Pääsiäisen 2019 menovinkit Turkuun

Pääsiäisen 2019 menovinkit Turkuun, Kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty

Valon määrän ja linnunlaulun lisääntyessä on yhden tärkeän vuotuisjuhlan aika. Kevätpäivän tasausta seuraavan täydenkuun jälkeinen sunnuntai koittaa 21.4.2019. On siis pääsiäisen aika! Vietät juhlapyhää sitten kotosalla tai vieraisilla, ei neljän seinän sisälle sulkeutuminen ole välttämätöntä. Kurkkaa poimimani menovinkit pääsiäiselle ulkoilemisen lomaan tai vaikkapa herkkuähkyä pakoon! Vai maistuisiko kenties toisen keittämä tuore kahvi tunnelmallisessa kahvilassa?

Historiaa ja hiljentymistä kulttuurin parissa

  • Turun ydinkeskustassa Apteekkimuseo ja Qwenselin talo -museossa (Läntinen Rantakatu 13b, Turku) pääsee nauttimaan vanhan ajan tunnelmasta vaikka iltapäiväkävelyn lomassa. Museo on avoinna lankalauantaina 20.4. ja pääsiäissunnuntaina 21.4.2019. Molempina päivinä kello 14 on tarjolla puolen tunnin opastuksia. Opastus sisältyy pääsymaksuun. Lapsetkin on huomioitu: lasten apteekissa on ratkottavana aapiaiskukon pääsiäistehtäviä. Uudistetusta museosta voit lukea täältä.
  • Luostarinmäen pääsiäistä vietetään 20.–21.4.2019 kello 10–18. Viikonlopun ajan yhdessä Turun idyllisimmistä museoista Luostarinmäen käsityöläismuseossa (Vartiovuorenkatu 2, Turku) voi tutustua idän ja lännen pääsiäisperinteisiin. Niistä pääsee kuulemaan opastetuilla kierroksilla lauantaina ja sunnuntaina kello 11 ja 13. Luvassa on myös sokerileipurin marsipaanikoristeita, museon kirjapainossa painettuja pääsiäiskortteja sekä perinteinen munanvierityskilpailu. Ovo Decor -yhdistys esittelee munien koristeluperinnettä. Museoon on pääsymaksu sekä opastuksille erillinen opastusmaksu.
  • Tanssiteatteri ERIn (Yliopistonkatu 7, Turku) Passio esitetään tällä kertaa intiimissä tanssiteatterimiljöössä. Teoksessa nähdään ERIn koko ensemble vahvistettuna Helena Romppaisella. Passion koreografia on Tiina Lindforsin ja musiikki virolaisen säveltäjä Arvo Pärtin. Esitykset kiirastorstaista 18.4. pääsiäissunnuntaihin 21.4.2019 kello 19, pääsymaksu.
  • Turun filharmonisen orkesterin Pääsiäiskonsertti: luominen (Turun konserttitalo, Aninkaistenkatu 9, Turku) tarjoaa eittämättä vahvahduttavan kokemuksen pitkäperjantain iltana 19.4.2019 kello 18. Kaksituntisessa konsertissa kuullaan Joseph Haydnin Oratorio Luominen kapellimestari Edward Ananian-Cooperin johtamana. Pääsymaksu.
  • Ristin askeleet -pääsiäisnäytelmää pääsee seuraamaan Turun tuomiokirkon (Tuomiokirkonkatu 1, Turku) portailta perjantaista 19.4. sunnuntaihin 21.4.2019. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän suuren pääsiäisnäytelmän esityksiä on yhteensä viisi. Vapaa pääsy.
  • Raitista ilmaa ja historian siipien havinaa on tiedossa Salaperäinen Turku -opastuskierroksilla (Aurakatu 2, Turku) lauantaina 20.4. ja sunnuntaina 21.4.2019 kello 13. Suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi kerrotut tarinat johdattavat kuulijan matkailumainosten taakse kätkeytyvään varjoisten kujien Turkuun. Liput kierrokselle voit ostaa esimerkiksi Visit Turun verkkokaupasta.

