Marraskuun menovinkit Turun seudulle

Menovinkit marraskuulle Turkuun ja lähiseuduille, Kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty

Marrasharmaan ei tarvitse antaa lannistuttaa sohvan pohjalle, vaan marraskuussa on Turun seudulla paljon kivoja tapahtumia! Alkukuusta ollaan pyhäinpäivän ja halloweenin tunnelmissa sekä fiilistellään alkavaa kaamosta. Kuun loppupuolella käännetään katseet jo tulevaan jouluun pikkujoulutunnelmissa. Hae piristystä ja energiaa kulttuurista sekä kädentöistä ja poimi mieluisimmat vinkit talteen!

Teatteria, tanssia ja nukketeatteria

Jännittäviä käänteitä, talven tunnelmaa ja Aurinkobaletin ja Åbo Svenska Teaterin upeaa yhteistyötä nähdään torstaina 1.11.2018 ensi-iltansa saaneessa Lumikuningattaressa (Åbo Svensa Teater, Eerikinkatu 13). Monikielinen tanssisatu pohjautuu H.C. Andersenin klassikkosatuun. Esityksiä 5.1.2019 saakka. Suunnattu yli 6-vuotiaille.

Salon Teatteri (Mariankatu 3, Salo) on tänä syksynä tarttunut Willian Shakespearen klassikkoteksti Macbethiin. Seuraava esitys on perjantaina 2.11. Pauliina Saloniuksen ohjaamat esitykset 15.12.2018 saakka. Ei suositella alle 16-vuotiaille.

Murhamysteeri improvisaatioesityksenä? Miksei! Improvisaatioteatteri VSOP juhlistaa 10-vuotista taivaltaan kahdella Mullan alla – improvisoitu murhamysteeri -esityksellä. Esitykset perjantaina 2.11. ja lauantaina 3.11.2018 Logomon Teatrossa (Köydenpunojankatu 14, Turku), K-18.

Forum Marinumin vanhan kruunun viljamakasiinin vintillä nähdään Teatteri Vertigon 10-vuotisjuhlaesitys Leviatan. Eeva Saloniuksen käsikirjoittaman ja Ishwar Maharajin ohjaaman esityksen seuraava näytös on sunnuntaina 4.11.2018. Esityksiä 15.11.2018 saakka Kruununmakasiinin vintillä (Linnankatu 72, Turku).

Yhdeksättä kertaa järjestettävä nukketeatterijuhla TIP-Fest pidetään 7.–11.11.2018 teemalla Get Closer. Esityspaikkoina ovat Manillan kulttuuritehtaan eri osat (Itäinen rantakatu 64, Turku), Turun Finnkinon Kinopalatsi (Kauppiaskatu 11, Turku) sekä Turun Konserttitalo (Aninkaistenkatu 9, Turku). Nukketeatteria juhlistavassa ohjelmistossa on muun muassa Aurinkobaletin ja TEHDAS Teatterin NOOAT – sillä hän oli herralle mieluinen -esitys, josta kirjoitin täällä.

Turun Kaupunginteatterissa (Itäinen rantakatu 14, Turku) ollaan kohahduttavan mysteerin äärellä. Ihana neiti N. eli Vartiovuoren arvoitus -näytelmä herättää 1920-luvun tositapahtumat henkiin. Mitä tapahtui Vartiovuoren puistossa ja miksi? Sen saamme ehkä tietää, kun Juha Siltasen kirjoittama ja ohjaama kantaesitys saa ensi-iltansa 16.11.2018. Esityksiä kevääseen 2019.

Runoilijan Edith Södergranin henkilökuvaa tulkitaan poikkitaiteellisin keinoin Edith Södergran – Vierge Moderne -esityksessä 22.–24.11.2018. Konemusiikkia, runoutta, oopperaa ja nykytanssia yhdistelevän monologioopperan lauluroolissa on mezzosopraano Essi Luttinen ja muissa rooleissa on tanssija Minttu Pietilä. Ooppera Skaalan esitys vierailee Aurinkobaletin lavalla (Itäinen rantakatu 64, Turku).

Museoita ja näyttelyitä

Osana Åbo Akademin 100-vuotisjuhlintaa Vartiovuoren vesisäiliössä (Vartiovuori, itäinen keskusta) on esillä kuvataiteilija Jan Kenneth Weckmanin pigmenttivedoksia. Yliopistona olemisen taide -näyttely on avoinna keskiviikosta sunnuntaihin 11.11.2018 saakka. Vapaa pääsy.

Mailis Saralehdon silityshelmitaiteen näyttely Contemporary Gothic IV  avattiin torstaina 1.11.2018 Galleria Joellassa (Läntinen rantakatu 21, Turku). Näyttelyyn liittyviä työpajoja on kaksin kappalein. Lauantaina 3.11. työpaja on pyhäinpäivän teemalla. Lauantaina 17.11. työpajaillaan ruusuikkunaa täydentäen. Näyttely 25.11.2018 saakka. Näyttelyihin ja työpajoihin on vapaa pääsy.

