Fredrikan puutarhassa Porvoossa

Fredrika Runebergin pelargonia Runebergin koti -museon kuistilla Porvoossa, Kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty

Minulle luettiin lapsena iltasaduksi runoilija Johan Ludvig Runebergin (1804–1877) Vänrikki Stoolin tarinoita (Fänrik Ståls sägner, 1848 & 1860). Muistan aivan vaatineeni sitä yhdeksi iltasatukirjaksi, ja arvelen ehkä runojen rytmin vedonneen. Myöhemmin kotimaisen kirjallisuuden opinnoissani vaikutuin toisesta Runebergista: usein miehensä varjoon jäävästä ja jätetystä kirjailija Fredrika Charlotta Runebergista (o.s. Tengström, 1807–1879).

Aikaansa edellä ollut naisasianainen teki minuun säväyksen ansiokkaalla työllään ja kirjallisella tuotannollaan. Hänen esikoisromaaninsa Rouva Katariina Boije ja hänen tyttärensä (Fru Catharina Boije och hennes döttrar, 1858) on yksi ensimmäisistä suomalaisista historiallisista romaaneista. Olipa Fredrika myös yksi maamme ensimmäisistä naispuolisista sanomalehtitoimittajista.

Kun kuulin, että Runebergien pitkäaikaisessa kodissa, J.L. Runebergin koti -museossa, on lisäksi monia Fredrikan aikaisia viherkasveja, oli kirjallisuuden ja viherkasvien ystävälle kesäretkikohde selvä. Ja vihdoin koittaa päivä, kun saavun Fredrikan luo Porvooseen.

Fredrika Runebergin puutarhaa Runebergin koti -museossa Porvoossa, Kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty

Fredrikan puutarha Runebergin koti -museossa Porvoossa, Kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty

On hieman epävakainen heinäkuun päivä keskellä leppeää lomakautta. Ympärilläni Empire-Porvoossa on rauhallisia puutalokortteleita sekä siellä täällä jokunen matala kerrostalo. Astun peremmälle museon pihalle keltaisesta portista. Eteeni avautuu viehättävä punamultaisten piharakennusten, polkujen, puiden, pensaiden ja kasvien hehkeä idylli. Olen perillä Fredrikan puutarhassa.

Pihapiiri on suloinen kuin karkki lasten leikkinurkkauksineen ja kukoistavine kasveineen. Astun punaisen aidan rajaamalta sivulta syvemmälle Fredrikan kukkaloistoon. Kyltissä muistutetaan, ettei puutarha ole leikkipaikka, ja kasveihin ja eläimiin ei saa koskea. Alkaa ripsiä hieman vettä, mutta en malta aivan vielä mennä sisälle.

Fredrikan puutarhan kukkia Runebergin koti -museossa Porvoossa, Kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty

Fredrikan puutarhan kukkia Runebergin koti -museossa Porvoossa, Kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty

Fredrikan puutarhan harmaamalvikki Runebergin koti -museossa Porvoossa, Kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty

Fredrika Runeberg oli innokas puutarha- ja viherkasviharrastaja. Hän hankki sekä puutarhaan että sisäkasveiksi eksoottisia ja harvinaisia lajeja, joita on yhä nähtävissä museossa. Museopuutarha on pitkälti alkuperäisessä asussaan. Kiertelen polkuja ja bongailen kasvilajeja: ruusu, harmaamalvikki, päivänlilja, ukonhattu, tarhaneito…Koristekasvien lisäksi puutarhassa on yhä paljon hyötykasveja, esimerkiksi luumupuita ja karviaispensaita.

Kuistin edestä löydän muun muassa punavioletin aitoelämänlangan, kärsimyskukan ja pasuunakukan. On aika kivuta portaat ylös ja astua sisälle taloon.

