Huoneellinen naisista Turun linnassa

Maaliskuussa kansainvälisenä naistenpäivänä Turun linnassa avautui näyttely Muutaman sananen naisista. Näyttely oli kiehtonut minua jo pidempään, jopa ennen avautumistaan. Sosiaalisessa mediassa näkemäni naistenlehtimäiset mainokset klikkiotsikoineen näyttelyssä esiteltävistä naisista lupailivat jotain tavallisuudesta poikkeavaa.

Näyttely tuo naiset esille aktiivisina toimijoina. Vaikka miehinen ylivalta olikin normi 1600-luvulla, on kaikilla näyttelyn naisilla oma paikkansa historiassa. Aivan kuten on ollut jokaisella muullakin, joka jää näyttelyn ulkopuolelle. Vaikka juorulehtimäinen ote naisiin ja heidän elämäänsä voidaan nähdä varsin stereotyyppisenä, tuo se minusta hienon kontrastin itse tilaan. Turun linnan jyhkeys ja ritarillinen mieheys saavat nyt väistyä vaaleanpunaisena hohtavan naiseuden tieltä.

Näyttely on kutkuttavan monipuolinen. Toisin kuin näyttelyn nimi lupaa, saa näyttelyvieras paljon enemmän kuin muutaman sanasen sisäistettäväkseen. Koska ja vaikka 1600-luvun historia ei ole ominta alaani, riittää yhteen huoneeseen sijoittuvassa näyttelyssä luettavaa ja tutkittavaa. Näyttelyn tieto pohjautuu Turun yliopiston tutkijoiden tutkimustyöhön. Esineistöä näyttelyyn on lainattu muun muassa Nordiska Museetista, Turun yliopiston kirjastosta ja Rikosmuseosta. Perinteisten esinevitriinien ja näyttelytekstien lisäksi tilassa on liikkuvaa kuvaa, äänikerrontaa sekä kosketusnäyttöruutuja. Näistä on varmasti  osaltaan kiittäminen yhteistyökumppaneina toimineita Turun Taideakatemiaa ja 1600-luvun historian harrastajien ja elävöittäjien yhdistys Gars ry:tä. Ilahduttavasti näyttelyn yhteyteen on saatu myös lapsia viihdyttävää toimintaa: lapset ja varmasti kaikki halukkaat pääsevät pukeutumaan aikakauden tyyliin ja valokuvaamaan itsensä tyylikkäissä kehyksissä.

Näyttely rakentaa kiinnostavan kuvan 1600-luvusta, sen ajan Turusta, tavoista, arjesta ja tietenkin naisista. Hauskana yksityiskohtana varsinkin kosketusnäyttöruutujen sisältö ihastutti: harvoin minulla on mahdollisuus saada pukeutumis- ja johtamisvinkkejä suoraan 1600-luvulta. Kuten odotinkin, näyttely tarjoaa uudenlaisen lähestymistavan historiaan, joka on samalla hauska ja raikas. Historian naisten elämään on tämän näyttelyn avulla helppo samaistua kun heidät on tuotu osaksi omaa maailmaamme.

Muutama sananen naisista -näyttelyyn pääsee tutustumaan osana Turun linna -kierrosta, mutta pelkästä näyttelyvierailusta kiinnostuneet on otettu myös huomioon. Näyttelyyn on mahdollista päästä oikotietä suoraan ala-aulasta. Kotiinviemisiksi voi museokauppa Fataburista hakea lukemiseksi tutkija Veli Pekka Toropaisen 39 tarinaa 1600-luvun turkulaisnaisista, joka johdattaa lukijansa vielä syvemmälle naisten elämään.

Muutama sananen naisista -näyttely on esillä Turun linnassa 8.3.2020 saakka.

