Fredrikan puutarhassa Porvoossa

Fredrika Runebergin pelargonia Runebergin koti -museon kuistilla Porvoossa, Kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty

Minulle luettiin lapsena iltasaduksi runoilija Johan Ludvig Runebergin (1804–1877) Vänrikki Stoolin tarinoita (Fänrik Ståls sägner, 1848 & 1860). Muistan aivan vaatineeni sitä yhdeksi iltasatukirjaksi, ja arvelen ehkä runojen rytmin vedonneen. Myöhemmin kotimaisen kirjallisuuden opinnoissani vaikutuin toisesta Runebergista: usein miehensä varjoon jäävästä ja jätetystä kirjailija Fredrika Charlotta Runebergista (o.s. Tengström, 1807–1879).

Aikaansa edellä ollut naisasianainen teki minuun säväyksen ansiokkaalla työllään ja kirjallisella tuotannollaan. Hänen esikoisromaaninsa Rouva Katariina Boije ja hänen tyttärensä (Fru Catharina Boije och hennes döttrar, 1858) on yksi ensimmäisistä suomalaisista historiallisista romaaneista. Olipa Fredrika myös yksi maamme ensimmäisistä naispuolisista sanomalehtitoimittajista.

Kun kuulin, että Runebergien pitkäaikaisessa kodissa, J.L. Runebergin koti -museossa, on lisäksi monia Fredrikan aikaisia viherkasveja, oli kirjallisuuden ja viherkasvien ystävälle kesäretkikohde selvä. Ja vihdoin koittaa päivä, kun saavun Fredrikan luo Porvooseen.

Fredrika Runebergin puutarhaa Runebergin koti -museossa Porvoossa, Kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty

Fredrikan puutarha Runebergin koti -museossa Porvoossa, Kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty

On hieman epävakainen heinäkuun päivä keskellä leppeää lomakautta. Ympärilläni Empire-Porvoossa on rauhallisia puutalokortteleita sekä siellä täällä jokunen matala kerrostalo. Astun peremmälle museon pihalle keltaisesta portista. Eteeni avautuu viehättävä punamultaisten piharakennusten, polkujen, puiden, pensaiden ja kasvien hehkeä idylli. Olen perillä Fredrikan puutarhassa.

Pihapiiri on suloinen kuin karkki lasten leikkinurkkauksineen ja kukoistavine kasveineen. Astun punaisen aidan rajaamalta sivulta syvemmälle Fredrikan kukkaloistoon. Kyltissä muistutetaan, ettei puutarha ole leikkipaikka, ja kasveihin ja eläimiin ei saa koskea. Alkaa ripsiä hieman vettä, mutta en malta aivan vielä mennä sisälle.

Fredrikan puutarhan kukkia Runebergin koti -museossa Porvoossa, Kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty

Fredrikan puutarhan kukkia Runebergin koti -museossa Porvoossa, Kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty

Fredrikan puutarhan harmaamalvikki Runebergin koti -museossa Porvoossa, Kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty

Fredrika Runeberg oli innokas puutarha- ja viherkasviharrastaja. Hän hankki sekä puutarhaan että sisäkasveiksi eksoottisia ja harvinaisia lajeja, joita on yhä nähtävissä museossa. Museopuutarha on pitkälti alkuperäisessä asussaan. Kiertelen polkuja ja bongailen kasvilajeja: ruusu, harmaamalvikki, päivänlilja, ukonhattu, tarhaneito…Koristekasvien lisäksi puutarhassa on yhä paljon hyötykasveja, esimerkiksi luumupuita ja karviaispensaita.

Kuistin edestä löydän muun muassa punavioletin aitoelämänlangan, kärsimyskukan ja pasuunakukan. On aika kivuta portaat ylös ja astua sisälle taloon.

Fredrikan Runebergin viherkasveja Runebergin koti -museossa Porvoossa, Kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty

Ketunnahkakamari Runebergin koti -museossa Porvoossa, Kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty

Ehdin juuri alkavalle kello kahden opastuskierrokselle, joka pidetään suomeksi kesäsunnuntaisin. Puolisen tuntia kestävällä opastuksella saan kuulla perheen elämästä ja vaiheista niin talossa kuin talon ulkopuolella. Puutarha ja talo ovat valmistuneet vuosina 1844–1845. Runebergit muuttivat sinne vuonna 1855 asuen talossa yli 25 vuotta. Johan Ludvigin ja Fredrikan kuoltua heidän poikansa myivät kodin irtaimistoineen valtiolle ja se avattiin yleisölle vuonna 1882 Suomen ensimmäisenä kotimuseona. Puutarha ja talo on kunnostettu vuonna 2004.