Kuolevaisuuttaan tutkivaa yksilöä käsitellään valokuvataiteilija Petri Juntusen teoksissa At the Heart of it All -näyttelyssä. Valokuvakeskus Perissä (Itäinen rantakatu 38, Turku) perjantaina 2.11. avautuva näyttely on 25.11.2018 saakka. Vapaa pääsy.

Värejä pimeyden keskelle tuo Turun taidemuseon (Aurakatu 26, Turku) näyttely Axel Ali Santeri, joka tutustuttaa kävijän taiteilijakolmikko Axel Haartmanin, Ali Munsterhjelmin ja Santeri Salokiven tuotantoon. Näyttelyyn on myös erikoisopastuksia sekä suomeksi joka sunnuntai opastus kello 13 ja 14. Axel Ali Santeri 20.1.2019 saakka.

Jos vierailet Valokuvakeskus Perissä, voit kätevästi samalla vierailulla käydä Wäinö Aaltosen museossa (Itäinen rantakatu 38, Turku). Siellä on 13.1.2019 saakka Sisällissota-näyttely. Aihetta monipuolisesti ja kansainvälisesti käsittelevä näyttely jatkuu jopa kadulle saakka. Näyttelyyn on opastuksia suomeksi joka sunnuntai kello 14 sekä erikseen ilmoitettavina ajankohtina keskustelutilaisuuksia.

Opastuksia ja luentoja

Haluaisitko pohtia maailman epävakautta ydinfyysikon kanssa? Jos vastasit kyllä, kannattaa hakeutua Mikael Reposen luennolle perjantaina 2.11. kello 1820 B-galleriaan (Aninkaistenkatu 5, Turku). Gallerian TiedeTaide -luento- ja keskustelusarjassa pureudutaan marraskuussa eksoottisiin ytimiin, aikuisten vaippoihin ja tuntemattomaan maapalloon.  Muut luennot 16.11. ja 30.11.2018. Vapaa pääsy.

Turun pimeämpään puoleen tutustutaan perjantaina 2.11.2018 Turku Dark Side -kierroksella kello 17. Visit Turun opastetulla kierroksella kuullaan esimerkiksi mitä tapahtui Vartivuorella talviyönä 90 vuotta sitten. Uskaltaudutko mukaan? Lähtöpaikka Visit Turun matkailuneuvonta (Aurakatu 2, Turku). Ikäraja 15.

Alvar Aallon suunnittelemassa Paimion parantolassa (Alvar Aallontie 27, Paimio) on yleisöopastus sunnuntaina 4.11.2018. kello 15. Ainutlaatuinen kiinteistö on myynnissä, joten nyt olisi hyvä aika vihdoin käydä siellä vierailulla. Lipun opastukselle voi ostaa ennakkoon.

Runosmäen kirjastossa (Piiparinpolku 19, Turku) vietetään torstaisin 1.22.11.2018 paranormaaleja iltoja. Torstaina 8.11. aiheena on terve epäily.

Livemusiikkia ja klubeja

Suosittu WAMbience-klubi saa jatkoa perjantaina 2.11.2018. kello 19–21.30 Wäinö Aaltosen museossa WAMissa (Itäinen rantakatu 38, Turku). WAMin, Turun filharmonisen orkesterin ja The X-Rust Organizationin  yhteistyönä järjestämä klubi täyttää museon aulatilat visuaaleilla ja marraskuuhun sopivalla äänimaailmalla. Vapaa pääsy, ei ikärajaa.

Kitaramusiikkia sydämen kyllyydestä kuullaan Kirjakahvilassa (Vanha Suurtori 3, Turku), Bar Innossa (Yliopistonkatu 12, Turku) ja Bar Ö:ssä (Linnankatu 7, Turku), kun uusi minifestivaali Night Train of Finlandia täyttää lavat 2.–3.11.2018. Teräskieliseen akustiseen kitaraan painottuvalla kitarafestivaalilla taituroivat muun muassa TT Salo ja Antti Alanko. Mikä avoin viritys muodostuu suosikiksesi? Vapaa pääsy.

Kokeellisen musiikin klubi Beyond vol 4. sekoittaa kuvataidetta ja kokeellista musiikkia B-gallerialla (Aninkaistenkatu 5, Turku) lauantaina 3.11. klo 18–20. Esiintyjinä on Benjamin Phillips Nozdrachev (Australia), Camille Auer (Turku) sekä LeCiel (USA). Vapaa pääsy.