Meganin tarina – tarina kiusaamisesta ja yhteisön merkityksestä

Megan Meier (Ainu Lindén) ja Bea Johnsson (Ronja-Eerika Kantonen). Kuva: Joonatan Järvinen

*Yhteistyössä Kaarinan nuorisoteatterin kanssa

Kaarinan nuorisoteatterissa esitetään tällä hetkellä tärkeää ja ajankohtaista näytelmää. Tuomas Timosen käsikirjoittama näytelmä Meganin tarina on tarina kiusaamisesta ja internetin armottomuudesta. Vaikka suuntasimme Susannan kanssa katsomaan sitä kauniina kevätiltana, oli varmasti molempien tunnelma kotiinlähdön aikaan muuta kuin keväisen kevyt. Kuten näytelmän ohjaaja Anna Hellstén kirjoitti käsiohjelmassa ”Meganin tarina on hirveä, se järkyttää kamaluudellaan. Tarina on tosi.” Todellisuus ei valitettavasti ole aina kaunista eikä pääty aina hyvin.

Meganin tarina on nuorten näytelmä nettikiusaamisesta ja sen seurauksista nuorilta nuorille. Mutta soisin jokaisen vanhemman näkevän sen myös. Kahden lapsen äitinä näytelmä tuli iholle. Juuri edellisenä viikonloppuna olin ystävieni kanssa pitkään keskustellut yhtälöstä lapset, internet ja kännykät. Nuorisoteatterin näytelmä ei varsinaisesti helpottanut keskustelujen jälkeisiä tuntoja, mutta syvensi ymmärrystä omasta vastuustani vanhempana. Ja vaikka välillä siltä tuntuukin, ei niistä omista nuoruusvuosistanikaan ihan niin kauaan aikaa ole, ettenkö muistaisi miten helposti lausuttu väärä kommentti sai aikaan tunnemyrskyn ja epätoivon teinin mielessä.

Näytelmän pelkistetty lavastus antaa tarinalle sen aseman. Mitään ylimääräistä ei ole esillä vaan tässä näytelmässä keskitytään kerrontaan. Kerronta on se, jolla on merkitystä. Jokainen huudettu repliikki antaa epätoivolle äänen. Näytelmän pakollinen huipennus juuri ennen väliaikaa pysähdyttää. Pullantuoksuisessa kahviossa tuntuu kummalliselta miettiä, eikö kiusaamista todellakaan pystytty ratkaisemaan muulla tavoin. Kuinka monta muuta nuorta tai aikuista päättää päättää kärsimyksensä itse vain muiden välinpitämättömyyden takia?

Vaikka näytelmä käsittelee raskasta aihetta, on sen lopullinen sanoma lämmin: välitä ja huomioi. Kuuntele, ymmärrä ja ota vastuu. Kenenkään ei pidä jäädä yksin.

Meganin tarina Kaarinan nuorisoteatterissa 18.5.2019 saakka.

Kulttuuririentoja ystävänpäivälle

Sosiaalisen median kanavissa näkyy päivä päivältä enemmän vaaleanpunaista ja mainoksissa vilahtelee niin suklaarasiat kuin timanttisormukset. Ilman vilkaisua kalenteriinkin sen ymmärtää: ystävänpäivä hattarakuorrutteineen on vääjäämättömästi edessä. Jos päivää haluaa viettää ilman materiaalisia hankintoja mutta päivän ajatuksen huomioiden, on siihen hyvät mahdollisuudet Turun alueella. Nimittäin ystävänpäivänä on luvassa kulttuuririentoja, joihin voi tutustua niin yksin, rakkaan kainalossa tai teeman mukaisesti sen hyvän ystävän kanssa.