Istu valmiiseen kahvipöytään

  • Apteekkimuseo ja Qwenselin talon sisäpihalla jokirannassa oleva Café Qwensel (Läntinen Rantakatu 13b, Turku) on avoinna koko pääsiäisen. Kahvila on avoinna pitkäperjantaina 18.4. ja 2. pääsiäispäivänä maanantaina 22.4. kello 11–17. Lankalauantaina 20.4. ja pääsiäissunnuntaina 21.4.2019 kahviherkkuja tarjoillaan kello 10–18.
  • Punaisessa puutalossa idyllisellä Ruissalon saarella oleva Ruissalon Kahvila Punainen tupa (Tuulenpääntie 4, Turku) on avoinna perjantaista 19.4. maanantaihin 22.4.2019 kello 11–16. Kahvilan löydät läheltä Ruissalon puistotietä.
  • Vähätorin laidalla vanhassa vaaleansinisessä puutalossa oleva Anniskelukahvila Tiirikkala on avoinna lauantaina 20.4. kello 11–01 ja sunnuntaina 21.4.2019 12–22. Kaffen ja kaffeleivän lisäksi tarjolla lienee niin lämmintä ruokaa kuin herkullisia coctaileja ja mocktaileja!

Koko perheen mieleen

  • Seikkailupuistossa (Kupittaankatu 2, Turku) Kupittaalla vietetään pääsiäistä sunnuntaina 21.4.2019 kello 10–16 Noitien pääsiäiskarnevaalin merkeissä. Pikkuväen mieleen voisi olla tehdä maagisia muuntautumistaikoja, askarrella ikioma taikasauva tai naamari sekä osallistua karnevaalikulkueeseen historialliselle Kupittaan lähteelle. Pääsymaksu. Erillisellä pääsylipulla kello 15 ja 17 pääsee katsomaan Timantti-teatteriin yli neljävuotiaille suositeltua Taikuri Tuhkasen ja Siiri-Irenen Sirkusshowta.
  • Turun yliopiston kasvitieteellinen puutarha (Ruissalon puistotie 215, Turku) on avoinna koko pääsiäisen. Jos pääsiäisenviettopaikan sisätilat alkavat tuntua ahtailta, löytyy ulkopuutarhasta tilaa kirmata ikään katsomatta.  Kasvihuoneissa voi taas tutustua kasveihin eri ilmastovyöhykkeiltä. Kasvihuoneet ja Cafe Wanha Tammi ovat avoinna perjantaista 19.4. maanantaihin 22.4.2019 kello 10–17, kasvihuoneisiin pääsymaksu. Ulkopuutarha on avoinna kello 8–20 ja sinne on vapaa pääsy.

Hyvää pääsiäistä! 🐥

Mainokset

Monipuolinen Liedon Vanhalinna

Linnavuoren näkymä Liedon Vanhalinnassa, Kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty

On aurinkoinen talvisunnuntai. Olen tullut Liedon Vanhalinnaan, jossa Johanna on tänään työvuorossa. Ennen töiden alkua ehdimme käydä yhdessä Linnavuoren laella. Tämä suht tasainen mäenlaki on tuhansia vuosia vanha linnoituspaikka Aurajoen varrella, Liedossa. Ihailen alas pelloille avautuvaa näkymää. Näen läheisen ladon ja Vanhalinnalle kuuluvia talousrakennuksia. Jos katson oikein tarkkaan, näen Turkuun saakka.

Linnavuoren jyrkkä sivu Liedon Vanhalinnassa, Kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty

Liedon Vanhalinnan kartanokotimuseo ja pihapiiriä, Kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty

Linnavuoren juurella kulkee tuutulaulustakin tuttu Hämeen Härkätie. Sen vieressä seisoo komeana vuonna 1930 valmistunut Vanhalinnan päärakennus, uusklassinen kartanokotimuseo. Sen rakennutti vanhan päärakennuksen tilalle Kaarlo ja Hilda Wanhalinna, joiden pojasta Mauno Wanhalinnasta (1905–1998) tuli vuonna 1930 talon isäntä. Mauno avioitui vuonna 1944 Ester Wanhalinnan (1907–2000) kanssa, ja he alkoivat systemaattisesti rakentaa tilasta museota. Pariskunta lahjoitti tilan vuonna 1956 Turun yliopistolle. Vuosikymmenien aikana Vanhalinnasta on tullut monipuolinen kulttuurikohde. Nykyisin se on Liedon Vanhalinna -säätiön hallinnassa.

