Ravintolavinkit Tarttoon

Kun ei halua tyytyä pelkästään Tallinnan tarjontaan, on Viron pääkaupungin ulkopuolella paljon kiinnostavaa kulttuuri- ja ravintolatarjontaa. Maan toisiksi suurimpaan kaupunkiin Tarttoon kulkee Tallinnasta päivittäin useita bussivuoroja. Lippujen hinnat alkavat muutamasta eurosta, ja noin 2,5 tunnissa bussi kuljettaa Tarton keskustan linja-autoasemalle. Vinkkasin aiemmassa postauksessa mitä ainakin kannattaa nähdä ja tehdä kaupungissa. Mutta missä kannattaa syödä ja kahvitella?

Tarton ravintolatarjonta on suht laaja ja kasvissyöjäkin löytää sieltä purtavaa. Vierailemissani paikoissa hintataso vaikutti olevan kalliimpi kuin Pärnussa, mutta hieman halvempi kuin pääkaupunki Tallinnassa. Jo ydinkeskustan vanhassakaupungissa löytyy paljon vaihtoehtoja. Jos on enemmän aikaa, on kivoja paikkoja myös hieman kauempana.

1. Viihtyisä ravintola Umb Roht

Umb Roht -ravintola Tartossa, Virossa, Kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty

Keskellä vanhaakaupunkia on idyllisen sisäpihan suojissa ravintola Umb Roht (Ülikooli tänav 7). Ravintola on Toomemäen alapuolella, raatihuoneentori Raekoja platsin lähellä vastapäätä uutta huippuhotellia. Palvelu on ystävällistä ja viinisuositukset kelpoja. Miljöö on rauhallinen ja rento, vaikka ravintola taitaa kuulua kaupungin parhaimmistoon.

Alkuruoka Umb Roht -ravintolassa Tartossa, Virossa, Kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty

Otin alkuruoaksi nyt jo listalta poistuneen kasvisannoksen, jossa oli lumihernettä, kirsikkatomaatteja ja taivaallista basilika-sitruunakastiketta. Jäädytetty hernelumi suli suussa ja toi suuret odotukset pääruoalle. Vegaaninen kasvispasta tuoreilla kasviksilla ja mustalla vegaanisella parmesaanilla lunasti ne ja sai kaapimaan lautasen pohjatkin. Harmillisesti jälkiruoalle ei jäänyt tilaa. Ensi kerralla sille pitää jättää tilaa ja samalla maistaa viinilistalta löytynyttä, minulle ennestään tuntematonta appelsiiniviiniä.

2. Söpö kahvila Tassikoogid

Tassikoogid-kuppikakkukahvila Tartossa, Virossa, Kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty

Kävelymatkan päässä vanhastakaupungista on käymisen arvoinen Karlovan kaupunginosa. Siellä on enemmän ja vähemmän hyvin hoidettuja vanhoja puutaloja, joiden sekaan on noussut harmaita kerrostaloja, kirpputoreja, vintagekauppoja, kauniissa puutalossa oleva art deco -hotelli sekä jälleen yksi kauppakeskus. Matkan varrelta ison kadun varrelta löytyy myös KGB-sellimuseo (Riia tänav 15b).

Tassikoogid-kuppikakkukahvila Tartossa, Virossa, Kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty

Tassikoogid-kuppikakkukahvila Tartossa, Virossa, Kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty,

Tähti-nimisellä kadulla on Viron ensimmäiseksi kuppikakkukahvilaksi itseään tituleeraava Tassikoogid (Tähe 21). Se  on suloinen pieni kahvila puutalossa. Kuppikakkuja on vaikka minkälaisia: esimerkiksi suklaata, vaniljaa, pistaasia, oreota, vadelmaa ja suolakaramellia erilaisilla pohjilla. Päällisissäkin on käytetty mielikuvitusta. Makeannälän voi taltuttaa myös macaroneilla tai tikkukakuilla. Valinnanvaikeus saattaa iskeä! Juomapuolella haudutetun teen ja kahvin lisäksi on myynnissä esimerkiksi paikallisia mehuja ja siidereitä sekä kuohuviiniä. Leipomuksia voi ostaa myös mukaan.

