Syysloman 2022 menovinkit Turun seudulle

Vihdoin on koittanut odotettu syysloma. Varsinais-Suomessa asuvat ja sinne matkaavat pohtivat mitä tekemistä on syyslomalla Turun seudulla? Mitä tekisi, minne menisi? Mistä syysloman menovinkit? Nappaa sopivimmat niin koko perheelle kuin aikuiseen makuun! Moni tapahtuma jatkuu myös viikon 42 ja 43 jälkeen.

Syyslomapuuhaa museoissa

• Aboa Vetus & Ars Nova tarjoaa kivaa tekemistä syyslomalle ajalla 18.-21.10.2022. Erityisohjelmaan kuuluu arkeologin työhön tutustumista sekä lasten omia taideopastuskierroksia.  Alakerran keskiaikaisten kivitalojen rauniot ovat myös jännä käyntikohde. Yläkerrassa voi omaan tahtiin tutustua Abstrakti-kuvataidenättelyyn. Pääsymaksu.
• Merikeskus Forum Marinumissa pääsee valtameriä kyntäneen laivan kannelle. Museoalus, fregatti Suomen Joutsen on jälleen avoinna syyslomalla 18.–23.10.2022. Laivaan tutustumisen lisäksi välikannella pääsee rakentamaan legoilla tai tarttumaan siveltimeen. Ehkä maalaat oman kapteenin taulun? Myös museorakennukset sekä Boren näyttely ovat avoinna. Lisää syysloman ohjelmasta. Pääsymaksu.
• Kuralan Kylämäessä kannattaa vierailla ympäri vuoden. Kuralan Kylämäen syyslomapäiviä vietetään 18.–20. lokakuuta 2022. Luvassa on mm. tiistaina 18.10.2022 kuvataidetyöpaja sekä pitkin viikkoa omatoimista leikkiä vanhan ajan koululuokassa ja leikkipuodissa.
• Turun taidemuseossa syyslomalaiset pääsevät inspiroitumaan Greta Hällfors-Sipilän ja Sulho Sipilän näyttelystä ia syventymään vesiväritekniikan pariin Vesivärilaboratoriossa. Vesivärilaboratorio on museon on aulassa 18.-23.10.2022 kello 11–15. Sunnuntaina 23.10.2022 on myös maksuttomat, koko perheelle sopivat yleisöopastukset kello 13 ja 14. Pääsymaksu yli 16-vuotiaille.
• Kuka ei tahtoisi vierailla lomallaan ihkaoikeassa linnassa? Turun linnassa vietetään syyslomaa vielä 18.–30. lokakuuta 2022. Luvassa on mm. avoin syyslomatyöpaja, pikkuritarikierroksia sekä koululaisille suunnattu Historian kauheuksia kouluikäisille K11 -kierros. Kurkkaa koko ohjelma ja tarkemmat tiedot täältä. Pääsy- ja opastusmaksu.
• Mikäli ei pääse paikan päälle, tarjoaa Digimuseo hauskan tavan tutustua moneen eri kohteeseen. Turun seudulta mukana ovat esimerkiksi Apteekkimuseo ja Qwenselin talo, Ett Hem -museo, Luostarinmäki, Suomen maatalousmuseo Sarka, WAM ja Vartiovuoren tähtitorni. Lisäksi Luostarinmäen kotisivuilla pääsee kuuntelemaan erilaisia ääniopastuksia.

