Les Ballets Trockadero de Monte Carlo: balettia pilke silmäkulmassa

Balettiseurue Les Ballets Trockadero de Monte Carlo saapui Turun Logomoon toukokuun puolivälissä ja minä suuntasin kiinnostuneena sitä katsomaan. Les Ballets Trockadero de Monte Carlo, eli tuttavallisemmin Trocks, on kokonaan miehistä koostuva, klassisesta baletista ammentava, yhdysvaltalainen huumorin kyllästämä balettiryhmä. Logomon vierailua ennen ryhmä oli esiintynyt Suomen osalta myös Helsingissä ja Tampereella. Menin katsomaan Les Ballets Trockadero de Monte Carlon esitystä tietäen suunnilleen vain, että luvassa on all-male -ensamble ja klassista balettia koomisella otteella sekä tutuja, kärkitossuja ja kenties hieman Joutsenlampea. Omista balettiharrastusajoista on niin kauan aikaa, että voisin sanoa itseni olevan suht tietämätön balettiin liittyvissä asioissa. Onneksi esitys oli tehty niin taitavasti, että tietämättömyys ei haitannut!

Yleinen käsityshän on, että klassiseen balettiin kuuluvat tarkat tekniset vaatimukset sekä sukupuoliroolit ja kurinalaisuus. Kädet ja jalat tulee olla täydellisesti ojennettuina, tekeminen yhtäaikaista, eikä lavalle tuoda sinne kuulumattomia elementtejä. Naisballerinat tanssivat kovakärkisillä suht eri koreografiat kuin miehet. Pehmeillä tossuilla tanssivat miehet toimivat usein naisballeriinojen tanssien tukijoina muun muassa nostoissa. Les Ballets Trockadero de monte Carlon miesballeriinat kyseenalaistavat nämä käytännöt reippaalla ja humoristisella otteella!

Balettiesitys alkoi kuulutuksella, joka valmisti yleisön esityksen tunnelmaan. Tyylitellysti artikuloitu kuulutus kirvoitti yleisöstä hihitystä ja jopa naurunremakkaa, ja antoi ymmärtää, että luvassa ei todellakaan ole klassinen balettinäytös. Ja se oli vasta alkua. Kaksi väliaikaa sisältävässä esityksessä käytiin läpi niin ikiklassikko Joutsenlampi, nykybalettia sekä Espanjaan, Ranskaan ja Venäjälle sekä niiden balettiperinteeseen viittaavia kohtauksia. Kaikkia baletteja, viittauksia ja kohtauksia en tunnistanut, mutta se ei menoa haitannut. Nautin täysin siemauksin Trocksien tulkinnoista ja muunnelmista.

Esityksen komiikka muodostuu niin hienovaraisista viittauksista baletin perinteeseen kuin balettiummikollekin avautuvista vitseistä. Muun muassa slapstickin ja dragin tyylilajeja hyödynnetään runsaasti, kun ballerinat kompuroivat, tönivät tai jopa potkivat toisiaan tai pyöräyttelevät silmiään toisten touhuille.  Miten vitsikästä onkaan, kun ensamblen yksi ballerina ei viitsikään ojentaa käsiään, kompastuu kesken kaiken, tai kun traagisesti kuoleva joutsen kyllästyykin ja lopettaa hetkeksi kuolemisen. Puhumattakaan siitä, miten minua nauratti, kun yksi ballerina tulee lavalle silmälasien kanssa tai tekee voltin kesken soolon. Tiedän, kerrottuna tuskin kuulosta yhtä hauskalta. Esitys onkin nähtävä itse. Esiintyjien karisma kantaa viimeisille penkkiriveille asti, eikä ole yhtään liioiteltua taputtaa riemukkaasti joka ikisen kohtauksen jälkeen.

Erityiseksi suosikikseni nousi Joutsenlammen tulkinta. Ehkä syynä oli se, että se kesti koko ensimmäisen puoliajan ja saimme nauttia yltäkyllin saman baletin eri kohtauksista. Joutsenlammen tulkintaa katsoessa oli runsaasti aikaa päästä mukaan juoneen ja tunnelmaan, hurmaantua miesjoutsenten kauneudesta, elegantiudesta ja teknisestä taidosta. Suosikkikohtauksekseni nousi yhden joutsenen soolo, jossa tutusta tippui tippumistaan höyheniä. Miten hauskaa, ja visuaalisesti niin vaikuttavaa!

”Kevään paras kulttuurielämys!” totesi seuralainen. En voi olla kuin samaa mieltä.

Mainokset