• Luostarinmäen käsityöläismuseossa pääsee tutustumaan entisajan riiaustapoihin oppaan johdolla tai museoalueeseen omatoimisesti kiertäen. Käsityöläismuseo on avoinna 14.2.2019 klo 16–19, ilmainen opastus on klo 17. Tapahtuman tarkemmat tiedot löydät museon Facebook-tapahtumasta tästä linkistä.
• Turun ylioppilasteatterilla voi ystävänpäivänä pikatreffeillä ja kuunnella ne kaikkien ihanimmat, kamalimmat ja muistoja nostattavimmat rakkauslaulut. Särkyneiden sydänten lauluilta alkaa klo 19 ja liput tapahtumaan kannattaa ostaa jo ennakkoon. Ennen illan konserttia, kello 18.15 kiinnostuneet voivat löytää kumppanin itselleen speed dating -tapahtumassa. Lisätietoa saat täältä.
• Aboa Vetus & Ars Novassa museokäynnin yhteydessä pääsee nauttimaan kulttuurirajat ylittävästä ystävyydestä askartelemalla ystävänpäiväkortteja,  istahtamalla kuuntelemaan illan musiikkiesityksiä tai osallistumalla selkokielisille opastuksille. Ohjelmaa on luvassa kello 14–17. AVAN-ystävänpäivätapahtumasta saat lisätietoa tästä.
• Turun Taideakatemian Köysiteatterissa esitetään Kaisa Saarakkalan ohjaama ja käsikirjoittama Välitila – eli ajatuksia hetkestä nimeltä sinkkuus kello 20. Luvassa näyttää olevan kiinnostavia päiväkirjatarinoita sinkkuudesta, tänne uskaltaa varmasti suunnata myös yksin. Esityksen Facebook-tapahtuman löydät täältä.
• Sibeliusmuseoon pääsee ystävän kanssa yhden pääsylipun hinnalla ja kaupan päälle pääsee sielläkin nauttimaan live-musiikista kello 15. Tutustu museon ystävänpäivätapahtumaan tästä linkistä.
• Lisää musiikkihetkiä elämäänsä kaipaaville Turun pääkirjaston Musasto LIVEssä esiintyy Puiset heilat -duo kello 18. Tapahtumaan tästä klik. Ja jos Puisten heilojen kello kuuden konsertti kirjastossa oli liian aikainen, soittaa yhtye illemmalla myös Bar Ö:ssä vastapäätä kirjastoa.
• Bar Ö:ssä pääsee myös tanssimaan hitaita samana iltana Olohuone 306,4 km² -kaupunkitaidetapahtuman Slow Dance Discossa kello 22 alkaen.
• Teinirakkaus-taidenäyttely on mitä parhain paikka muistella omiakin nuoruushetkiään ja -rakkauksiaan. Anneli Tuomisen ja Päivi Salmisen akryylimaalausnäyttely on esillä Kaarinan Kaarina-talossa koko helmikuun ajan.
• Taidekierroksen jälkeen voi istahtaa Kaarina-talolle vielä ilmaisen musiikkinautinnon äärelle kuuntelemaan Musiikkiopisto Arkipelagin oppilaskonserttia kello 19. Tapahtuma löytyy täältä.
• Eikä pidä antaa ystävyyden rajoittua yhteen päivään vaan uusia voi hankkia vaikka heti perjantaina 15.2., kun Kirjakahvilassa järjestetään uusien ilta kaikille toiminnasta kiinnostuneille kello 19 alkaen.

Ihanaa ja kulttuurintäyteistä ystävänpäivää kaikille!

Casa Haartman – Välimeren helmi keskellä Naantalia

Naantalin vanhassa kaupungissa sijaitseva taiteilijakoti Casa Haartman on kuin virkistävä tuulahdus Välimereltä. Talo on taiteilija Axel Haartmanin ja hänen puolisonsa Hedvigin koti, jota nykyisin vaalii Åbo Akademin säätiö. Aikaisemmin talo on ollut avoinna vain ryhmille, mutta tänä vuonna ovet aukenivat myös yksittäisille museovieraille kesäksi. Ja mikä parasta, Casa Haartman on auki nyt myös joulukuun viikonloppuina.

Vieraillessani elokuussa Casa Haartmanissa, astuminen rakennukseen siirsi minut Naantalin sateiselta kadulta toiseen maailmaan. Jo eteinen kertoi, että en ole missään tavanomaisessa rakennuksessa. Yksityiskohtia ja taidokkaita pintoja riitti ihasteltavaksi joka suunnalla. Talossa pääsee kulkemaan vain oppaan johdolla ja ne muutamat minuutit, jotka kierroksen alkamista odottelin, kulkivat verkkaisesti. Niin malttamattomana odotin, mitä seuraavissa huoneissa eteeni tulisi kun jo eteinen oli elämys.