Muut lomapuuhat koko perheelle

• Moni taitaa olla jo kuullut Salon Halikossa käynnissä olevista Kurpitsaviikoista. Rannikon puutarhan pelloilla oleva, kaiverrettujen kurpitsoiden näyttely on 23. lokakuuta 2022 saakka. Kotiinviemisiksi voi ostaa oman kurpitsan. Viikonloppu-iltaisin kurpitsapuistoon pääsee kurpitsabussilla Halikon Prismalta.
• Seikkailupuisto muuntautuu Kujeilevan Kummituksen nukketeatterin näyttämöksi, kun Nukketeatterin Kummitus -syyslomaseikkailussa 19.–21.10.2022 tempaudutaan nukkuteatterin ja kummituksien maailmaan. Viikon aikana Taidepajoissa askarrellaan kummituksia oikein urakalla (ennakkoilmoittautuminen ja pajamaksu). Leikkipuistoalueella pääsee harjoittelemaan kummittelua ja kulkemaan kummituskäytävän läpi. Sunnuntaina 16.10.2022 ja 23.10.2022 Timantti-teatteriin voi istahtaa katsomaan mysteerinäytelmää tai merellistä teatteriseikkailua (erilliset liput).
• Turun kaupunginkirjastoissa vietetään monella tapaa syyslomaa 23.10.2022 saakka. Pääkirjaston Saaga-osastolla ollaan merellisissä tunnelmissa. Viikon aikana on luvassa mm. sanataidetyöpaja tiistaina 18.10.2022, merellinen omatoimisuunnistus sekä värityskuvia. Muutamassa lähikirjastossakin on erikoisohjelmaa. Lue lisää.
• Syyslomalla seikkailemaan viidakkoon? Tämä onnistuu Turun Nuoressa Teatterissa myös syyslomaviikolla suurproduktio Viidakkokirjan matkassa. Rudyard Kiplingin kirjoihin perustuvan esityksen on ohjannut Juha Antikainen, ja sitä suositellaan yli 6-vuotiaille. Esitykset 8.12.2022 saakka.
• Tuorlan Planetaariossa Kaarinan Piikkiössä on avattu Avaruuspuisto Väisälä. Syyslomaviikolla 22. lokakuuta 2022 saakka on luvassa on mm. avaruudellisia elokuvanäytöksiä, observatoriokierroksia sekä aurinkokuntaopastuksia. Kurkkaa lisä- ja lipputiedot.
• Turun yliopiston kasvitieteellisessä puutarhassa Ruissalossa on erityistä syyslomaohjelmaa koko viikon 17.–21.10.2022. Pienempien makuun saattavat olla kasvihuoneissa pidettävät satukierrokset, kun koululaisia voisi kiinnostaa erilaiset tiedepajat. Lisäksi kasvihuoneissa on omatoiminen seikkailu lapsille, ja ulkopuutarha on avoinna. Pääsy- ja tiedepajamaksu, tiedepajoihin kannattaa ilmoittua etukäteen.
• Nuorten taide- ja toimintalo Vimmassa saa muovailla savea, värjätä ja tuunata, huovuttaa ja testata kankaanpainoa syysloman avoimissa taidepajoissa 18.–20. lokakuuta 2022. 13-28 -vuotiaille suunnattuihin taidepajoihin on ennakkoilmoittautuminen sekä käynti- ja materiaalimaksu. Syysloman Präkäämö tarjoaa kädentaitoja ja tekemistä maksutta 10–18 -vuotiaille perjantaihin 21.10.2022 saakka.

Taiteen äärelle

• Kaarina-talossa on esillä Paraisten Taideyhdistys Picturan vuosinäyttely. Mm. akvarelleja ja öljyväritöitä käsittävä näyttely on avoinna 29. lokakuuta 2022 saakka.
• Raision museo Harkossa nähdään Ovista ja ikkunoista -näyttely, jossa on esillä Eero Rantasen Säätiön, Eero Rantasen Taidekokoelmien Ystävät Ry:n sekä Raision kaupungin kokoelmien teoksia. Näyttely on esillä 29. joulukuuta 2022 saakka.
• Turun taidemuseossa on Greta Hällfors-Sipilän ja Sulho Sipilän yhteisnäyttely. Se esittelee taiteilijapariskunnan taidetta 1910-luvulta 1940-luvulle saakka. Osa paperipohjaisista teoksista vaihdetaan näyttelyn aikana, joten vieraile vaikka toisenkin kerran! Näyttely on esillä 15. tammikuuta 2023 saakka. Samalla reissulla kannattaa nähdä yläkerran Studion Umppa Niinivaaran rakukeramiikkanäyttely Anemoniamania ja Pimiön Marjolijn Dijkmanin videoteos Depth of Discharge (molemmat 13. marraskuuta 2022 saakka). Pääsymaksu.
• Oletko ennen käynyt taidenäyttelyssä kirkossa? Nyt siihen on mahdollisuus, kun Turun tuomiokirkon Pyhän Johanneksen kappelissa on esillä Paavo Halosen näyttely Paino, Iho, Taivas (edit Turku) 6. marraskuuta 2022 saakka.
• Lähde kävelylle Vartiovuoren puistoon ja koe syyslomaviikon ruska. Tähtitornin vieressä, vanhassa vesisäiliössä voi tutustua samalla Enemmän kuin silmäni näkevät -taidenäyttelyyn, johon on koottu nykytaidetta Roger Bloomin lahjoituskokoelmasta. Näyttely on avoinna torstaista sunnuntaihin 30. lokakuuta 2022 saakka. Luvassa myös kuraattorin opastuskierros 22.10.2022 (suomeksi ja ruotsiksi, ennakkoilmoittautumiset) sekä pikaopastuksia.