Huolellinen restaurointi näkyy: sekä talo että puutarha ovat molemmat upeassa asussa. Lähes jokaisella talon ikkunalla notkuu jos jonkinlaista viherkasvia. Ilmeisesti yhdeksän kasvia on varmasti Fredrikan aikaisia tai niiden jälkeläisiä. Laskeskelen, että niiden geenistön täytyy olla yli 140 vuotta vanhaa, huh! Onkohan suomalaisissa kasvitieteellisissä puutarhoissakaan yhtä vanhoja kasveja? Osa kasveista on saatu lahjoituksina ja niiden lajit ovat sellaisia, joita Fredrikan aikana talossa tai puutarhassa on ollut. Tunnistan ainakin tuoksulehtikaktuksen, joulukaktuksen, rohtoaloen, pelargonian, jättipeikonlehden ja tuoksupelargonin. Myös muun muassa saaroninlilja, tuonenkielo, valkotupsukki ja tuoksupielikki asuttavat näitä nurkkia. Miten hauskoja nimiä!

Ketunnahkakamarin kirjahyllyjä Runebergin koti -museossa Porvoossa, Kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty

Alkuperäinen Runebergin tortun resepti Runebergin koti -museossa Porvoossa, Kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty

Taiteilijapariskunnan kodissa riittää katseltavaa. Jokaisessa huoneessa on upeita huonekaluja, esineitä ja taidokkaasti tehtyjä tai entisöityjä tapetteja. Ketunnahkakamarin kirjahyllyt notkuvat kirjoista, ja vitriinistä löydän aukeaman Fredrikan reseptikirjasta käsinkirjoitettuine Runebergin torttu -resepteineen. Olisipa hauska leipoa juuri tällä reseptillä! Museokaupasta saisi jopa ostaa torttumuotteja.

Onpa vitriinissä esimerkiksi myös Maamme-laulu J.L. Runebergin omalla säveleellä sekä kuva perheraamatun sivusta, jonne Johan on kirjoittanut jokaisen kahdeksan lapsensa syntymäajat. Koskettavasti kahden pienokaisen kohdalla on myös kuolinpäivä.

Sali Runebergin koti -museossa Porvoossa, Kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty

Fredrika Runebergin viherkasveja Runebergin koti -museossa Porvoossa, Kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty
Takana oikealla näkyy Sakke Yrjölän Suomu suomulta – Suomen kalalajien kauneudesta -näyttelyn teoksia. Näyttely on esillä 15.9.2019 saakka.

J.L. Runebergin makuuhuone Runebergin koti -museossa Porvoossa, Kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty

Astuessani saliin Fredrikan ikkunapuutarhojen koko loisto paljastuu. Osa viherkasveista on monta metriä korkeita ja upean runsaita. Ei ole eilen lähikaupasta haettuja! Sinisävyisen vierashuoneen näyttelyvitriinissä on perheen henkilökohtaista esineistöä, kuten Fredrikan kihlajaislahjaksi Johanille kauniisti kirjoma samettiliina. Siihen on kirjottu tekijän omia hiuksia sekä tietysti kukkia. Silmälasit ja kuulotorvi kertovat kirjailijan näön ja kuulon rajoitteista.

Talon päätyhuone on Johanin makuuhuone. Halvaannuttuaan hän vietti vuoteessaan paljon aikaa ja katseli peilin kautta ulos kadulle. Liikkumisessa oli avuksi pyörätuoli, jonka kankaaseen on kirjottu kauniita kukkia.

Yksityiskohta ovenkahvasta Runebergin koti -museossa Porvoossa, Kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty

Tapettisabluuna Runebergin koti -museossa Porvoossa, Kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty

Ovistopperi Runebergin koti -museossa Porvoossa, Kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty

Opastetun kierroksen jälkeen jään vielä hetkeksi kiertelemään museon huoneisiin. Miten upeita yksityiskohtia kaikkialla! Millään en raaskisi lähteä, mutta en voi tänne saatika puutarhaan jäädä asumaan. Harkinnan jälkeen ostan museokaupasta itselleni kotiinviemisiksi Susanna Widjeskogin toimittaman Unelmien puutarha. Fredrika Runebergin kukkiva keidas ja hyötytarha -teoksen (Porvoon museoyhdistyksen julkaisuja nro 10, 2015). Sitä kelpaa selailla talvi-iltoina ja mielikuvamatkustaa takaisin vehreään idylliin.

