Museohelmi Tampereelta: Emil Aaltosen museo

Kuvassa oikealla: Venny Soldan-Brofeldtin teos Kaskiaho, savolainen maisema.

Vain pienen matkan päässä Tampereen ydinkeskustasta on kulttuuriaarre, Pyynikinlinna. Se seisoo ylväänä päättyvän kadun päässä Pyynikinrinteen huvilakaupunginosassa. Vierestä kulkee tie Pyynikinharjulle sekä näkötornille. Rakennuksen on suunnitellut arkkitehti Jarl Eklund ja se valmistui vuonna 1924 edustaen 1920-luvun klassismia. Vaaleanpuna-valkoiseksi maalatussa julkisivussa on kauniita yksityiskohtia, kuten koristeköynnöskuvioita ikkunoiden alla sekä koristepilareita.

Kenkätehtailija, vuorineuvos Emil Aaltonen (1869–1949) osti Pyynikinlinnan vuonna 1932 perheensä kodiksi sekä taidekokoelmansa säilytyspaikaksi. Nykyisin Pyynikinlinna on Emil Aaltosen museo, jonka pääkerroksen huoneissa voi tutustua Aaltosen taidekokoelmaan, kuten Elin Danielson-Gambogin ja Venny Soldan-Brofeldtin maalauksiin.

Museo hurmaa arkkitehtuurillaan ja pienillä yksityiskohdillaan. Alakerran isoista ikkunoista avautuu upea maisema pihan puolelle Pyynikin mäntyrinteeseen ja Pyhäjärvelle. Kevään kirkas auringonpaiste tulvii ikkunoista täyttäen museon valolla. Hauska lisä on huoneissa olevat vanhat mustavalkokuvat, jossa voi verrata näkymää nykypäivään.

Toisessa kerroksessa teollisuushistoriaa ja vaihtuvia näyttelyitä

Tyylikkäät puuportaat johdattavat kävijän toiseen kerrokseen, jossa esitellään Aaltosen elämäntyötä mm. teollisuuden ja maatalouden parissa. Erityisen kiinnostavia ovat näyttelyt Aaltosen Kenkätehtaan ja muovituotteita valmistaneen Sarviksen historiasta. Mielenkiintoinen sukellus tamperelaiseen teollisuushistoriaan!

Toisessa kerroksessa on myös vaihtuvia näyttelyitä. Tällä hetkellä esillä on valokuvaaja Susanna Majurin (1978–2020) Veden tuntu -valokuvanäyttely. Esillä on kuusitoista valokuvateosta vuosilta 2002–2019.

Tarinalliset, usein vedessä kuvatut valokuvat ovat toinen toistaan lumoavampia. Usein niissä on yksittäinen hahmo vedessä taustakankaan edessä. Kuvien maailma kiehtoo ja herättää uteliaisuuden. Miksi hahmot ovat vedessä? Mitä vesi merkitsee kussakin kuvan hetkessä?

Susanna Majurin teos Icy (2012)

Icy-teoksessa (2012) keijumainen hahmo näyttää makaavan huurteisen maiseman keskellä, kun puolestaan Luistelu-teoksessa (2002) ollaan kiinnostavasti välitilassa hahmon istuessa avatun ulko-oven edessä joko pukemassa tai riisumassa luistimia. Tunnistan teoksen myös toisesta asiayhteydestä: se on Inka Nousiaisen Arvaa ketä ajattelen -romaanin (2007) kannessa.

Kansitaidetta lukuun ottamatta olen aiemmin nähnyt Majurin teoksia vain netissä, joten kokemus on vaikuttava. Isokokoiset, kiiltäväpintaiset vedokset on aseteltu tilaa hyödyntäen niin, että jokainen teos saa oman paikkansa Pyynikinlinnan miljöössä. Tämä näyttely kannattaa nähdä!

Susanna Majurin Veden tuntu -valokuvanäyttely on avoinna 2. huhtikuuta 2023 saakka. Emil Aaltosen museo on avoinna ympäri vuoden, Mariankatu 40, Tampere.