Liedon Vanhalinnan sali, Kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty

Kynttilänjalka ikkunalaudalla Liedon Vanhalinnassa, Kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty

Gösta Kulvikin suunnittelema Kultaranta-kalusto, Kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty

Yksityiskohtia Liedon Vanhalinnan sisustuksesta, Kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty

Pudistelen kengistäni lumet ja astun sisälle kartanokotimuseoon. Vingutan Museokorttiani ja kuuntelen, kun Johanna kertoo miten taloa kannattaa kiertää. Jo ensimmäinen huone, isännän työhuone, tekee vaikutuksen. Täällä Mauno Wanhalinna on hoitanut tilan asioita ja samalla tarkkaillut keitä taloon tulee. Esineistöä on runsaasti, ja vähintään toinen mokoma vitriineissä. Wanhalinnat olivat innokkaita keräilijöitä, ja keräilyharrastus ja into tiedon säilyttämiseen näkyy.

Suuressa salissa vallitsee hauras, pysähtynyt tunnelma. Vanhat viherkasvit ja huonekalut reunustavat huonetta. Yhdellä seinällä on aimo kokoelma aseita: nekin yksi keräilyn kohde. Ujo talviaurinko siivilöityy ikkunaverhojen raosta. Astuessani kulman Kultarantahuoneeseen hengähdän: tässäkö ovat ne Turun yliopiston vuonna 1959 puretusta vanhasta päärakennuksesta, Phoenixin talosta, pelastetut kalusteet! Ne on suunnitellut arkkitehti Gösta Kulvik liikemies Alfred Kordelinin rakennuttamaan Kultarantaan, nykyiseen presidentin kesäasuntoon Naantalissa. Sittemmin ne päätyivät Phoenixiin, josta Mauno Wanhalinna ne pelasti. Jalopuinen, kunnostettu ruokasalin kalusto henkii arvokkuutta. Huonekaluissa on kauniita yksityiskohtia, kuten kultainen, egyptiläistä muotokieltä henkivä kasvoaihe. Muutenkin talo on täynnä upeita yksityiskohtia, esimerkiksi sievä pöytälamppu Kultarantahuoneessa.

Liedon Vanhalinnan keittiö, Kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty

Liedon Vanhalinnan keittiönpöytä, Kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty

Lahjoitettu pyyhe Liedon Vanhalinnassa, Kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty

Jatkaessani matkaa tulen talon ruokakomerolle ja keittiöön. Ruokakomeron hyllyille on siististi aseteltuna erilaisia keittiövälineitä sekä vanhoja ruokatarvikepakkauksia. Tällaisia ei juuri missään näe! Keittiön pöytä on katettu valmiiksi, ja pöydän päässä on iso ruisleipä aivan kuin odottamassa talon väkeä istuutumaan pöytään. Wanhalinnojen aikaan talossa syötiin juurikin täällä, koko talon väki yhdessä saman pöydän ääressä.

Joka huoneessa on näyttelytaulu, jossa kerrotaan huoneen käyttötarkoituksesta ja esineistöstä.  Mauno ja Ester Wanhalinna suunnittelivat kodistaan museota jo heti avioiduttuaan. Näyttää siltä, että aivan arkisiakin esineitä sekä huonekaluja on säästetty jälkipolville. On esimerkiksi kiinnostavaa nähdä hyvässä kunnossa olevat 1940-lukulaiset keittiökaapit ja Högforsin valurautahella, jollaisia ei tässä kunnossa juuri muualle näe. Keittiössä on myös esillä muutamia käsin tehtyjä pyyhkeitä, joiden tekijät ovat ilmeisesti lahjoittaneet työnsä tulevaan museoon. Miten liikuttava ajatus!