3. Tunnelmallinen illanviettopaikka Vein ja Vine

Viinibaari Vein ja Vine Tartossa, Virossa, Kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty,

Jos haluaa illanviettopaikaltaan enemmän tunnelmaa kuin kreisiä bailumenoa, voisi viinibaari olla hyvä vaihtoehto. Aivan keskustassa vanhankaupungin kävelykatu Rüütlilla on viinibaari Vein ja Vine (Rüütli tänav 8). Viinien lisäksi tarjolla on jonkin verran muita juomia sekä viinien kanssa sopivaa pikkusuolaista.

Ravintola on vanhassa kivitalossa ja tila levittäytyy hieman sokkeloisesti muutamaan huoneeseen. Huoneiden välillä on jyrkähköt tiilirappuset. Paljasta tiilipintaa on jätetty näkyviin niin seiniin kuin toisen huoneen keskelle oviaukkoon. Sisustus on hauskan boheemi eriparisilla huonekaluilla ja tunnelma viihtyisä. Kesäaikaan baari laajenee ulos terassille.

Mainokset

Lukuisten kohtaloiden Patarei

Tallinnan vinkkipostauksessa jätin tarkoituksella yhden kohteen aivan omaksi kirjoituksekseen. Sokerina tinakupin pohjalla ja kuvien kera – saanen esitellä yhden Tallinnan historian synkimmistä paikoista – Patarein vankilan.

Jos EKKM-nykytaidemuseo tarjosi mukavan ja kiinnostavalla tavalla rosoisen elämyksen, oli vierailu vuosikymmenien ajan vankilana toimineeseen Patareihin täysin toisenlainen. Tämä uhmakkaana sataman viereisellä rantapenkereellä merta kohti tuijottava linnake ei ole koskaan ollut mukava paikka, eikä sitä ole nytkään. Patarei on valmistunut alunperin vuonna 1840 puolustuslinnoitukseksi, mutta sittemmin on palvellut sotilasparakkina sekä vuosina 1920 – 2002 vankilana.

Nykyään Patarei on avoinna vuoden ympäri opastetuille ryhmille. Kesäkuusta elokuuhun siellä järjestetään opastettuja kierroksia. Vierailumme ajoittui sopivasti synkeän tihkusateiseen ja hyytävän tuuliseen päivään, joka vain alleviivasi kokemusta. Etukäteen oli hyvin vaikea onkia tietoa paikan aukiajoista, sillä vankilan kotisivuilla mainostettiin vain opastettuja kierroksia. Nyttemmin sivut ovat päivitetty ja niillä löytyy jopa maininta omatoimisen kiertelyn mahdollisuudesta – ken uskaltaa ja ilkeää.

Me osallistuimme englanninkieliselle kierrokselle, joka venyi ilmoitetusta tunnin kestosta yli puolentoista tuntiin. Tänä aikana meitä kierrätettiin huoneesta ja kerroksesta toiseen aikamoisella kiireellä. Saimme nähdä mm. leikkaussalin, erilaisia ja eri kokoisille henkilömäärille tarkoitettuja sellejä, sisäpihan ulkoilukopin, hirttohuoneen ja saunan. Turhaan ei vierailijoita oltu kehotettu pukeutumaan lämpimästi –  sekä sisällä että ulkona oli nimittäin hyytävää.

Opas kertoi, että rakennus on ollut hyvän aikaa myynnissä, mutta tulevalla ostajalla olisi tulossa miljoonaluokan remontti. Se kyllä näkyi: jokainen paikka oli enemmän ja vähemmän huonossa kunnossa. Paikoin seinillä näkyi myös taidetta – täällä on ollut muutama vuosi sitten taidenäyttelyitä. Osa rakennuksen seinätaiteesta on toki alkuperäisiltä asukkailta.