Fredrikan Runebergin viherkasveja Runebergin koti -museossa Porvoossa, Kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty

Ketunnahkakamari Runebergin koti -museossa Porvoossa, Kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty

Ehdin juuri alkavalle kello kahden opastuskierrokselle, joka pidetään suomeksi kesäsunnuntaisin. Puolisen tuntia kestävällä opastuksella saan kuulla perheen elämästä ja vaiheista niin talossa kuin talon ulkopuolella. Puutarha ja talo ovat valmistuneet vuosina 1844–1845. Runebergit muuttivat sinne vuonna 1855 asuen talossa yli 25 vuotta. Johan Ludvigin ja Fredrikan kuoltua heidän poikansa myivät kodin irtaimistoineen valtiolle ja se avattiin yleisölle vuonna 1882 Suomen ensimmäisenä kotimuseona. Puutarha ja talo on kunnostettu vuonna 2004.

Huolellinen restaurointi näkyy: sekä talo että puutarha ovat molemmat upeassa asussa. Lähes jokaisella talon ikkunalla notkuu jos jonkinlaista viherkasvia. Ilmeisesti yhdeksän kasvia on varmasti Fredrikan aikaisia tai niiden jälkeläisiä. Laskeskelen, että niiden geenistön täytyy olla yli 140 vuotta vanhaa, huh! Onkohan suomalaisissa kasvitieteellisissä puutarhoissakaan yhtä vanhoja kasveja? Osa kasveista on saatu lahjoituksina ja niiden lajit ovat sellaisia, joita Fredrikan aikana talossa tai puutarhassa on ollut. Tunnistan ainakin tuoksulehtikaktuksen, joulukaktuksen, rohtoaloen, pelargonian, jättipeikonlehden ja tuoksupelargonin. Myös muun muassa saaroninlilja, tuonenkielo, valkotupsukki ja tuoksupielikki asuttavat näitä nurkkia. Miten hauskoja nimiä!

Ketunnahkakamarin kirjahyllyjä Runebergin koti -museossa Porvoossa, Kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty

Alkuperäinen Runebergin tortun resepti Runebergin koti -museossa Porvoossa, Kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty

Taiteilijapariskunnan kodissa riittää katseltavaa. Jokaisessa huoneessa on upeita huonekaluja, esineitä ja taidokkaasti tehtyjä tai entisöityjä tapetteja. Ketunnahkakamarin kirjahyllyt notkuvat kirjoista, ja vitriinistä löydän aukeaman Fredrikan reseptikirjasta käsinkirjoitettuine Runebergin torttu -resepteineen. Olisipa hauska leipoa juuri tällä reseptillä! Museokaupasta saisi jopa ostaa torttumuotteja.

Onpa vitriinissä esimerkiksi myös Maamme-laulu J.L. Runebergin omalla säveleellä sekä kuva perheraamatun sivusta, jonne Johan on kirjoittanut jokaisen kahdeksan lapsensa syntymäajat. Koskettavasti kahden pienokaisen kohdalla on myös kuolinpäivä.

Sali Runebergin koti -museossa Porvoossa, Kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty

Fredrika Runebergin viherkasveja Runebergin koti -museossa Porvoossa, Kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty
Takana oikealla näkyy Sakke Yrjölän Suomu suomulta – Suomen kalalajien kauneudesta -näyttelyn teoksia. Näyttely on esillä 15.9.2019 saakka.

J.L. Runebergin makuuhuone Runebergin koti -museossa Porvoossa, Kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty

Astuessani saliin Fredrikan ikkunapuutarhojen koko loisto paljastuu. Osa viherkasveista on monta metriä korkeita ja upean runsaita. Ei ole eilen lähikaupasta haettuja! Sinisävyisen vierashuoneen näyttelyvitriinissä on perheen henkilökohtaista esineistöä, kuten Fredrikan kihlajaislahjaksi Johanille kauniisti kirjoma samettiliina. Siihen on kirjottu tekijän omia hiuksia sekä tietysti kukkia. Silmälasit ja kuulotorvi kertovat kirjailijan näön ja kuulon rajoitteista.

