Poor Butterfly käynnisti vuoden 2021 TIP-Festin klassikkoa uudistaen

Kuva: Arttu Lehtovaara

*Lippu saatu Aura of Puppetsilta

”Welcome back” julistaa lavalla Aino Lehtovaaran hahmon pitelemä kyltti, kun astun Turun Kaupunginteatterin Sopukkaan. Kukkasin koristellun kyltin toivotus liittyy alkamaisillaan olevan Lehtovaara-Malkin Poor Butterfly -esitykseen, mutta viesti lämmittää minuakin. On ihanaa päästä jälleen nauttimaan kulttuurista!

Toivotuksen taustalla on tarina rakastettunsa paluuta odottavasta naisesta, Butterflystä (Erika Malkki) ja hänen palvelijattarestaan Suzukista (Aino Lehtovaara). Inspiraatiota on saatu Giacomo Puccinin oopperasta Madama Butterfly.

Esitys käynnisti nukketeatterifestivaali TIP-Fest 2021:n keskiviikkona 3. marraskuuta 2021. Tapahtumien keskiössä on rakkaudenkaipuunsa kanssa taisteleva Butterfly, joka kamppailee sydämensä oikkujen kanssa valkoisen morsiuspuvun tyrnyyri täristen. Hauska kohtaus on alkupuolen tanssi, jossa Butterflyn sormuskäsi kuljettaa liikettä oivaltavasti. Suzuki säestää tapahtumia livenä esittämillään lauluilla ja muulla äänimaisemalla rakentaen äänitasoja looppauksin eri kerroksiin. Lauluja kuuntelisi mielellään uudestaankin.

Palvelijan ja palvellun lisäksi näyttämölla nähdään myös henkiin herätettäviä esineitä. Malkki käsittelee ja nukettaa trikookuteesta tehtyä Butterflyn sydäntä ja mieskasvoista kirjontatyö-sulhoa kekseliäästi ja katsomossa naurahduksia hersyttäen. Välillä kontaktia otetaan suoraan yleisöön. Se ja katsomon osittainen valaiseminen hälventää rajaa esityksen ja katsomiskokemuksen välillä. Katsojasta tulee paikoin myös osallistuja.

Vaikka Poor Butterflyssä on inspiroiduttu kuuluisasta oopperasta, on tragedia vaihdettu tragikoomiikkaan. Lava-avioliiton, pettymysten ja tuloksettoman odottelun jälkeen on naisellisen voimaantumisen ja oman, itsenäisen paikkansa löytämisen aika. Esityksen viimeinen laulu, Ilolaulu, alleviivaa tätä teoksen tyyliin sopien. ”Siis eteenpäin!”

Turku International Puppetry Festival TIP-Fest 2021 on käynnissä 3.–7. marraskuuta 2021. Lisätiedot ja liput löydät täältä.

Nojatuolimatkalla historiallisessa Venetsiassa

*Lippu saatu Naantalin Matkakaupalta

Tuiskuiseen kevättalveen sopii oivasti matka Välimerelle. Tartuinkin tilaisuuteen ja klikkasin itseni mukaan Naantalin Matkakaupan Venetsia – taianomainen kaupunki -virtuaalimatkalle. Leena-oppaan johdattamana tutustuimme reilun tunnin ajan tuohon myyttiseen veden päälle rakennettuun kaupunkiin.

Takanani oli jo yksi virtuaalimatka Islantiin, siitä voit lukea lisää täällä. Nytpä pääsin kuulemaan Koillis-Italiassa olevan Venetsian historiasta, kulttuurista, arkielämästä, arkkitehtuurista ja kaupankäynnistä. Oppaamme kertoi aluksi perusteellisesti kaupungin synnystä. Tiesitkö, että se perustettiin hiekkasärkkien päälle turvaan vihollisilta? Tai sitä, että kaupungin suojelupyhimykseksi valitun Pyhän Markuksen ruumis varastettiin Aleksandriasta ja salakuljetettiin kaupunkiin sianruhon sisällä? Aikamoisia tarinoita!

Oppaamme näytti kuvaamiansa videoita ja valokuvia. Hän oli kuvannut ne osin ennen pandemiaa ja osin sen aikana. Ihmispaljous sekä pörisevät ja lipuvat kulkupelit olivat vaihtuneet kuukausien saatossa hiljaisiin katuihin ja kanaaleihin.

