Fredrikan puutarhassa Porvoossa

Fredrika Runebergin pelargonia Runebergin koti -museon kuistilla Porvoossa, Kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty

Minulle luettiin lapsena iltasaduksi runoilija Johan Ludvig Runebergin (1804–1877) Vänrikki Stoolin tarinoita (Fänrik Ståls sägner, 1848 & 1860). Muistan aivan vaatineeni sitä yhdeksi iltasatukirjaksi, ja arvelen ehkä runojen rytmin vedonneen. Myöhemmin kotimaisen kirjallisuuden opinnoissani vaikutuin toisesta Runebergista: usein miehensä varjoon jäävästä ja jätetystä kirjailija Fredrika Charlotta Runebergista (o.s. Tengström, 1807–1879).

Aikaansa edellä ollut naisasianainen teki minuun säväyksen ansiokkaalla työllään ja kirjallisella tuotannollaan. Hänen esikoisromaaninsa Rouva Katariina Boije ja hänen tyttärensä (Fru Catharina Boije och hennes döttrar, 1858) on yksi ensimmäisistä suomalaisista historiallisista romaaneista. Olipa Fredrika myös yksi maamme ensimmäisistä naispuolisista sanomalehtitoimittajista.

Kun kuulin, että Runebergien pitkäaikaisessa kodissa, J.L. Runebergin koti -museossa, on lisäksi monia Fredrikan aikaisia viherkasveja, oli kirjallisuuden ja viherkasvien ystävälle kesäretkikohde selvä. Ja vihdoin koittaa päivä, kun saavun Fredrikan luo Porvooseen.

Fredrika Runebergin puutarhaa Runebergin koti -museossa Porvoossa, Kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty

Fredrikan puutarha Runebergin koti -museossa Porvoossa, Kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty

On hieman epävakainen heinäkuun päivä keskellä leppeää lomakautta. Ympärilläni Empire-Porvoossa on rauhallisia puutalokortteleita sekä siellä täällä jokunen matala kerrostalo. Astun peremmälle museon pihalle keltaisesta portista. Eteeni avautuu viehättävä punamultaisten piharakennusten, polkujen, puiden, pensaiden ja kasvien hehkeä idylli. Olen perillä Fredrikan puutarhassa.

Pihapiiri on suloinen kuin karkki lasten leikkinurkkauksineen ja kukoistavine kasveineen. Astun punaisen aidan rajaamalta sivulta syvemmälle Fredrikan kukkaloistoon. Kyltissä muistutetaan, ettei puutarha ole leikkipaikka, ja kasveihin ja eläimiin ei saa koskea. Alkaa ripsiä hieman vettä, mutta en malta aivan vielä mennä sisälle.

Fredrikan puutarhan kukkia Runebergin koti -museossa Porvoossa, Kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty

Fredrikan puutarhan kukkia Runebergin koti -museossa Porvoossa, Kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty

Fredrikan puutarhan harmaamalvikki Runebergin koti -museossa Porvoossa, Kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty

Fredrika Runeberg oli innokas puutarha- ja viherkasviharrastaja. Hän hankki sekä puutarhaan että sisäkasveiksi eksoottisia ja harvinaisia lajeja, joita on yhä nähtävissä museossa. Museopuutarha on pitkälti alkuperäisessä asussaan. Kiertelen polkuja ja bongailen kasvilajeja: ruusu, harmaamalvikki, päivänlilja, ukonhattu, tarhaneito…Koristekasvien lisäksi puutarhassa on yhä paljon hyötykasveja, esimerkiksi luumupuita ja karviaispensaita.

Kuistin edestä löydän muun muassa punavioletin aitoelämänlangan, kärsimyskukan ja pasuunakukan. On aika kivuta portaat ylös ja astua sisälle taloon.