Talon päätyhuone on Johanin makuuhuone. Halvaannuttuaan hän vietti vuoteessaan paljon aikaa ja katseli peilin kautta ulos kadulle. Liikkumisessa oli avuksi pyörätuoli, jonka kankaaseen on kirjottu kauniita kukkia.

Yksityiskohta ovenkahvasta Runebergin koti -museossa Porvoossa, Kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty

Tapettisabluuna Runebergin koti -museossa Porvoossa, Kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty

Ovistopperi Runebergin koti -museossa Porvoossa, Kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty

Opastetun kierroksen jälkeen jään vielä hetkeksi kiertelemään museon huoneisiin. Miten upeita yksityiskohtia kaikkialla! Millään en raaskisi lähteä, mutta en voi tänne saatika puutarhaan jäädä asumaan. Harkinnan jälkeen ostan museokaupasta itselleni kotiinviemisiksi Susanna Widjeskogin toimittaman Unelmien puutarha. Fredrika Runebergin kukkiva keidas ja hyötytarha -teoksen (Porvoon museoyhdistyksen julkaisuja nro 10, 2015). Sitä kelpaa selailla talvi-iltoina ja mielikuvamatkustaa takaisin vehreään idylliin.

Yksi haave jää: ehkä vielä jonain päivänä minulla on pistokas Fredrikan kasvista, vaikkapa tuoksupelargonista. Kenties saan asettaa sen kasvamaan puutaloni ikkunalaudalle. Jos Fredrika vielä eläisi, huolisikohan hän vastineeksi pistokkaan menninkäisenlehdestäni?

1.9.2019 museossa juhlitaan Fredrika Runebergin syntymäpäivää, jolloin museoon on vapaa pääsy. Luvassa on suomeksi ja ruotsiksi teemaopastus sekä pääsymaksullinen Minna & Fredrika: näytelmä Runebergin kodissa -teatteriesitys. Teatteriesityksien aikana museo on muulta yleisöltä suljettu.

J.L. Runebergin koti, Aleksanterinkatu 3, Porvoo. Museo on avoinna vuoden ympäri. Tarkista aukioloajat museon sivuilta. Fredrikan puutarha on avoinna kesäkaudella museon aukioloaikoina ja tänä vuonna 2.9.2019 saakka.

Mainokset

Herkullista ruokaa ja rentoa meininkiä Vegåniassa

Vegånia-vegaaniruokafestivaalilla 2019, Kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty.

Turun ikioma vegaaniruokafestivaali Vegånia on käynnissä Vanhalla Suurtorilla lauantaihin 3.8.2019 saakka. Pääsymaksuttomalla ja kaikille avoimella katuruokafestivaalilla on mukana tänä vuonna 24 ravintolaa ja muuta näytteilleasettajaa. Ekologisesti tuotettua, täysin kasvisperäistä katuruokaa tarjotaan eri tavoin valmistettuna niin, että valinnanvaikeus varmasti iskee.

Vegånia näkyy myös Vanhan Suurtorin ulkopuolella, sillä käynnissä on myös Vegånian Ravintolaviikot. Kahdessatoista turkulaisessa ravintolassa ja kahvilassa tarjoillaan herkullisia Vegånian nimikkoannoksia ja -menuita sunnuntaihin 4.8.2019 saakka.

