Vesibussilla Ruissaloon

Vesibussi Ruissaloon

Tänä kesänä 2017 Turun joukkoliikenteeseen on tullut ihana lisäys: vesibussi Ruissaloon. Venematkalle pääsee hyppäämään mukaan kahdesta kohtaa jokirannasta, Martinsillan viereiseltä pysäkiltä jäätelökioskin nurkalta ja Forum Marinumin laiturista. Myös Ruissalon puolella pysäkkejä on kaksi, toinen Ruissalon telakalla ja toinen Kansanpuiston rannassa. Matkakulut veneellä Ruissaloon ovat aivan samat kuin Fölin busseillakin, matkan voi kuitata bussikortilla tai kertamaksulla. Kaiken lisäksi myös lastenvaunut ja polkupyörät mahtuvat veneen kyytiin maksutta ja vesibussilla on kahvila!

Kesäkuisen sunnuntain kunniaksi päätimme perheen kanssa kanssa tehdä piknik-retken Ruissaloon, vesibussilla tietenkin. Aamupäivä oli ollut sateinen, mutta iltapäivää kohden aurinkokin alkoi pilkottaa pilvien takaa, joten ruuat koriin, lapset föliin ja laiturille, mars. Kun vesibussi aloitti tänä kesänä liikennöinnin, kyytiin oli suorastaan tunkua. Forum Marinumin pysäkillä kyytiä odotelleet saivat kuulemma välillä jäädä nuolemaan näppejään, sillä vene oli täynnä. Nyt tilanne on ehkä tasoittunut, ainakin meillä oli tilaa vesibussissa hyvin, vaikka istumapaikkoja ei olekaan yhtä runsaasti kuin bussimatkalla.

vesibussilla Ruissaloon

Nousimme vesibussin kyytiin Martinsillan pysäkiltä. Syitä tähän oli kaksi: pysäkki on kotiamme lähimpänä, mutta tärkeämpää oli se, että sen ilmoitettiin olevan lastenvaunujen ja polkupyörien kanssa liikkuville Forum Marinumin pysäkkiä parempi. Ja kaikki kävikin näppärästi, kadulta laiturille johti luiska, eikä vesibussiin nousunkaan kanssa ollut ongelmia lastenvaunujen kanssa.

Bore

Suomen joutsen

Matka Ruissalon telakalle, vanhan veneveistämön laituriin, kului joutuisasti. Vastaantulevat veneet saivat Aurajoen pärskeet lennähtämään naamaan saakka ja tuuli riepotteli hiuksia, kuten merellä kuuluukin. Aina toisinaan on riemastuttavaa päästä katselemaan kaupunkia joen tasolta, kaupungin profiili näyttää niin erilaiselta ja tuoreelta uudesta näkökulmasta katsellessa. Forum Marinumin museolaivat tuntuivat valtavilta ohitettaessamme ne ja ruotsinlaivojen terminaalialue kumisi vielä tyhjyyttäään ennen illan ruuhkaa. Miltei liian sutjakasti saavuimme vanhan veneveistämön laituriin, joka samalla oli meidän jokimatkamme päätepiste.

Ruissalossa

Ruissalo

lampaita Ruissalossa

Jäimme pois jo Ruissalon telakalla lastenvaunujen takia. Myöhemmin Kansanpuiston pysäkin rappusi katsellessa tiesin tehneeni oikean ratkaisun, en olisi jaksanut enkä missään nimessä edes halunnut yrittää kantaa painavia lastenvaunuja laiturin jyrkkiä portaita ylös. Ja luultavasti ilman lastenvaunujakin olisimme valinneet veneveistämön pysäkin, sillä Ruissalon rantapromenadin maisemat pitsihuviloineen, lammashakoineen ja upeine näkymine takaisin kaupunkiin ja vastarannalle Hirvensaloon ovat kokemisen arvoiset. Samalla Kansanpuistoa kohti kävellessä saattoi muistella menneitä Ruisrock-kävelyitä, sitä kuuluisaa Via Dolorosaa, jolloin samaisen kävelytien tunnelma on usein jotain muuta kuin sunnuntaista perheidylliä. Nyt Kansanpuiston rannassa ei kuitenkaan odottanut väenpaljous festivaalilavoineen vaan tuulinen, miltei tyhjä hiekkaranta ja auringossa paistatteleva meri. Jälleen yksi kesäsunnuntai oli täydellinen.