Dramatisoitu matka neljän naisen elämään on luvassa lauantaina 3.11.2018 kello 19, kun Minna Nyberg (sopraano ja eleet) sekä Anna Kuvaja (fortepiano) astuvat Sibelius-museon (Piispankatu 17, Turku) lavalle. Love, Treachery & Frogs – Tales of Women -konsertissa matkataan klassismin aikakauteen ja kuullaan muun muassa Haydn’in ja Gluckin teoksia.

Alma ja Toivo Kuulan rakkaustarina sekä Toivo Kuulan lauluja kuullaan Tähtiin kirjoitettu -esityksessä Turun VPK-talolla  (Eskelinkatu 5, Turku). Monologinäytelmää ja konserttia yhdistävä Saaristo-oopperan esitys on Juhani Koiviston käsikirjoittama ja Merja Larivaaran ohjaama. Alman roolissa on sopraano Marjukka Tepponen ja Toivon roolissa pianisti Jukka Nykänen. Esitykset Turussa 8.11., 11.11. ja 13.11.2018.

Elokuvaa, runoutta ja taideiltamaa

Kirjakahvilan feministinen torstaileffasarja  pyörähti käyntiin 1.11.2018 Turun Kirjakahvilassa (Vanha Suurtori 3, Turku). Leffasarja 13.12.2018 saakka. Vapaa pääsy.

Vuotuista Runoviikko-festivaalia vietetään jälleen 2.–11.11.2018. Runo & Eläin -teemaisen festivaalin avajaiset on perjantaina 2.11. kello 16.30 Turun kaupunginkirjaston pääkirjastossa (Linnankatu 2, Turku) Tieto-osastolla. Tempaudu mukaan runotapahtumiin ympäri Turkua!

Kansallinen audiovisuaalinen instituutti KAVI:n elokuvasarjassa nautitaan maanantaisin klassikoita, kulttielokuvia ja kauhua. Maanantaina 5.11. on luvassa Elem Klimovin Jäähyväiset Matjoralle (Neuvostoliitto 1982). Sarja on Logomon Move 2 -salissa (Köydenpunojankatu 14, Turku) 17.12.2018 saakka.

Pimenevän syksyn valopilkku, Taideakatemian Yö on jälleen torstaina 8.11.2018. kello 16–22.  Turun Ammattikorkeakoulun Taideakatemialla (Linnankatu 54–60, Turku) pääsee maksutta sukeltamaan tanssin, sirkuksen, teatterin ja musiikin maailmoihin opiskelijoiden esitellessä osaamistaan. Yössä voi tutustua myös elokuvan, kuvataiteen ja mainonnan suunnittelun opiskelijoiden taidonnäytteisiin sekä tehdä ostoksia taidemyyjäisissä. Tämän vuoden teemana on vedenalainen maailma, ja myös lapset on huomioitu ohjelmassa. Vapaa pääsy.

Valoa pimeyteen tuova Kaamos-tapahtuma on kiva perinne Turun kaupunginkirjaston pääkirjastossa (Linnankatu 2, Turku). Tänä vuonna tapahtuma pidetään perjantaina 9.11.2018. Päivän ja illan aikana muun muassa kuullaan luentoja sekä livemusiikkia sekä avataan puvustaja Nina Korennon Elegant creatures -näyttely musiikkiosastolla. Illan kruunaa laulaja-laulutekijä Maija Vilkkumaan keikka Tieto-osastolla kello 22.30. Vapaa pääsy.

Kuun puolivälissä, torstaina 15.11.2018 työpäivän jälkeen ei tarvitse juuttua kotisohvalle. TurkuART After Workissa gallerioissa ja museoissa on erikoisohjelmaa. Ohjelma julkaistaan pian.

Pikkuväelle ja nuorisolle

Marraskuun tapahtumissa ei ole perheen nuorimpia unohdettu. Hurrrjaa halloweenia vietetään Halloween-tapahtumassa Nuorten taide- ja toimintatalo Vimmassa (Aurakatu 16, Turku) perjantaina 2.11. klo 17–20, kun 10–13 -vuotiaille suunnattu tapahtuma valtaa vanhan koulurakennuksen. Vapaa pääsy.

Kouluikäisille tarkoitettu Ilta pimeässä linnassa kuljettaa rohkean museokävijän tehtäväpassin kanssa ympäri vanhaa Turun linnaa (Linnankatu 80, Turku). Rohkenetko mukaan? Seikkailutapahtuma on lauantaina 10.11.2018 kello 16–20 ja sitä suositellaan yli 10-vuotiaille.

Vimman (Aurakatu 16, Turkujoulupajoissa valmistaudutaan jouluun keskiviikkona 21.11. ja torstaina 22.11.2018 kello 14–20. Pajassa voi tehdä joulukoristeita, kortteja ja pieniä lahjoja. Joulupaja on yli 13-vuotiaille, alle 13-vuotiaat aikuisen seurassa. Ei ennakkoilmoittumista. Joulukuussa Vimmaan on tulossa myös sytykeruusu- ja kynttilätyöpajoja (ilmoittautuminen suosittuihin kynttiläpajoihin aukeaa 5.11.2018).