Fredrikan Runebergin viherkasveja Runebergin koti -museossa Porvoossa, Kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty

Ketunnahkakamari Runebergin koti -museossa Porvoossa, Kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty

Ehdin juuri alkavalle kello kahden opastuskierrokselle, joka pidetään suomeksi kesäsunnuntaisin. Puolisen tuntia kestävällä opastuksella saan kuulla perheen elämästä ja vaiheista niin talossa kuin talon ulkopuolella. Puutarha ja talo ovat valmistuneet vuosina 1844–1845. Runebergit muuttivat sinne vuonna 1855 asuen talossa yli 25 vuotta. Johan Ludvigin ja Fredrikan kuoltua heidän poikansa myivät kodin irtaimistoineen valtiolle ja se avattiin yleisölle vuonna 1882 Suomen ensimmäisenä kotimuseona. Puutarha ja talo on kunnostettu vuonna 2004.

Huolellinen restaurointi näkyy: sekä talo että puutarha ovat molemmat upeassa asussa. Lähes jokaisella talon ikkunalla notkuu jos jonkinlaista viherkasvia. Ilmeisesti yhdeksän kasvia on varmasti Fredrikan aikaisia tai niiden jälkeläisiä. Laskeskelen, että niiden geenistön täytyy olla yli 140 vuotta vanhaa, huh! Onkohan suomalaisissa kasvitieteellisissä puutarhoissakaan yhtä vanhoja kasveja? Osa kasveista on saatu lahjoituksina ja niiden lajit ovat sellaisia, joita Fredrikan aikana talossa tai puutarhassa on ollut. Tunnistan ainakin tuoksulehtikaktuksen, joulukaktuksen, rohtoaloen, pelargonian, jättipeikonlehden ja tuoksupelargonin. Myös muun muassa saaroninlilja, tuonenkielo, valkotupsukki ja tuoksupielikki asuttavat näitä nurkkia. Miten hauskoja nimiä!

Ketunnahkakamarin kirjahyllyjä Runebergin koti -museossa Porvoossa, Kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty

Alkuperäinen Runebergin tortun resepti Runebergin koti -museossa Porvoossa, Kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty

Taiteilijapariskunnan kodissa riittää katseltavaa. Jokaisessa huoneessa on upeita huonekaluja, esineitä ja taidokkaasti tehtyjä tai entisöityjä tapetteja. Ketunnahkakamarin kirjahyllyt notkuvat kirjoista, ja vitriinistä löydän aukeaman Fredrikan reseptikirjasta käsinkirjoitettuine Runebergin torttu -resepteineen. Olisipa hauska leipoa juuri tällä reseptillä! Museokaupasta saisi jopa ostaa torttumuotteja.

Onpa vitriinissä esimerkiksi myös Maamme-laulu J.L. Runebergin omalla säveleellä sekä kuva perheraamatun sivusta, jonne Johan on kirjoittanut jokaisen kahdeksan lapsensa syntymäajat. Koskettavasti kahden pienokaisen kohdalla on myös kuolinpäivä.

Sali Runebergin koti -museossa Porvoossa, Kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty

Fredrika Runebergin viherkasveja Runebergin koti -museossa Porvoossa, Kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty
Takana oikealla näkyy Sakke Yrjölän Suomu suomulta – Suomen kalalajien kauneudesta -näyttelyn teoksia. Näyttely on esillä 15.9.2019 saakka.

J.L. Runebergin makuuhuone Runebergin koti -museossa Porvoossa, Kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty

Astuessani saliin Fredrikan ikkunapuutarhojen koko loisto paljastuu. Osa viherkasveista on monta metriä korkeita ja upean runsaita. Ei ole eilen lähikaupasta haettuja! Sinisävyisen vierashuoneen näyttelyvitriinissä on perheen henkilökohtaista esineistöä, kuten Fredrikan kihlajaislahjaksi Johanille kauniisti kirjoma samettiliina. Siihen on kirjottu tekijän omia hiuksia sekä tietysti kukkia. Silmälasit ja kuulotorvi kertovat kirjailijan näön ja kuulon rajoitteista.

Talon päätyhuone on Johanin makuuhuone. Halvaannuttuaan hän vietti vuoteessaan paljon aikaa ja katseli peilin kautta ulos kadulle. Liikkumisessa oli avuksi pyörätuoli, jonka kankaaseen on kirjottu kauniita kukkia.

