Historiallinen Myllymäki Uudessakaupungissa

Mamsellimylly ja vanha vesitorni Myllymäellä Uudessakaupungissa, Kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty

Varsinais-Suomessa meren rannalla oleva Uusikaupunki mielletään usein kesäkaupungiksi. Siellä on kuitenkin kaunista myös näin syksyisin. Yksi kiinnostava vierailukohde on Myllymäen puisto (Myllyrinne 3, Uusikaupunki), joka on vain muutaman korttelin päässä torista. Puistoistutusten, puulajipuiston ja lasten leikkipuiston lisäksi Myllymäellä on neljä eri tyyppistä tuulimyllyä. Vastikään kunnostetut myllyt ovat nyt entistä ehompia.

Punaiset tuulimyllyt ja niiden vieressä ylväänä seisova vanha vesitorni näkyvät jo kauas. Puistoalueen perusti jo 1930-luvulla kauppaneuvos Johan Nordström. Hän toi nämä pääasiassa 1800-luvulla rakennetut myllyt mäelle, ja yhdessä ne muodostavat hienon, valtakunnallisestikin arvokkaan kokonaisuuden.

Myllymäellä on myös vanha vesitorni, jonka näköalatasanteelle olen joskus päässyt ihailemaan maisemia. Muistan vieläkin, miten ylös vieviä rappusia tuntui olevan loputtomasti! Näkymät noin 30 metriä maanpinnasta olevalta tasanteelta olivat huikeat. Harmillisesti vanha vesitorni on nykyisin yleisöltä suljettu.

Mamsellimylly Myllymäellä Uudessakaupungissa, Kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty

Mamsellimylly ja keltamatara Myllymäellä Uudessakaupungissa, Kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty

Myllynkivi Myllymäellä Uudessakaupungissa, Kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty

Vanhan vesitornin vieressä on mamsellimylly. Mamsellilla on aivan kuin helmat, kun myllyn sivut levenevät maata kohti. Puuosat ovat sammaleesta puhtaat ja iloisen punaiset. Pärekatto ja hauska pärekaton nuppi lähes hohtavat uutuuttaan. Jokaisessa myllyssä on kyljessään valkopohjainen kyltti, jossa kerrotaan myllyn historiasta. Mamsellista mainitaan esimerkiksi ”Mylly on joko siirretty muualta tai rakennettu Temsan kalliolle Raumalle 1873 tai 1874. Omistanut Juhan Temsa.” Myllymäelle se tuotiin 1932.

Mamsellimyllyn vieressä on kalliota, jonka vierestä kurkottelee pikkukukkainen keltamatara. Ruoho on varmaan jo kauan sitten menettänyt vihreän värinsä kuivan kesän takia. Siellä täällä on vanhoja myllynkiviä koristeina.

Kehäsiipimylly Myllymäellä Uudessakaupungissa, Kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty

Kehäsiipimylly Myllymäellä Uudessakaupungissa, Kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty

Mamsellimyllyn vieressä on kehäsiipimylly. Tämä mylly eroaa muista mäen myllyistä komealla ympyränmuotoisella kehällään, joka sekin on vasta uusittu. Myös kehäsiipimyllyn helmat ovat leveät. Alkujaan kehäsiipimylly on rakennettu Rauman maalaiskunnan Vasaraisten kylässä, Koijärven torpassa noin vuonna 1909.  Mäelle se tuotiin vuonna 1933.

Harakkamylly Myllymäellä Uudessakaupungissa, Kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty

Harakkamylly Myllymäellä Uudessakaupungissa, Kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty

Harakkamylly komeine siipineen ei paljoa kehäsiipimyllylle kalpene. Mylly on kaksiosainen, ja yläosa on liikuteltavissa tuulen mukaan alaosan jäädessä paikoilleen. Harakkamylly on rakennettu vuonna 1838 Rauman Kaunisjärven kalliolle. Kortelan kylän kautta se tuotiin Myllymäelle vuonna 1933.

Lilja ja varvasmylly Myllymäellä Uudessakaupungissa, Kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty

Varvasmylly Myllymäellä Uudessakaupungissa, Kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty

Viimeisenä, leikkipuiston päässä puistoa seisoo kontti- eli varvasmylly. Myllyn sivut ovat suorat, ja alhaalla joka sivulla on hirsiset varpaat. Varvasmyllyssä koko myllyrakennus käännetään tuulen mukaisesti. Tämän varvasmyllyn on rakennuttanut laivanvarustaja Lindroth vuonna 1860 Nervanderin puistoon. Uudenkaupungin museoyhdistys lahjoitti myllyn Johan Nordströmille vuonna 1933.