Yksi haave jää: ehkä vielä jonain päivänä minulla on pistokas Fredrikan kasvista, vaikkapa tuoksupelargonista. Kenties saan asettaa sen kasvamaan puutaloni ikkunalaudalle. Jos Fredrika vielä eläisi, huolisikohan hän vastineeksi pistokkaan menninkäisenlehdestäni?

1.9.2019 museossa juhlitaan Fredrika Runebergin syntymäpäivää, jolloin museoon on vapaa pääsy. Luvassa on suomeksi ja ruotsiksi teemaopastus sekä pääsymaksullinen Minna & Fredrika: näytelmä Runebergin kodissa -teatteriesitys. Teatteriesityksien aikana museo on muulta yleisöltä suljettu.

J.L. Runebergin koti, Aleksanterinkatu 3, Porvoo. Museo on avoinna vuoden ympäri. Tarkista aukioloajat museon sivuilta. Fredrikan puutarha on avoinna kesäkaudella museon aukioloaikoina ja tänä vuonna 2.9.2019 saakka.

Volter Kilpi Kustavissa -kirjallisuusviikko

Kustavin luotsiaseman loisto. Kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty

Kaupallisessa yhteistyössä Volter Kilpi Kustavissa -kirjallisuusviikon kanssa

Saaristomeren syleilyssä Kustavin kunnassa järjestettiin 20. juhlavuottaan viettävä Volter Kilpi Kustavissa -kirjallisuusviikko. Viikkoa vietettiin 10.–14.7.2019 teemalla Rajaton meri – Itämeri ja muut muistavat vedet. Saimme kutsun tulla vierailemaan kirjallisuuviikolle, joten kesäloman alkajaisiksi pyysimme ystävät mukaan ja hurautimme kesäisten peltomaisemien läpi noin tunnin ajomatkan Kustaviin.

Vuosittainen kirjallisuusviikko on kustavilaissyntyiselle kirjailija Volter Kilvelle (1874–1939) omistettu kirjallisuustapahtuma. Kirjallisuutta monelta eri kantilta lähestyvän viikon ohjelmaan kuuluu muun muassa teatteriesityksiä, luentoja, konsertteja ja elokuvanäytöksiä. Vuonna 2019 ohjelmaan kuului myös muun muassa bussiretki Volter Kilven henkilöhistorian paikkoihin sekä Kilpi-kilvoittelu.

Kustavin Laupusten luotsiasema. Kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty
Laupusten luotsiasema

Kustavin luotsiaseman rannalla. Kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty.

Suurin osa seurueestamme ei ollut aiemmin ollut Kustavissa, eikä kukaan meistä Volter Kilpi Kustavissa -viikolla. Olimme liikkeellä perjantaina 12.7.2019 ja alkuillan ohjelmaamme kuului kaksi teatteriesitystä. Suuntasimme aivan ensimmäiseksi Vanhalle Luotsiasemalle (Iniöntie 684), joka sijaitsee Iniön lossin lähellä merenrannassa. Jo kävellessämme parkkipaikalta hiekkatietä Laupusten luotsiasemalle ihailimme puiden takaa avautuvaa maisemaa emmekä aavistaneet kohta eteemme aukeavan näyttämön kauneutta.

Kustavin luotsiaseman kallioilla. Kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty

Teatteri Ströömin Merimiehen lesken estradi Volter Kilpi Kustavissa -kirjallisuusviikolla Kustavissa. Kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty

Astellessamme 1960-lukulaisen luotsiaseman vierestä mäntyjen välistä merenrannalle miltei jähmetyimme sen upeudesta. Mikä miljöö! Olimme tulleet katsomaan Teatteri Ströömin Merimiehen leski -näytelmää. Se on Volter Kilpi Kustavissa -kirjallisuusviikon taiteellisen johtajan Anni Mikkelssonin dramatisoima ja ohjaama teos Kilven Pitäjän pienempiä -kokoelman (1934)  Merimiehen leski -kertomuksesta.