Yksityiskohta ovenkahvasta Runebergin koti -museossa Porvoossa, Kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty

Tapettisabluuna Runebergin koti -museossa Porvoossa, Kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty

Ovistopperi Runebergin koti -museossa Porvoossa, Kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty

Opastetun kierroksen jälkeen jään vielä hetkeksi kiertelemään museon huoneisiin. Miten upeita yksityiskohtia kaikkialla! Millään en raaskisi lähteä, mutta en voi tänne saatika puutarhaan jäädä asumaan. Harkinnan jälkeen ostan museokaupasta itselleni kotiinviemisiksi Susanna Widjeskogin toimittaman Unelmien puutarha. Fredrika Runebergin kukkiva keidas ja hyötytarha -teoksen (Porvoon museoyhdistyksen julkaisuja nro 10, 2015). Sitä kelpaa selailla talvi-iltoina ja mielikuvamatkustaa takaisin vehreään idylliin.

Yksi haave jää: ehkä vielä jonain päivänä minulla on pistokas Fredrikan kasvista, vaikkapa tuoksupelargonista. Kenties saan asettaa sen kasvamaan puutaloni ikkunalaudalle. Jos Fredrika vielä eläisi, huolisikohan hän vastineeksi pistokkaan menninkäisenlehdestäni?

1.9.2019 museossa juhlitaan Fredrika Runebergin syntymäpäivää, jolloin museoon on vapaa pääsy. Luvassa on suomeksi ja ruotsiksi teemaopastus sekä pääsymaksullinen Minna & Fredrika: näytelmä Runebergin kodissa -teatteriesitys. Teatteriesityksien aikana museo on muulta yleisöltä suljettu.

J.L. Runebergin koti, Aleksanterinkatu 3, Porvoo. Museo on avoinna vuoden ympäri. Tarkista aukioloajat museon sivuilta. Fredrikan puutarha on avoinna kesäkaudella museon aukioloaikoina ja tänä vuonna 2.9.2019 saakka.

Brinkhallin kartano Kakskerrassa

Brinkhallin kartanon päärakennus Kakskerrassa, Kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty,

Kuljen kaislojen ja omenatarhan reunustamaa hiekkatietä. Edessäni siintää punamultaisia puutaloja, vasemmalla keltaisten kivitalojen muodostama taloryhmä. On heinäkuun paahtava helle. Jo toista päivää Turussa on elohopea kivunnut yli 32 asteen. Olen saapunut Brinkhallin kartanoon Turun Kakskerran saareen. Kartano on Museoviraston määrittelemä valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö. On täällä kuvattu Hovimäki-sarjaakin.

Brinkhallin kartanon portit omenatarhaan Kakskerrassa, Kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty
Portti johtaa omenatarhaan sekä metsäkirkolle ja luontopolulle

Brinkhallin kartanon Pehtoorinsiipi ja kesäkahvila Kakskerrassa, Kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty

Brinkhallin kartanon Pehtoorinsiipi ja Minna Sartesin akvarelleja Kakskerrassa, Kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty
Minna Sarteksen akvarelleja Kahvila Pehtoorinsiivessä

Olen menossa kello yhden opastetulle kierrokselle kartanon päärakennukseen. Muutoin kuin opastetuilla kierroksilla sen ovet eivät yleisölle aukea. On vielä hyvin aikaa, joten ehdin katsella ympärilleni. Kartanosta katsoen vasemmalla on Pehtoorinsiipi-rakennus, jossa on aikoinaan ollut tilanhoitajan asunto ja konttori. Nyt siellä on kesäkahvila, josta saa ostaa virvokkeita, suolaista ja makeaa syötävää sekä keittoa. Kahvilasta voi ostaa myös lipun opastukselle sekä matkamuistoksi esimerkiksi kartanon nimikkomakeisia. Ihastelen kauniita puuovia, lautalattioita, ruutuikkunoita sekä koristeellisia kakluuneja. Heinäkuun kirkas valo tulvii ikkunoista.