Hieman nuorempaa perheenjäsentä saattaa kiinnostaa viettää päivä paloasemalla 24.11.2018 kello 10–14 Turun VPK-talolla (Eskelinkatu 5, Turku). Paloturvallisuusviikon käynnistävässä tapahtumassa opitaan paloturvallisuustaitoja sekä tutustutaan erilaisilla rasteilla palokunnan toimintaan. Tapahtuma on myös muualla Varsinais-Suomessa, kurkkaa tarkemmat tiedot täältä. Vapaa pääsy.

Joulun tunnelmaa

Joulutohinat käynnistää Uuden Muotoilun Pikkujoulumarket 10.11.2018 Kauppakeskus Skanssissa (Skanssinkatu 10, Turku) kello 10–19. Suomalaista muotoilua ja lahjoja itselle, pukinkonttiin tai vaikkapa isälle on tarjolla pöydät notkuen. Mukana myös virolaista designia.

Keskellä Turun keskustaa Puolalanmäellä vietetään jälleen Iso-Puolalan Joulua torstaista sunnuntaihin ajalla 15.11.–23.12.2018. (Puolalanpuisto 7, Turku). Jos viime vuoteen on uskomista, joulupuodissa ja käsityömyyjäisissä voi ostaa esimerkiksi mehiläisvahakynttilöitä, himmelikorvakoruja, kransseja sekä antiikkitavaraa. Päärakennuksen kahvilaan pääsee lämmittelemään kahvikupin ja leivonnaisen äärelle. Kurkkaa viime vuoden tunnelmia täällä.

Merenkulkijan jouluun voi tutustua Forum Marinumin (Linnankatu 72, Turku) sesonkinäyttelyssä 24.11.2018 kello 11–19. Kello 12–15 entiset merenkulkijat kertovat jouluista merellä. Miten jouluaattoa on juhlistettu? Onko silloin saanut hieman parempaa syödäkseen? Onko kotiin lähetetty paketteja? Näihin kysymyksiin saadaan ehkä tällöin vastaus. Museokaupassa samaan aikaan joulumyyjäiset kello 12–15.

Iki-ihanat Vanhan Suurtorin Joulumarkkinat (Vanha Suurtori 3, Turku) täyttävät tänä vuonna Vanhan Suurtorin ympäristön 24.11.–16.12.2018 kello 11–17. Neljänä joulunalusviikonloppuna pidettävässä tapahtumassa on muun muassa myynnissä käsitöitä, jouluherkkuja ja taidetta sekä erilaisia musiikki-, tanssi- ja sirkusesityksiä. Tietysti myös Joulupukki muoreineen on tavattavissa. Vuoden 2017 tunnelmiani voit lukea täältä.

Mainokset

Historiallinen Myllymäki Uudessakaupungissa

Mamsellimylly ja vanha vesitorni Myllymäellä Uudessakaupungissa, Kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty

Varsinais-Suomessa meren rannalla oleva Uusikaupunki mielletään usein kesäkaupungiksi. Siellä on kuitenkin kaunista myös näin syksyisin. Yksi kiinnostava vierailukohde on Myllymäen puisto (Myllyrinne 3, Uusikaupunki), joka on vain muutaman korttelin päässä torista. Puistoistutusten, puulajipuiston ja lasten leikkipuiston lisäksi Myllymäellä on neljä eri tyyppistä tuulimyllyä. Vastikään kunnostetut myllyt ovat nyt entistä ehompia.

Punaiset tuulimyllyt ja niiden vieressä ylväänä seisova vanha vesitorni näkyvät jo kauas. Puistoalueen perusti jo 1930-luvulla kauppaneuvos Johan Nordström. Hän toi nämä pääasiassa 1800-luvulla rakennetut myllyt mäelle, ja yhdessä ne muodostavat hienon, valtakunnallisestikin arvokkaan kokonaisuuden.

Myllymäellä on myös vanha vesitorni, jonka näköalatasanteelle olen joskus päässyt ihailemaan maisemia. Muistan vieläkin, miten ylös vieviä rappusia tuntui olevan loputtomasti! Näkymät noin 30 metriä maanpinnasta olevalta tasanteelta olivat huikeat. Harmillisesti vanha vesitorni on nykyisin yleisöltä suljettu.

