Viime hetken vinkki tänä aurinkoisena päivänä tekemistä etsiville: maakunnan paikallismuseot avaavat ovensa museopäivän kunniaksi ja aivan maksutta! Tänään päättyy monen museon kesäkausi ja osa museoista on avoinna vain tilauksesta, joten tänään olisi erinomainen mahdollisuus museovierailuun.
Vaikka kesä alkaa olla lopuillaan, en malta olla vinkkaamatta Turun kaupungin ulkoilusaari Vepsästä. Se sijaitsee aavalla Airistolla tunnin laivamatkan päässä Turusta. Jos ei omaa venettä omista, m/s Lily liikennöi kesäkaudella Vepsään ja takaisin kolme kertaa päivässä.
Parin päivän vierailumme ajoittui heinäkuulle, ja vaikka sesonki taisi olla kuumimmillaan, ei se saarella juuri näkynyt. Visit Turku vuokraa viittätoista mökkiä ja lisäksi saarella voi yöpyä teltassa tai vierasvenesatamassa. Kannattaa olla ajoissa, jotta saa vuokrattua juuri haluamansa mökin sopivimmalle ajankohdalle. Mökkiviikot tulevat varattaviksi siinä vapun jälkeen ja yksittäiset päivät tulivat tänä vuonna hieman myöhemmin, toukokuun alussa.
Valitsimme yhden uusimmista mökeistä, jossa oli kaksi pientä makuuhuonetta, tupakeittiö ja iso terassi. Mökit ovat varustetasoltaan verrattain vaatimattomia, mutta pääosin toimivia. Keittiössä on pieni jääkaappi, kahvinkeitin ja kaksi keittolevyä. Muoviastiat saa lainaksi panttia vastaan ja kylmä vesi tulee verannalle. Mökin lisäksi ruuanlaittomahdollisuus on uudessa keittokatoksessa sekä eri puolella saarta löytyvissä grillikatoksissa.
Nousu näköalapaikalle
Mitä Vepsässä voi sitten tehdä? Saarella risteilee pieniä polkuja sekä luontopolku, joita pitkin pääsee tutkailemaan saaren kaunista luontoa. Pieni varoituksen sana kuitenkin korkealle näköalapaikalle menijöille: nousu on jyrkkä ja erityisesti sateella todella liukas. Kauniin luonnon lisäksi saarella on pieni vastaanotto-ravintola, josta halutessaan voi ostaa vaikkapa lounaan tai nauttia saunan jälkeen huurteiset. Muutaman kerran kesässä tarjolla on elävää musiikkia sekä juhannuksen alla koko perheen kesäteatteria. Lisäksi saarella on maksullinen minigolfrata sekä pieni leikkikenttä lapsille.
Uintimahdollisuuksia on kahdenlaisia, uimaan pääsee joko (hanhien kansoittamalta, sinänsä kivalta) uimarannalta tai sitten saunan vuokrauksen yhteydessä saunojen rannoista. Se on maksullista ja tuolloin heinäkuussa saunoista oli lämpimänä kaksi, vanha Edustussauna ja uudehko Vihta. Vaikka kieltämättä kuluneessa Edustussaunassa oli oma menneen ajan tunnelmansa ja oma rauhansa, ensi kerralla vuokraan oikopäätä Vihdan. Siellä olisi viihtynyt pidempäänkin kuin tunnin saunavuoron verran.
Vepsän mökkivuokraus ja laivayhteys hiljenee elokuun lopulla päättyen muinaistulien yön viikonloppuun, mutta oiva vinkki ensi kesäksi!
Vaikka koulut ja päiväkodit ovat jo avanneet ovensa, kesä jatkuu edelleen. Luostarinmäen käsityöläismuseo on yksi kesäkohteistani Turussa. Vaikka museo itsessään ei paljoakaan muutu vuosien varrella, silti sinne jaksaa palata uudelleen. Museokortin innoittamana ja mahdollistamana ehdin käydä tänä kesänä paikan päällä muutamankin kerran nauttimassa puutalokortteleiden tunnelmasta.
Toisin kuin monet muut ulkomuseot, käsityöläismuseon rakennukset ovat alkuperäisellä paikallaan, osana Turun katukuvaa aivan samoin kuin jo muutama sata vuotta sitten. Paikan viehätys ehkä onkin juuri sen pysyvyys. Talot ovat olleet samalla paikalla jo pitkään, kestäneet ajan muutoksen, mutta silti edelleen ovat kaikkien kiinnostuneiden tavoitettavissa. Museokorttelit ovat säilyneet vuoden 1827 Turun palosta ja tätä paloa edeltävää aikaa museossa halutaankin tuoda esille. Asunnot on entistetty 1800-lukua vastaaviksi vaikka asukkaita museoalueella on riittänyt 1900-luvun lopulle saakka.
Vierailu käsityöläismuseossa antaa kävijälle mahdollisen kuvan siitä, miten 1700–1800-lukujen vaihteessa kaupungin syrjäisemmillä alueilla ja puutalokortteleissa elettiin ja työskenneltiin. Itseäni tämä aikamatka jaksaa vuodesta toiseen viehättää. Vieraillessa voi kuvitella kurkistavansa toisten ihmisten elämään ja koteihin. Ehkä juuri tältä tässäkin asunnossa näytti ennen suurta paloa? Sokkeloiset eteisrakennelmat, jyrkät portaat vinttihuoneisiin ja narisevat lautalattiat kiehtovat ja oma tasainen rappukäytävä tuntuu tylsältä ja mitäänsanomattomalta. Vasta tervatut tikapuut pihamailla levittävät vahvaa tuoksuaan ja yrttimaat pihoilla antavat kuvan entisestä omavaraistaloudesta. Rakennuksissa työskentelevät käsityöläiset, savenvalajat, pitsinnyplääjät ja suutarit, sekä ajan asuihin pukeutuneet oppaat, luovat kuvasta elävän. Ainoastaan eläimet, hajut ja äänet puuttuvat.
Parhaillaan Luostarinmäen käsityöläismuseossa vietetään käsi-työtaidonpäiviä (19.-23.8.) ja museossa on myös esillä näyttely Luostarinmäen vaiheista ja museon perustamisesta 20.9. saakka.
Aina kulttuurihetken syntymiseen ei tarvita suuria suunnitelmia ja ennakkovalmisteluja. Toisinaan elämykset yllättävät, tulevat kadulla vastaan ja tempaavat mukaansa ja saavat pysähtymään.
Aurinkoisesta ja hyväntuulisesta Turku Pridesta palatessamme saimme kohdata tuollaisen elämyksen. Pahaa aavistamattomina kuljimme rantakatua kotiinpäin kunnes seurueemme lapset pysähtyivät hetkeksi tarkkailemaan kadun reunalla harjoittelevaa sirkustaiteilijaa. Tuo hetki venyi ajateltua pidemmäksi, harjoittelu lopulta aikuisia ja lapsia naurattaneeksi esitykseksi. Esiintyjän kommunikointi koko ajan kasvavan yleisön kanssa oli hersyvää ja luonnollista. Pitäisi useammin olla aikaa pysähtyä ja nauttia näistä arjen pienistä hetkistä.
Kiitos sirkustaiteilija Pekka Laamanen tästä muistutuksesta ja antoisasta kotimatkasta.
Arjen pilkahduksia 