Villiyrttejä ja livemusiikkia ravintola Pinellan kesässä

*Yhteistyössä Sunborn Groupin kanssa

Turun historiallisessa keskustassa, Aurajoen rannalla sijaitseva ravintola Pinella avasi kesäkautensa auringonpaisteessa perjantaina 25.5. Pyrähdin kiireisen työviikon jälkeen ravintolan alaterassille kutsuvierastilaisuuteen maistelemaan Pinellan kesämenun villiyrttimakuja. Mikä täydellinen aloitus kesälle!

Kokit Sami Tallberg (vas.) ja Kristian Karnelli kesämenun annosten kanssa, kuva: Saija Helin

Kesän 2018 Pinellan keittiössä häärivä keittiömestari, villiyrttikirjailija Sami Tallberg kertoi tapahtuman aluksi villiyrttitaustastaan. Oli kiinnostavaa esimerkiksi kuulla, miten Tallberg on vuosituhannen alussa Lontoossa työskennellessään tutustunut villiyrtteihin ja miten innostus niihin on jatkunut. Viime vuosina villiyrtit ovat keränneet suosiota ja mediahuomiota myös Suomessa.  Muistan jo lapsuudestani voikukasta keitetyt simat, mustaherukan lehdistä tehdyt mehut sekä metsäretkillä poimitut raikkaat ketunleivät. Herkullista ja itse poimittuna ilmaista sesonkiruokaa!

Kesäkauden avajaisissa saimme maistella uudistetun kesämenun annoksia. Keskityin kasvisannoksiin, kuten grillattuun kesäkurpitsaan, villiyrtti- ja tomaattisalaattiin sekä kasvisvilliyrttipitsaan. Maahumala, männynneulanen, kuusenkerkkä ja ketunleipä eivät aiemmin ole maistuneet yhtä herkullisilta! Taisi jossain salaatissa olla syreeninkukkiakin.

Jälkiruoaksi tarjoiltiin mesiangervovanukasta mustikoilla ja siitepölyllä. Olen nähnyt erityisesti Virossa myynnissä tätä siitepölyä ja oli hauska päästä sitä vihdoin maistamaan. Maistui aika paljon hunajalta!

Maittavan ruoan ja historiallisen ympäristön ohella Pinellassa on tarjolla myös korvakarkkia. Yläterassin tapahtumateltassa on livemusiikkia läpi kesän. Tapahtumateltan kauden avaa torstaina 7.6.2018 turkulainen laulaja-lauluntekijä Oskari Ruohonen. 3.–4. elokuuta yläterassilla osallistutaan vegaaniruokafestivaali Vegåniaan. Viimeistään silloin luvassa lisää vegaaniherkkuja, nam!

Pinella Restaurant & Bar, Vanha Suurtori 2, Turku.

Kuva 2: Saija Helin/ Sunborn Group

 

 

Uudistunut Apteekkimuseo ja Qwenselin talo

Jokirannasta löytyy kaupungin uusi helmi: uudistunut Apteekkimuseo ja Qwenselin talo! Kun melko täydellisen uudistuksen viime vuosina läpikäynyt museo avautui tänään yleisölle, olin ensimmäisten joukossa tutustumassa. Ja täytyy kyllä heti todeta, että ensivaikultelmani uudistuksesta oli todella innostunut!

Ensimmäisen kosketuksen uudistukseen asiakkaat saavat heti museoon saapuessaan: entinen sisäänkäynti jokirannan puolelta on suljettu ja museoon kuljetaan sisäpihan kautta. Onnistunut muutos, niin saavutettavuuden kuin esteettisyyden näkökulmasta, onhan umpinainen sisäpiha punaisine rakennuksineen ja kesäkahviloineen yksi Turun viehättävimmistä. Esteettömyys onkin ollut yksi museouudistuksen tärkeimmistä asioista. Vaikka edelleen lastenvaunut tulisi jättää narikkaan, pääsee rakennukseen sisälle ja tiloissa kiertämään pyörätuolilla ainakin aikaisempaa paremmin, vaikka toki edelleen kynnyksiä vanhassa talossa riittää. Lisäksi saavutettavuutta on parannettu muun muassa lisävalaistuksella ja uusituilla opasteilla. Eikä vähäisin muutos ole myöskään wc:n, naulakoiden ja lukittavien lokeroiden rakentaminen.

Ihania yksityiskohtia: museon säilytyslokerot esittelevät vanhoja paikallisia apteekkietikettejä.