”Seisoessamme” Pyhän Markuksen torilla Leena-opas kertoi Pyhän Markuksen tuomiokirkosta ja sen oven yläpuolella olevista neljästä hevospatsaasta. Nämä pronssiset hevospatsaat on tuotu vuonna 1204 sotasaaliina Konstantinopolista. Leenan mukaan myöhemmin keisari Napoleon varasti ne Pariisin Riemukaaren päälle. Nyttemmin alkuperäiset patsaat ovat museossa ja niiden paikalla on replikat. Ylemmässä kuvassa kirkon edessä olevat rakennelmat ovat muuten kävelysiltoja, joita pitkin jalankulkijat pääsevät liikkumaan historiallisessa keskustassa tavattavien tulvien aikana.

Kuulin myös tarinan niin sanotusta kirotusta palatsista, Palazzo Dariosta. Sen mukaan kaikki rakennuksen omistaneet ovat joutuneet erinäisiin vaikeuksiin, usein kohtalokkain seurauksin. Meinasipa eräs kuuluisa amerikkalainen elokuvaohjaaja ostaa sen siitä huolimatta, mutta muutti viime hetkellä mielensä.

Canal Grande ja Rialton silta

Opastuksen aikana pääsin niin gondoli- kuin taksiveneajelulle turkoosivetisiä kanaaleita pitkin. Gondoliajelu Venetsiassa on yksi haaveeni, joten tavallaan se täyttyi! Donna Leon -faneja hemmottelevasti vierailimme jopa Guido Brunettin seikkailuista tutuilla kalamarkkinoilla Mercato del Pesce al Minutolla.

Opaskierros myyttiseen Venetsiaan oli virkistävä piristys maaliskuiseen iltaan. Virtuaalivierailu tuossa todella suositussa matkakohteessa on myös ekologinen valinta. Upea kaupunki!

Lisää virtuaalimatkoja on luvassa. Leena-oppaan kanssa seuraavaksi pääsee Italiaan esimerkiksi Ikuinen Rooma ja sen kauneimmat aukiot -opastuksella torstaina 1.4.2021 kello 16. Paikkoja on rajoitettu määrä.

Oletko paikalla vai myös läsnä? Töivrih–Hirviöt kyseenalaistaa sinivalon lumouksen

Kuva: Oona Seppänen

*Liput saatu Hukkateatterilta

On koittanut heinäkuu 2020, ja ensimmäinen paikan päällä koettava teatteriesitys kuukausiin. Saimme kutsun tulla mukaan koeyleisöksi Hukkateatterin Töivrih–Hirviöt -esityksen ennakkonäytökseen perjantaina 3.7.2020 Liedon Vanhalinnaan. Kyllä kiitos, tulossa ollaan!

Töivrih–Hirviöt -musiikkinäytelmässä nähdään pieni Halla, jonka vanhemmat ovat älylaitteiden pauloissa. Sininen valo on saanut vanhemmat tunnottomiksi, eikä aikaa jää Hallalle. Kuka leikkisi hänen kanssaan? Auttaisiko joku ajamaan pelottavat hirviöt pois sängyn alta? Alkaa seikkailu lapsen ja hirviöiden maailmaan, joka on ryyditetty veikeillä laulu- ja laululeikkinumeroilla. Saadaanko sinivalo sammumaan?

Uuden turkulaisen teatteriryhmä Hukkateatterin ensimmäinen produktio Töivrih–Hirviöt on mukaansatempava musiikkinäytelmä opettavaisella vireellä. Sitä suositellaan erityisesti alakouluikäisille ja heidän vanhemmilleen, ja se antaa ajattelemisen aihetta itse kullekin älylaitteiden käytöstään. Onko välttämätöntä näpytellä kännykkää jatkuvasti vai voisiko välillä olla ihan rehellisesti läsnä? Esiintyjien antoisa heittäytyminen, leikkisä hirviökieli, taiten tehdyt hirviöpuvut ja -nuket sekä värikäs lavastus täydennetään tunnelmaa tuovilla valoilla ja musiikilla. Laulut ovat tarttuvia, ja en taida olla ainoa, jonka päähän jää soimaan ”Hirviöitä pelkäätkö – öktääklep ätiöivrih?”.

Töivrih–Hirviöt esitetään Liedon Vanhalinnassa härkätallin vintillä, joka on katettu, mutta lämmittämätön tila. Sinne otetaan yhteensä korkeintaan 35 henkilöä. Ennen tai jälkeen voi halutessaan käydä Vanhalinnan museossa (pääsymaksu), Linnavuoren laella tai rapsuttelemassa niityn suloisia lampaita. Myös kesäkahvila on avoinna. Parasta laatuaikaa ilman sinivaloa!