Teatteriin

• Yksi lensi yli käenpesän Teatteri Akselin syysproduktiossa. Oregonilaiseen mielisairaalaan sijoittuvan näytelmän on ohjannut Kaino Takarautio, ja esityksiä on lauantaihin 22. lokakuuta 2022 saakka.
• Teatteri Mundon vierailuesityksenä nähdään 3Kymppinen-monologi 20. lokakuuta 2022 saakka. Yli 12-vuotiaille suositeltu autofiktiivinen monologiesitys on työryhmä Kaisa Kauppisen ja Aino Suvannon, ja sitä esitetään Taiteen talolla.
•  Extra-neitsyt evankeliumi tuo Tehdas Teatterin Vinttinäyttämön lavalle Israelin ja Palestiinan välisen konfliktin poliittisena esineteatteriesityksenä. Ishmael Falken käsikirjoittama ja esittämä teos ”Palestiinan ensimmäisestä ja viimeisestä seksilelukaupasta” on Tehdas Teatterin ja Grus Grus Teatterin yhteistuotanto. Se on suunnattu yli 18-vuotiaille. Esityksiä 17. joulukuuta 2022 saakka.
• Turun ylioppilasteatteri on saapunut Taiteen talolle, ja niin on myös naparetkeilystä kertova Kuin kotkat jäällä -näytelmä. Mitä tapahtui ruotsalaiselle retkikunnalle, kun he lähtivät ylittämään pohjoisnapajäätikköä vetypallolla? Sen voi nähdä 29. lokakuuta 2022 saakka Olavi Ermalan käsikirjoittamana ja Helka Ermalan ohjaamana esityksenä.
• Sopisiko syyslomaviikkoon annos kauhuromantiikkaa ryyditettynä musiikilla? Åbo Svenska Teaterissa nähdään tulkinta Bram Stokerin Dracula-klassikosta. Susanna Airaksisen ohjaama Dracula nähdään ÅST:ssa musiikkiteatteriversiona, ja musiikki on Kari Mäkirannan kynästä. Esitys on tekstitetty suomeksi ja ruotsiksi. Näytöksiä on kevätkaudelle 2023 saakka. Suositusikäraja 12+.

Mukavia syyspäiviä!

Niin kauas kuin pääsee: vierailu karun kauniissa Utössä

Utö, Parainen. Suomen eteläisin asuttu saari. M/S Baldur rantautuu entiselle Puolustusvoimien laiturille. Sitä on vastassa kourallinen ihmisiä: osa kyytiin hyppääviä, osa noutamassa rahtia tai kylään tulleita vieraitaan. Hiekkatien laidassa on rivi puisia vetokärryjä, joissa lukee kenelle ne kuuluvat. On heinäkuinen maanantai.

”Minun armeija-aikanani yhteysalus otti kiinni kylän laituriin, eikä tähän”, mainitsee matkassa mukana oleva puolisoni. Astuessamme kaukana ulkosaaristossa olevan saaren maaperälle, entiselle sotilasalueelle, palvelusajan muistot alkavat kiertyä auki kuin kerälle aseteltu köysi.

Takana on noin viisituntinen, maksuton yhteysalusmatka Nauvon Pärnäisistä kolmen saaren kautta tänne Utöhon. Suuntaamme majapaikkaamme, Utö Havshotelin päärakennukseen Kasarmiin. Vastaanoton, ravintolan ja osan huoneista käsittävällä rakennuksella on sotilaallinen historia: se on toiminut vuosikymmeniä armeijan käytössä. Puolustusvoimien poistuttua saarelta vuonna 2005 tämä ja pari muuta on muutettu hotelli–ravintolaksi. Muutama kohta saaresta on yhä sotilasaluetta, minne on pääsy kielletty.