Mamsellimylly Myllymäellä Uudessakaupungissa, Kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty

Mamsellimylly ja keltamatara Myllymäellä Uudessakaupungissa, Kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty

Myllynkivi Myllymäellä Uudessakaupungissa, Kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty

Vanhan vesitornin vieressä on mamsellimylly. Mamsellilla on aivan kuin helmat, kun myllyn sivut levenevät maata kohti. Puuosat ovat sammaleesta puhtaat ja iloisen punaiset. Pärekatto ja hauska pärekaton nuppi lähes hohtavat uutuuttaan. Jokaisessa myllyssä on kyljessään valkopohjainen kyltti, jossa kerrotaan myllyn historiasta. Mamsellista mainitaan esimerkiksi ”Mylly on joko siirretty muualta tai rakennettu Temsan kalliolle Raumalle 1873 tai 1874. Omistanut Juhan Temsa.” Myllymäelle se tuotiin 1932.

Mamsellimyllyn vieressä on kalliota, jonka vierestä kurkottelee pikkukukkainen keltamatara. Ruoho on varmaan jo kauan sitten menettänyt vihreän värinsä kuivan kesän takia. Siellä täällä on vanhoja myllynkiviä koristeina.

Kehäsiipimylly Myllymäellä Uudessakaupungissa, Kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty

Kehäsiipimylly Myllymäellä Uudessakaupungissa, Kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty

Mamsellimyllyn vieressä on kehäsiipimylly. Tämä mylly eroaa muista mäen myllyistä komealla ympyränmuotoisella kehällään, joka sekin on vasta uusittu. Myös kehäsiipimyllyn helmat ovat leveät. Alkujaan kehäsiipimylly on rakennettu Rauman maalaiskunnan Vasaraisten kylässä, Koijärven torpassa noin vuonna 1909.  Mäelle se tuotiin vuonna 1933.

Harakkamylly Myllymäellä Uudessakaupungissa, Kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty

Harakkamylly Myllymäellä Uudessakaupungissa, Kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty

Harakkamylly komeine siipineen ei paljoa kehäsiipimyllylle kalpene. Mylly on kaksiosainen, ja yläosa on liikuteltavissa tuulen mukaan alaosan jäädessä paikoilleen. Harakkamylly on rakennettu vuonna 1838 Rauman Kaunisjärven kalliolle. Kortelan kylän kautta se tuotiin Myllymäelle vuonna 1933.

Lilja ja varvasmylly Myllymäellä Uudessakaupungissa, Kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty

Varvasmylly Myllymäellä Uudessakaupungissa, Kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty

Viimeisenä, leikkipuiston päässä puistoa seisoo kontti- eli varvasmylly. Myllyn sivut ovat suorat, ja alhaalla joka sivulla on hirsiset varpaat. Varvasmyllyssä koko myllyrakennus käännetään tuulen mukaisesti. Tämän varvasmyllyn on rakennuttanut laivanvarustaja Lindroth vuonna 1860 Nervanderin puistoon. Uudenkaupungin museoyhdistys lahjoitti myllyn Johan Nordströmille vuonna 1933.

Myös Myllymäen ympäristössä on nähtävää. Mäen juurella, pienellä Myllykadulla on Uudenkaupungin museoon kuuluva Merimiehenkoti-museo (Myllykatu 18). Suloisessa punaisessa puutalossa oleva museo on avoinna kesäkaudella. U:gin museon Wahlbergin museotalo (Myllykatu 10) on vielä avoinna. Siellä on nähtävillä 26.10.2018 saakka vaihtuva näyttely Kartsalla – uusikaupunkilaisnuorison vapaa-aikaa 1950–1990 -luvuilla.

Lue myös kirjoitus kierroksestani Uudenkaupungin puutaloissa Ugin vanhat talot -tapahtumassa kesällä 2017.

Neljä taidenäyttelyä Brinkhallin kartanossa

Brinkhallin kartano Turun Kakskerran saaressa on upea kulttuurimiljöö keskellä peltomaisemaa. Vaikka Turun Kauppatorille on matkaa vain noin kahdeksantoista kilometriä, on tunnelma peltojen ja metsän ympäröimällä kartanoalueella maalaismaisen leppeä. Kartanon päärakennukseen on kesäisin opastettuja kierroksia. Yhdessä sivurakennuksessa on kesäkahvila, ja tiloja voi vuokrata tapahtumien ja juhlien pitopaikaksi. Kartanorakennuksissa on kesäisin myös monia taidenäyttelyitä. Tällä hetkellä niitä on peräti neljä!