Heini Maarasen lavastus oli jo lavalla: kolme kirkkaankeltaista puutuolia, köydenpätkiä ja pari saavia. Muuta esitys ei kaivannutkaan. Auringossa paistatteleva meri ja hiuksia lennättävä tuuli loivat näytelmään täydelliset olosuhteet. Kolmen näyttelijän voimin (Ella Mettänen, Valtteri Haliseva ja Jussi Lankoski) merimiehen lesken tarina heräsi tuntuvasti eloon. Ella Mettänen sai Kilven kielen niin eloon, että siihen miltei uppoutui. Erikoiset sanat tipahtelivat kuin tutummat konsanaan ja jäivät pitkäksi aikaa omankin kielen päälle.

Esitys kesti noin 45 minuuttia, jonka jälkeen jäimme juttelemaan muun yleisön kanssa. Selvisi, että Kilpi-viikoille tullaan kauempaakin ja se on asia, joka joka kesä on nähtävä. Esitykset muistetaan hyvin, ja saimme kuulla tarinoita Juha Hurmeen aiemmista esityksistä ja hurjasta heittäytymisestä teatteriesityksissä.

Tuulentupa Kustavissa. Kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty

Yövieraat: Pukkilan estradi Tuulentuvan pihalla Kustavissa. Kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty

Miljöötä Tuulentuvan pihalla Kustavissa. Kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty

Seuraavaksi suuntasimme automme Kustavin keskustaan Tuulentuvalle (Tuulentuvantie 8). Tänä vuonna viikolla nähtiin suositulta Yövieraat-esiintyjäryhmältä vain yksi teos, Pukkila. Se kuului myös meidän Kilpi-päivämme ohjelmistoon. Juha Hurmeen dramatisoima ja ohjaama teksti on Kilven Alastalon salissa -teoksesta.

Näytelmä sai lähes haukkomaan henkeä: se oli nimittäin käytännössä lähes puoli tuntia pelkkää monologia. Ja millaista monologia! Tomi Alatalon heittäytyminen Pukkilan kapteenin rooliin lausumaan Kilven lennähtelevää kieltä oli huikeaa! Nauratti ja hengästytti samaan aikaan.

Vaikka ehdimme nauttia Kilpi -viikon annista vain yhden alkuillan verran, olemme vaikuttuneita. Tapahtuman yhteishenki tuntui lämpimältä ja ohjelma upealta. Ajaessamme takaisin Turkuun jokainen meistä tuumasi suuntaavansa Kilpi-viikoille heti uudelleen ensi vuonna. Sitä ennen kyllä pitää etsiytyä kirjastoon Kilven teosten äärelle. Ovatko Kilven tekstit yhtä mukaansatempaavia itse luettuna kuin lausuttuina? Se pitää selvittää pikimmiten!

Volter Kilpi Kustavissa -kirjallisuusviikko Kustavissa jälleen ensi vuonna. Lisäksi Kustavin kirjastossa (Keskustie 7) on 31.7.2019 saakka esillä Volter Kilpi Kustavissa -viikon historiaa esittelevä juhlanäyttely.

Kaupallisessa yhteistyössä Volter Kilpi Kustavissa -kirjallisuusviikon kanssa

 

Sisävesiristeily Päijänteellä on kauneinta Keski-Suomea

Päijänne-Risteilyt Hildenin m/s Suomen Suvella Päijänteellä, Kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty

*Kaupallinen yhteistyö Visit Jyväskylän kanssa

IhanNaisten Jyväskylään tutustumisviikonloppumme huipentuu Päijänne-Risteilyt Hildenin lähivesiristeilyllä. En ole aiemmin päässyt risteilemään Jyväskylästä, joten suunnatessamme Original Sokos Hotel Alexandrasta Jyväskylän satamaan olen innoissani. Kesäaikataulussa  lähtö on kello 18 ja paluu kello 21.

Päijänne-Risteilyt Hildenin m/s Suomen Suvi Jyväskylän satamassa, Kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty

Päijänne-Risteilyt Hildenin m/s Suomen Suven sisätilat, Kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty

Päijänne-Risteilyt Hildenin m/s Suomen Suvella, Kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty

Astumme m/s Suomen Suvi -laivaan ja matka Jyväsjärveltä Lutakon satamasta saa alkaa! Sää on ollut sateinen ja harmaa, mutta alkaa pian kirkastua. Pilvien raosta pilkahtaakin kohta aurinko ja se loistaa kauniisti pitkin järven pintaa.