Keväiset kulttuuritärpit Tampereelle

Kevättalvinen Tampere tarjosi parastaan, kun matkustin kiskoja pitkin kaupunkiin. Heti juna-aseman kulmilla vastaani tuli kaupungin uutuus, uusiutuvalla sähköenergialla kulkeva raitiovaunu eli Ratikka. Auringonpaisteen siivittämänä etsin Suomen Manchesterissa mielenkiintoista nähtävää kulttuurin, taiteen ja arkkitehtuurin saralla. Ja sitähän löytyi! Tässä parhaat vinkit:

Museokeskus Vapriikki

Tammerkosken rannalla, Tampellan entisessä punatiilisessä verstasrakennuksessa oleva Vapriikin museokeskus käsittää useita museoita, yli kymmenen näyttelyä, vuoden museokaupaksi 2022 nimetyn museopuodin sekä museoravintolan. Katsottavaa ja koettavaa riittää koko perheelle. Täällä voivat käydä myös lapsuuden haaveet toteen – viime kerralla pääsin Suomen pelimuseossa vihdoin pelaamaan Hugo-peliä. Oi onnea!

Tällä kertaa kävin tutustumassa Tampereen Kivimuseon vaikuttavaan kivi- ja mineraalikokoelmaan sekä sukelsin paikallishistorian pariin Tampere liekeissä -näyttelyssä (30.4.2023 saakka) sekä pikkuruisessa Wivi Lönn -pienoisnäyttelyssä (2.4.2023 saakka). Olivia Mathilda ”Wiwi” Lönn oli tamperelaissyntyinen arkkitehti. Kaupungissa on useita hänen suunnittelemiaan rakennuksia, kuten vuonna 1902 valmistunut Tampereen Suomalaisen Tyttökoulun rakennus (nykyinen Wivi Lönnin koulun Pyynikin koulutalo) ja Tampereen keskuspaloasema vuodelta 1908.

Työväenmuseo Werstas ja Ysäri-näyttely

Toinen paikallinen museoaarre on Finlaysonin alueella oleva Työväenmuseo Werstas. Tamperelaisen teollisuuden historiaa ja nykypäivää esittelevän Teollisuusmuseon lisäksi esillä on erilaisia vaihtuvia näyttelyitä. Museoon on vapaa pääsy.

Juuri nyt esillä olevassa Ysäri-näyttelyssä pääsee nostalgiamatkalle 1990-luvun Suomeen. Näyttelyssä käydään läpi aikakauden tapahtumia, kuten koko maata ravistanut lama sekä internetin ja kännyköiden tulo. Siellä pääsee myös esimerkiksi jakamaan muistojaan ekasta kännykästään, pelaamaan monelle tuttua Lemmings-sopulipeliä sekä reivaamaan hittibiisin tahtiin. Kaverini kanssa näyttelyä kiertäessämme hihkuimme useasti tunnistaessamme tuttuja ilmiöitä ja esineitä. Tuon muistan! Minäkin punnitsin Kinderin suklaamunia hedelmävaa’alla , jotta saisin halutun teemalelusarjan lelun! Ja ne iltapäivät Jyrkin äärellä, kun videokasetti oli valmiina tallentamaan lempibändin esiintymisen – tallessa on.

Ysäri-näyttely on nähtävissä 8. lokakuuta 2023 saakka. Kannattaa myös käydä museokaupassa, josta voi ostaa muistoksi vaikkapa Ysärin lapsi -kangaskassin.

Tampereen taidemuseo ja Wäinö Aaltosen näyttely

Amurin kaupunginosassa Tampereen taidemuseo on kolmas kiinnostava museokohde. Tällä hetkellä esillä on retrospektiivinen näyttely Wäinö Aaltonen – luomisen riemu. Se tutustuttaa kuvanveistäjä Aaltosen taiteeseen 1910-luvulta 1960-luvulle erityisesti tunnettujen turkulaisten ja tamperelaisten monumentaalitöiden kautta, kuten Turun Lilja ja Hämeensillan Pirkkalaisveistokset. Näyttelyssä käydään mm. läpi niiden sekä pienempien töiden luomisprosessia. Esillä on niin veistoksia ja maalauksia kuin kuvanveistäjän suunnittelemia mitaleita ja kirjojen kuvituksia.