Brinkhallin kartanon Pehtoorinsiipi ja kesäkahvila Kakskerrassa, Kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty

Brinkhallin kartanon Pehtoorinsiipi ja Minna Sartesin akvarelleja Kakskerrassa, Kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty
Minna Sartes: Kevään kuulaus (vas.), Taivaankannen valaskala ja Kevätilta
Minna Sartes: Bussipysäkillä (vas.) ja Kylmän yön edellä Pehtoorinsiivessä Brinkhallin kartanossa, Kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty
Bussipysäkillä (vas.) ja Kylmän yön edellä
Minna Sartes: Odotus Pehtoorinsiivessä Brinkhallin kartanossa, Kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty,
Odotus

Pehtoorinsiiven kesäkahvilassa on esillä akvarellimaalauksen harrastajan Minna Sarteksen Kotikulmilla-näyttely. Kauniiden, utuisten akvarellitöiden aiheena on taiteilijalle rakkaat kotikulmat Turussa. Kahvila Pehtoorinsiiven näyttelyn on kuratoinut kuvataiteilija Erika Adamsson.

Odotus-teoksessa vallitsee itselleni tuttuakin tutumpi bussinodotustunnelma Kauppatorilla, Taivaankannen valaskala -teoksessa katse kiinnittyy taivaan pilvimuodostelmiin Turun Tuomiokirkon siintäessä horisontissa.  Kylmän yön edellä -teoksen talvinen iltamaisema on tuttu ja tunnistettava ja saa kaipaamaan noihin talvi-iltoihin. Melkein tunnen miten pakkanen kipristää nenänpäätä ja varpaita! Teokset sopivat upeasti kahvilamiljööseen.

Brinkhallin kartanon Kavaljeerisiipi Kakskerrassa, Kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty

Katja Laiho: Kukon vuosi ja Virve Vainio: Kuuhun ja takaisin Kavaljeerisiivessä Brinkhallin kartanossa, Kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty
Katja Laiho: Kukon vuosi (vas.) ja Virve Vainio: Kuuhun ja takaisin

Brinkhallin kartanon rakennukset ovat suunniteltu barokki-ihanteiden mukaisesti symmetriaan. Pehtoorinsiipeä katseleekin vastapuolelta lähes identtinen Kavaljeerisiipi. Siellä on esillä kahden taiteen harrastajan töitä, Virve Maria Vainion Lampailta näyttävät pilvet -näyttely ja Katja Laihon näyttely Eläimellisesti Sinun. Yhteisnäyttelyn on kuratoinut kuvataiteilija Eija Ruoho.

Kavaljeerisiiven sisätilat ovat kiehtovan rosoisia, ja seinissä on monenvärisiä maalikerrostumia. Vainion maalaukset ja grafiikkatyöt ja Laihon akvarellityöt limittyvät ja lomittuvat näyttelyssä upeasti keskenään kommentoiden omilla tavoillaan eläin- ja luontoaihetta. Yhteisnäyttely on sovitettu taidokkaasti rosoisiin huoneisiin. Suuremman näyttelyhuoneen toisen puolen seinät ovat ruskeasävyisiä, toisen puolen punertavia. Teokset ovat jaoteltu sävyeron mukaan niin, että ruskeasävyisemmät ovat huoneen ruskeammalla puolella.

Katja Laiho: Worth more alive ja Leikitään 10 käpyä oksalla! Kavaljeerisiivessä Brinkhallin kartanossa, Kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty
Katja Laiho: Worth more alive (vas., 2017) ja Leikitään 10 käpyä oksalla! (2018)
Virve Vainio: Kevät ja Syksy Kavaljeerisiivessä Brinkhallin kartanossa, Kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty
Virve Maria Vainio: ”Kevät” (vas., 2017) ja Syksy (2017)
Katja Laiho: Rakastatko sä mua vielä? ja Virve Vainio: Taunus Kavaljeerisiivessä Brinkhallin kartanossa, Kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty
Katja Laiho: Rakastatko sä mua vielä? (vas., 2018) ja Virve Vainio: Taunus (2016)

Sekä Laihon että Vainion teosten nimissä näkyy huumori. Laihon teokset ovat esittävämpiä, mutta eivät liian itsestäänselviä. Hot joogaan menossa -teos (2017) saa pohtimaan onko se mahdollisesti saanut inspiraationsa rusakon ja taiteilijan kohtaamisesta ja joogaavatko rusakot. Vainion väriyhdistelmät ja utuinen siveltimenjälki ovat kauniita. Erityisen kutkuttava Laihon ja Vainion teosyhdistelmä on Laihon rusakkoaiheinen Rakastatko sä mua vielä?–  ja Vainion abstrakti Taunus-teos. Täydellinen pari!

Brinkhallin kartanon Pakaritupa Kakskerrassa, Kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty

Sanna Kärkkäisen näyttely Pakarituvassa Brinkhallin kartanossa, Kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty

Sanna Kärkkäisen Kesäpäivä ja Yyterin ranta Pakarituvassa Brinkhallin kartanossa, Kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty
Kesäpäivä (2017, vas.) ja Yyterin ranta (2017)

Pakaritupa on kartanon päärakennuksen ja Brinkhallintien suuntaisesti. Vanhassa leivintuvassa on kuvataiteen opiskelija Sanna Kärkkäisen Mielen puolet -näyttely. Voimakasvärisiä ja -aiheisia maalauksia ja grafiikkatöitä on ripoteltu leivintuvan huoneisiin.  Tilaa on hyödynnetty kekseliäästi: esimerkiksi yksi teos on vesipadan päällä, toinen nojaa rennosti ikkunalautaan.