Armeijan aika on yhä läsnä Kasarmissa, tuossa betoniarkkitehtuurin malliesimerkissä, mm. huonejaossa, pintamateriaaleissa ja ovenpielien nimikylteissä. Muistoja nousee esiin: saan kuulla, että vastaanottotiskin paikalla oli ennen sotilaskodin kahvio. Sen vieressä ravintolasalissa tarjoillaan nykyään apetta matkailijoille sen kummemmin arvoon katsomatta. Ennen tila oli jaettu varusmiesten ja kantahenkilökunnan puoliin.

Varaamani huone on käytävällä, jossa on ollut varusmiesten tuvat. Ne on nyt jaettu moderneiksi hotellihuoneiksi. Tällä käytävällä on tehty tuhansia kertoja miehistön iltalaskenta, jonka jälkeen yöpäivystäjä on mennyt pitämään vahtia nykyään liinavaatevarastona toimivaan tilaan. Enää sen katonrajassa ei ole televisiota, jota katsella yön pitkinä tunteina.

Astun uteliaana hotellihuoneeseen sisään, ja näkymä on tavanomaisen hotellihuonemainen. Sävyiksi on valittu kirjo sinistä, mustaa, harmaata ja valkoista. Ikkunasta näkyy korkealle kohoava linkkitorni, kallio sekä pala sinitaivasta.

Aurinko paistaa korkealta taivaalta. Saaren sanotaankin olevan kesäisin Suomen aurinkoisin paikka. Horisontti näkyy melkein joka suuntaan. Miten kaunista!

Olen etukäteen ajatellut Utön karuksi kalliosaareksi. Saankin yllättyä sen kasvillisuuden määrästä. On puita, pensaita, kukkia ja hyötykasveja sekä kanervaa, sammalta, heinää ja nurmikkoa – niiltä osin, mitä kuiva kesä ei ole näännyttänyt. Kallioilla kasvaa myös merikaalta. Erikoisempiakin kasveja täällä voisi nähdä: laivojen paarlastin eli painolastin mukana on livahtanut tuliaisia maailmalta.

Havaitsen kallionnyppylöiden lomassa myös pieniä rakennelmia. Ne ovat armeijan louhimia bunkkereita, joista osa on tehty sotien jälkeen. Mukulakivetty kylätie puolestaan on valmistunut Venäjän vallan aikaan. Tuntuu ihmeelliseltä kävellä mukulakiveyksellä ja miettiä sitä rakentaneita ihmisiä. Eri aikakaudet kerrostuvat.

Saaren keskus on kylä, jossa on muutamia laitureita veneineen, erilaisia rakennuksia, ympäri vuoden avoinna oleva Utö Handel -kauppa sekä vierasvenesatama. Huomaan yhden ranta-aitan ovenpielessä mainoksen tuoreiden sämpylöiden ja saaristoleivän itsepalvelumyynnistä. Varaan seuraavalle aamulle aikaa hakea paluumatkaeväät juuri täältä.

Portaiden päässä, punaisessa vanhassa puutalossa on kahvio-matkamuistomyymälä. Sitä pitää Hannas Horisont, jolta voi myös varata mm. majoitusta tai opastuksia saarelle. Ja opastuksellehan on päästävä!

Paikallisoppaamme Hanna Kovanen kertoo opastuksella jyhkeän puna-valkoisen kivimajakan juurella saaresta, sen historiasta ja hieman tulevaisuudesta. Tiesitkö, että saarella on koulu?

Majakan vieressä on luotsiasema. Aivan kuin tilauksesta Utön merialueelle saapuu laiva, jota kohti lähtee luotsivene. Näille tuulisille vesille on haaksirikkoutunut monta laivaa. Monta kertaa utölaiset ovat koonneet voimansa ja olleet auttamassa erilaisissa havereissa voimiaan säästämättä. Meri antaa, meri ottaa.

Joillekin Utö-vierailun kohokohta on nähdä jokin harvinainen lintu tai kasvi. Minulle se on vierailla opastuskierroksella Suomen vanhimmassa yhä käytössä olevassa majakassa. Portaita en laske, mutta niitä riittää.