Saavutettavuuden lisäksi museokokonaisuutta on selkeytetty. Nyt Apteekkimuseon ja 1700-luvun lopun säätyläiselämää esittelevät huoneet on eriytetty  toisistaan. Tämä on mielestäni toimiva ratkaisu, ovathan ne todellisuudessakin olleet kaksi eri asiaa, joilla ei varsinaista yhteyttä ole ollut. Apteekkiahan talossa ei ole koskaan sijainnut, vaan apteekkikalusteet ovat alkujaan päätyneet Oulusta museoon. Ja vaikka talossa asunut herra Pipping työkseen lääkkeiden kanssa toimikin, oli hän ammatiltaan lääketieteen professori. Kaiken tänään oppimani perusteella professori Pipping on museonsa ansainnut. Hän esimerkiksi aloitti Turussa isorokkorokotukset vuonna 1802. Yhdet ensimmäisistä rokotettavista olivat tietenkin hänen lapsiaan.

Tiitu Takalon taiteilema Pippingin perhe toivottaa museokävijät tervetulleeksi.

Paljon lisätetoa löytyy museon digitaalisista näytöistä.

Kahden näyttelykokonaisuuden eriyttäminen ei ole kuitenkaan tehnyt museosta sirpaleista. Kulku museossa on selkeää ja uudistuksen myötä johdonmukaista. Ensin säätyläishistoria tyylihuoneineen ja sitten Apteekkimuseon osuus lukuisine esineineen. Museokierros aloitetaan 2000-luvun museotekniikkaa hyödyntävästä johdantonäyttelystä. Tilassa museovieras pääsee samalla kertaa tutustumaan niin talossa asuneeseen Pippingin perheeseen kuin apteekkimaailmaan. Erottelu näiden kahden teeman kesken on toteutettu värimaailmoin: vaaleanpunaisella Pippingin perheen tarina, vihreää taustaa vasten on merkattu apteekkimuseon esineistö. Johdantonäyttelytila on raikas ja tuo vahvasti mieleen ihanan Helsingin kaupunginmuseon. Seinällä vieraat toivottaa tervetulleeksi Tiitu Takalon taiteilema Pippingin perhe, vaikka kaikkia viittätoista professorin lasta ei kuvaan olekaan saatu ujutettua.

Mikä kasvi mahtaa olla kyseessä?

Museouudistuksesta huolimatta ja osittain asiakkaidenkin pyynnöstä, on museon perinteinen ja seesteinen tunnelma haluttu säilyttää ennallaan. Johdantonäyttelyn jälkeisistä, varsinaisista museohuoneista on turha lähteä etsimään digitaalisia näyttöjä tai edes näyttelytauluja. Kaksi ainoaa diginäyttöä on johdantonäyttelyssä ja niihin kyllä kannattaa tutustua. Niistä löytyy tietoa niin Turun entisistä apteekeista, vitriinien esineistä kuin talon historiasta ja Pippingin perheestä. Muun tarvittavan tiedon voi saada kesäopastuksilla, tiskiltä(kin) lainattavasta ääniopasteesta tai kuten minä: näyttelyvalvojilta. Ja tässäkin museossa kannattaa uskaltaa kysyä ja ihmetellä, itse ainakin olisin kävellyt kiinnostavien yksityiskohtien ohi ilman asiansa tuntevaa henkilökuntaa.

Ja niitä yksityiskohtiahan muuten riitti! Seiniltä löytyi upeat hiuksista kudotut taulut, apteekin puolelta kalusteiden kätköistä löytynyt toivekirje rakkausseerumista ja pihalta uudet kasvikyltit monikielisine nimineen. Museokäynnillä tunsin välillä olevani kuin lapsi karkkikaupassa, en tiennyt mihin katseeni kääntäisin. Tähän varautuneena olin kerrankin liikkeellä yksin, joten saatoin rauhassa kierrellä ilman pelkoa pikkukäsien kurkottelusta vääriin paikkoihin. Mutta eiköhän sekin ole viikonloppuna vielä edessä, uskonpa lastenkin nauttivan tästä museosta ja pihalta löytyvästä lasten omasta leikkitilasta, Lasten apteekista paljon. Lasten omasta museokäynnistä ja heidän tunnelmistaan saatte kuulla kesän mittaan lisää!

Koko tämän viikonlopun ajan (1.-3.6.2018) Apteekkimuseossa juhlitaan avajaisia ja museoon on myös kaikille ilmainen sisäänpääsy.