Ruissalon kansanpuisto

Airisto Line Oy:n liikennöimä Fölin vesibussi kulkee kaupungista Ruissaloon koulujen alkuun saakka päivittäin 9.30 – 18.30, poikkeuksia aikatauluissa sekä pysäkeissä on Ruisrockin aikana sekä Tall Ships Races -tapahtuman aikana. Vesibussi kulkee normaalin aikataulun mukaan myös juhannuksena, eli jos juhannuskelit vain antavat myöden, kannattaa lähteä tekemään juhannustaikojaan Ruissaloon. Kannattaa kuitenkin muistaa, että Fölin bussit noudattavat juhannusaikatauluja, ne kannattaa katsoa tästä linkistä.

Tavallista yhteisöllisempi museoretki

Brunssi M kitchen

Yhteistyössä Aboa Vetus & Ars Novan ja M kitchen & cafen kanssa

Valokuvausta, hyvää ruokaa, naurua, instakuvia taiteesta ja herkuttelusta, hyväntuulista puheensorinaa ja hauskoja poseerauksia. Siinä kiteytettynä viime lauantain kulku, kun Aboa Vetus & Ars Nova oli järjestänyt joukolle lifestyle- ja kulttuuribloggaajia yhteisen tutustumispäivän museoonsa. Aamupäivän aikana saimme kattavan kuvan museon toiminnasta; eri näyttelytiloista ja kahvilan herkuista erikoisopastuksiin ja vuokrattaviin tiloihin.

Päivän ensimmäinen osuus oli todella rankka: pääsimme nauttimaan aivan ihanasta M Kitchen & Cafen Jazz-brunssista, josta löytyi myös kasvissyöjille paljon herkuteltavaa. Erityisen innoissani olin nähtyäni jälkiruokatarjonnan: hedelmiä, juustoja ja kakkuja, kaikki niin herkullisia, että tälle viikonloppubrunssille on pian palattava. Enkä todellakaan ollut ajatusteni kanssa yksin: ennen museon aukeamista ovien takana oli kahvilallinen ihmisiä jonottamassa brunssille pääsyä. Vilkuilu vieraisiin pöytiin vain lisäsi kiinnostusta, kuohuviinilasit kilahtelivat ja puheensorina pulppuili ja tunnelma oli kaikin tavoin oikeanlaisen letkeä.

Jazz brunssi

M kitchen and cafe brunssi

Brunssi Aboa Vetus & Ars Nova

Brunssi Turku

Jazzbrunssi
Kuva: Jari Nieminen

Brunssista nautiskelemisen (ja sen ikuistamisen kymmeniin valokuviin ja niiden sosiaaliseen mediaan jakamisen) jälkeen koitti Minuuttitaidetreffit taidemuseon puolella, Kokoelman tekijät -näyttelyssä. Taideohjaaja Elli Liipon vetämässä ja  pilke silmäkulmassa toteutettavassa konseptissa saimme treffilomakkeet, jonka vaihtoehdoista jokainen sai valita itseään miellyttävimmän kuvauksen. Tämän jälkeen koitti aika kohdata treffikumppanit, eli viisi teosta museon omista kokoelmista. Yhdessä pohdimme, mikä teos kuvaa lomakkeen eri kohtia ja jännitimme löytäisimmekö itsellemme sitä oikeaa taulujen joukosta. Konsepti on hauska ja kiinnostava. Välillä on mukavaa pohtia omia mieltymyksiään ääneen ja kuulla muiden ehkä täysin erilaisia ajatuksia samoista teoksista. Minuuttitaidetreffit on tilattavissa ryhmille,  ja ehdottomasti voin suositella sitä. Treffeillä pääsee tutustumaan hauskalla tavalla niin taiteeseen kuin ryhmän muihinkin jäseniin.

Aboa Vetus & Ars Nova bloggaripäivä
Kuva: Jari Nieminen
minuuttitaidetreffit
Kuva: Jari Nieminen
Aboa Vetus & Ars nova
Kuva: Jari Nieminen

Lopuksi kävimme pienemmällä ryhmällä vielä tutustumassa yläkerran biljardihuoneeseen, joka on vuokrattavissa kokoustilaksi. Ja millä näkymillä kaupungin yli! Upea aurinko valaisi koko jokirannan ja Suurtorin talojen värit hehkuivat sen paisteessa.