Myös Myllymäen ympäristössä on nähtävää. Mäen juurella, pienellä Myllykadulla on Uudenkaupungin museoon kuuluva Merimiehenkoti-museo (Myllykatu 18). Suloisessa punaisessa puutalossa oleva museo on avoinna kesäkaudella. U:gin museon Wahlbergin museotalo (Myllykatu 10) on vielä avoinna. Siellä on nähtävillä 26.10.2018 saakka vaihtuva näyttely Kartsalla – uusikaupunkilaisnuorison vapaa-aikaa 1950–1990 -luvuilla.

Lue myös kirjoitus kierroksestani Uudenkaupungin puutaloissa Ugin vanhat talot -tapahtumassa kesällä 2017.

Pihaloistoa ja puutaloidylliä avoimin ovin ympäri Etelä-Suomen

Piharakennus Uudenkaupungin Vanhat Talot -tapahtumassa, Kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty

Kiemurtelevia hiekkakujia, kukoistavia perennoja, satoa notkuvia hedelmäpuita ja huolella vaalittuja rakennuksia. Jos kiinnostaisi päästä kurkistamaan erilaisiin puutalopihoihin, tarjoutuu siihen mahdollisuus esimerkiksi avointen ovien päivissä. Pääasiassa aktiivisten yhdistysten järjestämiä avointen ovien, pihojen sekä kirpputoripäivien tapahtumia on tänä kesänä ympäri Etelä-Suomea. Poimi vinkit talteen!

Turun naapurissa vanhan Littoisten verkatehtaan ympäristö kutsuu käymään lauantaina 19.5.2018. 1820-luvulla perustetun vanhaan tehtaan tarina päättyi Littoisissa vuonna 1968, mutta alueen puutaloasutus saatiin säilytettyä lähes kokonaisuudessaan. Museovirasto on määritellyt tehtaan ja Kotimäen alueen valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi. Tänä vuonna seitsemättä kertaa järjestettävä Littoisten lumoavat pihat -tapahtumassa alueen pihoilla pääsee kiertelemään klo 12–16. Monessa pihassa on kirppis- ja kahvilamyyntiä. Saadaanpa tapahtumassa nauttia myös elävästä musiikista sekä Verkalenkki-opastuskierroksesta klo 13.30. Katso mukana olevat pihat täältä.

Kupittaan siirtolapuutarha on hieman toisenlainen puutaloalue Turun keskustan tuntumassa. Tässä siirtolapuutarhaidyllissä pidetään lauantaina 19.5.2018 Ravintolapäivän Kuppis-kaffila klo 1215. Lauantaina 26.5. puutarhassa osallistutaan Siivouspäivä-kirpputoritapahtumaan klo 1216, jolloin myös kahvila on avoinna. Oletko vielä uskaltautunut porttien sisäpuolelle ihastelemaan aluetta? Nyt siihen on hyvä mahdollisuus! Täältä voit lukea millaista puutarhassa oli viime kesänä.

Loviisassa, Uudellamaalla Avoimet Puutarhat -tapahtuma järjestetään monena kesän viikonloppuna toukokuusta heinäkuuhun. Kaupungin keskustassa ja ympäristössä 18:ta puutarhaan pääsee vierailulle 27.5., 3.6., 10.6., 30.6.–1.7. sekä 7.–8.7.2018, jolloin vietetään  Ruusuja ja Puutarhoja -tapahtumaa. Luvassa on myös puutarha-aiheisia luentoja. Kurkistin jo hieman millaisia puutarhaunelmia on luvassa katso ja ihastu sinäkin kotisivuilla.

Pohjanmaalla, Kristiinankaupungissa puutalopihakierros on mahdollista 16.–17.6.2018. Avoimet Portit -kulttuuritapahtumassa asukkaat avaavat pihansa ja puutarhansa kävijöille jo tuttuun tapaan. Kaupungin idylliset kadut, kujat ja talot hurmaavat varmasti kävijän. Facebook-tapahtuman löydät täältä. Tapahtumaan on pääsymaksu.

Kyl Raum o ain Raum voi tuumata kierrellessään tunnelmallisessa Vanhassa Raumassa27.6.–30.7.2018 Rauman oppaat järjestävät kävelykierroksia upeiden vanhojen puutalojen ja mukulakivikatujen Vanhaan Raumaan. Valitsisinko tavallisen, rooliopastuksen vai kesälauantaisen non-stop -kierroksen? Pitsiviikolla 21.7.–29.7.2018 lapsille on tarjolla hauskoja seikkailuretkiä puutalokaupunginosassa. Pitsiviikon aikana järjestettäneen myös Vanhan Rauman pihakirppikset ja avoimet pihat -tapahtuma, jossa jopa noin 40 pihaa on ollut avoinna vierailijoille ja kirppislöytöjen etsijöille.