Turun päivä 17.9.2017

Tämän viikon sunnuntaina, 17.9.2017, on jälleen kerran aika juhlia kaunista kaupunkiamme. Turun päivä on täynnä erilaista ohjelmaa ja tapahtumia, kiinnostavia käyntikohteita löytyy varmasti jokaiselle halukkaalle. Päivän ohjelmatarjontaan kuuluu niin markkinoita, kulttuuria, opastuksia satama- ja telakka-alueelle, liikuntaa keppihevosradasta toritansseihin ja pop-up jumppaan. Kaikkiin Turun museokeskuksen museoihin on vapaa pääsy ja myös monet muut museot tarjoavat sisäänpääsyn sunnuntaina joko ilmaiseksi tai ainakin mukavalla alennuksella kävijöilleen. Illalla koko kaupungin juhlapäivä huipentuu ilotulitukseen Samppalinnanmäeltä kello 21.00.

Poimimme muutaman itseämmekin kiinnostavan esimerkin tapahtumien laajasta kirjosta. Muuhun ohjelmaan pääsee tutustumaan Turun kaupungin omilta sivuilta.

• Vasta remontoidussa ja laajennetussa Turun Kaupunginteatterissa on avoimet ovet klo 10-17. Ohjelmaa riittää koko päiväksi ja luvassa on niin maistiaisia tulevan kauden esityksistä, valokuvanäyttely talon historiasta kuin mahdollisuus saada tutustua teatteriravintolaan kahvin ja lounaan merkeissä. Teatteritiloihin järjestettävät opastuskierrokset vaativat ennakkoilmoittautumisen ja ovat jo täynnä. Mutta ei hätää, myöhemmin mahdollisesti pääsette lukemaan blogin puolelta kierroksen annista. Päivän tarkempi kulku kaupunginteatterilla selviää tästä.
• Kuralan Kylämäessä vietetään torstaista alkaen Esihistoria esille -tapahtumaa. Luvassa on niin opastuksia alueen menneisyyteen, taistelunäytöksiä, jousiammuntaa lapsille, kalliomaalaustyöpaja ja kiinnostavia luentoja. Myös suunnitteilla oleva Historian museo esittäytyy. Tarkempi tapahtumaohjelma löytyy tämän linkin takaa.
• Myös vanhaa Turkua ja vähän uudempaa taidetta esittelevään Aboa Vetus & Ars Novaan on ilmainen sisäänpääsy koko päivän. Ars Novan puolella on viime viikolla avautunut Vuoden nuori taiteilija 2017 Tiina Pyykkisen näyttely. Lue Susannan kokemus näyttelystä täältä. Tiesitkö muuten, että Aboa Vetus & Ars Nova kisaa Vuosisadan museo – tittelistä viiden muun ehdokkaan kanssa? Voittaja paljastetaan 18.10. Logomossa pidettävässä Vuosisadan Kulttuurigaalassa.
• Turun keskuspaloasemalla pääsee tänäkin vuonna tutustumaan niin paloautoihin kuin rakennuksen kellarissa sijaitsevaan Palomuseoon. Museokierroksille mahtuu kerrallaan 20 osallistujaa ja aikaisempina vuosina kierokset ovat tulleet täyteen nopeasti, kannattaa siis mennä paikan päälle ilmoittautumaan ajoissa jos museoon mielii. Lue kokemukseni Palomuseosta viime vuodelta täältä.
• Turun vesilaitosmuseo Halistenkosken rannalla viettää Turun päivänä uudistetun perusnäyttelynsä kaikille avoimia avajaisia kello 12-15. Museovierailun jälkeen voi vaikka vuokrata kanootin joen toiselta puolelta Myllärin talolta ja tutustua kaupunkiin uudesta näkökulmasta. Jos alue on itselle vieras, kannattaa kurkata kirjoitukseni Halistenkosken ympäristöstä tästä.
• Turun matkailuoppaat järjestävät ilmaisen kävelykierroksen ”Suomen Turun itsenäistymisen polkuja” kello 15. Opastus alkaa Ismo Kajanderin suunnitteleman Turun punavankileirin muistomerkin kohdalta, nykyisin yliopistokäytössä olevan Sirkkalan kasarmin vierestä, osoitteesta Kurjenkaivonkenttä 3. Opastus on niin suomeksi kuin ruotsiksikin.
• Radan toisella puolella, Pohjolan kauniissa puutalokaupungiosassa järjestetään sopivasti Turun päivänä Pohjolan pihat tapahtuma kello 11-16 osana kaupungiosaviikkojen ohjelmaa. Pihamarkkinoilla voi tehdä hyviä löytöjä samalla ihastellen kiemuraisten kadunvarsien taloja. Mukaan on ilmoittautunut yli 20 pihaa tai taloyhtiötä, joten kierreltävää riittää. Kartan mukana olevista pihoista löydät tapahtuman Facebook-sivulta, täältä.