Casa Haartmanin on suunnitellut turkulainen arkkitehti Erik Bryggman, jonka monia taidonnäytteitä pääsee Turussa ihailemaan. Bryggmannin kädenjälki on selvä talon ulkomuodossa, mutta katoaa sisätiloissa. Axel Haartman halusi sisätilojen näyttävän omanlaisiltaan ja hän onnistui siinä täydellisesti. Simppeli ulkokuori kätkee sisäänsä suuren korurasian, jonka monipuolisuutta en pystynyt yhdellä käyntikerralla sisäistämään.

Axel Haartman (1877-1969) oli taidemaalari ja kulttuurivaikuttaja, jonka värikkäiden taulujen maailman toistuu myös hänen kodissaan. Kun Haartman nimitettiin Turun taidemuseon intendentiksi vuonna 1923, rakennutti hän talonsa Naantaliin. Haartmanin pariskunta asui talossa neljänkymmenen vuoden ajan ja miltei saman ajan Haartman työskenteli Turun taidemuseossa. Casa Haartman onkin täynnä taidetta, niin Haartmanilta itseltään kuin hänen ystäviltään, jotka lukeutuvat edelleen Suomen taiteen kermaan. Victor Westerholmin ja Helene Schjerfbeckin töitä ihaillessani tulee mieleen toinen Åbo Akademin säätiön museo: Ett Hem, johon rakastuin viime jouluna. Mutta näillä kahdella rakennuksella on muutakin yhteistä kuin taidetta rakastavat seinät ja yhteinen omistaja. Mitä, se selviää viimeistään opaskierroksella.

Casa Haartmanissa huone toisensa jälkeen vie mukanaan. Samalla kun opas johdattaa Haartmanien elämään ja tarinaan, kierrämme huoneesta toiseen aivan liian pikaisesti. Alle tunnin mittainen opaskierros ei millään tyydytä uteliaisuuttani perehtyä jokaiseen nurkkaukseen ja yksityiskohtaan. Haluaisin seisahtua pidemmäksi aikaa vain ihastelemaan elokuun valoa, joka tulvii ruokasalin ikkunoista sisälle. Pysähtyä aistimaan tarkemmin Haartmanien luomaa kodinomaista ja samalla niin boheemia tunnelmaa, joka ei ole kadonnut mihinkään, vaikka asukkaat ovat kuolleet. Voin miltei nähdä, miten ruokasali on ennen täyttynyt juhlivista seurueista ja palvelija pyyhältänyt paikalle kuultuaan ruokapöydän alle sijoitetun kutsunapin äänen.

Eniten rakastuin talon yläkertaan. Sen kaartuvat katot, Axel Haartmanin työhuone kevään vihreine seinineen, kodin sydämenä toimiva kirjasto, sekä makuuhuoneen siniset ovet ovat ihastuttavia. Haluaisin levähtää tuon hieman sotkuisen kirjahyllyn viereen lukemaan ja istahtaa Haartmanin työpöydän ääreen ihailemaan ikkunasta aukeavaa vehreää puutarhaa. Talon olematon minimalistisuus on se, mikä valloittaa. Casa Haartmanissa näkyvät elämisen jäljet ja muistot. Väreissä, esineissä ja koristeluissa ei ole säästelty, mutta silti sisustus ei ole raskas tai sekainen. Ensimmäisellä opastuksella käytyäni olen samaa mieltä kuin Haartmanit itse, talo on heidän suurin taideteoksensa. Ensimmäisellä, koska tänne minun pitää palata uudelleen.

Casa Haartman sijaitsee aivan Naantalin vanhassa kaupungissa, osoitteessa Luostarinkatu 3. Talo on avoinna sopimuksen mukaan. Nyt joulukuussa 2018 se on auki kolmena peräkkäisenä viikonloppuna 1.-2.12., 8.-9.12. ja 15.-16.12. klo 11-15. Museossa pääsee kulkemaan vaan oppaan johdolla ja opaskierrokset alkavat tasatunnein.

Juuri nyt on Turun taidemuseossa upea mahdollisuus päästä tutustumaan Axel Haartmanin taiteeseen laajemminkin: esillä on 20.1.2019 saakka 1900-luvun alun värejä ja modernismia henkivä Axel Haartmanin, Santeri Salokiven ja  Ali Musterhjelmin yhteisnäyttely.