun kaupunginkirjaston pääkirjasto pitää ovensa avoinna 24.12. kello 11–18. Turussa on myös omatoimikirjastoja ja ne ovat käytössä myös joulun aikaan.
  • Joulukaupunki Turussa julistetaan perinteikkäästi joulurauha Brinkkalan talon parvekkeelta jouluaattona 24.12.2018 kello 12. Nykyinen julistuksen kaava on vuodelta 1903. Tuhannet lähipaikkakuntien ihmiset kokoontuvat kuulemaan sitä paikan päälle ja moninkertainen määrä tapittaa julistusta suoratoistopalveluiden kautta. Aiotko tänä vuonna Vanhalle Suurtorille?

Jouluista kulttuuria

  • Jokirannan Apteekkimuseo & Qwenselin talossa pääsee ihailemaan 1700–1800-luvun vaihteen katettuja joulupöytiä 13.1.2019 saakka. Joulupöytä- ja Jouluilta hämärtyy –opastuksia on ennen ja jälkeen joulun.  Museo on suljettu 24.–25.12.2018 ja 31.12.–1.1.2019. Uudistetusta museosta voit lukea tästä Johannan tekstistä.
  • Piispankadun helmessä, kotimuseo Ett Hemissä pääsee nauttimaan menneiden vuosisatojen joulutunnelmasta. Museossa vietetään joulua Jacobssonin perheen tapaan 1900-luvun alkupuolen tunnelmissa. Luvassa myös draamaopastuksia, joihin voi varata lipun etukäteen museolta. Ett Hem on suljettu 24.–25.12.2018.  Viime vuoden tunnelmia voit lukea täältä.
  • Luostarinmäen käsityöläismuseossa on nähtävillä Kansanomaisia joulukattauksia ja -perinteitä -näyttely. Eläinten puuhailua talvisessa päivässä valottaa puolestaan Eläinten joulu -näyttely. Lapset saanee mukaan museovierailulle osallistumalla Talviseen vaellukseen Luostarinmäen halki. Kaikki näyttelyt ja lasten seikkailusuunnistus 6.1.2019 saakka. Tapaninpäivänä 26.12. kello 15 puolestaan Puolalanmäen musiikkilukiolaiset esittävät vanhan Tapaninveisun Tapaninlaulajaisissa. Silloin on myös jouluopastuksia kello 11 ja 13. Museo on suljettu 24.–25.12.2018 sekä 31.12.–1.1.2019.
  • Turun sataman liepeillä Turun linnassa notkuvat joulupöydät 1600–1800 -lukujen herrasväen tyyliin aina 6.1.2019 saakka. Vierailu käy vaikkapa pienestä kuntoilusta, kun kiertelee käynnillään kaikki linnan sopet ja kiipeää monet portaikot. Turun linna on suljettu 24.–25.12.2018 ja 31.12. –1.1.2019.
  • Naantalin museon Hiilolassa sukelletaan satukirjojen kuviin. Jouluisiin kuviin ja perinteikkääseen joulutunnelmaan pääsee tutustumaan vielä 26.–30.12.2018 kello 11–15.

Uudenvuoden ennustuksia

  • Lykkyä tykö! -opastuksella 29.12.2018 kello 11 ja 13 Luostarinmäen käsityöläismuseossa vanhan kansan uudenvuoden uskomukset tulevat tutuiksi.
  • Uudenvuoden aaton aattona 30.12.2018 kello 12–15 Apteekkimuseo & Qwenselin talon vaunujassa pääsee kuulemaan ennustuksia tulevalle vuodelle.

Pikkuväen mieleen

  • Pitääkö perheen pienimpien päästä purkamaan energiaansa johonkin? Koko perheelle tarkoitettu Pomppulinnamaailma on täyttänyt Turun Messukeskuksen B-hallin nyt joulun aikaan. Lasten riemua ja liikunnan iloa on luvassa vielä 26.12.–6.1.2019. Lauantaina 29.12. kello 13–16 on lisämaksusta poni- tai kärryajelua Messukeskuksen piha-alueella (säävaraus).
  • ArtTeatron koko perheen sirkusesitys Circus White Xmas tarjoaa sirkustaidetta, livemusiikkia ja joulun taikaa 28.12.2018 kello 19 Logomon Teatro-salissa. Susanna ihasteli sirkusryhmän kesäistä esitystä tässä artikkelissa.
  • Hans Christian Andersenin rakastettuun satuun pohjautuva Lumikuningatar esitetään vielä 28.12.2018–5.1.2019 Åbo Svenska Teaterissa. Jos sinulta on näkemättä tämä Aurinkobaletin ja Åbo Svenska Teaterin yhteistyöspektaakkeli, tiedät, mitä tehdä! Esitys on suunnattu yli 6-vuotiaille.
  • Lasten uuttavuotta juhlitaan 31.12.2018 tuttuun tapaan Kupittaanpuiston urheiluhallilla kello 15–18.30. Luvassa on Lasten liikunnan ihmemaassa temppuilua, lumivarma lumityöpaja ja illan päätteeksi lasten ikioma ilotulitus. Mitä muuta voisi aatolta toivoa?
  • Vuotuiset Ritaripäivät houkuttelevat pienet ritarit ja ritarimieliset Turun linnalle 5.–6.1.2019. Päivien aikana on tarjolla pienimuotoista aikamatkailua menneisyyden elämään eläytymisellä sekä opastettuja kierroksia kolmella kielellä (suomi, ruotsi ja venäjä)

Hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta 2019!

Ihana neiti N. – Rakkautta 1920-luvun tyyliin

*Yhteistyö Turun Kaupunginteatterin kanssa

Kuvittele verinen, juuri murhattu ruumis lojumassa puistossa. Yli-innokas piippua poltteleva poliisi jäljittämässä murhaajaa Turun talvisilla kaduilla. Vauhtia, suolenpätkiä ja lopulta: kiinni jäänyt syyllinen tunnontuskissaan. Onnistuitko? Hyvä, nyt voit unohtaa kaiken sen. Mielikuvalla ei nimittäin ole mitään tekemistä näytelmän kanssa, josta nyt kerron.

Juha Siltalan käsikirjoittama ja ohjaama Turun Kaupunginteatterissa kantaesityksensä saanut näytelmä Ihana neiti N. eli Vartiovuoren arvoitus liittyy oleellisesti Turussa kultaisella 1920-luvulla todella tapahtuneeseen murhaan. Silti se ei ole salapoliisimysteeri tai edes murhatragedia. Se on näytelmä intensiivisestä rakkaudesta ja epätoivosta. Sadan vuoden takaiseksi todellisuudeksi varsin ajankohtainen.

Ihana neiti N. eli Vartiovuoren arvoitus
Kuva Otto-Ville Väätäinen ja Turun kaupunginteatteri

Rauhallisesti ja verkkaan etenevä näytelmä vie katsojan 1920-luvun Turkuun. Tuon ajan kaupungissa viihdyttiin mykkäelokuvissa, juopoteltiin salaa kuppiloissa ja pukeuduttiin tyylikkäästi. Turku rajautui ruutukaava-alueelle ja piirit olivat pienet: pahantahtoiset juorut kulkivat suusta suuhun sutjakammin kuin raitiovaunu pysäkiltä toiselle. Tässä maailmassa rakastuvat toisiinsa neiti Niininen ja maisteri Törnudd. Varovaisesti ja ujosti, mutta ehdottoman varmasti. Mutta kuten näytelmissä aina, ja tässä tapauksessa jopa tosielämässä, ei rakkaus ole vain kahden kauppa eikä elo irrallaan todellisuudesta. Päästäkseen tanssimaan ruusuilla, on sen eteen tehtävä uhrauksia. Toisin kuin yleensä todellisuudessa, uhraus vaatii ihmishengen menettämistä.

Ihana neiti N. eli Vartiovuoren arvoitus
Kuva Otto-Ville Väätäinen ja Turun kaupunginteatteri

Ihana neiti N. eli Vartiovuoren arvoitus -näytelmää on miellyttävä seurata. Se ei takerru vain etenevään juoneen, vaan makustelee mukavasti 1920-luvun tunnelmoinnilla. Minna Hämäläisen ja Kirsi Tarvaisen rempseä murre vie mukanaan ja Mervi Takatalo sekä Tobias Zilliacus ovat rakkaudessaan vakuuttavia. Suurihiutaleinen lumisade tiivistää tunnelmaa koko näytelmän ajan. Vaikka näytelmän puvustuksen suunnitelleen Tuomas Lampisen mukaan asut eivät ole oppikirjaesimerkkejä ajan tyylistä, ovat ne minulle eletyn elävöittäjiä. Pystyn helposti kuvittelemaan itseni elokuvateatteriin mykkäfilmiä katsomaan, kulkemaan yhdessä pääparin kanssa Auransillan pieltä kohti Kaskenmäkeä ja järkyttymään kansainvälistäkin lehdistöä ihastuttaneesta Suomen ensimmäisestä ”Hollywood-tyylin murhasta”.