Aboa Vetus & Ars Nova

Aboa Vetus & Ars Nova

Bloggaajapäivä oli kaikilta osin erittäin onnistunut ja riemastuttava. Siitä vielä kerran kiitos kanssabloggaajille, Aboa Vetus & Ars Nova -museolle sekä M Kitchen & Cafelle!

Ensimaistiainen Tom of Finlandista

Tom of Finland musikaali

Nahkapamppuja, teatteripuukkoja ja sateenkaarileivoksia. Tangosäveliä, tummia lavasteita ja kirkkaita teatterivaloja. Tanssivia miehiä ja  nahkasaappaita. Ohjaajan sekä lavastajan mietteitä ja uteliaita kurkistuksia kulissien taakse. Jännittynyttä tunnelmaa, viime hetken kiireitä ja positiivista kuhinaa. Näistä palasista koostui vierailumme Turun kaupunginteatterin Tom of Finland -musikaalin esittelytilaisuuteen Logomoon viime viikolla.

Tom of finland musikaali

Otto-Ville Väätäinen / Turun Kaupunginteatteri

Tom of Finland musikaali

Otto-Ville Väätäinen / Turun Kaupunginteatteri

Tilaisuus sai odottavalle mielelle. Oli kiinnostavaa kuulla, miten lavastaja Jani Uljas oli aloittanut haastavan lavastustyön suunnittelun jo ennen kuin librettoa oli edes saatu kirjoitettua loppuun. Oli innostavaa kuulla, kuinka paljon taustalukemista ja tietoa ohjaaja ja koreografi Reija Wäre oli hankkinut päästäkseen paremmin sisälle musikaalin maailmaan. Oli kiehtovaa ymmärtää, kuinka energisellä ja innostuneella otteella tätä musikaalia on valmisteltu.

On kiinnostavaa nähdä, miten huomenna kantaesityksensä saava musikaali otetaan vastaan. On mielenkiintoista nähdä, miten Touko Laaksosen elämä ja Tom of Finlandin rohkeat piirrokset muuttuvat eläviksi. On ihanaa nähdä esitys siitä, miten kielletystä ja salatusta tulee mahdollista ja vapaata, miten yhden henkilön piirroksilla voi olla niin suuri vaikutus monen ihmisen elämään, miten vähemmistöjen historia on koko Suomen historiaa.

Ennen esitystä tunnelmaa voi hakea vaikka kuuntelemalla Spotifysta musikaalin säveltäjien Jori Sjöroosin ja Tomi Vahvaselän tuottama ja säveltämä sekä Tuomas Parkkisen sanoittama kappale Glad To Be Gay tai suuntaamalla katsomaan Wäinö Aaltosen museon näyttely Touko Laaksonen – Tom of Finland. Musiikista ja miehistä. Makeanhimoansa taasen kannattaa tyydyttää suussasulavalla Mbakeryn valmistamalla musikaalin nimikkoleivoksella!

Tom of Finlad leivos

5 vinkkiä Tallinnaan

Tallinnan vanhakaupunki

Kävin kesän alkupuolella jälleen naapurimaamme pääkaupungissa. Reissu oli jo toinen Tallinnaan puoleen vuoteen, mutta mikäs siinä, kun matkakohde on niin mukava. Koostin teidänkin iloksenne viisi vinkkiä kaupunkiin:

1. 24 tunnin matkalippu

Ostimme terminaalin Ärrältä 24 tunnin matkakortin. Tällä huimalla 5 euron hinnalla saa matkustaa julkisella liikenteellä rajattomasti. Vaikka kertaliputkaan eivät paljon maksa, oli matkustaminen tällä kortilla mukavan vaivatonta. Kortista peritään 2 euron pantti, jota ei saa takaisin.