Viikinkiveneen rekonstruktio Liedon Vanhalinnassa, Kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty

Päärakennuksen lisäksi vanhassa navetassa on kaksi näyttelyä. Kansatieteellisessä  Elämänlanka-näyttelyssä kerrotaan sanoin ja esinein lounaissuomalaisen ihmisen elämän eri vaiheista 1800-luvulla. Näyttely on havainnollistava ja juuri sopivan kokoinen kiertää. Vanhalinnan arkea ja juhlaa -valokuvanäyttelyssä puolestaan pääsen tutustumaan tilan elämään 1920- ja 1930-luvuilla vanhojen valokuvien kautta. Poseerattiinpa yhdessä kuvassa juuri samalla Linnavuorella missä juuri kävimme!

Navetan ja päärakennuksen ohella pihapiiriin kuuluu paljon muitakin rakennuksia – yhteensä peräti 14! Pihan kulmassa on uudehkon näköinen rakennus, jonka ovi on raollaan. Kurkistan sisään: siellä säilytetään isoa viikinkivenettä, jonka ovat tehneet Mynämäen käsi- ja taideteollisuusopiston artesaaniopiskelijat. Näin talviaikaan piilossa oleva Vanhalinnan alueen arkeologinen puoli ja löydöt muistuttavat näin itsestään.

Ensi kerralla tulen tänne kesällä. Silloin käyn ainakin pihapiirin toisella puolella olevalla Aittamäen kalmistolla. Ja varaan vierailuun paljon aikaa!

Liedon Vanhalinna, Vanha Härkätie 111, Lieto. Tarkista aukioloajat täältä. Museoon pääsee Turusta julkisin kulkuvälinein bussilla numero 6.

Casa Haartman – Välimeren helmi keskellä Naantalia

Naantalin vanhassa kaupungissa sijaitseva taiteilijakoti Casa Haartman on kuin virkistävä tuulahdus Välimereltä. Talo on taiteilija Axel Haartmanin ja hänen puolisonsa Hedvigin koti, jota nykyisin vaalii Åbo Akademin säätiö. Aikaisemmin talo on ollut avoinna vain ryhmille, mutta tänä vuonna ovet aukenivat myös yksittäisille museovieraille kesäksi. Ja mikä parasta, Casa Haartman on auki nyt myös joulukuun viikonloppuina.

Casa Haartman ulkoa

Vieraillessani elokuussa Casa Haartmanissa, astuminen rakennukseen siirsi minut Naantalin sateiselta kadulta toiseen maailmaan. Jo eteinen kertoi, että en ole missään tavanomaisessa rakennuksessa. Yksityiskohtia ja taidokkaita pintoja riitti ihasteltavaksi joka suunnalla. Talossa pääsee kulkemaan vain oppaan johdolla ja ne muutamat minuutit, jotka kierroksen alkamista odottelin, kulkivat verkkaisesti. Niin malttamattomana odotin, mitä seuraavissa huoneissa eteeni tulisi kun jo eteinen oli elämys.

Casa Haartmanin on suunnitellut turkulainen arkkitehti Erik Bryggman, jonka monia taidonnäytteitä pääsee Turussa ihailemaan. Bryggmannin kädenjälki on selvä talon ulkomuodossa, mutta katoaa sisätiloissa. Axel Haartman halusi sisätilojen näyttävän omanlaisiltaan ja hän onnistui siinä täydellisesti. Simppeli ulkokuori kätkee sisäänsä suuren korurasian, jonka monipuolisuutta en pystynyt yhdellä käyntikerralla sisäistämään.

Casa Haartman

Casa Haartman ovi

Axel Haartman (1877-1969) oli taidemaalari ja kulttuurivaikuttaja, jonka värikkäiden taulujen maailman toistuu myös hänen kodissaan. Kun Haartman nimitettiin Turun taidemuseon intendentiksi vuonna 1923, rakennutti hän talonsa Naantaliin. Haartmanin pariskunta asui talossa neljänkymmenen vuoden ajan ja miltei saman ajan Haartman työskenteli Turun taidemuseossa. Casa Haartman onkin täynnä taidetta, niin Haartmanilta itseltään kuin hänen ystäviltään, jotka lukeutuvat edelleen Suomen taiteen kermaan. Victor Westerholmin ja Helene Schjerfbeckin töitä ihaillessani tulee mieleen toinen Åbo Akademin säätiön museo: Ett Hem, johon rakastuin viime jouluna. Mutta näillä kahdella rakennuksella on muutakin yhteistä kuin taidetta rakastavat seinät ja yhteinen omistaja. Mitä, se selviää viimeistään opaskierroksella.