Perillä kolmannessa kerroksessa ei odota vanha majakanvartija, vaan pieni majakkakirkko. Sen penkillä istuessani pohdin niitä lukuisia sukupolvia, jotka ovat saarella eläneet ja työskennelleet. Ulkosaaristossa, kaukana kaikesta.

Porvoon parhaat palat

Kauniita vanhoja puutaloja, taidetta, kulttuuria ja herkullisia makuja. Itä-Uudellamaalla sijaitsevassa Porvoossa saa nauttia historiallisen vanhan kaupungin tunnelmasta Porvoon mitalla. Vanhan Porvoon mukulakivikadut ja Porvoonjoen punamullatut rantamakasiinit on ikuistettu useisiin kuviin ja muistoihin.

Kaupunki on vain noin tunnin matkan päässä Helsingistä, ja hyvien bussiyhteyksien lisäksi kesäkauden matkailija voi saapua kaupunkiin niin meri- kuin rautateitse. Testaisiko miltä tuntuu matkustaa yli satavuotiaalla m/s J. L. Runeberg -laivalla Helsingistä? Vai kiehtooko istahtaa ennemmin vielä pari kertaa elo- ja syyskuussa 2022 pääkaupungista kulkevaan lättähattu-museojunaan? Eipä se Porvoo suven ulkopuolellakaan karkaa mihinkään – ja silloin välttänee suurimmat ruuhkat. Lue ja ota muistiin parhaat palat kaupunkiin:

Taidetehdas

Kymmenen vuotta vuonna 2022 täyttävä Taidetehdas on ainutlaatuinen miljöö. Paikalla sijainneissa tehtaissa tehtiin aikoinaan mm. vaneria, hevosenkenkiä ja työkoneita. Nykyään Taidetehtaan alueella on kokous-, näyttely- ja tapahtumatiloja, taiteilijaresidenssi, elokuvateatteri, ravintoloita, tanssikoulu sekä kauppoja.

Toisessa kerroksessa olevassa Porvoon Taidehallissa on esillä nykytaidetta vaihtuvin näyttelyin. Pekka ja Teija Isorättyän Elämän jano -näyttelyssä voi nähdä myös Turussa WAM Turun kaupungin taidemuseossa keväällä 2022 esillä olleet Robohemians-robottibaarin ja Vikasietometsän. Aulan näyttelytilassa puolestaan on Sanna Vakkilaisen näyttely Bliss värikkäine, abstrakteine öljyvärimaalauksineen. Tästä uudesta kyvystä kuulemme vielä! Molemmat näyttelyt ovat esillä 28. elokuuta 2022 saakka.

Samalla vierailulla kannattaa kurkata myös Yrjö A. Jäntin taidekokoelma, jossa on esillä 1950–1980-luvun teoksia. Katso myös Porvoon Taidehallin museokaupan hyvä valikoima!

Länsirannan taidereitti

Porvoon Taidetehtaalta alkava ja sinne päättyvä julkiseen taiteeseen tutustuttava Länsirannan taidereitti tuo nykytaiteen kivalla tavalla osaksi kaupunkivierailua. Kierrä vaikka koko reitti!

Taidetehtaalla vieraileva ei voi olla huomaamatta sisäpihan komeaa Anssi Pulkkisen ja Taneli Rautiaisen Asetelma-teosta (2013), bussipysäkillä olevaa Corinna Helenelundin sinisävyistä teosta Kohta (2018) tai vastapäisen kerrostalon julkisivuun toteutettua Petri Hytösen Värijuhlat-teosta (2021). Lisää diskopalloja kaupunkitilaan, kiitos!

Runebergien kotimuseo

Taiteen ääreltä on hyvä jatkaa matkaa Aleksanterinkadun siltaa pitkin Porvoonjoen yli. Aleksanterinkadun kevyen liikenteen väylä on päällystetty mukulakivin, mikä sopii arvokkaaseen kulttuuriympäristöön. Kahden kadun, Aleksanterinkadun ja Runeberginkadun, kulmassa keltainen puutalo puutarhoineen on kirjailija Fredrika Runebergin ja hänen puolisonsa, runoilija J. L. Runebergin kotimuseo.