Yksityiskohta Bagel Housen kojusta Vegånia-vegaaniruokafestivaalilla 2019, Kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty
Bagel House
Yksityiskohta Bagel Housen kojusta Vegånia-vegaaniruokafestivaalilla 2019, Kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty
Bagel House
Jono Kuorin kojulle Vegånia-vegaaniruokafestivaalilla 2019, Kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty
Kuori

Vegemin koju Vegånia-vegaaniruokafestivaalilla 2019, Kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty

 

Pinchot Navetta Korttelikahvilan kojusta Vegånia-vegaaniruokafestivaalilla, Kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty
Navetta Kortteliravintolan pinchot

Suuntaan Vegånian Ruokatorille perjantaina 2.8.2019. Nälkä jo hieman kurnii, kun parkkeeraan pyöräni Vanhan Suurtorin viereen. Tutkailen infosta saamaani karttaa. Ruokakojut keskittyvät pääasiassa Katedralskolanin puoleiselle sivulle. Ruokailualue pitkine pöytineen sijoittuu puolestaan Uudenmaankadun puoleiseen reunaan. Muutamalla kojulla näyttää olevan myös omia pöytiä.

Kierreltyäni tutkimassa tarjontaa saan valintani alkuruoasta tehtyä. Nappaan Raunistulaan juuri avatusta Navetta Kortteliravintolan kojusta kolme erilaista pinchoa eli eräänlaista alkupalaleipää. Vegaanista juustoa, päärynähilloa ja paahdettua saksanpähkinää sisältävä pincho on älyttömän herkullista. Palsternakkalaa, sitruunacremeä ja nokkospestoa sisältävä leipä kiinnostaa uutuusarvollaan: en ole aiemmin palsternakkalaa eli palsternakasta tehtyä kalamaista tuotetta saanut maistaa! Miten hyvää! Hassuttelen ja otan jo nyt ensimmäisen jälkiruokani: sokeri-kanelikorppua, suklaamoussea, kinuskia ja marinoituja mustaherukoita. Sokeri-kanelikorppu rapsahtelee suussa, ja suklaamoussen makeus yhdistyy herkullisella tavalla mustaherukoiden kirpeyteen. Kokonaisuus on viimeistelty syötävällä kukalla.

Hüggen koju Vegånia-vegaaniruokafestivaalilla 2019, Kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty
Hügge

Hüggen kojun ruokailuosio Vegånia-vegaaniruokafestivaalilla 2019, Kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty

Paahdettua punajuurta ja tuorepuristettua mehua Hüggen kojulla Vegånia-vegaaniruokafestivaalilla 2019, Kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty

Paahdettua punajuurta Hüggen kojulla Vegånia-vegaaniruokafestivaalilla 2019, Kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty

Seuraavaksi etsiydyn myöskin turkulaisen, Vähätorilla normaalisti majailevan Hüggen kojulle. Vuorossa on toinen alkupalani: paahdettua punajuurta, pinjansiemenmantelimaitoa, ruohosipulia, sitruunaöljyä, pinjansiemeniä ja vadelma-tillikukkaa. Otan lisäksi tuorepuristettu mehua, jossa on porkkanaa, ananasta, appelsiinia ja inkivääriä ja istahdan Hüggen köydellä rajatulle ruokailualueelle.

Annos on kaunis kuin koru, ja se tarjoillaan kierrätettävältä palmunlehtilautaselta. Punajuuri on makoisan pehmeää, ja annoksen osaset sopivat hyvin yhteen. Puisessa kertakäyttöveitsessä ei riitä ytyä leikata pitkiä punajuurisiivuja, mutta muuten annoksen syöminen on suht helppoa. Neljän hedelmän ja juureksen yhdistelmämehu on kirpakka, mutta maukas tuttavuus.

Wood & Firen koju Vegånia-vegaaniruokafestivaalilla, Kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty
Wood & Fire

Wood & Firen koju Vegånia-vegaaniruokafestivaalilla, Kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty

Wood & Firen perunapitsa Vegånia-vegaaniruokafestivaalilla, Kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty

Pääruoan valinta on yllättävän vaikeaa: herkullisen kuuloisia vaihtoehtoja on niin paljon! Päädyn alkavan viikonlopun kunniaksi Wood & Firen italialaistyyliseen pitsapalaan. Ne tehdään puulämmitteisellä pizzauuniperäkärryllä, joka näkyykin kojun vieressä. Perunaa, kurkkua ja kruunutilliä sisältävä tomaattikastikepohjainen pitsapala on juuri sopivan sitkoista. Kylmänä pitsan päälle asetellut perunat ja kurkut yllättävät: odotin perunatäytteeltä italialaistyylistä perunaraastetta, joka myös paistetaan uunissa. Taitan pitsan puoliksi ja palan syöminen helpottuu. Hyvää!