Casa Haartmanissa huone toisensa jälkeen vie mukanaan. Samalla kun opas johdattaa Haartmanien elämään ja tarinaan, kierrämme huoneesta toiseen aivan liian pikaisesti. Alle tunnin mittainen opaskierros ei millään tyydytä uteliaisuuttani perehtyä jokaiseen nurkkaukseen ja yksityiskohtaan. Haluaisin seisahtua pidemmäksi aikaa vain ihastelemaan elokuun valoa, joka tulvii ruokasalin ikkunoista sisälle. Pysähtyä aistimaan tarkemmin Haartmanien luomaa kodinomaista ja samalla niin boheemia tunnelmaa, joka ei ole kadonnut mihinkään, vaikka asukkaat ovat kuolleet. Voin miltei nähdä, miten ruokasali on ennen täyttynyt juhlivista seurueista ja palvelija pyyhältänyt paikalle kuultuaan ruokapöydän alle sijoitetun kutsunapin äänen.

Casa Haartmanin yläkerran kirjahylly

Eniten rakastuin talon yläkertaan. Sen kaartuvat katot, Axel Haartmanin työhuone kevään vihreine seinineen, kodin sydämenä toimiva kirjasto, sekä makuuhuoneen siniset ovet ovat ihastuttavia. Haluaisin levähtää tuon hieman sotkuisen kirjahyllyn viereen lukemaan ja istahtaa Haartmanin työpöydän ääreen ihailemaan ikkunasta aukeavaa vehreää puutarhaa. Talon olematon minimalistisuus on se, mikä valloittaa. Casa Haartmanissa näkyvät elämisen jäljet ja muistot. Väreissä, esineissä ja koristeluissa ei ole säästelty, mutta silti sisustus ei ole raskas tai sekainen. Ensimmäisellä opastuksella käytyäni olen samaa mieltä kuin Haartmanit itse, talo on heidän suurin taideteoksensa. Ensimmäisellä, koska tänne minun pitää palata uudelleen.

Casa Haartman työhuone

Casa Haartman sijaitsee aivan Naantalin vanhassa kaupungissa, osoitteessa Luostarinkatu 3. Talo on avoinna sopimuksen mukaan. Nyt joulukuussa 2018 se on auki kolmena peräkkäisenä viikonloppuna 1.-2.12., 8.-9.12. ja 15.-16.12. klo 11-15. Museossa pääsee kulkemaan vaan oppaan johdolla ja opaskierrokset alkavat tasatunnein.

Juuri nyt on Turun taidemuseossa upea mahdollisuus päästä tutustumaan Axel Haartmanin taiteeseen laajemminkin: esillä on 20.1.2019 saakka 1900-luvun alun värejä ja modernismia henkivä Axel Haartmanin, Santeri Salokiven ja  Ali Musterhjelmin yhteisnäyttely.

Historiallinen Myllymäki Uudessakaupungissa

Mamsellimylly ja vanha vesitorni Myllymäellä Uudessakaupungissa, Kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty

Varsinais-Suomessa meren rannalla oleva Uusikaupunki mielletään usein kesäkaupungiksi. Siellä on kuitenkin kaunista myös näin syksyisin. Yksi kiinnostava vierailukohde on Myllymäen puisto (Myllyrinne 3, Uusikaupunki), joka on vain muutaman korttelin päässä torista. Puistoistutusten, puulajipuiston ja lasten leikkipuiston lisäksi Myllymäellä on neljä eri tyyppistä tuulimyllyä. Vastikään kunnostetut myllyt ovat nyt entistä ehompia.

Punaiset tuulimyllyt ja niiden vieressä ylväänä seisova vanha vesitorni näkyvät jo kauas. Puistoalueen perusti jo 1930-luvulla kauppaneuvos Johan Nordström. Hän toi nämä pääasiassa 1800-luvulla rakennetut myllyt mäelle, ja yhdessä ne muodostavat hienon, valtakunnallisestikin arvokkaan kokonaisuuden.