1860-luvun kirjailijakodin tunnelma lukuisine viherkasveineen, tyylihuonekaluineen ja kesäisin auki olevine Fredrikan puutarhoineen on ihana. Lapset ja lapsenmieliset on huomioitu pihalla ja museon viimeisessä huoneessa olevin pelein ja leikkivälinein. Samalla lipulla pääsee vierailemaan myös kesäaikaan avoinna olevassa, parin puutalon päässä olevassa Walter Runebergin veistoskokoelmassa (avoinna tänä vuonna 28.8.2022 saakka). Lisää J. L. Runebergin koti -museosta voit lukea muutaman vuoden takaa tästä tekstistä.

Porvoon museo

Porvoon keskustassa ei ole pitkä matka mihinkään. Vain muutama kortteli, niin kirjailijakodilta on kävellyt Porvoon Raatihuoneentorille. Siellä on kahteen eri rakennukseen jaettu Porvoon museo. Holmin talosta voi ostaa pääsyliput sekä museokaupan tuotteet. Yläkerrassa on esillä 1700-luvun varakkaan kauppiaan koti. Sisäpihallekin pääsee kesäisin kurkistamaan.

Vanhassa raatihuoneessa taas on monta eri näyttelyä, mm. elämästä itäisellä Uudellamaalla viimeisimmästä jääkaudesta keskiaikaan sekä 1800-luvun Porvoossa. Taideteollisuuden ystäviä ilahduttanee porvoolaisen Saara Hopea-Untrachtin sekä paikallisen huonekalu- ja keramiikkatehdas AB Iriksen tuotantoa esittelevät näyttelyt. Kunpa näitä aarteita löytäisi kotiinkin paikallisista antiikkikaupoista! Jos rakennuksessa vieraillessasi huomaat, että lattia tuntuu vähän kaltevalta, niin ei ihme – tämä Suomen vanhin raatihuone on ollut vinossa jo vuosisatoja.

Marraskuun 6. päivään 2022 saakka Vanhassa raatihuoneessa on esillä myös Helga Sonck-Majewskin Luonnon kudelma -taidenäyttely. Sonck-Majewski tuli kaupungissa tunnetuksi värikkäästä persoonastaan ja taiteestaan.

Vanhan Porvoon maut

Kulttuurin jälkeen on ihana istahtaa hetkeksi johonkin kivaan kahvilaan tai ravintolaan. Ja niitä riittää! Kaupungin historiallinen keskusta eli Vanha Porvoo houkuttelee vain muutaman korttelin matkalle kasapäin muitakin matkaajia, mutta ilmiselvimpien puutalokorttelien ulkopuolellakin riittää nähtävää, maisteltavaa ja ostettavaa. Testaa vaikkapa espanjalaistyylisen ravintola El Pation tapaksia idyllisessä puutalopihapiirissä tai Tee- ja kahvihuone Helmin tarjonta. Helmissä tarjoillaan Runebergin torttuja vuoden ympäri, Runebergien kotikaupungissa kun ollaan.

Jälkiruoaksi kannattaa nauttia Vanhan Porvoon jäätelötehtaan artesaanijäätelöä. Söpöin jäätelökoju, vaaleanpuna-valkoinen lippakioski löytyy Fredrika Runebergin puistosta. Kioskikauden ulkopuolella jädet maistuvat Porvoon tuomiokirkon lähellä Vanhan Porvoon Glassikko -jäätelökahvilassa. Sorbettien ystäviä suosittelen maistamaan passionhedelmä- ja ananassorbetteja. Taivaallisia!

Valloittava Vihervaaran Anna Sauvon Kesäteatterissa

Kuvassa Diana (Sanni Laisila), Anna (Aada Sevón), kuva: Jussi Kirjonen.

Sauvon Kesäteatterissa nähdään tänä kesänä vanha ystäväni. Vuosia on vierinyt iltapäivistä, jolloin olen seurannut Annan matkaa orpokodista uuteen elämäänsä. Prinssi Edwardin saarelle, Kanadaan sijoittuvat kahdeksan L. M. Montgomeryn Anna-kirjaa (1908–1921, suomennokset 1920–1962) ja niiden pohjalta tehty televisiosarja Anna ystävämme (1985–2000) on luettu ja katsottu varmasti myös monessa muussa perheessä, samoin kuin uudempi Anna, a lopussa -televisiosarja (2017–2019).