Brinkhallin kartanon Kavaljeerisiipi Kakskerrassa, Kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty

Brinkhallin kartanon Kavaljeerisiipi Kakskerrassa, Kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty
Taustalla Katja Laihon ja Virve Maria Vainion teokset

Brinkhallin kartanon Kavaljeerisiiven yksityiskohta Kakskerrassa, Kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty

Vastapäätä pehtoorin asumusta on Kavaljeerisiipi. Se on rakennettu silloisen kartanon omistajan luonnontieteellisen kokoelman säilytyspaikaksi, ja se on toiminut myös hänen tyttärensä hääpaikkana. Sellaiseksi voisin kuvitella sen yhä. Erilaisia tapahtumia kartanossa järjestetäänkin yhä, ja tiloja voi vuokrata omaan käyttöön. Kavaljeerisiiven sisäseinissä näkyy elämä ja menneet vuodet. Eri värisiä rappauskerroksia on monta.

Brinkhallin kartanon Pakaritupa Kakskerrassa, Kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty

Brinkhallin kartanon Pakarituvan seinän yksityiskohtia Kakskerrassa, Kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty

Brinkhallin kartanon Pakarituvan seinän yksityiskohtia Kakskerrassa, Kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty

Käyn vielä kolmannessa sivurakennuksessa. Kartanon suuntainen Pakaritupa on nimensä mukaisesti vanha leivintupa. Siinä on ollut myös puutarhurin asunto sekä sauna. Sisäseinät hämmästyttävät: osa niistä taitaa yhä olla alkuperäisessä asussaan. Seinien savi- ja heinäkerroksien sekä vuosikymmenien tai -satojen tapettikerrostuman näkeminen hämmästyttää. Väliin laitettujen sanomalehtien tekstit ovat paikoin yhä luettavissa. Rakennuksen keskiosaa kiertää vanha leivinuuni.

Brinkhallin kartano rannalta tultaessa Kakskerrassa, Kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty,

Brinkhallin kartanon Pompeijihuone Kakskerrassa, Kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty
Alakerran Pompeiji-huone

Kello lyö yksi, ja opastus alkaa. Kierros kaksikerroksiseen rakennukseen alkaa ala-aulasta. Siellä on miellyttävästi hieman viileämpää kun ulkona. Saan kuulla, että tilalla on ollut asutusta aina keskiajalta saakka. Kartanon omistushistoria alkaa 1500-luvulla, kun Turun linnan käskynhaltija Hans Erikson sai sen haltuunsa. Tästä ajasta on jäljellä enää Kavaljeerisiiven kivinen kellari.

Vuonna 1792 kartano siirtyi Gabriel von Bonsdorffille. Hän suunnitteli ja rakennutti nykyisen, barokki-ihanteiden mukaisen uusklassisen rakennuskokonaisuuden. Päärakennus valmistui 1793. Aikojen saatossa kartanoon on kuulunut myös erilaisia hedelmä- ja muotopuutarhoja, peltoja sekä esimerkiksi iso navetta.

Brinkhallin kartanon yläaula Kakskerrassa, Kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty

Brinkhallin kartanon lastenhuone Kakskerrassa, Kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty
Yläkerran lastenhuone, jossa sanotaan kummitelleen

Vaikka sivurakennukset ovat kiinnostavia, on erityisen kiehtovaa päästä kiertämään päärakennusta. Täällä isäntäväki on asunut ja ottanut vastaan vieraita. Omistajat vaihtuvat, vuosisadat kuluvat, mutta Brinkhall seisoo tukevasti samassa paikassa. Vuonna 1942, toisessa maailmansodassa, päärakennusta vastapäätä olleeseen navettaan osui pommi ja se paloi kivijalkaa lukuun ottamatta maan tasalle. Onneksi ei osunut päärakennukseen! Historiakatsauksen lisäksi saan kuulla kummitustarinoita esimerkiksi yläkerran lastenhuoneesta. Uskaltaisinkohan olla rakennuksessa yksin?