Myllymäellä on myös vanha vesitorni, jonka näköalatasanteelle olen joskus päässyt ihailemaan maisemia. Muistan vieläkin, miten ylös vieviä rappusia tuntui olevan loputtomasti! Näkymät noin 30 metriä maanpinnasta olevalta tasanteelta olivat huikeat. Harmillisesti vanha vesitorni on nykyisin yleisöltä suljettu.

Mamsellimylly Myllymäellä Uudessakaupungissa, Kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty

Mamsellimylly ja keltamatara Myllymäellä Uudessakaupungissa, Kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty

Myllynkivi Myllymäellä Uudessakaupungissa, Kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty

Vanhan vesitornin vieressä on mamsellimylly. Mamsellilla on aivan kuin helmat, kun myllyn sivut levenevät maata kohti. Puuosat ovat sammaleesta puhtaat ja iloisen punaiset. Pärekatto ja hauska pärekaton nuppi lähes hohtavat uutuuttaan. Jokaisessa myllyssä on kyljessään valkopohjainen kyltti, jossa kerrotaan myllyn historiasta. Mamsellista mainitaan esimerkiksi ”Mylly on joko siirretty muualta tai rakennettu Temsan kalliolle Raumalle 1873 tai 1874. Omistanut Juhan Temsa.” Myllymäelle se tuotiin 1932.

Mamsellimyllyn vieressä on kalliota, jonka vierestä kurkottelee pikkukukkainen keltamatara. Ruoho on varmaan jo kauan sitten menettänyt vihreän värinsä kuivan kesän takia. Siellä täällä on vanhoja myllynkiviä koristeina.

Kehäsiipimylly Myllymäellä Uudessakaupungissa, Kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty

Kehäsiipimylly Myllymäellä Uudessakaupungissa, Kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty

Mamsellimyllyn vieressä on kehäsiipimylly. Tämä mylly eroaa muista mäen myllyistä komealla ympyränmuotoisella kehällään, joka sekin on vasta uusittu. Myös kehäsiipimyllyn helmat ovat leveät. Alkujaan kehäsiipimylly on rakennettu Rauman maalaiskunnan Vasaraisten kylässä, Koijärven torpassa noin vuonna 1909.  Mäelle se tuotiin vuonna 1933.

Harakkamylly Myllymäellä Uudessakaupungissa, Kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty

Harakkamylly Myllymäellä Uudessakaupungissa, Kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty

Harakkamylly komeine siipineen ei paljoa kehäsiipimyllylle kalpene. Mylly on kaksiosainen, ja yläosa on liikuteltavissa tuulen mukaan alaosan jäädessä paikoilleen. Harakkamylly on rakennettu vuonna 1838 Rauman Kaunisjärven kalliolle. Kortelan kylän kautta se tuotiin Myllymäelle vuonna 1933.

Lilja ja varvasmylly Myllymäellä Uudessakaupungissa, Kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty

Varvasmylly Myllymäellä Uudessakaupungissa, Kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty

Viimeisenä, leikkipuiston päässä puistoa seisoo kontti- eli varvasmylly. Myllyn sivut ovat suorat, ja alhaalla joka sivulla on hirsiset varpaat. Varvasmyllyssä koko myllyrakennus käännetään tuulen mukaisesti. Tämän varvasmyllyn on rakennuttanut laivanvarustaja Lindroth vuonna 1860 Nervanderin puistoon. Uudenkaupungin museoyhdistys lahjoitti myllyn Johan Nordströmille vuonna 1933.

Myös Myllymäen ympäristössä on nähtävää. Mäen juurella, pienellä Myllykadulla on Uudenkaupungin museoon kuuluva Merimiehenkoti-museo (Myllykatu 18). Suloisessa punaisessa puutalossa oleva museo on avoinna kesäkaudella. U:gin museon Wahlbergin museotalo (Myllykatu 10) on vielä avoinna. Siellä on nähtävillä 26.10.2018 saakka vaihtuva näyttely Kartsalla – uusikaupunkilaisnuorison vapaa-aikaa 1950–1990 -luvuilla.

Lue myös kirjoitus kierroksestani Uudenkaupungin puutaloissa Ugin vanhat talot -tapahtumassa kesällä 2017.