Merellistä tunnelmaa museolaiva parkki Sigynillä

Parkki_Sigyn_Lokelta_pain_Kuva_Arjen_pilkahduksia_blogi_luvaton_kaytto_kielletty1

Leppeä merituuli puhaltaa, kun astun Suomen ensimmäisen museolaivan kannelle. Kolmimastoinen parkki Sigyn on kyntänyt rahtilaivakaudellaan maailman meriä kuljettaen muun muassa puutavaraa ja hiiltä. Nykyisin alus on museoituna Turussa, Varvin- eli Veistämöntorin kohdalla Aurajoessa uivan telakan Loken varassa.

Minut toivottaa tervetulleeksi museo-opas, joka vinkkaa laivan mobiilioppaasta. Sen kanssa kiertäessään voi lukea aluksen osista ja historiasta. Miksei siihen voisi palata kotona vierailun jälkeenkin! Seinille ja oviin kiinnitetyt kolmikieliset näyttelytaulut kertovat lisää, ja toki oppaaltakin saisi kysäistä.

Parkki_Sigynin_takilaa_Kuva_Arjen_pilkahduksia_blogi_luvaton_kaytto_kielletty1

Parkki Sigynin kannella

Naakelit istuvat tiukasti naakelipenkeissään, ja tervan tuoksu kantautuu vahvana nenääni. Laivaa kierrellessäni saan kuulla aluksen arkeen kuuluvaa äänimaisemaa. Keulan miehistöskanssissa eli miehistön asumis- ja ruokailutilassa höristelen korviani: kyllä, siinä taitaa kuorsata juuri vahtivuoroltaan tullut, väsynyt merenkävijä. Mahtoiko olla koiravahti?

Göteborgin Gamla Varvetilla Ruotsissa vuonna 1887 valmistunut alus kulki neljä vuosikymmentä ruotsalaisvarustajien lippujen alla. Ahvenanmaan Vårdöhön laiva ostettiin vuonna 1927 osaksi merikapteeni, laivanvarustaja Arthur Lundqvistin laivastoa. Se purjehti vielä vuosikymmenen Itämeren ja Pohjanmeren aalloilla. Museolaivana Sigyn avautui kävijöille vuonna 1939 Aurajoessa Turussa.

Nakyma_parkki_Sigynin_ahteritakille_Kuva_Arjen_pilkahduksia_blogi_luvaton_kaytto_kielletty1

Parkki_Sigynin_kapteenin_salonki_Kuva_Arjen_pilkahduksia_blogi_luvaton_kaytto_kielletty1

Kissapatsas museoalus parkki Sigynillä Turussa

Parkin runkoa sekä takilaa on juuri uusittu isossa kunnostusprojektissa Ruissalan telakalla sekä tässä paikan päällä Varvintorilla. Sen vuoksi vuoksi laiva oli pitkään suljettu yleisöltä. Tänä kesänä  Sigyn on jälleen avoinna kävijöille 1. elokuuta 2021 saakka osana muita Merikeskus Forum Marinumin museolaivoja. Pääsyliput ja fanituotteet  kannatustuotteet voi ostaa Varvintorilla olevasta kontista.

Astun kahden kirkkaanvihreän säiliön, makeanvedensäiliöiden, välistä peräkajuuttaan. Täällä on asunut laivan päällystö. Katon skaileteista eli kattoikkunoista auringonvalo siivilöityy kauniisti. Kapteenilla on ollut oma tyylikäs salonkinsa punaisella sametilla päällystettyine sohvineen. Komea valkoinen pönttöuuni on tuonut kaivattua lämpöä. Perällä on vielä kapteenin henkilökohtainen makuuhytti, toiletti sekä laivan sairashytti.

Mutta mitäs tuo kapteenin piirongin päällä makoileva mustavalkoinen mirri onkaan tehnyt? Se sinun pitää itse tulla kurkkaamaan.

Parkki_Sigyn_ahteritakki_Kuva_Arjen_pilkahduksia_blogi_luvaton_kaytto_kielletty1

Nousen peräkajuutan päädystä muutaman porrasaskelman ja olen ahteritäkillä. Iso, puinen ruori ja kompassi ovat olleet tuikitärkeitä ohjauksen ja navigoinnin välineitä. Perän laivakellolla on puolestaan ilmoitettu vahtivuorot. Puisissa säiliöissä on säilytetty muun muassa suolalihaa.