Brinkhallin kartanon seinän ja ovenkarmin yksityiskohtia, Kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty

Brinkhallin kartanon oven yksityiskohtia, Kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty

Brinkhallin kartanon katon yksityiskohtia, Kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty

Kartanon yksityisomistuksen aika loppui vuonna 1967, kun Turun kaupunki osti sen. Vuoteen 2001 kartano oli kaupungin omistuksessa ja pääsi huonoon kuntoon. Sisällä tehtiin ilkivaltaa ja sieltä vietiin alkuperäisiä kalusteita. Kartano on ollut Suomen kulttuuriperinnön säätiön omistuksessa vuodesta 2001. Vuosien restauroinnin jälkeen se  näyttää nyt elävän uutta kukoistustaan. Rakennukset ovat restauroitu huolella sekä ulkoa että sisältä. Entisöijien kädenjälkeä ei voi kuin ihailla. Seinäpinnat, katot, listat ja ovenkarmit ovat saaneet huolellisen käsittelyn. Tyyliin sopivia kalusteita on saatu lahjoituksina, ja vanhoja kalusteita on entisöitävinä. Puutarhaakin kunnostetaan. Eläköön Brinkhall, vielä pitkään!

Brinkhallin kartano, Brinkhallintie 414, Kakskerta, Turku. Kartanolle pääsee Föli-bussi numero 15:ta sekä omalla autolla tai veneellä. Kahvila avoinna ja opastuskierrokset tiistaista sunnuntaihin 12.8.2018 saakka, katso tarkemmat aukioloajat kartanon sivuilta. Lue myös Neljä taidenäyttelyä Brinkhallin kartanossa -postaus.

Pihaloistoa ja puutaloidylliä avoimin ovin ympäri Etelä-Suomen

Piharakennus Uudenkaupungin Vanhat Talot -tapahtumassa, Kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty

Kiemurtelevia hiekkakujia, kukoistavia perennoja, satoa notkuvia hedelmäpuita ja huolella vaalittuja rakennuksia. Jos kiinnostaisi päästä kurkistamaan erilaisiin puutalopihoihin, tarjoutuu siihen mahdollisuus esimerkiksi avointen ovien päivissä. Pääasiassa aktiivisten yhdistysten järjestämiä avointen ovien, pihojen sekä kirpputoripäivien tapahtumia on tänä kesänä ympäri Etelä-Suomea. Poimi vinkit talteen!

Turun naapurissa vanhan Littoisten verkatehtaan ympäristö kutsuu käymään lauantaina 19.5.2018. 1820-luvulla perustetun vanhaan tehtaan tarina päättyi Littoisissa vuonna 1968, mutta alueen puutaloasutus saatiin säilytettyä lähes kokonaisuudessaan. Museovirasto on määritellyt tehtaan ja Kotimäen alueen valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi. Tänä vuonna seitsemättä kertaa järjestettävä Littoisten lumoavat pihat -tapahtumassa alueen pihoilla pääsee kiertelemään klo 12–16. Monessa pihassa on kirppis- ja kahvilamyyntiä. Saadaanpa tapahtumassa nauttia myös elävästä musiikista sekä Verkalenkki-opastuskierroksesta klo 13.30. Katso mukana olevat pihat täältä.

Kupittaan siirtolapuutarha on hieman toisenlainen puutaloalue Turun keskustan tuntumassa. Tässä siirtolapuutarhaidyllissä pidetään lauantaina 19.5.2018 Ravintolapäivän Kuppis-kaffila klo 1215. Lauantaina 26.5. puutarhassa osallistutaan Siivouspäivä-kirpputoritapahtumaan klo 1216, jolloin myös kahvila on avoinna. Oletko vielä uskaltautunut porttien sisäpuolelle ihastelemaan aluetta? Nyt siihen on hyvä mahdollisuus! Täältä voit lukea millaista puutarhassa oli viime kesänä.