Wäinö Aaltonen – luomisen riemu -näyttely on on toteutettu yhteistyössä Turun museokeskuksen kanssa ja se on avoinna 21. toukokuuta 2023 saakka.

G Livelab Tampere

Historiaan ja taiteeseen tutustumisen jälkeen voisi kaivata ripausta elävää musiikkia. Tampereella sitä tarjoaa mm. G Livelab Tampere. Vapriikin tavoin tila on entinen tehdasrakennus, Frenckellin paperitehtaan pannuhuone Tammerkosken äärellä Kirjastonpuistossa. Piippukin on yhä jäljellä! Me kävimme kaverini kanssa katsomassa Maija Vilkkumaan Neverheard-keikan, joka oli kaikin tavoin upea elämys. Tulevan keikkatarjonnan löytää G Livelabin sivuilta.

Pro-vinkki paikalliselta: jos haluaa nauttia keikasta rauhakseltaan pöydän ääressä, istumapapaikan voi varata ennakkotilauksen kera keikkaviikon maanantaina sovelluksen kautta. Keikasta riippuen istumapaikkoja voi olla mm. lavan eturivissä ja parvella. Eikä tarvitse tungeksia!

Tampereen Kauppahalli

Välillä sitä tarvitsee myös virvoketta. Sitä tarjoavat Keskustorin vieressä Tampereen Kauppahallissa monet eri ravintolat, kahvilat ja puodit. Kauppahalli vaikuttaa olevan suosittu ruokailu- ja kahvittelupaikka. Hallin kauppailla on myös myynnissä mm. kasviksia ja vihanneksia, kalaa ja lihaa, juustoja, kenkiä, kukkia sekä leipomotuotteita.

Jugendtyylinen kauppahalli on toiminut vuodesta 1901 ja on arkkitehti Hjalmar Åbergin suunnittelema. Puolikaaren muotoinen katto kohoaa ylös korkeuksiin. Erityisen mieluisaa kaupungissa vierailevana oli päästä kahden tunnetun herkkupaikan äärelle kätevästi ydinkeskustassa: Pyynikin Munkkikahvilan Pyynikin näkötornin munkit pääsee nauttimaan myös täällä ja Tallipihan Suklaapuodin kauppahallin toimipisteessä on hyvä herkkuvalikoima kotiinviemisiä.

Miela

Tuliaisista puheen ollen – jos tarve on vastuulliselle ja hitaalle muodille tai kodin tuotteille, tamperelainen designkauppa Miela on Hämeenkadulla, kivenheiton päässä Tampereen Kauppahallista. Myynnissä on vaatteita, asusteita ja koruja sekä kodin tuotteita kotimaisilta merkeiltä. Valikoima vaihtuu kuukausittain, ja juuri nyt myynnissä on suomibrändejä kuten tamperelainen Nouki, Nuppu Print Company ja Utuliini. Yläkerrassa on outlet-osasto sekä Miela Preloved -puoli, josta voi löytää second hand -vaateaarteita. Ja jos jäit haikailemaan jonkin tuotteen perään, niin ei hätää – Mielalla on myös verkkokauppa.

Syysloman 2022 menovinkit Turun seudulle

Vihdoin on koittanut odotettu syysloma. Varsinais-Suomessa asuvat ja sinne matkaavat pohtivat mitä tekemistä on syyslomalla Turun seudulla? Mitä tekisi, minne menisi? Mistä syysloman menovinkit? Nappaa sopivimmat niin koko perheelle kuin aikuiseen makuun! Moni tapahtuma jatkuu myös viikon 42 ja 43 jälkeen.