Näkymä Aurajoelle kohti Turun keskustaa on huimaavan hieno. ”Onnekkaassa laivassa” on onnellista viivähtää tovi!

Kesän 2021 menovinkit Turun seudulle

Katunäkymää Turun hovioikeuden vieressä Turun tuomiokirkkoa kohti

Kesä on täällä! Pelkkää lokkien kaarron katsomista ei sen tarvitse olla, vaan Turussa ja ympäristökunnissa järjestetään myös kesällä 2021 kivasti erilaisia tapahtumia. Kurkkaahan vinkkimme! Tapahtuman toteutuminen ja mahdolliset muutokset  sekä aukioloajat kannattaa varmistaa tapahtumanjärjestäjältä.

Kesäteatteriin

  • Naantalissa nähdään tänä kesänä peribrittiläinen dekkarikomedia 39 askelta. Emma Teatterin ja Turun Kaupunginteatterin yhteistuotannon tarina sijoittuu Englannin ylämaille, ja vauhtia ja vaihtuvia tilanteita ei Mikko Koukin ohjauksessa puuttune. Esitykset 14. elokuuta 2021 saakka.
  • Ruissalon Kesäteatterissa Kansanpuiston paviljongissa nähdään ja kuullaan peräti kahden tunnetun artistin tarina ja lauluja. Badding-musikaali Paratiisin ensi-ilta on 22. heinäkuuta ja esityksiä on 12.8.2021 saakka. Juice Leskisestä kertovaa musikaalia Viidestoista Yö esitetään 20.7.–15.8.2021.
  • Upeassa kulttuurimaisemassa Liedon Vanhalinnassa nähdään tänä kesänä Turun ylioppilasteatterin näytelmä Kellokosken prinsessa. Alina Kilpisen ohjaaman ja käsikirjoittaman näytelmän kantaesitys on Kartanoravintolan vintillä 15.7.2021, ja esityksiä on 22. elokuuta saakka. Liput ovat myynnissä! Teatterivierailulla kannattaa myös vierailla kesäkautensa avanneessa Liedon Vanhalinna -museossa.
  • Monitaiteista Volter Kilpi Kustavissa -kirjallisuusviikkoa vietetään tänä vuonna hybriditapahtumana 14.–18. heinäkuuta 2021. Pyhä-teemaisella viikolla nähdään asiantuntijoiden luennot pääasiassa etänä verkossa sekä erilaisia teatteriesityksiä Kustavin upeissa miljöissä. Liput ja lisätiedot täältä.

Taiteen äärelle

  • Makasiini Contemporary -galleriassa on esillä muutama vuosi sitten WAMissa hurmanneen Jacob Hashimoton värikylläisiä ja yksityiskohtaisia töitä. Works-näyttely on 15. elokuuta 2021 saakka.
  • Turun linnassa pääsee uppoutumaan toukokuuhun 2022 saakka katoavan kauneuden ja turhuuden saloihin Vanitas-näyttelyssä. Isossa linnantuvassa kävijä tutustutetaan esine- ja taidekokoelmien poimintojen myötä 1600-luvulla huippukauttaan eläneeseen suuntaukseen, jossa ei krumeluuria, kultaa ja kuihtuvia kukkia puutu. Näyttely on maustettu nykyrunoilijoiden teemaan kirjoitetuilla runoilla.
  • Puolalanmäen päällä sijaitsevassa Turun taidemuseossa avautuu perjantaina 11. kesäkuuta 2021 näyttely Michael Schilkin feat. Lotta Mattila. Museon alakerrassa esillä oleva kokonaisuus yhdistelee keraamisia eläinveistoksia sekä niiden elinympäristöjä. Kurkkaa samalla myös Maria Stereon näyttely Suloinen melankolia Studiossa ja Marco A. Castillon Generación-videoteos Pimiössä. Kaikki näyttelyt ovat avoinna 12.9.2021 saakka.
  • Anu Pentikin keramiikasta ja puusta koostuvia installaatioita pääsee ihastelemaan tänä kesänä WAM Turun kaupungin taidemuseossa. Alussa oli siemen -näyttely on esillä 19. syyskuuta 2021 saakka.