Loviisassa, Uudellamaalla Avoimet Puutarhat -tapahtuma järjestetään monena kesän viikonloppuna toukokuusta heinäkuuhun. Kaupungin keskustassa ja ympäristössä 18:ta puutarhaan pääsee vierailulle 27.5., 3.6., 10.6., 30.6.–1.7. sekä 7.–8.7.2018, jolloin vietetään  Ruusuja ja Puutarhoja -tapahtumaa. Luvassa on myös puutarha-aiheisia luentoja. Kurkistin jo hieman millaisia puutarhaunelmia on luvassa katso ja ihastu sinäkin kotisivuilla.

Pohjanmaalla, Kristiinankaupungissa puutalopihakierros on mahdollista 16.–17.6.2018. Avoimet Portit -kulttuuritapahtumassa asukkaat avaavat pihansa ja puutarhansa kävijöille jo tuttuun tapaan. Kaupungin idylliset kadut, kujat ja talot hurmaavat varmasti kävijän. Facebook-tapahtuman löydät täältä. Tapahtumaan on pääsymaksu.

Kyl Raum o ain Raum voi tuumata kierrellessään tunnelmallisessa Vanhassa Raumassa27.6.–30.7.2018 Rauman oppaat järjestävät kävelykierroksia upeiden vanhojen puutalojen ja mukulakivikatujen Vanhaan Raumaan. Valitsisinko tavallisen, rooliopastuksen vai kesälauantaisen non-stop -kierroksen? Pitsiviikolla 21.7.–29.7.2018 lapsille on tarjolla hauskoja seikkailuretkiä puutalokaupunginosassa. Pitsiviikon aikana järjestettäneen myös Vanhan Rauman pihakirppikset ja avoimet pihat -tapahtuma, jossa jopa noin 40 pihaa on ollut avoinna vierailijoille ja kirppislöytöjen etsijöille.

1.7.2018 vietetään valtakunnallista Avoimet puutarhat -tapahtumaa. Kurkista lähialueellasi mukana olevat puutarhat ja lähde tutustumaan tai tee maakuntamatka kiinnostavaan kohteeseen alkavan heinäkuun kunniaksi!

Karis – Suomen Paris -tapahtuma pidetään elokuun ensimmäisenä viikonloppuna 4.–5.8.2018. Raaseporissa, Uudellamaalla. Lauantaina 4.8. Karjaan keskusta-alueen yksityiskodit ja julkiset kohteet avaavat ovensa vierailijoille. Sunnuntaina 5.8. on luvassa Billnäsin ruukkialue ympäristöineen. Luvassa on esimerkiksi vanhoja puutaloja, huviloita, funkiskoteja, kesäisiä puutarhoja sekä ohjelmaa. ”P.S. Tänne pääsee myös junalla. Du kan också ta tåget.” muistutetaan tapahtuman kotisivuilla. Tähän mennessä ilmoittautuneita kohteita on jo 28!

Portsan Pihamarkkinat Turun Port Arthurin puutalokaupunginosassa on tapahtuma, jota monet paikalliset odottavat. Tänä vuonna se järjestetään 12.8.2018. 1970-luvun purkuvimmalta täpärästi säästynyt, pääasiassa 1900-luvun alussa rakennettu vanha työläiskaupunginosa muodostuu suljetuista puutalokortteleista. Pihamarkkinoilla onkin oiva tilaisuus päästä kurkistamaan vehreille ja keskenään hyvinkin erilaisille pihoille. Portsa ja arkkitehti Lars Sonckin suunnittelema Mikaelin kirkko muodostavat yhdessä valtakunnallisesti merkittävän rakennetun kulttuuriympäristön.

Uudenkaupungin Vanhat Talot -tapahtuma on tänä vuonna tauolla. Tapahtuma järjestettäneen taas loppukesästä 2019. Katso myös vinkit Turun puutaloalueiden toukokuisiin kirppispäiviin täältä.

 

Södermalm: talokarkkeja ja toffeeta

Nytorgetin taloja Södermalmilla Tukholmassa

Aurinko kohoaa hiljalleen Södermalmin kattojen ylle Tukholmassa. Saaren itäpuolella sijaitseva Nytorgetin ympäristö alkaa heräillä. Koiranulkoiluttajat ovat liikkeellä. Ohi kävelee paikallisia aamupalaostoksille. Vanha rouva kantaa kainalossaan tuoretta ardisiakimppua. Joulukuusi- ja kukkakauppiaat kokoavat kuusi kuuselta, kukkakimppu kukkakimpulta torin myyntipistettään.