1.7.2018 vietetään valtakunnallista Avoimet puutarhat -tapahtumaa. Kurkista lähialueellasi mukana olevat puutarhat ja lähde tutustumaan tai tee maakuntamatka kiinnostavaan kohteeseen alkavan heinäkuun kunniaksi!

Karis – Suomen Paris -tapahtuma pidetään elokuun ensimmäisenä viikonloppuna 4.–5.8.2018. Raaseporissa, Uudellamaalla. Lauantaina 4.8. Karjaan keskusta-alueen yksityiskodit ja julkiset kohteet avaavat ovensa vierailijoille. Sunnuntaina 5.8. on luvassa Billnäsin ruukkialue ympäristöineen. Luvassa on esimerkiksi vanhoja puutaloja, huviloita, funkiskoteja, kesäisiä puutarhoja sekä ohjelmaa. ”P.S. Tänne pääsee myös junalla. Du kan också ta tåget.” muistutetaan tapahtuman kotisivuilla. Tähän mennessä ilmoittautuneita kohteita on jo 28!

Portsan Pihamarkkinat Turun Port Arthurin puutalokaupunginosassa on tapahtuma, jota monet paikalliset odottavat. Tänä vuonna se järjestetään 12.8.2018. 1970-luvun purkuvimmalta täpärästi säästynyt, pääasiassa 1900-luvun alussa rakennettu vanha työläiskaupunginosa muodostuu suljetuista puutalokortteleista. Pihamarkkinoilla onkin oiva tilaisuus päästä kurkistamaan vehreille ja keskenään hyvinkin erilaisille pihoille. Portsa ja arkkitehti Lars Sonckin suunnittelema Mikaelin kirkko muodostavat yhdessä valtakunnallisesti merkittävän rakennetun kulttuuriympäristön.

Uudenkaupungin Vanhat Talot -tapahtuma on tänä vuonna tauolla. Tapahtuma järjestettäneen taas loppukesästä 2019. Katso myös vinkit Turun puutaloalueiden toukokuisiin kirppispäiviin täältä.

 

Uudenkaupungin Vanhat Talot ihastuttaa

Piharakennus Uudenkaupungin Vanhat Talot -tapahtumassa, Kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty

Kauniita ja omaperäisiä puutalokoteja, rakkaudella vaalittua vanhaa, upeasti entisöityjä pintoja, koristeellisia portteja ja idyllisiä sisäpihoja. Yhteisöllisyyttä, pikkukaupunkilaista vieraanvaraisuutta, remonttivinkkien ja -ideoiden jakoa ja vau-elämyksiä.

Tätä kaikkea ja paljon muuta tarjosi Uudenkaupungin Vanhat Talot -tapahtuma, joka järjestettiin jo seitsemättä kertaa 2.–3.9.2017 Koteja, pihoja, julkisia kohteita, puoteja sekä kahviloita oli mukana noin viisikymmentä, joista noin puolet yksityiskoteja. Myös Uudenkaupungin museon kohteet olivat avoinna.

Elokuvateatteri Kuvala ja katunäkymää Uudessakaupungissa, Kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty

Katunäkymää Uudestakaupungista, Kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty

Tapahtumaan sai ostaa lipun joko yhdelle tai kahdelle päivälle esimerkiksi Uudenkaupungin torin myyntipisteeltä tai Matkailutoimistosta Vanhalta Raatihuoneelta. Mukaansa sai kohdekartan sekä erityisesti yksityiskohteissa tarpeelliset kengänsuojat, oltiinhan menossa käymään toisten kotona. Kohteet oli merkitty portinpielessä komeilevin tapahtumatunnuksin sekä paikoin värikkäin ilmapalloin.

Katunäkymää Uudestakaupungista

Katunäkymää Uudestakaupungista, Kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty

Uudessakaupungissa on maan parhaiten säilyneitä empiretyylisiä puutalokorttelialueita. Myös uusrenessanssityyli on edustettuna. Viimeiset kaupungissa riehuneet palot vuonna 1846 ja 1855 tuhosivat merkittävän osan kaupungin puutaloista. Onneksi ei kuitenkaan aivan kaikkia, ja myös jälleenrakennuksen aikaansaannokset ovat upeaa työtä.