Livemusiikin sävelin

  • Uusi Archipelago Sea Jazz -festivaalisarja tuo jazzin sulosäveliä neljään Saaristomeren lokaatioon. 9.–11. heinäkuuta 2021 on Taalintehtaan ruukkimiljöössä Kemiönsaaressa koko perheen Baltic Jazz. Heinäkuun puolivälissä 20.–25.7.2021 Paraisten Korppoosta kajahtaa Korpo Sea Jazzin myötä. Ruissalon Telakan idyllisessä miljöössä jammaillaan Turku Sea Jazzin merkeissä 30.–31.7.2021. Festarisarja päättyy Ahvenanmaan puolelle Maarianhaminaan Åland Sea Jazzeille 6.–7. elokuuta 2021. Liput ja lisätiedot tapahtumanjärjestäjien sivuilta.
  • Myös uusi minifestivaali LieveILMIÖ Rettig tuo elävän musiikin sekä monitaiteen jälleen Turun Vanhaankaupunkiin. Rettigin tupakkatehtaan sisäpihalla Vanhan Suurtorin vieressä 15.–18.7.2021 järjestettävän, festivaalien ja pihajuhlien yhdistelmäksi kuvatun tapahtumat liput ovat nyt myynnissä! Sunnuntaina 18.7. on ilmaispäivä ja luvassa on ohjelmaa koko perheelle. Sunnuntaita lukuunottamatta tapahtuma on K18.
  • Korvat hörölle: Turun Kesäteatteri Vartiovuorella kajauttaa kesällä 2021 ilmoille ennenkuulemattoman tenorin, a cappella -laulun sekä herkkää tulkintaa Vartiovuori Open Stage -yhteistyön myötä. Jarkko Ahola ottaa lavan haltuunsa 13. elokuuta 2021. Elokuun 20. päivä 2021 luvassa on Club For Five – Songs of Kirka, ja 21.8.2021 teatterilla nähdään Ismo Alanko Yksin -konsertti. Lisä- ja lipputiedot järjestäjän sivuilta.

Kauneutta ja kaupunkia

  • Toinen toistaan ihastuttavampia pihoja ja puutarhoja pääsee kiertelemään Avoimet puutarhat -tapahtumassa sunnuntaina 20. kesäkuuta 2021 kello 12–17. Puutarhahausta löydät kätevästi mukana olevat julkiset ja yksityiset, vain tapahtuman aikana vieraille avoinna olevat kohteet. Turussa mukana on esimerkiksi iki-ihana Kupittaan siirtolapuutarha.
  • Forum Marinumin edustalla oleva merellinen Kesätori tarjoaa tekemistä, saaristomatkailuideoita ja lähituotteita 8. elokuuta 2021 saakka.  Torikäyntiin voi yhdistää näppärästi esimerkiksi vierailun Forum Marinumin vaihtuvassa, saariston luontoa ja elämää käsittelevässä 40 000 + -näyttelyssä tahi kesäisin yleisölle avoinna olevalla fregatti Suomen Joutsenella. Museolaivalla on myös esillä KONSTa – Turun Seudun Kuvataidekoulun oppilastyönäyttely Merillä.
  • Aino ja Alvar Aallon suunnittelema Paimion parantola alkaa avautua entistä paremmin yleisölle vasta perustetun Paimion parantola -säätiön myötä. Tutustumiskierrosten ja Magni Mundin vetämien opastuskierrosten (molempiin pääsymaksu ja ennakkovaraus) lisäksi alueeseen voi tutustua esimerkiksi omatoimisesti 2,2 km pitkällä, opastetulla Parantolan polku -reitillä, joka lähtee entiseltä ylilääkärin asunnolta. Paimion parantola on avoinna 18.6.2021 lähtien tiistaista sunnuntaihin kello 11–18. Täältä voi lukea viimesyksyisestä vierailustani.

Virkistävää juomaa ja suupalaa

  • Kotimaista muotoilua lehtipuiden ja Turun tuomiokirkon katveessa tarjoaa Design Sundays -myyjäiset 20. kesäkuuta, 18. heinäkuuta ja 1. elokuuta 2021 kello 12–18 Kirkkopuiston Terassilla. Kurkkaa myös terassikokonaisuuden muut tapahtumat laadukasta, paikallista ravintolatarjontaa unohtamatta!
  • Vanhan vankilanmäen maltainen lahja maailmalle, Kakola Brewing Company, on avannut upouuden KBC Taproomin. Panimon omia tuotteita ja pitsapaloja voi nauttia tyylikkäästi sisustetussa ravintolatilassa paksujen kiviseinien suojissa tai aurinkoterassilla. Avoinna keskiviikosta sunnuntaihin.
  • Turun Kaupunginteatterilta kuuluu jännittäviä uutisia. Talon päätyyn avataan perjantaina 11. kesäkuuta 2021 kulttuuriravintola Viides näyttämö. Ruokafilosofiana on tuoreus ja sesongin mukaan eläminen. Baari, bistrolista ja ulkoterassi palvelevat koko kesän maanantaista lauantaihin. Syksyllä on luvassa arkilounas ja teatterimenu.