Roots Kitchenin suklaa-suolakinuski-pähkinäkakku ja Stadin Nitron Nitro hibiscus tea inkiväärillä Vegånia-vegaaniruokafestivaalilla, Kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty
Roots Kitchenin suklaa-suolakinuski-pähkinäkakku ja Stadin Nitron Nitro hibiscus tea inkiväärillä

Jälkiruokavaihtoehtojakin on monta: gelatoa, hedelmäjäätelöä, marenki-mousseannosta, kakkua..Turun Kauppahallissa normaalisti olevan Roots Kitchenin koju houkuttelee suklaa-suolakinuski-pähkinäkakulleen. Minulle ojennetaan kauniisti aseteltu annos ja kehoitetaan ottamaan pöydällä olevasta mintusta halutessani annokseeni täydennystä.

Kakku vaatii seurakseen teetä. Tai tällä kertaa nitroteetä, jollaista en ole aiemmin maistanut. Helsinkiläinen Stadin Nitro on kurvannut paikalle hauskoilla kärryillään ja myy Nitro hibiscus teata inkiväärillä. Se on kylmäuutettua teetä, johon on lisätty sataprosenttia typpeä. Kauniin punainen juoma on jääkylmää ja maistuu pääasiassa inkivääriltä. Kakun pariksi se sopii mainiosti.

Vegånia-vegaaniruokafestivaali on Vanhalla Suurtorilla vielä lauantaina 3.8.2019 kello 13–23. Viereisessä Porthaninpuistossa on tarjolla puolestaan sielunruokaa: uusi VØLUME-musiikkifestivaali tuo kymmenen erilaista esiintyjää 2.–3.8.2019 kahdelle eri lavalle. Lauantaina 3.8.2019 saadaan kuulla Ristoa soolona, Pennilessiä, Jaakko Aukustia, Maustetyttöjä sekä Aavikkoa. VØLUME on K-18. Näiden lisäksi Vanhan Suutorin ja Porthaninpuiston kulmassa on myös 2.–3.8.2019 turkulainen pienpanimofestivaali Ølfest.

Volter Kilpi Kustavissa -kirjallisuusviikko

Kustavin luotsiaseman loisto. Kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty

Kaupallisessa yhteistyössä Volter Kilpi Kustavissa -kirjallisuusviikon kanssa

Saaristomeren syleilyssä Kustavin kunnassa järjestettiin 20. juhlavuottaan viettävä Volter Kilpi Kustavissa -kirjallisuusviikko. Viikkoa vietettiin 10.–14.7.2019 teemalla Rajaton meri – Itämeri ja muut muistavat vedet. Saimme kutsun tulla vierailemaan kirjallisuuviikolle, joten kesäloman alkajaisiksi pyysimme ystävät mukaan ja hurautimme kesäisten peltomaisemien läpi noin tunnin ajomatkan Kustaviin.

Vuosittainen kirjallisuusviikko on kustavilaissyntyiselle kirjailija Volter Kilvelle (1874–1939) omistettu kirjallisuustapahtuma. Kirjallisuutta monelta eri kantilta lähestyvän viikon ohjelmaan kuuluu muun muassa teatteriesityksiä, luentoja, konsertteja ja elokuvanäytöksiä. Vuonna 2019 ohjelmaan kuului myös muun muassa bussiretki Volter Kilven henkilöhistorian paikkoihin sekä Kilpi-kilvoittelu.