Syyslomapuuhaa museoissa

• Aboa Vetus & Ars Nova tarjoaa kivaa tekemistä syyslomalle ajalla 18.-21.10.2022. Erityisohjelmaan kuuluu arkeologin työhön tutustumista sekä lasten omia taideopastuskierroksia.  Alakerran keskiaikaisten kivitalojen rauniot ovat myös jännä käyntikohde. Yläkerrassa voi omaan tahtiin tutustua Abstrakti-kuvataidenättelyyn. Pääsymaksu.
• Merikeskus Forum Marinumissa pääsee valtameriä kyntäneen laivan kannelle. Museoalus, fregatti Suomen Joutsen on jälleen avoinna syyslomalla 18.–23.10.2022. Laivaan tutustumisen lisäksi välikannella pääsee rakentamaan legoilla tai tarttumaan siveltimeen. Ehkä maalaat oman kapteenin taulun? Myös museorakennukset sekä Boren näyttely ovat avoinna. Lisää syysloman ohjelmasta. Pääsymaksu.
• Kuralan Kylämäessä kannattaa vierailla ympäri vuoden. Kuralan Kylämäen syyslomapäiviä vietetään 18.–20. lokakuuta 2022. Luvassa on mm. tiistaina 18.10.2022 kuvataidetyöpaja sekä pitkin viikkoa omatoimista leikkiä vanhan ajan koululuokassa ja leikkipuodissa.
• Turun taidemuseossa syyslomalaiset pääsevät inspiroitumaan Greta Hällfors-Sipilän ja Sulho Sipilän näyttelystä ia syventymään vesiväritekniikan pariin Vesivärilaboratoriossa. Vesivärilaboratorio on museon on aulassa 18.-23.10.2022 kello 11–15. Sunnuntaina 23.10.2022 on myös maksuttomat, koko perheelle sopivat yleisöopastukset kello 13 ja 14. Pääsymaksu yli 16-vuotiaille.
• Kuka ei tahtoisi vierailla lomallaan ihkaoikeassa linnassa? Turun linnassa vietetään syyslomaa vielä 18.–30. lokakuuta 2022. Luvassa on mm. avoin syyslomatyöpaja, pikkuritarikierroksia sekä koululaisille suunnattu Historian kauheuksia kouluikäisille K11 -kierros. Kurkkaa koko ohjelma ja tarkemmat tiedot täältä. Pääsy- ja opastusmaksu.
• Mikäli ei pääse paikan päälle, tarjoaa Digimuseo hauskan tavan tutustua moneen eri kohteeseen. Turun seudulta mukana ovat esimerkiksi Apteekkimuseo ja Qwenselin talo, Ett Hem -museo, Luostarinmäki, Suomen maatalousmuseo Sarka, WAM ja Vartiovuoren tähtitorni. Lisäksi Luostarinmäen kotisivuilla pääsee kuuntelemaan erilaisia ääniopastuksia.