Koko perheelle

  • Hiirten pienoismuseo Mouseumia pääsee ihastelemaan Aboa Vetus & Ars Novassa. MOUSEUM – Raunistulan nukkekotikerho 10 vuotta -näyttely koostuu seitsemästä erillisteoksesta ja on nähtävillä 2. tammikuuta 2022 saakka. Mitä kaikkea miniatyyrihiiret keksivät puuhastellakaan?
  • Koko konkkaronkan suosikki Kupittaan maauimala on jälleen avannut ovensa. Pulahtelemaan pääsee aukiolojen puitteissa aina 15.8.2021 saakka. Samppalinnan maauimalassa kausi kestää aina 12. syyskuuta 2021 saakka, ja maauimalaremontin myötä uusittiin myös ylempänä mäessä oleva lasten allasalue.
  • Hieman keskustan ulkopuolella oleva Kuralan Kylämäki on elämys jo itsessään. Vanha kylämiljöö on idyllinen ja tarjoaa nähtävää kaikenikäisille. Keskiviikkoisin kello 11 (11. elokuuta 2021 saakka) on mahdollisuus osallistua laidunopastukselle, jossa pääsee tutustumaan lampaiden ja lehmien maisemanhoitoon sekä paimenkoiriin työssään. Lisätiedot ja liput opastukselle täällä.
  • Lastenkulttuurikeskus Seikkailupuiston kesäkausi alkoi 9. kesäkuuta 2021. Tänä vuonna Seikkiksessä pääsee esimerkiksi jälleen eri teemaisiin Taidepajoihin (varaus paikan päällä ja osallistumismaksu) sekä huristelemaan Liikennekaupunkiin sekä safariautoilla (pääsylippu). Myös puistotaiteilijoita voi bongailla pitkin kesää. Kupittaanpuiston koko perheen klassikon kesäkausi jatkuu 30.7.2021 saakka.

Aurinkoista kesää!

Vierailulla Aalto-kohde Paimion parantolassa

Paimion parantola sisäänkäynnin puolelta

On aurinkoinen syksyinen sunnuntai. Olen tullut kaverini kanssa Paimioon tutustumaan mäntymetsän keskelle rakennettuun merkittävään funkiskohteeseen. Osallistumme Magni Mundin opastetulle kierrokselle Alvar ja Aino Aallon suunnittelemaan Paimion parantolaan, jonne pääsee vierailemaan vain oppaan kanssa.

1920-luvun Suomessa heräsi tarve inhan kulkutaudin, tuberkuloosin, hoitopaikalle. Julistettiin arkkitehtikilpailu, jonka Aallot voittivat Piirretty ikkuna -työllään. Funktionalismia edustava Paimion parantola valmistui vuonna 1933. Parantolan hygieniavaatimukset olivat tarkat ja se näkyy niin rakennuksen kuin sisustuksen suunnittelussa. Ikkunat ovat isot, jotta puhdistava auringonvalo pääsee siivilöitymään sisätiloihin. Kulmat ovat pyöreitä ja lampuissa on lasikupu, jotta niihin ei keräänny pölyä. Tuberkuloosin hoitoon ei vielä ollut varsinaista lääkettä, vaan hoitoina toimivat muun muassa raitisilmakylvyt, ravinto ja joskus kirurgiset toimenpiteet.

Paimion parantolan aulan vastaanottotiski

Jo aulassa näkyy rakennuskokonaisuuden ajallinen kerrostuneisuus: alun perin tilassa oli avonaulakko, jossa kengät otettiin pois istuen Aino Aallon tarkoitukseen suunnittelemilla jakkaroilla (nykyisin Artekin Sivupöytä 606). Sittemmin naulakko on korvattu Savoy-maljakon muotokieltä toistavalla vastaanottokopilla.

Aularakennus jatkuu oikealle ja vasemmalle eri siivillä. Rakennusta on laajennettu 1950-luvulla leikkaussalisiivellä ja 1960-luvulla henkilöstön asunnoilla ja se kiemurtelee pitkin kangasmaastoa. Parantolatoiminta loppui 1960-luvulla ja rakennus toimi sairaalana aina 2010-luvulle saakka. Sittemmin tiloissa on ollut lasten ja nuorten kuntoutusta. Tälläkin hetkellä talossa on sopeutumisvalmennusta.

Paimion parantolan ruokala

Paimion parantolan ruokasalin valaisin

Näkymä kirjastosta ruokalaan Paimion parantolassa

Paimion parantolan kirjaston kattoa designlamppuineen

Aulasta nousemme kirkkaankeltaisia, matala-askelisia portaita pitkin B-siipeen. Siellä on tärkeä tila: yhtä hoidon peruspilaria, ravintoa, potilaille tarjonnut ruokasali. Tilassa yhdistyvät arkinen ruokailuhetki ja hienot arkkitehtoniset yksityiskohdat. Vasen seinä on lähes kokonaan yhtä isoa ikkuna-alaa. Ikkunoiden välissä on upea yksityiskohta: iloa tuottava ikkunapuutarha. Lasien läpi tulviva auringonvalo lämmittää jopa näin syksyllä. Taitavat markiisit tulla tarpeeseen.

Ruokasalissa on hyvin nähtävissä potilaan näkökulman huomioiminen: Alvar Aalto halusi, että tilat toimivat myös makuutasossa olevien potilaiden kanssa. Esimerkiksi valaisimet on suunniteltu häikäisemättömiksi. Ruokalan yläpuolella on nykyinen kokoushuone. Isojen sisäikkunoiden kautta on hyvä näkymä alas ruokalaan. Tilan valkoiseksi maalattua metallia ja messinkiä olevat valaisimet ovat ajattomat.

Paimion parantolan käytävä

Rahapuu Paimion parantolan ikkunalaudalla

Naulakko Paimion parantolassa

Ovenkahva Paimion parantolassa

Parantolan julkisivu on funkikselle uskollisesti rapattu ja maalattu valkoiseksi. Valkoinen toistuu myös sisätilojen värityksessä. Sitä on kuitenkin piristetty useilla väriläiskillä, kuten keltaisilla portailla, persikanvärisillä käytävän seinillä ja sinapinvärisellä linoleumlattialla. Värit Alvar Aalto on suunnitellut yhdessä koristetaiteilija Eino Kaurian kanssa.

Värejä ja yksityiskohtia riittää. Aallot suunnittelivat tilat mahdollisimman hygienisiksi ja toimiviksi, mutta myös mahdollisimman viihtyisiksi. Moni tuberkuloosipotilas vietti pitkiä aikoja parantolassa. Osalla vierailu venyi jopa vuosiksi. On ymmärrettävää, että ympäristön tuli tällöin olla paras mahdollinen.

Seurusteluhuoneen katto Paimion parantolassa

Lepohuoneen takka ja tuoleja Paimion parantolassa

Astun ruokasalin vieressä olevaan potilaiden seurusteluhuoneeseen. Sen väritys on beige-valko-vihreä. Parantola-aikoina potilaan tarkan hoito-ohjelman lisäksi heillä oli myös vapaa-aikaa. Juuri tähän tilaan Alvar Aalto suunnitteli kuuluisat Paimio-tuolit. Kyllä sellaisella kelpasi istuskella rennosti ja katsella vuoron perään vaikkapa rauhoittavan vihreää kattoa ja upeaa, isoista ikkunoista avautuvaa takapihan mäntymetsää!

Huoneessa on myös kiinnostava virhe: Alvar Aallon suunnittelema takka, jossa hormi on johdettu yläosan sijaan takan sivusta. Valkoisista kaakeleista ja tummasta metallista tehty tulisija on kaunis, mutta kuulemma täysin käyttökelvoton. Nykyiseen sisustukseen kuuluvat yksinkertaisen elegantit valkoiset puutuolit, jotka ovat littoislaisen Huonekalutehdas Korhosen tuotantoa. Nykyään tehdas on nimeltään A-factory ja tekee yhä Aino ja Alvar Aallon suunnittelemia Artekin huonekaluja.