Tuntui, että opas olisi voinut tarinoida paikasta loputtomiin. Kiinnostavaa olisi ollut kuulla myös hänen tarinansa. Nimittäin meille jäi epäselväksi oliko hän ollut itsekin täällä vankina. Netissä kun kerrotaan, että entiset vangit pitävät opastettuja kierroksia. Taisi yksi kierrokselle osallistuja tätä suoraan oppaalta kysyäkin, eikä saanut vastausta. Toisen nettitarinan mukaan Patareissa opastaa mies, joka asuu sisäpihalla ja rakentaa tiipii-telttoja. Yksi seurueemme jäsen kuulemma näkikin jossain vilahtavan tiipiin..

Kauniina päivänä karua vierailukokemusta tasapainottamaan voi piipahtaa rannan puolella olevassa rantabaarissa Patarei Kohvikissa, jossa huurteisen äärellä voinee melkein unohtaa missä on.

Kalaranna 2a (Kulttuurikilometrin varrella, sisäänkäynti Lentosataman puoleisella sivulla). Pääsymaksu. Kierrokselle tulee ilmottautua etukäteen. Suljettu syyskuu – toukokuu.

Jazzia ja runomuotokuvia

Kuten edellisessä postauksessa todettiinkin, tänä viikonloppuna oli monia mainioita tapahtumia tarjolla Turussa. Itse nautin lauantai-iltana jazzista, kun Flame Jazzin ja Turku Jazz Orchestran kevään kausi huipentui konserttiin Aili Ikosen kanssa Domino-teatterissa.

Aili Ikonen on tällä hetkellä suosituimpia suomalaisia laulajia ja sali olikin täynnä innokkaita kuulijoita. Ikonen esitti oman yhtyeensä kanssa omia kappaleitaan uudelta levyltään sekä toisella puoliajalla Ella Fitzgeraldin kappaleita Turku Jazz Orchestran säestyksellä. Kokonaisuus oli tasapainoinen ja Ikosen laulu upeaa. Tunnelma oli kepeä ja toisinaan kaihoisa eli mielestäni varsin täydellinen kesäiseen iltaan.

En valitettavasti ehtinyt muihin kevään jazztapahtumiin, mutta tämän perusteella yritän tulevaisuudessa ehtiä nauttimaan lisää jazzista. Jatkossa se onkin helppoa, sillä Turusta on kehkeytynyt varsin vaikuttava jazzkaupunki. Tänä vuonna perustettu Jazz City Turku kokoaa yhteen jazzalan toimijoita ja tuottaa tapahtumia ympäri vuoden. Seuraavaksi jazzohjelmaa on elokuussa, kun perinteinen Turku Jazz Festival täyttää kaupungin musiikilla.

Jazzintäyteisen illan jälkeen nautin aurinkoisesta sunnuntaipäivästä Kirja irti! -festivaaleilla. Brinkkalan piha täyttyi leppoisasta tunnelmasta kirjallisuuden parissa ja aika kului kuin siivillä. Itseäni viehätti erityisesti runomuotokuvat. Kirjoittajaryhmä Tapiirin itse kehittämässä konseptissa ihminen, josta runo kirjoitetaan, on taiteilijan katsottavana noin vartin. Kirjoittaja kirjoittaa runon, lukee sen ääneen ja antaa kirjoitetulle ihmiselle. Tilanne oli hämmentävä ja hauska. Miten vieras ihminen näkee sinut? Kirjoittajalle voi puhua jos haluaa tai voi istua vain paikoillaan tai vaikka loikoilla maassa. Itse höpöttelin muutamia sanoja, mutta istuin lopulta lähinnä hiljaa. Alun jännityksen jälkeen tunnelma oli suorastaan rauhoittava. Hetki itsessään oli siis jo tärkeä, mutta lopputuloskin eli itse runo koskettava ja henkilökohtainen. Suosittelenkin kaikkia kokeilemaan ruonmuotokuvaan osallistumista jos tilaisuus joskus tulee kohdalle.