Riemukasta Turun päivää kaikille, nähdään kaupungilla sunnuntaina!

 

Vuoden nuori taiteilija Tiina Pyykkinen – syksyn somenäyttely?

Sokea kulma (2013)

Torstaina 7.9. kaveripiirin some-keskusteluketjuun kilahtaa viesti. Kaveri kyselee onko joku menossa illan avajaisiin. Aboa Vetus & Ars Novassa avataan Vuoden nuori taiteilija 2017: Tiina Pyykkinen -näyttely. Hyvä seura ja annos kulttuuria kuulostavat juuri sopivilta sateiseen iltaan, joten avajaisiin siis!

Saapuessani museoon aula on täynnä ihmisiä. M Kitchen & Cafén jokainen pöytä on täynnä. Osa avajaisvieraista seisoskelee ryhmissä rupatellen. Kuohuviinipullojen korkit poksahtelevat, laseja kilistellään.

Kellon tullessa seitsemän museonjohtaja Johanna Lehto-Vahtera toivottaa vieraat tervetulleiksi. Hän myös lukee taidemaalari Anna Tuorin näyttelyn avajaissanat. Tiina Pyykkistä kuvaillaan jo varhain oman ilmaisutapansa löytäneeksi taiteilijaksi, jonka työskentelytapa on hyvin päämäärätietoista. Puhutaan pigmenteistä, vernissasta, teosten monista tasoista. Odotan jännittyneenä pääseväni teosten ääreen: millaisia ne mahtavatkaan olla?

Järjestyksessään jo 33. Vuoden nuoren taiteilijan Pyykkisen teokset ovat tehty alkydistä, öljystä ja pigmentistä kankaalle. Ne ovat toinen toistaan omaperäisempiä ja hiotumpia täynnä yksityiskohtia. On kiinnostavaa, miten kaksiulotteiset teokset muuttuvat pinnan kiiltävyyden vuoksi ikään kuin kolmiulotteisiksi. Niistä heijastuvat niin ympäröivä näyttelytila kuin katsoja itse.

Monen teoksen pinta vaikuttaa kangasmaiselta. Tuossa on ikään kuin samettiläiskiä, tuossa voisi olla polttokuvioitua sifonkia. Kun teoksia tarkastelee eri puolilta, löytää niistä aina uutta. Muutama kullan ja liilan värinen teos muuttuu täysin eri väriseksi, kun sitä tarkastelee sivusta. Peilimäisyys ja värit ikään kuin sammuvat, ja teoksen pinta näyttää tummalta.

Monessa taulussa näyttää olevan ikään kuin valokuva taustalla – vai onko siihen sittenkin maalattu? Huonekalujen, tilojen ja maisemien häilyvät viitteet saavat tihrustamaan hieman tarkemmin. Mitä minä näen? Näkevätkö muut saman?

Until It Melts Away (2017)

Värikylläisen Until It Melts Away -teoksen äärellä ollessani ajattelen, että siinä näkyy hailakasti taustalla pyramidi. Olisiko teoksen etualalla kenties hiekkadyynejä? Jälkikäteen katson valokuvaa teoksesta ja huomaan kolmion muotoisen rakennelman sivussa savupiippumaisen muodon. Kaleidoskooppi kääntyy, ja näkökulma on toinen. Pyramidi muuttuu taloksi.

Jo avajaisissa ihmiset ottavat kuvia teoksista niin, että heidän kuvajaisensa heijastuu niistä. Oikeastaan tätä on vaikea välttää teosten ollessa niin kiiltäväpintaisia. Veikkaan, että tästä näyttelystä tulee seuraava Yayoi Kusama– tai Jacob Hashimoto -somekokemus. Some täyttynee veikeistä museoselfieistä, joita ihastuneet kävijät jakavat. Ja hyvä niin. Pyykkisen työt ovat niin upeita, että ansaitsevat kaiken huomion.

Aboa Vetus & Ars Nova, Läntinen Rantakatu 4–6, Turku. Tiina Pyykkisen näyttely 5.11.2017 saakka. Näyttelyyn myös opastettuja kierroksia. 15.10. ja 5.11. klo 12.15  taiteilija kertoo näyttelystään opastetulla kierroksella.

Yläkerran Takkahuoneessa on Hyäryllistä-taiteilijaryhmän Yritys selventää hämmentävää tilannetta -veistosinstallaatio, myös  5.11.2017 saakka.