Laivalla on paljon muitakin matkustajia. Risteilyllämme on myös trubaduuri Antti Roihu viihdyttämässä. Istumme omassa sohvaryhmässämme ja saamme rauhassa jutella keskenämme ja valokuva lähes loputtomasti vastaan tulevia, toinen toistaan kauniimpia maisemia. Risteily kulkee Äijälänsalmen kautta Päijänne-järvelle. Ohi vilahtelee Päijänteen saariston saaria: Lehtinen, Vuoritsalo, Vähä-Poro, Iso-Poro, Haapasaari ja muut.

Päijänne-Risteilyt Hildenin m/s Suomen Suven kannella, Kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty

Päijänne-Risteilyt Hildenin m/s Suomen Suven kannella, Kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty

Sään seljettyä myös kannella on mukava olla. Siellä on pöytäryhmiä, joissa voisi myös nauttia matkasta. Istuskelun sijaan ihailen maisemia ja otan ison määrän valokuvia. Taivaan sävyt ja pilvimuodostelmat muuttuvat jatkuvasti, niin myös ohi lipuvat maisemat. Rannoilla on idyllisen näköisiä taloja ja kesämökkejä. Ollappa jollakin noista laitureista uittamassa jalkoja järvivedessä ja odottelemassa rantasaunan lämpeämistä!

Päijänne-Risteilyt Hildenin m/s Suomen Suvella Päijänteellä, Kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty

Päijänne-Risteilyt Hildenin m/s Suomen Suvella Päijänteellä, Kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty

Päijänne-Risteilyt Hildenin m/s Suomen Suvella Päijänteellä, Kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty

Päijänne-Risteilyt Hildenin m/s Suomen Suvella Päijänteellä, Kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty

Jos joskus muuten mietit missä on sateenkaaren pää, niin vastaus on yllä olevassa kuvassa. Jossain vaiheessa iltaa taivaalle ilmestyy sateenkaari ja sen alku- ja loppupää johtavat molemmat Päijänteeseen!

Risteilylle on mahdollisuus ostaa pelkkä laivalippu tai risteilyn ja illallisen sisältävä yhteislippu. Moni risteilyvieraista käykin heti risteilyn alussa hakemassa noutopöydän antimia. Olemme juuri tulleet myöhäiseltä lounaalta Original Sokos Hotel Alexandrasta, joten nautin ensiksi risteilystä. Myöhemmin haen pöydästä pientä syötävää sekä kahvia ja marjapiirakkaa. Laivalla on myös baari, josta saa ostaa juotavaa.

Päijänne-Risteilyt Hildenillä on myös reittiliikennettä esimerkiksi Lahdesta Jyväskylään ja takaisin. Ensi kerralla aion mennä risteilylle s/s Suomella – pitäähän aito höyrylaivaristeily sisävesillä kokea! Risteilyksi voisi valikoitua Alvar Aalto – e la natura -risteily  tutustumaan Aallon suunnittelemaan Säynätsalon kunnantaloon.

Jos mielit isomman porukan kanssa illallisristeilylle, katsohan IhanNaisten tarjous täältä.

Päijänne-Risteilyt Hilden, Jyväskylän satama, Satamakatu 8, Jyväskylä.

Lue myös Luonnon rauhaa ja kauneutta melontaretkellä Tourujoella, Täydellinen rentoutuminen Original Sokos Hotel Alexandrassa, Kasvissyöjän herkkuhetket ravintola Pöllöwaarissa ja Makoisat unet ja herkullinen aamiainen Hotelli Versossa.

Makoisat unet ja herkullinen aamiainen Hotelli Versossa

Hotelli Verson julkisivu Kauppakadulla. Kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty

*Kaupallinen yhteistyö Visit Jyväskylän kanssa

Olin toukokuussa Visit Jyväskylän vieraana IhanNaiset-hemmotteluviikonlopussa. Ensimmäinen matkapäivämme on täynnä ihania elämyksiä. Päivän aluksi kokeilemme kylpylähotelli Peurungassa saunajoogaa sekä nautiskelemme allasosastosta. Virkistäytyneinä matkaamme jännittävän pakohuonepelin äärelle Mysteeriin. Sofian Mieli -huoneen arvoitus tulee ratkottua ja pääsemme huoneesta ulos viime tingassa!

Ensimmäisen yön majoituksemme on ydinkeskustan kävelykatu Kauppakadulla sijaitsevassa Hotelli Versossa. Kävellessämme illalliselta samaan Yöpuu Yhtiöihin kuuluvasta ravintola Pöllöwaarista oloni on rentoutunut. Miten ihanaa on pujahtaa puhtaiden, valkoisten lakanoiden väliin uusia kokemuksia, makuja, paikkoja ja tuttavuuksia täynnä olevan päivän jälkeen!

