Kiinnostaako Viron historia? Suuntautuuko seuraava lomamatkasi kenties Lounais-Viroon, Pärnuun? Jos, piipahdus Pärnun museoon voisi olla paikallaan. Siellä pääset tutustumaan kaupungin historiaan 11 000 vuoden ajalta.
Museon historia mukailee koko maan ja Pärnun kaupungin historian vaiheita. Se juontaa juurensa aina vuoteen 1896, kun arkeologian seura Pernauer Alterthumforschende Gesellschaft perustettiin vaalimaan paikallishistoriaa. Toisen maailmansodan aikana kokoelmat otettiin neuvostovallan haltuun. Vuonna 1944 silloinen museorakennus ja osa kokoelmasta tuhoutui palossa – onneksi osa kokoelmista oli piilotettu turvaan kaupungin ulkopuolelle. Vuonna 1971 valmistui uusi, neuvostoaikaa huokuva museorakennus kaupungin keskustaan osoitteeseen Aia 4. Siellä se yhä seisoo, hylätyn näköisenä ja rapistuvana.
Nykyään museo on keskustan toisella laidalla, uuden Endla-teatterin vieressä. Tämä 1800-luvun varastorakennus on remontoitu nykyaikaiseksi museoksi. Vieressä on kaksi muuta vanhaa varastorakennusta. Toisessa on enää seinät jäljellä, toisen julkisivu on sulautettu osaksi Pärnu Keskusta.
Astuessaan sisään museon aulaan vastassa on kaunis lasilattia. Sen alle on jätetty osa paikalla sijainneen Uuden Pärnun portin puista kulkusiltaa sekä kivisiä raunioita. Kiinnostavaa on, että kivien välissä maa-aineksessa sekä puuosissa on erotettavissa jonkinlaista mikrobikasvustoa. Lasilattia ei ole umpinainen, joten ilma pääsee kiertämään. Mahtaakohan rauniot säilyä näin?
Suuntaan ensiksi perusnäyttelyyn ja kuljen sähköisen kulkuportin ohitse, sillä se ei ole tällä hetkellä käytössä. Ehkä näin keväällä on vielä niin hiljaista, että sitä tarvittaisiin. Pärnun historiaa esitellään vuosisadoista ja -tuhansista toiseen. Pullissa, 5 kilometrin päässä, on ollut asutusta jo kivikaudella.
Kronologisen jatkumon katkaisee elokuvateatterimainen huone, jossa pienten videoklippien avulla pääsee tutustumaan välähdyksiin menneistä ajoista. On kiinnostavaa esimerkiksi kuulla vuosikymmenien takaisten auringonottajien ajatuksia kaupungista ja nähdä millainen yksi kaupunkia piinannut tulva on ollut.
1900-luvulle tultaessa käsitellään monia historiankirjoista tai kertomuksista tuttuja tapahtumia. Tiesitkö, että Viron itsenäisyysjulistus pidettiin Pärnussa Endla-teatterin parvekkeelta 23.2.1918? Nykyisin tällä paikalla Rüütlin aukiolla on teatterin parveketta esittävä muistomerkki.
Kuvat ja videot kylpyläajan kukoistuksesta ja riemuista saa haikailemaan vaalean hiekan ääreen. Kuulostaisiko mukavalta puinen koppi, jossa saa rauhassa nauttia kesäpäivästä ja joka viedään halutessasi pyörillä kuljettaen veden ääreen? Siitä voi sitten rauhassa ja suht katseilta suojassa pulahtaa vilvoittavaan veteen ja sitten takaisin yksityiseen uimahuoneeseen.
Aina ei elämä kuitenkaan ole pelkkää rantaelämää. Toisen maailmansodan aikaiset Siperian kyyditykset ja vastarintaliike metsäveljet ovat aiheina tuttuja. Kun olet samassa, museoon rakennetussa junanvaunussa kyyditettävien kanssa ja näet metsäveljien kirjeitä, aseita ja puhdetöitä, konkretisoituvat menneet tapahtumat aivan eri tavalla.
Erityisen koskettavaa on nähdä osa mekosta, jonka vanki on kutonut paidasta purkamastaan langasta Patarein vankilassa Tallinnassa. Myöhemmin hänet lähetettiin Siperiaan. Kävin Patarein vankilamuseossa viime vuonna.
Neuvostoaikaa esitellään suht laajasti esineistöllä, vaatteilla ja jopa palasella tyypillistä olohuonetta. Neuvostoliittoa kokematonkin pääsee hieman aistimaan millaista olisi ollut elää neuvosto-Virossa.
Lapsetkin on huomioitu. Heille on oma erillinen soppensa, jossa voi istua mukavilla tyynyillä ja katsella videoita tai värittää Pärnun rakennuksista tehtyjä värityskuvia. Tätä värityskirjaa on muuten myytävänä museokaupassa.
Vaihtuvat näyttelyt ovat museon kolmannessa kerroksessa. Metamorfoos. Liblikate õitsemisaeg -näyttelyssä (Metamorphosis. Butterflies in bloom) on esillä kauniita valokuvia perhosista. Näytillä on myös perhoskokoelmia sekä terraariossa eläviä, kasvuvaiheessa olevia perhosia. Valitettavasti kaikki tekstit ovat vain viroksi, joten kieltä ymmärtämättömänä en saa kaikkea irti näyttelystä.
Armastus-näyttely (Love) johdattaa kävijän 1500–1900 -luvun rakkausteemaisiin teoksiin. Tämä Kadriorgin taidemuseon tekemä näyttely esittelee teoksia niin virolaisilta kuin eurooppalaisilta mestareilta. Näyttelyn esillepano on kaunis persikkaisine sifonkiverhoineen ja vihreäsinisine seinäpintoineen. Teosten nimet ovat pääasiassa merkattu lattiatarroihin, joka on hauska idea. Jäin kuitenkin kaipaamaa tietoa tekijöiden kotimaista. Mahtaakohan sellaisten merkitseminen olla tapana?
Pärnun museo, Aida 3. Avoinna ympäri vuoden tiistaista sunnuntaihin. Museossa on myös kahvila ja hyvä museokauppa. Metamorphosis- ja Love-näyttelyt 31.5.2017 saakka.
Olen majoittunut Pärnussa kahdessa eri paikassa, joista suosittelen jännittävän historian omaavaa 
Arjen pilkahduksia 