Paimion parantolan ikkunoita kuvattuna ikkunanvälistä

Paimion parantolan keltaista portaikkoa ja ikkuna

Opastuskierros jatkuu yhä ylempiin kerroksiin. Keltaisella porrastasanteella ihailen puukehyksisten ikkunoiden rivistöä aina alas pohjakerrokseen saakka. Tasanteella on esillä musta, selkeälinjainen Pikku Paimio -tuoli (Nojatuoli 42) sekä kattotasanteelle tarkoitettu lepotuoli tykötarpeineen. Ai mille kattotasanteelle? Kiivetäänpä katsomaan!

Paimion parantolan kattoterassia ja metsää

Potilassiiven ylimmän kerroksen nauhaikkunoista näkyy mäntypuiden latvat. Kävelemme peräkanaa turvavälein kapean käytävän poikki. Ja harmaan oven takana se odottaa: parantolan kattotasanne, jonne potilaat tuotiin nauttimaan terveellistä, raikasta ilmaa.

Tasanne on yllättävän iso jatkuen makuuhallisiiven ylle. Sitä reunustaa minimalistinen, oranssi metallikaide. Kaiteen vieressä on säntillisessä rivissä olevia puisia istutuslaatikoita, joissa on matalia vuorimäntyjä. Vanhoissa valokuvissa voi nähdä vuorimäntyrivistön olleen aikoinaan paljon tiheämpi. Kävelen kaiteen viereen ja kurkistan alas: kyllä, olemme aika korkealla! Näkymä puiden ylle on huimaava ja kiehtova.

Maisemahissin ja portaikkoa Paimion parantolassa

Portaikkoa Paimion parantolassa

Poistumme ylimmästä kerroksesta Pohjoismaiden ensimmäisen maisemahissin kyydissä. Odottelemme kaverini kanssa tovin vuoroamme. Kerta toisensa jälkeen uudet hissikyytiläiset painavat tilausnappia ja se käynnistää katonrajassa olevien ikkunoiden takana näkyvissä olevan rattaiston. Hiljalleen koneisto hilaa vanerisen hissikorin ylös. Koneromantiikkaa parhaimmillaan!

Ihailen porraskäytävää: harmaa-valkoiset mosaiikkibetoniportaat näyttävät kauniilta valkoista, petrolinsinistä, harmaata ja mustaa yhdistelevää kaidetta vasten. Tyylikkäitä materiaaleja, värejä ja muotoja!

Paimion parantolan vanha potilashuone ovelta kuvattuna

Paimion parantolan vanhan potilashuoneen sängyt

Valaisin ja vihreä-valkoinen seinä Paimion parantolassa

Paimion parantolan vanhan potilashuoneen lavuaarit

Paimion parantolan vanhan potilashuoneen maalinäytteitä

Paimion parantolan uudempi potilashuone museoituna

Vihdoin koittaa vuoromme, ja lyhyen hissimatkan päätteeksi astumme haitariovista 1930-luvulle 1930-luvun potilashuoneeseen. Olen kierroksella saanut kuulla millaista parantolassa oli asua ja työskennellä. Nyt saan nähdä omin silmin potilashuoneen. Sen sisustuksessa on käytetty valkoista ja turkoosinvihreää vaneria sekä taivutettuja metalliputkia. Kaksi potilassänkyä nököttävät vieri vieressä. Toiselle on pedattu Helsingin vuoden 1940 olympialaisten viltti, toisen ylle on asetettu pelkistetty turkoosi tarjoilupöytä. Tuollainen pöytä kelpaisi minullekin!

Syysauringon valo siivilöityy katonrajaa hipovista ikkunoista, joita kehystävät ruskea-valkoiset Siena-verhot. Käytäväseinällä on kaksi soikeaa käsienpesuallasta. Tarkkaan harkittu yksityiskohta: muoto mahdollistaa veden hiljaisen ja roiskeettoman valumisen. Huoneesta poistuessani huomaan ovensuun seinässä värimalleja muistuttamassa restauroinnista.

Vanhan potilashuoneen vieressä on uudempi. Tämä 1970-luvun huone muistuttaa enemmän nykyajan sairaalahuonetta, mutta retrohko on tämäkin. Sängyille on pedattu kirkkaansiniset liinavaatteet. Väliin on asetettu häveliäästi sermi.