Kustavin Laupusten luotsiasema. Kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty
Laupusten luotsiasema

Kustavin luotsiaseman rannalla. Kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty.

Suurin osa seurueestamme ei ollut aiemmin ollut Kustavissa, eikä kukaan meistä Volter Kilpi Kustavissa -viikolla. Olimme liikkeellä perjantaina 12.7.2019 ja alkuillan ohjelmaamme kuului kaksi teatteriesitystä. Suuntasimme aivan ensimmäiseksi Vanhalle Luotsiasemalle (Iniöntie 684), joka sijaitsee Iniön lossin lähellä merenrannassa. Jo kävellessämme parkkipaikalta hiekkatietä Laupusten luotsiasemalle ihailimme puiden takaa avautuvaa maisemaa emmekä aavistaneet kohta eteemme aukeavan näyttämön kauneutta.

Kustavin luotsiaseman kallioilla. Kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty

Teatteri Ströömin Merimiehen lesken estradi Volter Kilpi Kustavissa -kirjallisuusviikolla Kustavissa. Kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty

Astellessamme 1960-lukulaisen luotsiaseman vierestä mäntyjen välistä merenrannalle miltei jähmetyimme sen upeudesta. Mikä miljöö! Olimme tulleet katsomaan Teatteri Ströömin Merimiehen leski -näytelmää. Se on Volter Kilpi Kustavissa -kirjallisuusviikon taiteellisen johtajan Anni Mikkelssonin dramatisoima ja ohjaama teos Kilven Pitäjän pienempiä -kokoelman (1934)  Merimiehen leski -kertomuksesta.

Heini Maarasen lavastus oli jo lavalla: kolme kirkkaankeltaista puutuolia, köydenpätkiä ja pari saavia. Muuta esitys ei kaivannutkaan. Auringossa paistatteleva meri ja hiuksia lennättävä tuuli loivat näytelmään täydelliset olosuhteet. Kolmen näyttelijän voimin (Ella Mettänen, Valtteri Haliseva ja Jussi Lankoski) merimiehen lesken tarina heräsi tuntuvasti eloon. Ella Mettänen sai Kilven kielen niin eloon, että siihen miltei uppoutui. Erikoiset sanat tipahtelivat kuin tutummat konsanaan ja jäivät pitkäksi aikaa omankin kielen päälle.

Esitys kesti noin 45 minuuttia, jonka jälkeen jäimme juttelemaan muun yleisön kanssa. Selvisi, että Kilpi-viikoille tullaan kauempaakin ja se on asia, joka joka kesä on nähtävä. Esitykset muistetaan hyvin, ja saimme kuulla tarinoita Juha Hurmeen aiemmista esityksistä ja hurjasta heittäytymisestä teatteriesityksissä.

Tuulentupa Kustavissa. Kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty

Yövieraat: Pukkilan estradi Tuulentuvan pihalla Kustavissa. Kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty

Miljöötä Tuulentuvan pihalla Kustavissa. Kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty

Seuraavaksi suuntasimme automme Kustavin keskustaan Tuulentuvalle (Tuulentuvantie 8). Tänä vuonna viikolla nähtiin suositulta Yövieraat-esiintyjäryhmältä vain yksi teos, Pukkila. Se kuului myös meidän Kilpi-päivämme ohjelmistoon. Juha Hurmeen dramatisoima ja ohjaama teksti on Kilven Alastalon salissa -teoksesta.

Näytelmä sai lähes haukkomaan henkeä: se oli nimittäin käytännössä lähes puoli tuntia pelkkää monologia. Ja millaista monologia! Tomi Alatalon heittäytyminen Pukkilan kapteenin rooliin lausumaan Kilven lennähtelevää kieltä oli huikeaa! Nauratti ja hengästytti samaan aikaan.