Kohteita kierrellessä näki upeasti entisöityjä ja ylläpidettyjä rakennuksia. Osaa olivat samat asukkaat asuneet rakkaudella jo vuosia, osan omistajuus oli vaihtunut hiljattain, ja hihat oli kääritty reippaasti kunnostustöihin. Kenties kaksi vuotta sitten, viime tapahtuman aikaan, nykyiset asukkaat eivät osanneet aavistaa esittelevänsä nyt uutta kotiaan vierailijoille.

Pihoilla myytiin käsitöitä, kirppistuotteita sekä kahvia ja leivonnaisia. Yhdellä pihalla myytiin siikasoppaa, toisella käytiin kauppaa purjeesta, joita taisi olla montakin myynnissä. Onhan tämä vannoutuneiden veneilijöiden kaupunki.

Katunäkymää Uudestakaupungista, Kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty

Katunäkymää Uudestakaupungista, Kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty

Katunäkymää Uudestakaupungista, Kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty

Monessa kohteessa esiteltiin talon historiaa ja vaiheita esimerkiksi alkuperäisten talonkirjojen, historiallisten valokuvien sekä remonttikuvien kautta. Esillä oli myös remonteissa säästettyjä tapettikerroksia. Asukkaat myös kertoivat auliisti talonsa vaiheista sekä remonttiprojektistaan.

Yllättävän moni koti oli remontoitu kahden tai kolmen asunnon talosta yhden perheen kodiksi. Työläs, mutta varmasti palkitseva urakka! Vanhasta ajasta muistuttivat monet sisäänkäynnit ja peilikuvamainen huonejako. Ei voinut kuin ihmetellä tuota paneutumisen ja kädentaito-osaamisen määrää! Näitä puutaloja asutaan, niissä ei vain asuta.

Uudenkaupungin Työväentalo, Kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty

Uudenkaupungin Työväentalo, Kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty

Uudenkaupungin Työväentalo, Kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty

Uudenkaupungin Työväentalo, Kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty

Kauniisti remontoidulla ja ylläpidetyllä, 110-vuotta täyttäneellä Uudenkaupungin Työväentalolla (Ylinenkatu 12) esiteltiin talon vaiheita pienen historiikin kera. Lama-aikana maaliliikkeeksi vuokratulla, Uudenkaupungin Sosiaalidemokraattien omistamalla Työväentalolla on nykyään paljon toimintaa, ja sitä voi vuokrata esimerkiksi yksityistilaisuuksiin. Nyt siellä oli kirpputori ja kahvio. Täällä on tullut aikoinaan käytyä niin tanssiharjoitusten kuin huutokauppojenkin myötä. Ja muistin oikein – sisäpihalle avautuva veranta on edelleen upea!

PikkuKylän Puoti ja Runonkulman galleria, Kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty

PikkuKylän Puoti ja Runonkulman galleria, Kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty

PikkuKylän Puoti ja Runonkulman galleria, Kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty

Uudet tuttavuudet olivat puolestaan Pikkukylän Puoti ja Runonkulman Galleria (Ylinenkatu 38 B) keskustan toisella laidalla Uudenkaupungin Vanhan Kirkon lähellä. Galleriassa on 30.9.2017 saakka Mervi Levasen Väriympyröitä-näyttely, jonka vaneripalloteokset ovat upean värikkäitä ja kekseliäitä. Kauniita kotimaisia käsitöitä myyvän puodin ja taidegallerian kanssa samassa tilassa toimii myös taidelainaamo.

Auringonkukkia Uudenkaupungin Vanhat Talot -tapahtumassa, Kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty

Tapahtumassa pääsi kurkistamaan myös rakennuksiin, joihin ei välttämättä tavallisesti tulisi mentyä tai ole edes ole pääsyä. Kävin ensimmäistä kertaa Helluntaiseurakunnan Rukoushuoneella (Ylinenkatu 11). Se on remontoitu yksityiskodista 1970-luvulla seurakunnan käyttöön kuulemma vielä hevosia apuna käyttäen. 1970-luvun ajankuva oli vielä vahvasti näkyvissä.

Vierailin myös Päiväkoti Tilkkutäkissä (Vuorikatu 13), joka on aikoinaan rakennettu yksityiskodiksi. Monet muistavat tämän keltaisen puurakennuksen osana Seikowin koulua. Päiväkodissa esiteltiin rakennuksen historiaa kivasti vanhoin valokuvin. Miten yllättävän vähän kaupunki näyttikään muuttuneen!