Muut lomapuuhat koko perheelle

• Moni taitaa olla jo kuullut Salon Halikossa käynnissä olevista Kurpitsaviikoista. Rannikon puutarhan pelloilla oleva, kaiverrettujen kurpitsoiden näyttely on 23. lokakuuta 2022 saakka. Kotiinviemisiksi voi ostaa oman kurpitsan. Viikonloppu-iltaisin kurpitsapuistoon pääsee kurpitsabussilla Halikon Prismalta.
• Seikkailupuisto muuntautuu Kujeilevan Kummituksen nukketeatterin näyttämöksi, kun Nukketeatterin Kummitus -syyslomaseikkailussa 19.–21.10.2022 tempaudutaan nukkuteatterin ja kummituksien maailmaan. Viikon aikana Taidepajoissa askarrellaan kummituksia oikein urakalla (ennakkoilmoittautuminen ja pajamaksu). Leikkipuistoalueella pääsee harjoittelemaan kummittelua ja kulkemaan kummituskäytävän läpi. Sunnuntaina 16.10.2022 ja 23.10.2022 Timantti-teatteriin voi istahtaa katsomaan mysteerinäytelmää tai merellistä teatteriseikkailua (erilliset liput).
• Turun kaupunginkirjastoissa vietetään monella tapaa syyslomaa 23.10.2022 saakka. Pääkirjaston Saaga-osastolla ollaan merellisissä tunnelmissa. Viikon aikana on luvassa mm. sanataidetyöpaja tiistaina 18.10.2022, merellinen omatoimisuunnistus sekä värityskuvia. Muutamassa lähikirjastossakin on erikoisohjelmaa. Lue lisää.
• Syyslomalla seikkailemaan viidakkoon? Tämä onnistuu Turun Nuoressa Teatterissa myös syyslomaviikolla suurproduktio Viidakkokirjan matkassa. Rudyard Kiplingin kirjoihin perustuvan esityksen on ohjannut Juha Antikainen, ja sitä suositellaan yli 6-vuotiaille. Esitykset 8.12.2022 saakka.
• Tuorlan Planetaariossa Kaarinan Piikkiössä on avattu Avaruuspuisto Väisälä. Syyslomaviikolla 22. lokakuuta 2022 saakka on luvassa on mm. avaruudellisia elokuvanäytöksiä, observatoriokierroksia sekä aurinkokuntaopastuksia. Kurkkaa lisä- ja lipputiedot.
• Turun yliopiston kasvitieteellisessä puutarhassa Ruissalossa on erityistä syyslomaohjelmaa koko viikon 17.–21.10.2022. Pienempien makuun saattavat olla kasvihuoneissa pidettävät satukierrokset, kun koululaisia voisi kiinnostaa erilaiset tiedepajat. Lisäksi kasvihuoneissa on omatoiminen seikkailu lapsille, ja ulkopuutarha on avoinna. Pääsy- ja tiedepajamaksu, tiedepajoihin kannattaa ilmoittua etukäteen.
• Nuorten taide- ja toimintalo Vimmassa saa muovailla savea, värjätä ja tuunata, huovuttaa ja testata kankaanpainoa syysloman avoimissa taidepajoissa 18.–20. lokakuuta 2022. 13-28 -vuotiaille suunnattuihin taidepajoihin on ennakkoilmoittautuminen sekä käynti- ja materiaalimaksu. Syysloman Präkäämö tarjoaa kädentaitoja ja tekemistä maksutta 10–18 -vuotiaille perjantaihin 21.10.2022 saakka.

Taiteen äärelle

• Kaarina-talossa on esillä Paraisten Taideyhdistys Picturan vuosinäyttely. Mm. akvarelleja ja öljyväritöitä käsittävä näyttely on avoinna 29. lokakuuta 2022 saakka.
• Raision museo Harkossa nähdään Ovista ja ikkunoista -näyttely, jossa on esillä Eero Rantasen Säätiön, Eero Rantasen Taidekokoelmien Ystävät Ry:n sekä Raision kaupungin kokoelmien teoksia. Näyttely on esillä 29. joulukuuta 2022 saakka.
• Turun taidemuseossa on Greta Hällfors-Sipilän ja Sulho Sipilän yhteisnäyttely. Se esittelee taiteilijapariskunnan taidetta 1910-luvulta 1940-luvulle saakka. Osa paperipohjaisista teoksista vaihdetaan näyttelyn aikana, joten vieraile vaikka toisenkin kerran! Näyttely on esillä 15. tammikuuta 2023 saakka. Samalla reissulla kannattaa nähdä yläkerran Studion Umppa Niinivaaran rakukeramiikkanäyttely Anemoniamania ja Pimiön Marjolijn Dijkmanin videoteos Depth of Discharge (molemmat 13. marraskuuta 2022 saakka). Pääsymaksu.
• Oletko ennen käynyt taidenäyttelyssä kirkossa? Nyt siihen on mahdollisuus, kun Turun tuomiokirkon Pyhän Johanneksen kappelissa on esillä Paavo Halosen näyttely Paino, Iho, Taivas (edit Turku) 6. marraskuuta 2022 saakka.
• Lähde kävelylle Vartiovuoren puistoon ja koe syyslomaviikon ruska. Tähtitornin vieressä, vanhassa vesisäiliössä voi tutustua samalla Enemmän kuin silmäni näkevät -taidenäyttelyyn, johon on koottu nykytaidetta Roger Bloomin lahjoituskokoelmasta. Näyttely on avoinna torstaista sunnuntaihin 30. lokakuuta 2022 saakka. Luvassa myös kuraattorin opastuskierros 22.10.2022 (suomeksi ja ruotsiksi, ennakkoilmoittautumiset) sekä pikaopastuksia.