Sanna Kärkkäisen Kuivalla maalla 2 Pakarituvassa Brinkhallin kartanossa, Kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty
Kuivalla maalla 2 (2018)
Sanna Kärkkäisen Hmm Pakarituvassa Brinkhallin kartanossa, Kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty
Hmm (2018)

Sanna Kärkkäisen näyttely Pakarituvassa Brinkhallin kartanossa, Kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty

Raikkaan kesäisillä, kirkkailla väreillä maalatut akryylityöt Kesäpäivä ja Yyterin ranta kiinnittävät huomioni. Kärkkäisen luontografiikka on oivaltavaa ja humoristista. Hmm-teoksen siilin voisin koska tahansa ottaa kotiini asumaan. Muutamassa kohtaa katseeni osuu rautalangasta väännettyyn hahmoon. Niitä on ripoteltu seinän tasanteelle ja ikkunalaudalle. Teosten nimiä niistä en löydä ja pohdin kuuluvatko ne kokonaisuuteen. Hauskoja!

Minna Sartes: Kotikulmilla 12.8.2018 saakka Kahvila Pehtoorintuvassa

Virve Maria Vainio: Lampailta näyttävät pilvet 29.7. saakka Kavaljeerisiivessä.

Katja Laiho: Eläimellisesti sinun 29.7. saakka Kavaljeerisiivessä

Sanna Kärkkäinen: Mielen puolet 29.7. saakka Pakarituvassa

Brinkhallin kartano, Brinkhallintie 414, Kakskerta, Turku.

 

Brinkhallin kartano Kakskerrassa

Brinkhallin kartanon päärakennus Kakskerrassa, Kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty,

Kuljen kaislojen ja omenatarhan reunustamaa hiekkatietä. Edessäni siintää punamultaisia puutaloja, vasemmalla keltaisten kivitalojen muodostama taloryhmä. On heinäkuun paahtava helle. Jo toista päivää Turussa on elohopea kivunnut yli 32 asteen. Olen saapunut Brinkhallin kartanoon Turun Kakskerran saareen. Kartano on Museoviraston määrittelemä valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö. On täällä kuvattu Hovimäki-sarjaakin.

Brinkhallin kartanon portit omenatarhaan Kakskerrassa, Kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty
Portti johtaa omenatarhaan sekä metsäkirkolle ja luontopolulle

Brinkhallin kartanon Pehtoorinsiipi ja kesäkahvila Kakskerrassa, Kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty

Brinkhallin kartanon Pehtoorinsiipi ja Minna Sartesin akvarelleja Kakskerrassa, Kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty
Minna Sarteksen akvarelleja Kahvila Pehtoorinsiivessä

Olen menossa kello yhden opastetulle kierrokselle kartanon päärakennukseen. Muutoin kuin opastetuilla kierroksilla sen ovet eivät yleisölle aukea. On vielä hyvin aikaa, joten ehdin katsella ympärilleni. Kartanosta katsoen vasemmalla on Pehtoorinsiipi-rakennus, jossa on aikoinaan ollut tilanhoitajan asunto ja konttori. Nyt siellä on kesäkahvila, josta saa ostaa virvokkeita, suolaista ja makeaa syötävää sekä keittoa. Kahvilasta voi ostaa myös lipun opastukselle sekä matkamuistoksi esimerkiksi kartanon nimikkomakeisia. Ihastelen kauniita puuovia, lautalattioita, ruutuikkunoita sekä koristeellisia kakluuneja. Heinäkuun kirkas valo tulvii ikkunoista.

Brinkhallin kartanon Kavaljeerisiipi Kakskerrassa, Kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty

Brinkhallin kartanon Kavaljeerisiipi Kakskerrassa, Kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty
Taustalla Katja Laihon ja Virve Maria Vainion teokset

Brinkhallin kartanon Kavaljeerisiiven yksityiskohta Kakskerrassa, Kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty

Vastapäätä pehtoorin asumusta on Kavaljeerisiipi. Se on rakennettu silloisen kartanon omistajan luonnontieteellisen kokoelman säilytyspaikaksi, ja se on toiminut myös hänen tyttärensä hääpaikkana. Sellaiseksi voisin kuvitella sen yhä. Erilaisia tapahtumia kartanossa järjestetäänkin yhä, ja tiloja voi vuokrata omaan käyttöön. Kavaljeerisiiven sisäseinissä näkyy elämä ja menneet vuodet. Eri värisiä rappauskerroksia on monta.