Vaikka ehdimme nauttia Kilpi -viikon annista vain yhden alkuillan verran, olemme vaikuttuneita. Tapahtuman yhteishenki tuntui lämpimältä ja ohjelma upealta. Ajaessamme takaisin Turkuun jokainen meistä tuumasi suuntaavansa Kilpi-viikoille heti uudelleen ensi vuonna. Sitä ennen kyllä pitää etsiytyä kirjastoon Kilven teosten äärelle. Ovatko Kilven tekstit yhtä mukaansatempaavia itse luettuna kuin lausuttuina? Se pitää selvittää pikimmiten!

Volter Kilpi Kustavissa -kirjallisuusviikko Kustavissa jälleen ensi vuonna. Lisäksi Kustavin kirjastossa (Keskustie 7) on 31.7.2019 saakka esillä Volter Kilpi Kustavissa -viikon historiaa esittelevä juhlanäyttely.

Kaupallisessa yhteistyössä Volter Kilpi Kustavissa -kirjallisuusviikon kanssa

 

Pääsiäisen 2019 menovinkit Turkuun

Pääsiäisen 2019 menovinkit Turkuun, Kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty

Valon määrän ja linnunlaulun lisääntyessä on yhden tärkeän vuotuisjuhlan aika. Kevätpäivän tasausta seuraavan täydenkuun jälkeinen sunnuntai koittaa 21.4.2019. On siis pääsiäisen aika! Vietät juhlapyhää sitten kotosalla tai vieraisilla, ei neljän seinän sisälle sulkeutuminen ole välttämätöntä. Kurkkaa poimimani menovinkit pääsiäiselle ulkoilemisen lomaan tai vaikkapa herkkuähkyä pakoon! Vai maistuisiko kenties toisen keittämä tuore kahvi tunnelmallisessa kahvilassa?

Historiaa ja hiljentymistä kulttuurin parissa

  • Turun ydinkeskustassa Apteekkimuseo ja Qwenselin talo -museossa (Läntinen Rantakatu 13b, Turku) pääsee nauttimaan vanhan ajan tunnelmasta vaikka iltapäiväkävelyn lomassa. Museo on avoinna lankalauantaina 20.4. ja pääsiäissunnuntaina 21.4.2019. Molempina päivinä kello 14 on tarjolla puolen tunnin opastuksia. Opastus sisältyy pääsymaksuun. Lapsetkin on huomioitu: lasten apteekissa on ratkottavana aapiaiskukon pääsiäistehtäviä. Uudistetusta museosta voit lukea täältä.
  • Luostarinmäen pääsiäistä vietetään 20.–21.4.2019 kello 10–18. Viikonlopun ajan yhdessä Turun idyllisimmistä museoista Luostarinmäen käsityöläismuseossa (Vartiovuorenkatu 2, Turku) voi tutustua idän ja lännen pääsiäisperinteisiin. Niistä pääsee kuulemaan opastetuilla kierroksilla lauantaina ja sunnuntaina kello 11 ja 13. Luvassa on myös sokerileipurin marsipaanikoristeita, museon kirjapainossa painettuja pääsiäiskortteja sekä perinteinen munanvierityskilpailu. Ovo Decor -yhdistys esittelee munien koristeluperinnettä. Museoon on pääsymaksu sekä opastuksille erillinen opastusmaksu.
  • Tanssiteatteri ERIn (Yliopistonkatu 7, Turku) Passio esitetään tällä kertaa intiimissä tanssiteatterimiljöössä. Teoksessa nähdään ERIn koko ensemble vahvistettuna Helena Romppaisella. Passion koreografia on Tiina Lindforsin ja musiikki virolaisen säveltäjä Arvo Pärtin. Esitykset kiirastorstaista 18.4. pääsiäissunnuntaihin 21.4.2019 kello 19, pääsymaksu.
  • Turun filharmonisen orkesterin Pääsiäiskonsertti: luominen (Turun konserttitalo, Aninkaistenkatu 9, Turku) tarjoaa eittämättä vahvahduttavan kokemuksen pitkäperjantain iltana 19.4.2019 kello 18. Kaksituntisessa konsertissa kuullaan Joseph Haydnin Oratorio Luominen kapellimestari Edward Ananian-Cooperin johtamana. Pääsymaksu.
  • Ristin askeleet -pääsiäisnäytelmää pääsee seuraamaan Turun tuomiokirkon (Tuomiokirkonkatu 1, Turku) portailta perjantaista 19.4. sunnuntaihin 21.4.2019. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän suuren pääsiäisnäytelmän esityksiä on yhteensä viisi. Vapaa pääsy.
  • Raitista ilmaa ja historian siipien havinaa on tiedossa Salaperäinen Turku -opastuskierroksilla (Aurakatu 2, Turku) lauantaina 20.4. ja sunnuntaina 21.4.2019 kello 13. Suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi kerrotut tarinat johdattavat kuulijan matkailumainosten taakse kätkeytyvään varjoisten kujien Turkuun. Liput kierrokselle voit ostaa esimerkiksi Visit Turun verkkokaupasta.