Paimion parantolan huonekaluja ja valokuvia Paimion parantolassa

Paimion parantolan pienoismalli

Kierroksemme lopuksi pistäydymme eräänlaisessa museohuoneessa, jossa on esillä huonekaluja, esineistöä ja valokuvia parantola-ajoista. Vitriinissä potilaiden tekemien käsitöiden vieressä on tuberkuloosin asentohoito-ohjeita. Näen niissä suoran yhteyden tähän poikkeussyksyyn ja toisen keuhkoja rasittavan taudin hoitoon.

Toinen koskettava yksityiskohta on seinällä oleva lippu. Jokaisella parantolan kerroksella oli oma nimensä ja lippunsa. Tuberkuloosi oli sitkeä tauti, ja alueella oleva hautakappeli, Ruusukellari, oli säännöllisessä käytössä. Onneksi osa potilaista parantui ja pääsi kotiin. Silloin oman kerroksen väki liehutti iloisesti lippua.

Paimion parantolan julkisivua hissin puolelta

Paimion parantolan julkisivu toiselta puolelta

Paimion parantolan julkisivu ja mänty

Paimion parantolan julkisivua ja metsää

Kierroksen päätyttyä kierrämme vielä kaverini kanssa rakennuksen ulkoa. Potilassiiven takana on laaja nurmialue, jossa on tyhjänä oleva pyöreä koristeallas kertomassa menneestä lumosta. Sinitaivas pilvineen heijastuu suurista makuusiiven ikkunoista. Nostan katseeni kulmatornin huippua kohti: sehän muistuttaa vähän Toivo Jäntin ja Yrjö Lindegrenin suunnittelemaa Olympiastadionin tornia!

Paimion parantolan huoltosiipi

Kävelypolut kiemurtelevat syvemmälle mäntymetsään ja muiden alueen rakennusten luo. Lopuksi olemme taloussiiven kohdalla. Se muodostuu monista matalista rakennuksista ja taivasta kohti tähyävästä piipusta. Seuraavalla kerralla olisi kiva vierailla näissä henkilökunnan käyttämissä talous- ja asuintiloissa!

Tällä hetkellä Magni Mundilla on Paimion parantolaan yleisökierroksia, interaktiivisia etäkierroksia sekä yksityiskierroksia. Varaathan paikkasi etukäteen!

Hauraita tarinoita Seilistä Salon Teatterissa

Sofia Seili-musikaalissa Salon teatterissa, Kuva: Mikko Pääkkönen/ Salon teatteri
Kuva: Mikko Pääkkönen

*Kaupallinen yhteistyö Salon Teatterin kanssa

Vierailin pari kesää sitten Seilin saaressa. Paraisiin kuuluvan saaren kaunis luonto ja ympäröivä Saaristomeri tekivät vaikutuksen. 1600-luvulta vuoteen 1962 toimineen Seilin hospitaalin seinät kuitenkin vaikenivat siellä eläneistä ihmiskohtaloista. Seilin hautausmaalla seisoi yhä risti toisensa perään: sinne on haudattu hospitaalissa koko loppuelämänsä eläneitä potilaita.

Tänä syksynä Salon Teatterissa ollaan kaukana menneisyydessä, näiden Seilin mielisairaalassa eläneiden ihmiskohtaloiden äärellä. Pauliina Saloniuksen ohjaama ja sovittama, Satu Rasilan käsikirjoittama ja Mikko Koukin dramatisoima Seili-musikaali näyttää koskettavalla tavalla millaista elämä on voinut Seilissä olla.

Olimme nähneet musikaalin Turun Kaupunginteatterin kantaesityksenä vuonna 2014. Pidimme musikaalista, ja varasimme heti liput kuullessamme sen tulevan Salon Teatteriin. Syyskuun koittaessa hyppäsimme maskit kasvoillamme Turusta junaan ja matkasimme Seiliin Salon keskustan puutalossa olevaan teatteriin, jossa emme olleet aiemmin käyneetkään.

Seili-musikaali Salon teatterissa, Kuva: Mikko Pääkkönen/ Salon teatteri, kuvassa Merita Seppälä (Sofia) ja Roope Pelo (Johannes)
Kuva: Mikko Pääkkönen, kuvassa Sofia (Merita Seppälä) ja Johannes (Roope Pelo)

Seilin pääosassa on Sofia (Merita Seppälä), joka karkaa omista häistään. Hän tapaa Johanneksen (Roope Pelo) ja rakastuu. Yhteisen yön jälkeen Johannes kuitenkin katoaa, ja onnettomien sattumien seurauksena Sofia huomaa joutuneensa Seilin mielisairaalaan. Seilissä odottavat sairaalan rutiinit, ankara hoitohenkilökunta ja muut potilaat, joilla kaikilla on oma sydäntäriistävä tarinansa kerrottavanaan. Musikaali on ryyditetty kotimaisten naisartistien lauluilla Jussi Vahvaselän sovituksin.