Brinkhallin kartanon Pakaritupa Kakskerrassa, Kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty

Brinkhallin kartanon Pakarituvan seinän yksityiskohtia Kakskerrassa, Kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty

Brinkhallin kartanon Pakarituvan seinän yksityiskohtia Kakskerrassa, Kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty

Käyn vielä kolmannessa sivurakennuksessa. Kartanon suuntainen Pakaritupa on nimensä mukaisesti vanha leivintupa. Siinä on ollut myös puutarhurin asunto sekä sauna. Sisäseinät hämmästyttävät: osa niistä taitaa yhä olla alkuperäisessä asussaan. Seinien savi- ja heinäkerroksien sekä vuosikymmenien tai -satojen tapettikerrostuman näkeminen hämmästyttää. Väliin laitettujen sanomalehtien tekstit ovat paikoin yhä luettavissa. Rakennuksen keskiosaa kiertää vanha leivinuuni.

Brinkhallin kartano rannalta tultaessa Kakskerrassa, Kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty,

Brinkhallin kartanon Pompeijihuone Kakskerrassa, Kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty
Alakerran Pompeiji-huone

Kello lyö yksi, ja opastus alkaa. Kierros kaksikerroksiseen rakennukseen alkaa ala-aulasta. Siellä on miellyttävästi hieman viileämpää kun ulkona. Saan kuulla, että tilalla on ollut asutusta aina keskiajalta saakka. Kartanon omistushistoria alkaa 1500-luvulla, kun Turun linnan käskynhaltija Hans Erikson sai sen haltuunsa. Tästä ajasta on jäljellä enää Kavaljeerisiiven kivinen kellari.

Vuonna 1792 kartano siirtyi Gabriel von Bonsdorffille. Hän suunnitteli ja rakennutti nykyisen, barokki-ihanteiden mukaisen uusklassisen rakennuskokonaisuuden. Päärakennus valmistui 1793. Aikojen saatossa kartanoon on kuulunut myös erilaisia hedelmä- ja muotopuutarhoja, peltoja sekä esimerkiksi iso navetta.

Brinkhallin kartanon yläaula Kakskerrassa, Kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty

Brinkhallin kartanon lastenhuone Kakskerrassa, Kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty
Yläkerran lastenhuone, jossa sanotaan kummitelleen

Vaikka sivurakennukset ovat kiinnostavia, on erityisen kiehtovaa päästä kiertämään päärakennusta. Täällä isäntäväki on asunut ja ottanut vastaan vieraita. Omistajat vaihtuvat, vuosisadat kuluvat, mutta Brinkhall seisoo tukevasti samassa paikassa. Vuonna 1942, toisessa maailmansodassa, päärakennusta vastapäätä olleeseen navettaan osui pommi ja se paloi kivijalkaa lukuun ottamatta maan tasalle. Onneksi ei osunut päärakennukseen! Historiakatsauksen lisäksi saan kuulla kummitustarinoita esimerkiksi yläkerran lastenhuoneesta. Uskaltaisinkohan olla rakennuksessa yksin?

Brinkhallin kartanon seinän ja ovenkarmin yksityiskohtia, Kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty

Brinkhallin kartanon oven yksityiskohtia, Kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty

Brinkhallin kartanon katon yksityiskohtia, Kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty

Kartanon yksityisomistuksen aika loppui vuonna 1967, kun Turun kaupunki osti sen. Vuoteen 2001 kartano oli kaupungin omistuksessa ja pääsi huonoon kuntoon. Sisällä tehtiin ilkivaltaa ja sieltä vietiin alkuperäisiä kalusteita. Kartano on ollut Suomen kulttuuriperinnön säätiön omistuksessa vuodesta 2001. Vuosien restauroinnin jälkeen se  näyttää nyt elävän uutta kukoistustaan. Rakennukset ovat restauroitu huolella sekä ulkoa että sisältä. Entisöijien kädenjälkeä ei voi kuin ihailla. Seinäpinnat, katot, listat ja ovenkarmit ovat saaneet huolellisen käsittelyn. Tyyliin sopivia kalusteita on saatu lahjoituksina, ja vanhoja kalusteita on entisöitävinä. Puutarhaakin kunnostetaan. Eläköön Brinkhall, vielä pitkään!

Brinkhallin kartano, Brinkhallintie 414, Kakskerta, Turku. Kartanolle pääsee Föli-bussi numero 15:ta sekä omalla autolla tai veneellä. Kahvila avoinna ja opastuskierrokset tiistaista sunnuntaihin 12.8.2018 saakka, katso tarkemmat aukioloajat kartanon sivuilta. Lue myös Neljä taidenäyttelyä Brinkhallin kartanossa -postaus.