Teatteriin

• Yksi lensi yli käenpesän Teatteri Akselin syysproduktiossa. Oregonilaiseen mielisairaalaan sijoittuvan näytelmän on ohjannut Kaino Takarautio, ja esityksiä on lauantaihin 22. lokakuuta 2022 saakka.
• Teatteri Mundon vierailuesityksenä nähdään 3Kymppinen-monologi 20. lokakuuta 2022 saakka. Yli 12-vuotiaille suositeltu autofiktiivinen monologiesitys on työryhmä Kaisa Kauppisen ja Aino Suvannon, ja sitä esitetään Taiteen talolla.
•  Extra-neitsyt evankeliumi tuo Tehdas Teatterin Vinttinäyttämön lavalle Israelin ja Palestiinan välisen konfliktin poliittisena esineteatteriesityksenä. Ishmael Falken käsikirjoittama ja esittämä teos ”Palestiinan ensimmäisestä ja viimeisestä seksilelukaupasta” on Tehdas Teatterin ja Grus Grus Teatterin yhteistuotanto. Se on suunnattu yli 18-vuotiaille. Esityksiä 17. joulukuuta 2022 saakka.
• Turun ylioppilasteatteri on saapunut Taiteen talolle, ja niin on myös naparetkeilystä kertova Kuin kotkat jäällä -näytelmä. Mitä tapahtui ruotsalaiselle retkikunnalle, kun he lähtivät ylittämään pohjoisnapajäätikköä vetypallolla? Sen voi nähdä 29. lokakuuta 2022 saakka Olavi Ermalan käsikirjoittamana ja Helka Ermalan ohjaamana esityksenä.
• Sopisiko syyslomaviikkoon annos kauhuromantiikkaa ryyditettynä musiikilla? Åbo Svenska Teaterissa nähdään tulkinta Bram Stokerin Dracula-klassikosta. Susanna Airaksisen ohjaama Dracula nähdään ÅST:ssa musiikkiteatteriversiona, ja musiikki on Kari Mäkirannan kynästä. Esitys on tekstitetty suomeksi ja ruotsiksi. Näytöksiä on kevätkaudelle 2023 saakka. Suositusikäraja 12+.

Mukavia syyspäiviä!

Niin kauas kuin pääsee: vierailu karun kauniissa Utössä

Utö, Parainen. Suomen eteläisin asuttu saari. M/S Baldur rantautuu entiselle Puolustusvoimien laiturille. Sitä on vastassa kourallinen ihmisiä: osa kyytiin hyppääviä, osa noutamassa rahtia tai kylään tulleita vieraitaan. Hiekkatien laidassa on rivi puisia vetokärryjä, joissa lukee kenelle ne kuuluvat. On heinäkuinen maanantai.

”Minun armeija-aikanani yhteysalus otti kiinni kylän laituriin, eikä tähän”, mainitsee matkassa mukana oleva puolisoni. Astuessamme kaukana ulkosaaristossa olevan saaren maaperälle, entiselle sotilasalueelle, palvelusajan muistot alkavat kiertyä auki kuin kerälle aseteltu köysi.

Takana on noin viisituntinen, maksuton yhteysalusmatka Nauvon Pärnäisistä kolmen saaren kautta tänne Utöhon. Suuntaamme majapaikkaamme, Utö Havshotelin päärakennukseen Kasarmiin. Vastaanoton, ravintolan ja osan huoneista käsittävällä rakennuksella on sotilaallinen historia: se on toiminut vuosikymmeniä armeijan käytössä. Puolustusvoimien poistuttua saarelta vuonna 2005 tämä ja pari muuta on muutettu hotelli–ravintolaksi. Muutama kohta saaresta on yhä sotilasaluetta, minne on pääsy kielletty.

Armeijan aika on yhä läsnä Kasarmissa, tuossa betoniarkkitehtuurin malliesimerkissä, mm. huonejaossa, pintamateriaaleissa ja ovenpielien nimikylteissä. Muistoja nousee esiin: saan kuulla, että vastaanottotiskin paikalla oli ennen sotilaskodin kahvio. Sen vieressä ravintolasalissa tarjoillaan nykyään apetta matkailijoille sen kummemmin arvoon katsomatta. Ennen tila oli jaettu varusmiesten ja kantahenkilökunnan puoliin.