Hotelli Verson aulaa. Kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty

Hotelli Verson aulaa. Kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty.

Hotelli Verson aulaa. Kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty.

Verso Baari ja Keittiö. Kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty
Verso Baari & Keittiö, oikealla sisäterassia

En ole aiemmin käynyt hotelli Versossa. Se avattiin  vuonna 2016 uudistetussa rakennuksessa, jossa aiemmin toimi hotelli Jyväshovi. Verson sisustus on tyylikäs ja siinä vuorottelevat tummat ja kirkkaat sävyt maustettuna metalliväreillä. Viherkasveja on runsaasti, ja luonto näkyy myös esimerkiksi mattojen lehtikuvioinneissa. Rakennuksen historiasta kertovat portaikon isokokoiset valokuvasuurennokset. Hotellin alakertaan on vastikään avattu Verso Baari & Keittiö. Sen sisustus jatkaa samaa linjaa maustettuna pohjoisafrikkalaisilla vivahteilla. Tänne olisi mukava tulla joskus illalliselle!

Ennen Superior-huoneeseeni menoa en malta olla käyttämättä huoneeni sängylle sujautettua viinilasikuponkia. Tilaan Verson Baarista lasillisen sopivan kylmää Rieslingiä ja istahdan kauppakeskuksen käytävälle avautuvalle sisäterassille. Lasikaton ja viherkasvien suojissa tuikkujen palaessa pöydillä maistelen viiniäni ja viestittelen ystävälleni terveisiä Jyväskylästä. Lupaan hänelle kertoa reissustani tarkemmin blogissamme. Terkkuja!

Hotelli Verson kahden hengen Superior-huone. Kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty

Hotelli Verson kahden hengen Superior-huone. Kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty

Hotelli Verson Superior-huone. Kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty

Hotelli Verson Superior-huoneen kylpytuotteet. Kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty
Superior-huoneessa on Algothermin kylpytuotteita

Ystäväni vinkkaa, että pian televisiosta alkaa lempibändini konserttitaltiointi. Siis suihkun kautta kylpytakkiin kääriytyneenä muhkean pehmeiden petivaatteiden syleilyyn ja keikasta nautiskelemaan! Kaappaan syliini vielä tervetulotoivotuksena olleen rasiallisen paikallisia konvehteja. Täydellistä!

Hotelli Verson aamiaisella. Kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty

Hotelli Verson aamiaisella. Kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty.

Hotelli Verson aamiaisella. Kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kiellett

Nukun yöni makoisasti, ja herään aamulla uteliaana aamupalalle. Olen kuullut sen olevan erityisen hyvä, sillä se on kotimaisia raaka-aineita suosiva suomalainen aamiainen. Kahvia ja teetä löytyy, mutta kaikki muu tarjolla oleva on suomalaista, paikallista ja sesongin tuotteita hyödyntävää. Aamiainen on hotellin 2. kerroksen Silmu-aamiaisravintolassa. Kuten muu hotelli, myös se on sisustettu hyvällä maulla.  Tapeteissa vilisee kasveja, seeproja ja norsuja tuomaan hauskasti kontrastia perisuomalaisiin ruokiin. Halutessaan aamiaisen voi nauttia sisäpihalle avautuvalla terassilla.

Valitsen lautaselleni muun muassa suussasulavia hotellin omassa keittiössä tehtyjä sämpylöitä lisukkeineen, karjalanpiirakkaa munavoilla sekä lämpimiä kasviksia. Vegaaninen soijajogurttiin tehty tuorepuuro on oikein maukasta, ja Ahvenanmaan omenatuoremehu tuo maullaan muistoja taannoisesta Maarianhaminan reissustani. Jälkiruaksi otan leipäjuustopalan lakkahillolla sekä juuri sopivan kokoisen palan korvapuustia. Niin herkullinen päätös aamupalalle! Tätä aamiaista muistelen vielä pitkään ja vesi kielellä!

Hotelli Verso ja Verso Baari & Keittiö, Kauppakatu 35, Jyväskylä.

Lue myös Luonnon rauhaa ja kauneutta melontaretkellä Tourujoella, Täydellinen rentoutuminen Original Sokos Hotel Alexandrassa ja Kasvissyöjän herkkuhetket ravintola Pöllöwaarissa.