Seppälä ja Pelo pelaavat hienosti yhteen. Mahdottoman rakkauden kuvaus riipaisee, ja viimeiseen asti toivon kaiken kääntyvän parhain päin. Heidän stemmojaan on upea kuunnella. Stemmoista saan nauttia myös useassa joukkokohtauksessa. Taitavasti toteutetuissa musiikkinumeroissa tunnelmaa luodaan myös Timo A. Aallon suunnittelemilla valoilla ja Marko Carlssonin koreografialla.

Sofia Seili-musikaalissa Salon teatterissa, Kuva: Mikko Pääkkönen/ Salon teatteri
Kuva: Mikko Pääkkönen
Seili-musikaalin naispotilaita Salon teatterissa, Kuva: Mikko Pääkkönen/ Salon teatteri
Kuva: Mikko Pääkkönen

Naispotilaiden välinen solidaarisuus kantaa läpi esityksen. Loppuelämänsä hospitaalissa Sofian kanssa viettävät Augusta (Sonja Leino), Alma (Sanni Suvila-Nuutinen), Hilda (Emmy Welin), Lidia (Mira Lattu) ja Sigrid (Satu Lehtinen), joista kukin pääsee loistamaan esityksen eri vaiheissa. Kuka heistä on sairas ja mitä on olla terve, kysytään. Jaana Joutsela tekee Mariana upean roolityön perheensä eheyttä vaalivana perheenäitinä. Helppoa ei ole hänelläkään.

Riku Suvitien suunnittelema lavastus on riisuttu. Takaseinä on muodostettu juuttikankaalla verhotuista osioista, jotka toimivat niin ovina kuin projisoinnin taustana. Esityksessä käytetään videokuvaa (Onni Larrin kädenjälkeä), joka heijastetaan takaseinälle. Osassa kohtauksissa projisointi tukee kohtausta tuoden siihen juuri oikeanlaista tunnelmaa tai autenttisuuden tuntua, ovathan ne kuvattu Seilissä. Paikoin haluaisin keskittyä näyttelijöiden tulkintoihin ilman taustan rikkovaa liikkuvaa kuvaa. Osassa videoista naispotilaiden määrä on isompi kuin lavalla. Alman ja Sigridin hahmojen kaksoisroolitus selittänee tämän.

Seili-musikaalin ylilääkäri, ylihoitaja ja potilaita Salon teatterissa, Kuva: Mikko Pääkkönen/ Salon teatter
Kuva: Mikko Pääkkönen

Esityksen lopussa potilaat ripustavat kukin vuorollaan puisen tuolin seinälle naulaan. Jokaisella heistä on ollut oma tiensä kuljettavanaan, ja jokaisen tie on joskus kuljettu loppuun. Taija Jokilehdon suunnittelema puvustus ja kekseliäät kampaukset tuovat konkreettisen eron ”sairaiden” potilaiden ja ”terveiden” henkilöiden välille. Potilaat on puettu vaaleisiin, luonnonmateriaaleista tehtyihin vaatteisiin. Monella potilaalla on harteillaan shaali tai huivi suojaamaan ulko- tai sisäpuolelta tulevaa kylmää vastaan. Hospitaalin henkilökunta on taas vaatetettu arvovaltaa ja ajankuvaa huokuviin musta-valkoisiin vaatteisiin.

Parituntinen matka Seili-musikaalin myötä 1910-luvun hospitaalin koskettaviin kohtaloihin jää pitkään mielen päälle. Paljon on yhteiskunnassamme muuttunut sadassa vuodessa, mutta paljon on myös samaa. Vierailuaikanamme koronatilanne oli nykyistä lievempi. Se näkyi myös yleisössä, jossa aivan jokaisella ei ollut maskia. Välitetään yhä toisistamme ja käytetään mahdollisuuksien mukaan maskia.

Seili. Musikaali särkyneiden sydänten saaresta 20.2.2021 saakka Salon Teatterissa. Mariankatu 3, Salo.