Istu valmiiseen kahvipöytään

  • Apteekkimuseo ja Qwenselin talon sisäpihalla jokirannassa oleva Café Qwensel (Läntinen Rantakatu 13b, Turku) on avoinna koko pääsiäisen. Kahvila on avoinna pitkäperjantaina 18.4. ja 2. pääsiäispäivänä maanantaina 22.4. kello 11–17. Lankalauantaina 20.4. ja pääsiäissunnuntaina 21.4.2019 kahviherkkuja tarjoillaan kello 10–18.
  • Punaisessa puutalossa idyllisellä Ruissalon saarella oleva Ruissalon Kahvila Punainen tupa (Tuulenpääntie 4, Turku) on avoinna perjantaista 19.4. maanantaihin 22.4.2019 kello 11–16. Kahvilan löydät läheltä Ruissalon puistotietä.
  • Vähätorin laidalla vanhassa vaaleansinisessä puutalossa oleva Anniskelukahvila Tiirikkala on avoinna lauantaina 20.4. kello 11–01 ja sunnuntaina 21.4.2019 12–22. Kaffen ja kaffeleivän lisäksi tarjolla lienee niin lämmintä ruokaa kuin herkullisia coctaileja ja mocktaileja!

Koko perheen mieleen

  • Seikkailupuistossa (Kupittaankatu 2, Turku) Kupittaalla vietetään pääsiäistä sunnuntaina 21.4.2019 kello 10–16 Noitien pääsiäiskarnevaalin merkeissä. Pikkuväen mieleen voisi olla tehdä maagisia muuntautumistaikoja, askarrella ikioma taikasauva tai naamari sekä osallistua karnevaalikulkueeseen historialliselle Kupittaan lähteelle. Pääsymaksu. Erillisellä pääsylipulla kello 15 ja 17 pääsee katsomaan Timantti-teatteriin yli neljävuotiaille suositeltua Taikuri Tuhkasen ja Siiri-Irenen Sirkusshowta.
  • Turun yliopiston kasvitieteellinen puutarha (Ruissalon puistotie 215, Turku) on avoinna koko pääsiäisen. Jos pääsiäisenviettopaikan sisätilat alkavat tuntua ahtailta, löytyy ulkopuutarhasta tilaa kirmata ikään katsomatta.  Kasvihuoneissa voi taas tutustua kasveihin eri ilmastovyöhykkeiltä. Kasvihuoneet ja Cafe Wanha Tammi ovat avoinna perjantaista 19.4. maanantaihin 22.4.2019 kello 10–17, kasvihuoneisiin pääsymaksu. Ulkopuutarha on avoinna kello 8–20 ja sinne on vapaa pääsy.

Hyvää pääsiäistä! 🐥