Nytorget Södermalmilla Tukholmassa

Nytorgetin taloja Södermalmilla Tukholmassa

Tämä vanha tori on ollut aikoinaan kaupungin reunamilla. Sillä on hurja historia: aukio on toiminut rankaisu- ja teloituspaikkana. 1700-luvulla siinä on ollut yleinen kaatopaikka, jonka keskelle on jätetty pieni kuja kulkureitiksi.

Yläkuvassa oikealla oleva keltainen kivitalo on nimeltään Malongen, Scot Young Danielin vuonna 1670 perustaman tekstiilitehtaan päärakennus. Se on yksi kaupungin vanhimmista teollisuusrakennuksista. Nykyään talossa on taiteilijoiden työtiloja.

Nytorgetin taloja Södermalmilla Tukholmassa

Nytorgetin taloja Södermalmilla Tukholmassa

Vasemmalla kohoaa Vita Bergenin mäki. Alue oli 1800-luvun lopulla yksi kaupungin köyhimmistä. Pienet talot täyttivät rinteen ulottuen aukiolle saakka. 1930-luvulla Renstiernas-kadun muutosten myötä jäljellä jäivät nämä itäpuolen talot. Monet niistä ovat vuoden 1750 tietämiltä. Muutama talo on rakennettu vanhan mallin mukaan.

Kivitaloja Södermalmilla Tukholmassa

Ylitän Renstiernas-kadun. Talviaurinko häikäisee kauniiden kivitalojen lomasta. Vita Bergenin alue on nykyään yksi kaupunginosan puistoista.  Sofian kirkko seisoo ylväänä mäen päällä.

Groens Malmgård Tukholmassa

Groens Malmgård Tukholmassa

Mäen alla Malmgårdsvägenin varrella on supersuloinen punamultainen puutalo. Mansardikattoinen talo kuuluu Groens Malmgårdiin (Malmgårgvägen 53). Kurkistan aidan yli: puutarha on iso, ja sen keskellä on kiehtovan näköinen, valkoinen kivitalo. Lilla Mejtens grändin varrella on vielä punainen pitkä puutalo.

Groens Malmgårdin puutarha on perustettu 1600-luvun lopussa. Rakennukset ovat 1700-luvulta. Punaisen talon vieressä on yhä kasvihuone muistuttamassa vanhoista kasvinviljelyajoista. Paikan omistaa nykyisin Stiftelsen Malmgården Vita Bergen. Salatulta puutarha näyttävään miljööhön pääsee vierailemaan joulumarkkinoiden aikaan sekä kesäisin.

Malmgårdsvägenin taloja Tukholmassa

Malmgårdsvägenin varrella on ollut myös kaupungin talvitulli. 1700–1800-luvun tehdasajoista on muistuttamassa hyvin säilynyt rakennuskokonaisuus. Jo mainitun tekstiilitehtaan lisäksi kivirakennuksissa on ollut panimo ja teurastamo.

Alueen kiinnostavasta historiasta voi nykyisin lukea kaupungin pystyttämistä kylteistä. Muuallakin Södermalmilta voi bongata ihania pieniä puu- ja kivitaloja, esimerkiksi Mäster Mikaels Gatanilla kasvisravintola Hermansin lähellä sekä Folkungagatanin alkupäässä lähellä Viking Linen terminaalia.

Pärlansin konditoria Tukholmassa

Päätän kierrokseni Pärlans konfektyrin suloiseen konditoriaan (Nytorgsgatan 38), joka on viime vuosisadan puolivälin kerrostalon kivijalassa. Ei tämä nyt ihan puutalo ole, mutta talo ja puoti henkivät ihanaa 1930–1940 -lukua. Ostoskassiin sujahtaa pahvirasiallinen ikkunan takana tehtyjä toffeekarkkeja. Pieni pala SoFoa kotiinviemisiksi.