Varaamani huone on käytävällä, jossa on ollut varusmiesten tuvat. Ne on nyt jaettu moderneiksi hotellihuoneiksi. Tällä käytävällä on tehty tuhansia kertoja miehistön iltalaskenta, jonka jälkeen yöpäivystäjä on mennyt pitämään vahtia nykyään liinavaatevarastona toimivaan tilaan. Enää sen katonrajassa ei ole televisiota, jota katsella yön pitkinä tunteina.

Astun uteliaana hotellihuoneeseen sisään, ja näkymä on tavanomaisen hotellihuonemainen. Sävyiksi on valittu kirjo sinistä, mustaa, harmaata ja valkoista. Ikkunasta näkyy korkealle kohoava linkkitorni, kallio sekä pala sinitaivasta.

Aurinko paistaa korkealta taivaalta. Saaren sanotaankin olevan kesäisin Suomen aurinkoisin paikka. Horisontti näkyy melkein joka suuntaan. Miten kaunista!

Olen etukäteen ajatellut Utön karuksi kalliosaareksi. Saankin yllättyä sen kasvillisuuden määrästä. On puita, pensaita, kukkia ja hyötykasveja sekä kanervaa, sammalta, heinää ja nurmikkoa – niiltä osin, mitä kuiva kesä ei ole näännyttänyt. Kallioilla kasvaa myös merikaalta. Erikoisempiakin kasveja täällä voisi nähdä: laivojen paarlastin eli painolastin mukana on livahtanut tuliaisia maailmalta.

Havaitsen kallionnyppylöiden lomassa myös pieniä rakennelmia. Ne ovat armeijan louhimia bunkkereita, joista osa on tehty sotien jälkeen. Mukulakivetty kylätie puolestaan on valmistunut Venäjän vallan aikaan. Tuntuu ihmeelliseltä kävellä mukulakiveyksellä ja miettiä sitä rakentaneita ihmisiä. Eri aikakaudet kerrostuvat.

Saaren keskus on kylä, jossa on muutamia laitureita veneineen, erilaisia rakennuksia, ympäri vuoden avoinna oleva Utö Handel -kauppa sekä vierasvenesatama. Huomaan yhden ranta-aitan ovenpielessä mainoksen tuoreiden sämpylöiden ja saaristoleivän itsepalvelumyynnistä. Varaan seuraavalle aamulle aikaa hakea paluumatkaeväät juuri täältä.

Portaiden päässä, punaisessa vanhassa puutalossa on kahvio-matkamuistomyymälä. Sitä pitää Hannas Horisont, jolta voi myös varata mm. majoitusta tai opastuksia saarelle. Ja opastuksellehan on päästävä!

Paikallisoppaamme Hanna Kovanen kertoo opastuksella jyhkeän puna-valkoisen kivimajakan juurella saaresta, sen historiasta ja hieman tulevaisuudesta. Tiesitkö, että saarella on koulu?

Majakan vieressä on luotsiasema. Aivan kuin tilauksesta Utön merialueelle saapuu laiva, jota kohti lähtee luotsivene. Näille tuulisille vesille on haaksirikkoutunut monta laivaa. Monta kertaa utölaiset ovat koonneet voimansa ja olleet auttamassa erilaisissa havereissa voimiaan säästämättä. Meri antaa, meri ottaa.

Joillekin Utö-vierailun kohokohta on nähdä jokin harvinainen lintu tai kasvi. Minulle se on vierailla opastuskierroksella Suomen vanhimmassa yhä käytössä olevassa majakassa. Portaita en laske, mutta niitä riittää.

Perillä kolmannessa kerroksessa ei odota vanha majakanvartija, vaan pieni majakkakirkko. Sen penkillä istuessani pohdin niitä lukuisia sukupolvia, jotka ovat saarella eläneet ja työskennelleet. Ulkosaaristossa, kaukana kaikesta.