Nyt tämä sanavalmis ja ajoittain haaveisiinsa unohtuva tyttö on täällä, Sauvon Kesäteatterin lavalla. Timo Väntsi on ohjannut ja käsikirjoittanut Vihervaaran Anna –näytelmän, joka pohjautuu Montgomeryn ensimmäiseen romaaniin Annan nuoruusvuodet (1908/1920). Alkuasetelma on kutkuttava: Poikaa orpokodista tilanhoidon avuksi toivoneet sisarukset Marilla Cuthbert (Anu Lehtonen-Sonkki) ja Matthew Guthbert (Sami Virta) vastaanottavat juna-asemalla yllätyksekseen reippaan ja elämäniloa pulppuavan yksitoistavuotiaan Anna Shirleyn (Aada Sevón). Mutta mitä he nyt tytöllä tekisivät?

Kuvassa Marilla Cuthbert (Anu Lehtonen-Sonkki), Anna (Aada Sevón), Matthew Cuthbert (Sami Virta), kuva: Jussi Kirjonen

Jo ensi hetkestä alkaen olen täysin tarinan lumoissa. Saan seurata Annan sopeutumista uuteen perheeseensä, jossa myös huoltajat kasvavat vähitellen vanhemmiksi. Hiljalleen Anna ottaa paikkansa perheessä ja kyläyhteisössä. Iloitsen, nauran ja jännitän hänen mukanansa. Eräässä kohdassa muistoistani pulpahtaa tieto miten kohtaus tulee jatkumaan. Voi vattumehu sentään!

Myös muu yleisö eläytyy mukana, ja spontaaneja aplodeja satelee pitkin esitystä. Jo vuosisadan ikäinen Annan tarina ei tunnu lainkaan kuluneelta, vaan sen teemat, kuten ystävyys, erilaisuuden hyväksyminen ja tasa-arvo, ovat yhä ajankohtaisia.

Aada Sevón sulattaa sydämet ja hurmaa Annallaan, ja Anu Lehtonen-Sonkin Marilla ja Sami Virran Matthew ovat hellyttävän kompastelevia huoltajia. Esityksessä on paljon myös lapsinäyttelijöitä, joista jokaisen roolisuoritus tuo ihastuttavan lisänsä ensembleen. Sanni Laisila tulkitsee Annan sydänystävää Dianaa taiten sopivasti Annan ylitsevuotavaista energiaa tasapainottaen. Annan ja Dianan yhteisiä kohtauksia ja seikkailuja olisin mielelläni nähnyt vielä lisää.

Etualalla opettaja herra Phillips (Frans Erik Heikkinen), kuva: Jussi Kirjonen

Väntsin ja työryhmän suunnittelema, metsän reunaan sijoitettu lavastus tuo hurmaavasti Avonlean pikkukaupungin silmieni eteen. Cuthbertien vaaleanvihreä koti lukuisine yksityiskohtineen on suloinen kuin karkki. Talon edustalla on jopa kukkapenkki, jossa kasvaa mm. mäkimeiramia ja koristetupakkaa. Lavan keskellä oleva harmaa rakennus terasseineen muuntautuu kekseliäästi niin kouluksi, rautatieasemaksi, kodiksi kuin talliksi. Hahmojen puvustus (Anneli Forstenin, Laura Hannulan, Maija Nerjanton ja Marika Vuorisen käsialaa) ja kampaukset (Iiris Sonkin tekemät) sopivat prikuulleen ajankuvaan ja ovat viimeisen päälle mietittyjä.

Nukketeatteria käytetään kohtauksissa nokkelasti, esimerkiksi esiteltäessä Annalle Avonlean kaupunkia. Vähempää en ohjaajalta, nukketeatteritaiteilija Väntsiltä odottanutkaan. Mikko Väärälän kaunis musiikki luo viimeisen silauksen.

Väliajan kera lähes kolmituntinen teatteri-ilta tulee lopulta päätökseensä, ja taputan innoissani kiitokset koko työryhmälle. Miten hurmaavan suloinen, hersyvän herttainen ja vallattoman veikeä esitys kauniiseen kesäiltaan!

Vihervaaran Annan esitykset 13. elokuuta 2022 saakka. Ikäsuositus 6+.