Lue myös Johannan kirjoitus kahden vuoden takaisesta kierroksestamme.

Uudenkaupungin Vanhat Talot -tapahtuma jälleen kahden vuoden päästä 2019. Jos et millään malta odottaa, niin voit tutustua lähemmin moneen kohteeseen Päivi Sappisen ja Tuija Talvitien Uudenkaupungin Vanhat Talot -kirjassa, joka on yksi virallisista Uusikaupunki 400 -tuotteista.

Tapahtuman järjestää Uudenkaupunkin Vanhat Talot ry. Uusikaupunki, Vakka-Suomi, merem parttal.

Nostalgiaretki Uuteenkaupunkiin

Uusikaupunki

Lauantaina nappasin siskon ja lapsen kainaloon ja suuntasin Uuteenkaupunkiin. Siellä vietettiin viikonloppuna Uudenkaupungin Vanhat Talot –tapahtumaa, jossa vierailijat pääsivät kiertämään ja kurkistelemaan paikallisten koteihin ja pihoihin sekä tutustumaan luennoilla ja esittelyillä muun muassa perinnerakentamiseen. Yksityisten asukkaiden lisäksi avoinna oli myös julkisia kohteita kuten Uudenkaupungin museon kaikki kolme kaupungissa olevaa museokohdetta. Tapahtumaa on järjestetty Uudessakaupungissa 2000-luvun puolivälistä saakka vaikkakin toisella nimellä. Uudenkaupungin lisäksi ainakin Kristiinankaupungissa, Loviisassa ja Pispalassa on saanut astua suljettujen porttien sisäpuolelle ja toisinaan myös taloihin sisälle samankaltaisissa puutalotapahtumissa.

Ugin vanhat talot -tapahtuma

Uudenkaupungin puutalo

Uusikaupunki on vanha merenrantakaupunki sopivan matkan päässä Turusta. Se on myös entinen kotikaupunkini, jonka idyllisessä puutalokeskustassa vietin lapsuuteni. Monet  avoinna olleista ja ohikuljetuista kohteista olivatkin entuudestaan tuttuja. Vaikka olen ehtinyt asua muualla jo puolet elämästäni, ovat nuo moneen kertaan kuljetut kadut ja korttelit taloineen täynnä muistoja: tästä talosta hain isosiskoni syntymäpäiväkutsuilta, tällä kadulla opettelin ajamaan polkupyörällä, tämä oli täydellinen piha piiloleikkiin, tuon talon piharakennuksessa kokoonnuimme perustamaan salaseuran, tuolla talossa taasen kävimme aina nuuttipukkeina vaikka vähän jännittikin ja tätä kautta kuljettiin kotiin vähän vanhempana discoiltojen jälkeen. Samalla huomasin, että entinen nuorisotalo, jossa monena iltana tuli oltua, onkin nyt myynnissä!

Uudenkaupungin museon leikkihuone

Uudenkaupungin vanhat talot

Näiden muistojen noustessa pintaan kiertelimme taloja rauhalliseen tahtiin, leikimme museossa niin salapoliisia kuin kauppaneitiäkin, tutustuimme pihakirppisten aarteisiin ja ihailimme asuntojen kiinnostavia yksityiskohtia, kauniita pihoja ja vanhoja tapetteja. Rennon kulkumme vuoksi aika ei millään riittänyt ja nälkä yllätti seurueemme, joten suurin osa kohteista jäi meiltä näkemättä. Kaupunkiin saapuneena turistina tämä olisi varmasti harmittanut mutta itseäni ei. Retki oli sopiva nostalgiahetki siskojen kanssa aurinkoisiin lapsuuspäiviin ennen syksyn alkua.

Uusikaupunki

Uusikaupunki

Taloissa keskityin ihailemaan tiloja ilman kameraa. Kokeakseen saman kannattaa siis suunnata itse paikan päälle. Seuraavan kerran Uudenkaupungin puutaloihin pääsee tutustumaan kahden vuoden päästä. Sitä ennen tunnelmoida voi tapahtuman kotisivuilla, jossa on kiinnostavat esittelyt monista taloista. Malttamattomat voivat tutustua tietenkin Uuteenkaupunkiin omin päin: puutalovoittoisessa keskustassa saa ajan kulumaan hyvällä ilmalla ilman taloihin astumistakin ihaillen kunnostettuja julkisivuja ja taidokkaita portteja. Sadeilmalla voi piipahtaa museoon tai vaikka kirjastoon, molemmat kun sijaitsevat vanhoissa tunnelmallisissa puutaloissa nekin.