Tästä on hyvä jatkaa kesäisten päivien viettoa kulttuurin parissa. Onko sinulla jo mietittynä kesän parhaat tärpit?

Markkinahumua ja kaupunkikulttuuria

Vaikka moni onkin liimautunut tänä viikonloppuna ruudun ääreen, tarjoaa Turku paljon tekemistä. Tänään on nautittu upeasta säästä ja esimerkiksi Pohjolan Pihat – ja Raunistulan pihakirppis ja kasvienvaihtopäivä -tapahtumista. Niissä pääsi tekemään löytöjä asukkaiden myyntipöydiltä ja samalla ihastella upeaa puutaloarkkitehtuuria. Myynnissä näytti olevan niin vaatteita, leluja, lehtiä, levyjä sun muuta. Olipa tänään myös supersuosittu ja ilmeisesti pian jollain tapaa muuttuva Ravintolapäivä.

Jos kukkaron pohjalla häämöttää vielä pari kolikkoa ja kirppistely kiinnostaa, on siihen vielä huomenna mahdollisuus. Myöskin kauniista puutaloistaan tutussa Portsan kaupunginosassa on Portsan katumarkkinat klo 11 – 15. Myyntipöydät ovat Heikkilän- ja Korkeavuodenkadun välisellä osuudella Puutarhakadulla. Facebook-tapahtuma. Port Arthur, Puutarhakatu.

Huomenna pääsee myös mukaan jokavuotiseen Jokisataman avajaiset -tapahtumaan, jossa sunnuntai on lasten päivä. Klo 11 – 14 Forum Marinumin piha-alueella on Laivakoira Axelin puuhapäivä. Luvassa on niin lavaohjelmaa (mm. suosittu Mimi ja Kuku ja ja Samba Cariocan lapset ja nuoret), perheopastuksia Forum Marinumin uusittuun päänäyttelyyn (vaatii pääsylipun) sekä monenmoista esittelypistettä. Sunnuntain ohjelma jatkuu kaiken kaikkinensa iltaan saakka. Linnankatu 72.

Vuotuiseksi voisi sanoa myös kirjallisuustapahtuma-pienfestivaali Kirja irti! :ä, joka pidetään jälleen sunnuntaina Vanhan Suurtorin sisäpihalla. Jo kuudetta kertaa järjestetyn tapahtuman tämän vuoden teema on kolmas tila. Klo 12 – 18 tarjolla on muun muassa runomuotokuvia, paneelikeskustelua, kirjalöytöjä, mielenkiintoisia työpajoja sekä ääneen luettua kirjallisuutta. Jos nälkä tai jano yllättää, myy Kirjakahvila vegaanista mahantäytettä. Sunnuntain ohjelman näet täältä. Vanha Suurtori.

Ensimmäistä kertaa järjestettävä videotaidefestivaali Video Art Festival Turku (VAFT) jatkuu vielä huomenna. Pääasiassa Vanhan Suurtorin huikean hienoilla makasiineilla järjestettävän festarin sunnuntaissa pääsee klo 11-19 tutustumaan näyttelyyn. Kolmesti päivässä esitetään videoteoksia. Klo 14-16 on myös maksuton retrovisuaalityöpaja. Sunnuntain ohjelmat näet täältä. Luostarin välikatu.

Ps. Vielä huomiseen jatkuu valtakunnallinen Museoviikko. Vaikka Varsinais-Suomen osuus taisi tänä vuonna jäädä vain Perniön museoon, näytti sunnuntaina olevan vielä ohjelmaa Etelä-Pohjanmaalta Uudellemaalle. Ohjelman näet täältä.