WeeGee ja sirkuksen taikaa

Espoon Tapiolassa, mäntyjen katveessa on Näyttelykeskus WeeGee. Rakennus on alun perin Aarno Ruusuvuoren 1960-luvulla Weilin + Göösille suunnittelema kirjapainotalo. Suuret betonipinta-alat, pitkä ikkunarivistö ja nykyratkaisu, rakenteiden paljaus, luovat erityisen  kokonaisuuden.

Vuonna 2006 valmistui rakennuksen peruskorjaus. Avattiin WeeGee, joka koostuu neljästä museosta, Espoon modernin taiteen museo EMMAsta, Espoon kaupunginmuseo KAMUsta, Lelumuseo Hevosenkengästä sekä Suomen Kellomuseosta. Kesäisin museon takapihalla on avoinna Matti Suurosen suunnittelema Futuro-talo. Rakennuksessa on myös kahvila-ravintola sekä museokauppa.

Miten tänne Tapiolan perukoille sitten löytää? Sen kun hyppää esimerkiksi Kampissa bussiin (voit tarkistaa oikean linjan esim. täältä) ja varmistaa vaikkapa HSL:n reittioppaasta oikean kohdan hypätä pois. Tulevaisuudessa kuulemma metrollakin pääsisi.

Lelumuseo Espoo

Suomen Lelumuseo Hevosenkenkä on rakennuksen toisessa kerroksessa. Lelu- ja leikkikulttuuriin keskittyneessä museossa on esillä eri vuosikymmenien leluja sekä muuta leikkimiseen liittyvää tietoa. Varmaankin jokainen aikuiskävijä tunnistaa lapsuudestaan tuttuja leluja. Minullakin oli juuri tuollainen! Ja tuollaisen olisi aina halunnut!

Museossa on maaliskuun 2017 alkuun saakka Sirkuksen magiaa -erikoisnäyttely. Sen myötä hieman hämyinen museotila on loihdittu sirkusmaailmaksi. Liukumäki on pukeutunut klovnin asuun ja saanut kattoon ripustetut tunnelmalliset paperivalaisimet seurakseen. Ilmeisesti erikoisnäyttelyiden ilme muutetaan aina teeman mukaiseksi. Museon sivuilla voi tutustua kuinka hienoja menneet näyttelyt ovat olleet.

Lelumuseo Weegee

Näyttelyvitriineissä esitellään kiinnostavasti sirkuksen historiaa ja nykypäivää. Jos sirkustelu alkaa kutkuttaa ammatiksi asti, kävijä voi tehdä sirkusammattitestin. Ja mikä hauskinta – lapset saavat tutustua aiheeseen leikin kautta ja pukeutua erilaisiin sirkusasuihin. Oli erityisen hellyyttävää seurata, kun sirkustirehtöörin asuun pukeutunut lapsikävijä oli ottanut pienen breikin tirehtööriydestään ja katseli ihastuksissaan Löylymäen pienoisrautatieasemaa.

Sirkus-näyttelyn lisäksi museossa on esillä upeita vanhoja espoolaisia valokuvia esittelevä Lisää vauhtia! Ulkoleikit espoolaisten valokuvissa -pienoisnäyttely.

Näyttelykeskus WeeGee, Ahertajantie 5, Espoo. Museoihin voi ostaa yhteispääsylipun. Perjantai-iltaisin on vapaa pääsy klo 17 – 19. Suomen Kellomuseo on maksuton.

Sirkuksen magiaa 5.3.2017 saakka. Näyttelyssä oheisohjelmaa. Lisää vauhtia! Ulkoleikit espoolaisten valokuvissa 4.6.2017 saakka.

Sibelius & betonibrutalismi

sibeliusmuseo_takaa

Vaikka vierailen usein Turun museoissa, jotkut niistä ovat jääneet minulta varsin vähäiselle huomiolle. Yksi näistä on Sibelius-museo, jonka ohi tuli kuljettua viikottain yliopistovuosina. Päätin viimein korjata tilanteen, ja yhtenä aurinkoisena sunnuntaina johdatin perheeni hetkeksi musiikin maailmaan.

sibeliusmuseo

Sibeliusmuseo

Sibeliusmuseo on nimensä mukaisesti omistautunut musiikin vaalimiseen. Heti ovesta sisään astuessaan aistit pääsevät nautintojen pariin kun klassinen musiikki johdattaa kulkijaa. Museokokoelmat kattavat niin soittimia, nuotteja kuin äänitteitä eri ajoilta. Tällä hetkellä museossa on esillä kolme näyttelyä, kaksi pysyvää ja yksi vaihtuva, joista jokainen oli täynnä yksityiskohtia. Suurin osa ajastamme vierähti tutustuen Sibeliuksen elämää ja tuotantoa valottavaan pysyvään Sibelius-näyttelyyn. Se oli varsin tekstipainotteinen olematta kuitenkaan liian raskas. Koska mukanani oli päiväunet väliin jättänyt lähinnä hyppelystä kiinnostunut päiväkoti-ikäinen, keskittymiskykyni oli koetuksella. Näyttely oli kuitenkin jaettu selkeästi teemoihin, jotka taasen jakautuivat lyhyempiin katkelmiin. Näyttelyteksteihin mahtui niin kiinnostavia yksityiskohtia, uutta tietoa, vanhan tiedon syventämistä, perusasioita kuin huumoriakin. Sibeliuksen tuotantoon pääsi konkreettisesti tutustumaan musiikkinäyttelyiden avulla, jotka ainakin saivat Lapsen huokailemaan ihastuksesta. Lisäksi katsottavana oli useita videoita niin Sibeliuksen hautajaiskulkueesta katsaukseen Tuusulanjärven taiteilijaidylliin.

Sibeliusmuseo

Laajan musiikkiannin lisäksi tutustumiskäynti tarjosi myös toisenlaisen nautinnon. Museorakennus itsessään on nimittäin kiinnostava. Piispankatu, jolla Sibelius-museo sijaitsee,  alkaa Tuomiokirkon juurelta ja kulkee jokirannan myötäisesti yläjuoksun suuntaan. Sen varrella on niin koristeellinen arkkipiispan talo kuin vanhoja puutaloja ja empirerakennuksia sekä kasarmirakennuksia. Sibelius-museo erottuu joukosta: harmaa betoninen rakennus, jonka kivinen etupiha erottaa kadusta. Kuulostaako rumalta? Sitä se ei kuitenkaan ole. Rakennuksen on suunnitellut Woldemar Baeckman ja se on esimerkki 1960-luvun modernismista. Museo on niin sisältä kuin ulkoa täynnä yksityiskohtia, joilla valo pääsee leikkimään. Raakabetoniset seinät ovat samalla pelkistettyjä, moderneja ja kiehtovia. Rosoisuudessaan rakennus on kaunis ja ehdottomasti kokemisen arvoinen!

Sibeliusmuseo

Sibeliusmuseo patsas

Ja jos tietoutta Sibeliuksen elämästä haluaa tämänkin jälkeen syventää, saa siihen mahdollisuuden Helsingissä. Kansallismuseossa on esillä Sibelius. Jokainen nuotti pitää elää –näyttely maaliskuuhun saakka. Osaan näyttelystä pääsee myös tutustumaan verkossa, vaikka tästä.