2. Varaa pöytä hyvään ravintolaan

Kaupungissa on lukuisia hyviä ravintoloita, jossa hinta-laatu -suhde todella kohtaa. Me kävimme tälläkin matkalla Vegan Restoran V:ssä (Rataskaevu 12), jossa ilahdutti päivitetty kesälista. Veikkaan, että uppoaa myös segaaniin. Pöydän olimme luonnollisesti varanneet etukäteen. Toisena päivänä yritimme nälän yllättäessä pyrkiä tuttuun F-Hooneen (Telliskivi 60 A) ilman pöytävarausta, mutta pöydän jonotusaika olisi ollut turhan pitkä.

Vanhassakaupungissa oleva Kohvik Must Puudel (Müürivahe 20) sen sijaan ei vaatinut sunnuntaina aamupäivällä pöytävarausta, mutta kiireisenä iltana sekään ei liene pahitteeksi. Must Puudelin sisäpihalla on myös söpö terassi.

3. Kivi, Paber, Käärid

Tämä vinkki liittyy edelliseen, nimittäin F-Hoonen ollessa täynnä mukava tarjoilija vinkkasi viereisestä Kivi, Paber, Käärid -ravintolasta (Telliskivi 60a C4). Tämä olikin jo ”joskus tuonne” -listallani eikä näemmä turhaan. Parsarisotto, tunnelma ja palvelu olivat erinomaisia. Olikin oikeastaan yllättävää, että lauantaipäivänä täällä riitti tilaa. Ja ilmeisesti kaikki ruoat ovat gluteenittomia!

4. Linnahall

Linnahall Tallinna

Linnahallin (kaupunginhallin, Mere pst 20) jyhkeä betonikompleksi on varmasti monelle Tallinnan kävijälle tuttu, mutta monikohan on kiivennyt sille tai tutustunut sen historiaan? Piipahdimme ällistelemässä tätä aikoinaan Moskovan Olympialaisiin vuonna 1980 rakennettua neuvostovallannäytettä – pidettiinhän olympialaisten purjehdusosuudet läheisessä Piritan kaupunginosassa.

Tässä Raine Karpin ja Riina Altmäen suunnittelemassa kulttuuri-urheilukeskuksessa on Wikipedian mukaan valtava amfiteatteri sekä jäähalli. Rakennus todella tekee tehtävänsä – yhä noustessa kiviportaita tuntee kiipevänsä jollekin suureelliselle, mahtavalle ja jopa pyramideihin rinnastettavalle rakennelmalle.

Linnahall Tallinna

Linnahall Tallinna

Vuosikymmenien päättämättömyys kompleksin kohtalosta näkyy huonona kuntona ja eräänlaisena pysähtyneisyyden fiiliksenä.  Tuntuu hämmentävältä, että rakennuksessa on ilmeisesti ollut viime vuoteen saakka kahvila ja on yhä yökerho. Se ei nimittäin ulkopuolelta näytä olevan siinä kunnossa, että sisälle ilkenisi mennä. Ilmeisesti rakennus on suojelulistalla.

Linnahallin päässä meren puolella on Linda Linen terminaali sekä helikopterikenttä.

5. EKKM eli Eesti Kaasaegse Kunsti Muuseum

Kivenheiton päässä Linnahallilta on EKKM (Viron nykytaidemuseo, Põhja pst 35). Se on löytö kaupungin museotarjonnasta. Museo on toiminut vuodesta 2006 alunperin vallatussa pannuhuoneen konttorirakennuksessa. Tee-se-itse – ja non-profit -meininki yhdistettynä hyviin näyttelyihin tekee paikasta vierailemisen arvoisen. Vierailuhetkellämme esillä oli Alice Kaaskin näyttely, jossa upeat teokset olivat suunniteltu kommunikoimaan ympäröivän tilan kanssa.

Museon toiseen kerrokseen pääsee vain hurjahkoja portaita pitkin – ei soveltune kovin korkeanpaikankammoisille.

Tallinna

Erityisen tästä museokokemusta kuitenkin teki juuri tämä vähän rosoinen miljöö. Museon sisätilat itsessään ovat kuin taidetta! Rakennuksen sisäpihalla on myös kahvila-klubi. Museon ja Linnahalllin vierestä alkaa kulttuuripääkaupunkivuonna 2011 avattu Kulttuurikilometri-kävelyreitti.

Avoinna huhtikuusta lokakuuhun, aukeaa uuden näyttelyn myötä jälleen 5.8. Ei pääsymaksua.

%d bloggaajaa tykkää tästä: