Nojatuolimatkalla historiallisessa Venetsiassa

Venetsian gondolilaituri

*Lippu saatu Naantalin Matkakaupalta

Tuiskuiseen kevättalveen sopii oivasti matka Välimerelle. Tartuinkin tilaisuuteen ja klikkasin itseni mukaan Naantalin Matkakaupan Venetsia – taianomainen kaupunki -virtuaalimatkalle. Leena-oppaan johdattamana tutustuimme reilun tunnin ajan tuohon myyttiseen veden päälle rakennettuun kaupunkiin.

Takanani oli jo yksi virtuaalimatka Islantiin, siitä voit lukea lisää täällä. Nytpä pääsin kuulemaan Koillis-Italiassa olevan Venetsian historiasta, kulttuurista, arkielämästä, arkkitehtuurista ja kaupankäynnistä. Oppaamme kertoi aluksi perusteellisesti kaupungin synnystä. Tiesitkö, että se perustettiin hiekkasärkkien päälle turvaan vihollisilta? Tai sitä, että kaupungin suojelupyhimykseksi valitun Pyhän Markuksen ruumis varastettiin Aleksandriasta ja salakuljetettiin kaupunkiin sianruhon sisällä? Aikamoisia tarinoita!

Pyhän Markuksen tori ja Pyhän Markuksen tuomiokirkko Venetsiassa
Kirottu palatsi Venetsiassa

Oppaamme näytti kuvaamiansa videoita ja valokuvia. Hän oli kuvannut ne osin ennen pandemiaa ja osin sen aikana. Ihmispaljous sekä pörisevät ja lipuvat kulkupelit olivat vaihtuneet kuukausien saatossa hiljaisiin katuihin ja kanaaleihin.

”Seisoessamme” Pyhän Markuksen torilla Leena-opas kertoi Pyhän Markuksen tuomiokirkosta ja sen oven yläpuolella olevista neljästä hevospatsaasta. Nämä pronssiset hevospatsaat on tuotu vuonna 1204 sotasaaliina Konstantinopolista. Leenan mukaan myöhemmin keisari Napoleon varasti ne Pariisin Riemukaaren päälle. Nyttemmin alkuperäiset patsaat ovat museossa ja niiden paikalla on replikat. Ylemmässä kuvassa kirkon edessä olevat rakennelmat ovat muuten kävelysiltoja, joita pitkin jalankulkijat pääsevät liikkumaan historiallisessa keskustassa tavattavien tulvien aikana.

Kuulin myös tarinan niin sanotusta kirotusta palatsista, Palazzo Dariosta. Sen mukaan kaikki rakennuksen omistaneet ovat joutuneet erinäisiin vaikeuksiin, usein kohtalokkain seurauksin. Meinasipa eräs kuuluisa amerikkalainen elokuvaohjaaja ostaa sen siitä huolimatta, mutta muutti viime hetkellä mielensä.

Kuvassa gondoli Venetsian kanaalissa
Canal Grande ja Rialton silta Venetsiassa
Canal Grande ja Rialton silta
Taksilaiturin pysäkki Venetsian kanaalissa

Opastuksen aikana pääsin niin gondoli- kuin taksiveneajelulle turkoosivetisiä kanaaleita pitkin. Gondoliajelu Venetsiassa on yksi haaveeni, joten tavallaan se täyttyi! Donna Leon -faneja hemmottelevasti vierailimme jopa Guido Brunettin seikkailuista tutuilla kalamarkkinoilla Mercato del Pesce al Minutolla.

Opaskierros myyttiseen Venetsiaan oli virkistävä piristys maaliskuiseen iltaan. Virtuaalivierailu tuossa todella suositussa matkakohteessa on myös ekologinen valinta. Upea kaupunki!

Lisää virtuaalimatkoja on luvassa. Leena-oppaan kanssa seuraavaksi pääsee Italiaan esimerkiksi Ikuinen Rooma ja sen kauneimmat aukiot -opastuksella torstaina 1.4.2021 kello 16. Paikkoja on rajoitettu määrä.

Haetuimmat kesän vierailukohteet Turun seudulla

Virnamäen luontopolku ponttonisillalta käsin, Kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty
Virnamäen luontopolulla

Kulunut kevät on ollut monella tapaa poikkeuksellista aikaa. Vaikka olemme eläneet poikkeusoloissa, tai ehkä juuri siksi, on ollut mukava päästä välillä pois neljän seinän sisältä. Blogiimme onkin tultu etsimään vinkkejä erilaisista Turun seudun käyntikohteista. Kesäkuu on koittanut, ja kesä 2020 on lähimatkailun ja kotimaan matkailun kulta-aikaa. Koostimme blogiarkistostamme haetuimmat käyntivinkit kesäisille seikkailuretkille. Suurin osa vinkeistämme ovat ulkotiloissa ja maksuttomia. Tarkistathan aukioloajat toimijoiden omilta sivuilta, ja muistathan turvallisen vierailun periaatteet. Olkaapa hyvät!

  • Apteekkimuseo ja Qwenselin talo avautui jälleen yleisölle kesäkuun 2020 alussa, kuten muut Turun museokeskuksen museot (pääsymaksu, katso aukioloajat). Kurkkaahan miltä museo näytti vastauusittuine näyttelyineen täältä. Ääniopastuksille Apteekkimuseoon ja kolmeen muuhun museoon pääset kätevästi kotoasi käsin täällä. Ja kyllä – ihana sisäpihan Café Qwensel on jälleen avoinna!
  • Brinkhallin kartano Kakskerrassa on ihana vierailukohde vanhoja taloja ja puutarhoja rakastavalle. Kaksi kesää sitten kartanon restaurointi oli valmis ja puutarhaa kunnostettiin. Miltä siellä nyt näyttää? Kukkiiko omenapuutarha jo? Kartano avautui vierailijoille jälleen 9.6.2020 ja on avoinna kesäkaudella tiistaista sunnuntaihin opastetuilla kartanokierroksilla (pääsymaksu, aukioloajat). Myös kahvila ja taidenäyttelyt ovat avoinna tiistaista sunnuntaihin yksityistilaisuuksia lukuunottamatta.
  • Turun Halisista Halistenkoskelta lähtevä Virnamäen muinaisjäännösalue ja luontopolku on oivallinen vierailukohde ikään katsomatta. Kun olet tarpeeksi ihaillut Halistenkosken kuohuja, suuntaahan yläjuoksulle muinaisjäännösalueelle ja sen läpi menevälle luontopolulle. Bongaatko rautakautiset kuppikivet kivenlohkareiden päältä? Tästä postauksesta voit tutustua lisää Halistenkosken alueeseen. Halutessasi voit laittaa kuulokkeisiisi Suomen Sydän -ääniopastukset. Muut luontopolut Turussa löydät Turun kaupungin listasta.
  • Itäharjun kolerahautausmaa tarjoaa koettavaa myös kesän vihreydessä. Kalevantien varrella oleva hieman unohdettu alue kiehtoo vuodesta toiseen. Oletko jo käynyt?
  • Kulttuurikuntoilureiteissä riittää mainiosti läpikäytävää vaikka joka kesäkuukaudelle! Paperi- tai digikartta käteen ja matkaan mieluiten hyvän sään aikaan. Elämyksiltä et voine välttyä. Lue lisää kivasta Patsastelu-reitistä. Mikä reitti on valintasi?
  • Kasvihuumaa pääset kokemaan Turun yliopiston kasvitieteellisessä puutarhassa Ruissalossa. Katsohan tästä postauksesta miten upea kukkaloisto ulkopuutarhassa jo nyt kesäkuun alussa on. Kasvihuoneet ja kahvila avattiin 1.6.2020 erityisjärjestelyin (kasvihuoneisiin pääsymaksu, katso aukioloajat). Niissä vierailusta voit lukea täältä. Joko löydät kukintoja kaikissa sateenkaaren väreissä? Kasvitieteellinen puutarha tarjoaa myös virtuaalikierroksen Vanhan ja Uuden maailman tropiikkihuoneissa.
  • Ruusuhuumaa Tähkäpuistossa saamme odottaa täydessä terässään vielä hetken, mutta kurkkaahan vanhasta postauksesta miltä alue näyttää heinäkuussa. Luolavuoressa olevassa puistossa on kasvukausi kutkuttavasti käynnissä. Suurin osa kasveista on varustettu nimilapulla, mikä ilahduttaa harjoittelevaa ja kokenuttakin kasvintuntijaa. Mikä kasvi kukkii sinusta kauneimmin?
Kukkia Virnamäen luontopolulla, Kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty

Turun seudulla:

  • Pienen pyörämatkan päässä Turusta on Liedon Vanhalinna. Kurkkaahan miltä Linnavuori ja Vanhalinnan museon alue näytti talvisella vierailulla. Onko kesällä kaikki toisin? Kartanokotimuseo avautui yleisölle jälleen 2. kesäkuuta 2020 (pääsymaksu, aukioloajat). Halutessasi voit vierailla siellä etänä museon mobiiliopastuksin. Turun yliopiston entisen päärakennuksen historiaa valottava kesänäyttely Phoenixin aika – elämää Turun yliopistossa 1920–1959 on avoinna 9.8.2020 saakka.
  • Salon Mathildedalissa on tallella idyllinen vanha ruukkimiljöö. Kaksi kesää sitten Mathildedalin söpöys tallentui postauksiin täällä ja täällä. Ovatko hurmaavat alpakat yhä paikalla? Mitä kotiinviemisiä paikallisista tuotteista löydät tällä vierailulla? Suositussa ruukkikylässä vieraillessaan kannattaa muistaa riittävä etäisyys muihin ihmisiin. Tarkista palveluiden aukioloajat niiden omilta sivuilta.
  • Hurjan historian omaava Seilin saari Nauvossa on kiinnostava vierailukohde niin kulttuuri- kuin luontomatkailusta kiinnostuneelle. Omatoimisen vierailun ja opastuskierroksen lisäksi tarjolla on nykyisin kuulokkeilla kuunneltava kuulokävely. Yhteysaluksella pääset suoraan Turusta Aurajoelta Seiliin (lippumaksu). Luehan lisää vierailusta Seilissä.
  • Historiallinen Myllymäki Uudessakaupungissa on kaunis puisto keskellä idyllistä puutalokaupunkia. Myllymäen lähellä on Uudenkaupungin museon kaksi kesäkuussa avautuvaa kohdetta, hieman kauempana Vallimäellä kolmas. Puutalokaupungin historiasta ja kulttuuriperinnöstä kiinnostuneille vinkiksi 8.6.2020 Wahlbergin museotalossa avautunut Talotarinoita-näyttely (pääsymaksu, tarkista aukioloajat).

Missä sinä aiot vierailla tänä kesänä?

Fredrikan puutarhassa Porvoossa

Fredrika Runebergin pelargonia Runebergin koti -museon kuistilla Porvoossa, Kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty

Minulle luettiin lapsena iltasaduksi runoilija Johan Ludvig Runebergin (1804–1877) Vänrikki Stoolin tarinoita (Fänrik Ståls sägner, 1848 & 1860). Muistan aivan vaatineeni sitä yhdeksi iltasatukirjaksi, ja arvelen ehkä runojen rytmin vedonneen. Myöhemmin kotimaisen kirjallisuuden opinnoissani vaikutuin toisesta Runebergista: usein miehensä varjoon jäävästä ja jätetystä kirjailija Fredrika Charlotta Runebergista (o.s. Tengström, 1807–1879).

Aikaansa edellä ollut naisasianainen teki minuun säväyksen ansiokkaalla työllään ja kirjallisella tuotannollaan. Hänen esikoisromaaninsa Rouva Katariina Boije ja hänen tyttärensä (Fru Catharina Boije och hennes döttrar, 1858) on yksi ensimmäisistä suomalaisista historiallisista romaaneista. Olipa Fredrika myös yksi maamme ensimmäisistä naispuolisista sanomalehtitoimittajista.

Kun kuulin, että Runebergien pitkäaikaisessa kodissa, J.L. Runebergin koti -museossa, on lisäksi monia Fredrikan aikaisia viherkasveja, oli kirjallisuuden ja viherkasvien ystävälle kesäretkikohde selvä. Ja vihdoin koittaa päivä, kun saavun Fredrikan luo Porvooseen.

Fredrika Runebergin puutarhaa Runebergin koti -museossa Porvoossa, Kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty

Fredrikan puutarha Runebergin koti -museossa Porvoossa, Kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty

On hieman epävakainen heinäkuun päivä keskellä leppeää lomakautta. Ympärilläni Empire-Porvoossa on rauhallisia puutalokortteleita sekä siellä täällä jokunen matala kerrostalo. Astun peremmälle museon pihalle keltaisesta portista. Eteeni avautuu viehättävä punamultaisten piharakennusten, polkujen, puiden, pensaiden ja kasvien hehkeä idylli. Olen perillä Fredrikan puutarhassa.

Pihapiiri on suloinen kuin karkki lasten leikkinurkkauksineen ja kukoistavine kasveineen. Astun punaisen aidan rajaamalta sivulta syvemmälle Fredrikan kukkaloistoon. Kyltissä muistutetaan, ettei puutarha ole leikkipaikka, ja kasveihin ja eläimiin ei saa koskea. Alkaa ripsiä hieman vettä, mutta en malta aivan vielä mennä sisälle.

Fredrikan puutarhan kukkia Runebergin koti -museossa Porvoossa, Kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty

Fredrikan puutarhan kukkia Runebergin koti -museossa Porvoossa, Kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty

Fredrikan puutarhan harmaamalvikki Runebergin koti -museossa Porvoossa, Kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty

Fredrika Runeberg oli innokas puutarha- ja viherkasviharrastaja. Hän hankki sekä puutarhaan että sisäkasveiksi eksoottisia ja harvinaisia lajeja, joita on yhä nähtävissä museossa. Museopuutarha on pitkälti alkuperäisessä asussaan. Kiertelen polkuja ja bongailen kasvilajeja: ruusu, harmaamalvikki, päivänlilja, ukonhattu, tarhaneito…Koristekasvien lisäksi puutarhassa on yhä paljon hyötykasveja, esimerkiksi luumupuita ja karviaispensaita.

Kuistin edestä löydän muun muassa punavioletin aitoelämänlangan, kärsimyskukan ja pasuunakukan. On aika kivuta portaat ylös ja astua sisälle taloon.

Fredrikan Runebergin viherkasveja Runebergin koti -museossa Porvoossa, Kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty

Ketunnahkakamari Runebergin koti -museossa Porvoossa, Kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty

Ehdin juuri alkavalle kello kahden opastuskierrokselle, joka pidetään suomeksi kesäsunnuntaisin. Puolisen tuntia kestävällä opastuksella saan kuulla perheen elämästä ja vaiheista niin talossa kuin talon ulkopuolella. Puutarha ja talo ovat valmistuneet vuosina 1844–1845. Runebergit muuttivat sinne vuonna 1855 asuen talossa yli 25 vuotta. Johan Ludvigin ja Fredrikan kuoltua heidän poikansa myivät kodin irtaimistoineen valtiolle ja se avattiin yleisölle vuonna 1882 Suomen ensimmäisenä kotimuseona. Puutarha ja talo on kunnostettu vuonna 2004.

Huolellinen restaurointi näkyy: sekä talo että puutarha ovat molemmat upeassa asussa. Lähes jokaisella talon ikkunalla notkuu jos jonkinlaista viherkasvia. Ilmeisesti yhdeksän kasvia on varmasti Fredrikan aikaisia tai niiden jälkeläisiä. Laskeskelen, että niiden geenistön täytyy olla yli 140 vuotta vanhaa, huh! Onkohan suomalaisissa kasvitieteellisissä puutarhoissakaan yhtä vanhoja kasveja? Osa kasveista on saatu lahjoituksina ja niiden lajit ovat sellaisia, joita Fredrikan aikana talossa tai puutarhassa on ollut. Tunnistan ainakin tuoksulehtikaktuksen, joulukaktuksen, rohtoaloen, pelargonian, jättipeikonlehden ja tuoksupelargonin. Myös muun muassa saaroninlilja, tuonenkielo, valkotupsukki ja tuoksupielikki asuttavat näitä nurkkia. Miten hauskoja nimiä!

Ketunnahkakamarin kirjahyllyjä Runebergin koti -museossa Porvoossa, Kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty

Alkuperäinen Runebergin tortun resepti Runebergin koti -museossa Porvoossa, Kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty

Taiteilijapariskunnan kodissa riittää katseltavaa. Jokaisessa huoneessa on upeita huonekaluja, esineitä ja taidokkaasti tehtyjä tai entisöityjä tapetteja. Ketunnahkakamarin kirjahyllyt notkuvat kirjoista, ja vitriinistä löydän aukeaman Fredrikan reseptikirjasta käsinkirjoitettuine Runebergin torttu -resepteineen. Olisipa hauska leipoa juuri tällä reseptillä! Museokaupasta saisi jopa ostaa torttumuotteja.

Onpa vitriinissä esimerkiksi myös Maamme-laulu J.L. Runebergin omalla säveleellä sekä kuva perheraamatun sivusta, jonne Johan on kirjoittanut jokaisen kahdeksan lapsensa syntymäajat. Koskettavasti kahden pienokaisen kohdalla on myös kuolinpäivä.

Sali Runebergin koti -museossa Porvoossa, Kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty

Fredrika Runebergin viherkasveja Runebergin koti -museossa Porvoossa, Kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty
Takana oikealla näkyy Sakke Yrjölän Suomu suomulta – Suomen kalalajien kauneudesta -näyttelyn teoksia. Näyttely on esillä 15.9.2019 saakka.

J.L. Runebergin makuuhuone Runebergin koti -museossa Porvoossa, Kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty

Astuessani saliin Fredrikan ikkunapuutarhojen koko loisto paljastuu. Osa viherkasveista on monta metriä korkeita ja upean runsaita. Ei ole eilen lähikaupasta haettuja! Sinisävyisen vierashuoneen näyttelyvitriinissä on perheen henkilökohtaista esineistöä, kuten Fredrikan kihlajaislahjaksi Johanille kauniisti kirjoma samettiliina. Siihen on kirjottu tekijän omia hiuksia sekä tietysti kukkia. Silmälasit ja kuulotorvi kertovat kirjailijan näön ja kuulon rajoitteista.

Talon päätyhuone on Johanin makuuhuone. Halvaannuttuaan hän vietti vuoteessaan paljon aikaa ja katseli peilin kautta ulos kadulle. Liikkumisessa oli avuksi pyörätuoli, jonka kankaaseen on kirjottu kauniita kukkia.

Yksityiskohta ovenkahvasta Runebergin koti -museossa Porvoossa, Kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty

Tapettisabluuna Runebergin koti -museossa Porvoossa, Kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty

Ovistopperi Runebergin koti -museossa Porvoossa, Kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty

Opastetun kierroksen jälkeen jään vielä hetkeksi kiertelemään museon huoneisiin. Miten upeita yksityiskohtia kaikkialla! Millään en raaskisi lähteä, mutta en voi tänne saatika puutarhaan jäädä asumaan. Harkinnan jälkeen ostan museokaupasta itselleni kotiinviemisiksi Susanna Widjeskogin toimittaman Unelmien puutarha. Fredrika Runebergin kukkiva keidas ja hyötytarha -teoksen (Porvoon museoyhdistyksen julkaisuja nro 10, 2015). Sitä kelpaa selailla talvi-iltoina ja mielikuvamatkustaa takaisin vehreään idylliin.

Yksi haave jää: ehkä vielä jonain päivänä minulla on pistokas Fredrikan kasvista, vaikkapa tuoksupelargonista. Kenties saan asettaa sen kasvamaan puutaloni ikkunalaudalle. Jos Fredrika vielä eläisi, huolisikohan hän vastineeksi pistokkaan menninkäisenlehdestäni?

1.9.2019 museossa juhlitaan Fredrika Runebergin syntymäpäivää, jolloin museoon on vapaa pääsy. Luvassa on suomeksi ja ruotsiksi teemaopastus sekä pääsymaksullinen Minna & Fredrika: näytelmä Runebergin kodissa -teatteriesitys. Teatteriesityksien aikana museo on muulta yleisöltä suljettu.

J.L. Runebergin koti, Aleksanterinkatu 3, Porvoo. Museo on avoinna vuoden ympäri. Tarkista aukioloajat museon sivuilta. Fredrikan puutarha on avoinna kesäkaudella museon aukioloaikoina ja tänä vuonna 2.9.2019 saakka.

Huoneellinen naisista Turun linnassa

Muutama sananen naisista -näyttely Turun linnassa

Maaliskuussa kansainvälisenä naistenpäivänä Turun linnassa avautui näyttely Muutaman sananen naisista. Näyttely oli kiehtonut minua jo pidempään, jopa ennen avautumistaan. Sosiaalisessa mediassa näkemäni naistenlehtimäiset mainokset klikkiotsikoineen näyttelyssä esiteltävistä naisista lupailivat jotain tavallisuudesta poikkeavaa.

Näyttely tuo naiset esille aktiivisina toimijoina. Vaikka miehinen ylivalta olikin normi 1600-luvulla, on kaikilla näyttelyn naisilla oma paikkansa historiassa. Aivan kuten on ollut jokaisella muullakin, joka jää näyttelyn ulkopuolelle. Vaikka juorulehtimäinen ote naisiin ja heidän elämäänsä voidaan nähdä varsin stereotyyppisenä, tuo se minusta hienon kontrastin itse tilaan. Turun linnan jyhkeys ja ritarillinen mieheys saavat nyt väistyä vaaleanpunaisena hohtavan naiseuden tieltä.

Muutama sananen naisista -näyttelyn esineistöä

Näyttely on kutkuttavan monipuolinen. Toisin kuin näyttelyn nimi lupaa, saa näyttelyvieras paljon enemmän kuin muutaman sanasen sisäistettäväkseen. Koska ja vaikka 1600-luvun historia ei ole ominta alaani, riittää yhteen huoneeseen sijoittuvassa näyttelyssä luettavaa ja tutkittavaa. Näyttelyn tieto pohjautuu Turun yliopiston tutkijoiden tutkimustyöhön. Esineistöä näyttelyyn on lainattu muun muassa Nordiska Museetista, Turun yliopiston kirjastosta ja Rikosmuseosta. Perinteisten esinevitriinien ja näyttelytekstien lisäksi tilassa on liikkuvaa kuvaa, äänikerrontaa sekä kosketusnäyttöruutuja. Näistä on varmasti  osaltaan kiittäminen yhteistyökumppaneina toimineita Turun Taideakatemiaa ja 1600-luvun historian harrastajien ja elävöittäjien yhdistys Gars ry:tä. Ilahduttavasti näyttelyn yhteyteen on saatu myös lapsia viihdyttävää toimintaa: lapset ja varmasti kaikki halukkaat pääsevät pukeutumaan aikakauden tyyliin ja valokuvaamaan itsensä tyylikkäissä kehyksissä.

Näyttely rakentaa kiinnostavan kuvan 1600-luvusta, sen ajan Turusta, tavoista, arjesta ja tietenkin naisista. Hauskana yksityiskohtana varsinkin kosketusnäyttöruutujen sisältö ihastutti: harvoin minulla on mahdollisuus saada pukeutumis- ja johtamisvinkkejä suoraan 1600-luvulta. Kuten odotinkin, näyttely tarjoaa uudenlaisen lähestymistavan historiaan, joka on samalla hauska ja raikas. Historian naisten elämään on tämän näyttelyn avulla helppo samaistua kun heidät on tuotu osaksi omaa maailmaamme.

Avaimet hyvään johtajuuteen -näyttelyteksti

Muutama sananen naisista -näyttelyyn pääsee tutustumaan osana Turun linna -kierrosta, mutta pelkästä näyttelyvierailusta kiinnostuneet on otettu myös huomioon. Näyttelyyn on mahdollista päästä oikotietä suoraan ala-aulasta. Kotiinviemisiksi voi museokauppa Fataburista hakea lukemiseksi tutkija Veli Pekka Toropaisen 39 tarinaa 1600-luvun turkulaisnaisista, joka johdattaa lukijansa vielä syvemmälle naisten elämään.

Muutama sananen naisista -näyttely on esillä Turun linnassa 8.3.2020 saakka.