Jos kaipaat iltaasi menneen ajan runollista rakkautta höystettynä muutamalla ripauksella paikallishistoriaa, draamaa ja tragediaa, suuntaa Turun Kaupunginteatterin Pienelle näyttämölle katsomaan Ihana neiti N. eli Vartiovuoren arvoitus. Esityskausi jatkuu 18.5. saakka. Verta ja väkivaltaa kaipaavat voivat avata television.

Hersyvää nuoruuden narratiivia TEHDAS Teatterissa

Youth - a Narrative -esitys TEHDAS Teatterissa, Kuva: Eve Mäenpää

*Yhteistyössä TEHDAS Teatterin kanssa

TEHDAS Teatterin kantaesitys Youth – a Narrative on energinen ilottelu marraskuun pimeyteen. Tanssitaiteilija Jouni Järvenpään ja nukketeatteritaiteilija-muusikko Antti-Juhani Mannisen toisilleen suunnittelemat soolot esitetään limittäin, peräkkäin ja soljuvasti sekaisin.

Kolmeen osaan jaettu esitys alkaa kahisevien tuulipukujen tunnelmissa. Toisiinsa sointuviin asuihin sonnustautuneilla Järvenpäällä ja Mannisella on käsissään mikkihiirimäiset jättikädet. Nauhalta tuleva kertojan ääni lausuu epäselvästi irrallisilta tuntuvia lauseita. Kohtauksessa Järvenpään ja Mannisen  hahmoista rakentuu arkoja, kompuroivia ja epävarmoja teinejä, jotka vaikuttavat olevan hellyttävän eksyksissä. Mistä tässä on kyse? Kysymys toistuu mielessäni esityksen ajan. Monet esityksen elementeistä ovat tuttuja omasta kasvuiästäni, kuten tuulipuvut, epävarmuus sekä yliromanttiset novellit. Niiden kautta löydän esityksen eri kohtauksista samastumispintoja ja tuttuutta. Kuitenkin paljon jää epäselväksi ja etäiseksi. Kuten nuoruus, on esityksen narratiivi jotain hieman epämääräistä, vaikeasti kuvattavaa ja pois pakenevaa. Ja juuri se vaikuttaa olevan esityksen juju.

Kaksi kohtausta Järvenpään ja vaahtomuovin kanssa ovat vaikuttavia. Pienen vaahtomuovipalan nukettaminen on lähes sydäntäsärkevän suloista ja melkein harmittaa, kun vaahtomuovihahmo solahtaa takaisin alkuperäiseen olomuotoonsa. Järvenpään soolotanssi vaahtomuovipalojen kanssa on puolestaan ensimmäinen näkemäni tanssi vaahtomuovin kera, mutta ehdottomasti yksi kauneimmista näkemistäni soolotansseista. Mitä liikettä, mitä soljuvuutta! Kohtaus, jossa Järvenpää ja Manninen lukevat trendikkäiltä läppäreiltä ääneen tarinoita pöydän takana istuen, on hämmentävän hauska. Hiottu asetelma on voimakas kontrasti teksteille, jotka esimerkiksi ovat kuin Regina-lehden sivuilta repäistyjä. Teini-iän uhkarohkeaa varmuutta ja haavekuvia lausutaan pöydän molemmilta sivuilta vuorotellen naamat peruslukemilla, ja yleisö ulvoo naurusta.

Intensiivinen ja nauruhermoja kutitteleva show tarjoaa illan täydeltä liikkeestä lumoutumista, nautinnollista höpsöttelyä ja hämmästymistä. Tanssia, nukketeatteria, sana- ja äänitaidetta, videota sekä performatiivisia elementtejä yhdistelevä esitys sopii kuin nakutettu TEHDAS Teatterin boheemiin vanhaan tehdasmiljööseen, jonka esitystilan eri elementtejä hyödynnetäänkin hauskasti. Pelkistetty ja minimalistinen puvustus ja lavastus tarjoavat aisteille juuri sopivasti virikkeitä. Esitys ei kahdesta väliajasta häiriinny, vaan ne rytmittävät sitä kiinnostavasti. Siirtyminen teatterin aulaan ja aulasta takaisin esitystilaan sopii illan luonteeseen, ja kanssakatsojista muodostuu ikään kuin yhden illan seurue. Juuri me olemme täällä tänään kokemassa tämän esityksen. Suosittelen lämmöllä!

Esityksiä 24.11.2018 saakka. TEHDAS Teatteri, Manilla, Itäinen Rantakatu 64, Turku. Kesto noin 2 tuntia.

Kuvat: Eve Mäkitalo/ TEHDAS Teatteri