Hirviöitä pelkäätkö? Se sinun kannattaa mennä itse kokemaan!

Esityksen ensi-ilta on sunnuntaina 5.7.2020 ja esityksiä on 19.7.2020 saakka.

TEHDAS Teatterin H.C. – poeettinen kohtaaminen Englannissa on kaunis kuin satu

Charles Dickens (vas., Raimo Karppinen) ja H.C. Andersen (Timo Väntsi). Kuva: Jussi Virkkumaa/ TEHDAS Teatteri

*Yhteistyössä TEHDAS Teatterin kanssa

Kuin leppeä kesäpäivä Kentissä, Englannissa. Kukat kukkivat, niityt viheriöivät ja aurinko loistaa korkealla taivaan laella. Tällainen mielenmaisema pilkahtaa TEHDAS Teatterin H.C. – poeettinen kohtaaminen Englannissa -näytelmässä, ja se kuvaa hyvin myös itse esitystä. Leppeä, runollinen, kaunis. Rentouttava, hykerryttävä, syliinsä sulkeva.

20-vuotisjuhlavuottaan viettävän TEHDAS Teatterin kevään ensimmäinen ensi-ilta käsittelee kahden tunnetun, 1800-luvulla eläneen kirjailijan suhdetta ja kohtaamista. Marja Suden käsikirjoittama ja ohjaama teos tuo eteeni tanskalaisen H.C. Andersenin (Timo Väntsi) ja englantilaisen Charles Dickensin (Raimo Karppinen). Kaksi kirjailijaa, joiden tuotanto on minulle tuttua, mutta jotka ovat persoonina jääneet teostensa varjoon. Kirjailijatuttavukset tuo yhteen Andersenin tulo Dickensien luo vierailulle kesäiselle Englannin maaseudulle kesällä 1857. He ovat kirjoitelleet toisilleen vuosien varrella ja tavanneetkin kymmenen vuotta aiemmin. Mutta miten nyt sujuu viikkojen yhteiselo?

Kuva: Jussi Virkkumaa/ TEHDAS Teatteri

On kerrassaan hykerryttävää seurata kirjailijoiden kohtaamista ja Andersenin hieman liian pitkäksi venähtänyttä vierailua. Pohdin miten paljon tuon ajan kohteliaisuussäännöt ovat antaneet myöden tuoda todellisia ajatuksia ja tunteita esiin. Miten paljon Dickensin oma myrskyinen perhetilanne vaikuttaa hänen aatoksiinsa? Onko Andersen todella noin sinisilmäinen luonnonlapsi? Parivaljakon lisäksi lavalla piipahtaa pariin otteeseen Dickensin vaimo Catherine. Raimo Karppinen tulkitsee nyrpeän, lapset helmoissaan liihottelevan puolison hersyvästi.

Esitys hyödyntää kaunista sanojen sointia alusta loppuun saakka. Kun Andersen ja Dickens lukevat ääneen toisilleen kirjoittamia kirjeitä, on niiden kieli kuin sulosointuja. Välillä käytetään autenttisuuden tuntua tuovaa Andersenin kotikieltä tanskaa, ja kun satusetä vaihtaa englantiin, kenellekään ei jää epäselväksi hänen puutteellinen kielitaitonsa. Sulosointuja saamme kuulla myös Kari Mäkirannan lavan sivusta soittamassaan livemusiikissa. Harvinaista herkkua!

Kuva: Jussi Virkkumaa/ TEHDAS Teatteri

H.C. Andersenin lystikkäät paperileikkaustyöt ja -leikit sekä erilaiset pienet nuket tuovat esitykseen uuden, satumaisemman puolen, jota mielellään näkisin lisää. Kuinka upeita Timo Väntsin tekemät ja nukettamat satuhahmot ovatkaan! Mervi Kuittisen ja Marja Suden lavastus ja tarpeisto ei esityksen tekstin tapaan ole ylitsevuotavan runsas, vaan siinä on juuri tarpeelliset elementit tunnelman luomiseksi. Esimerkiksi vanhanaikaisilla matkalaukuilla ilmennetään hauskasti vaikkapa liikettä ja siirtymää, kun puolestaan taustakangasta hyödynnetään tarinankerronnan välineenä.

Esityksen jälkeen minusta tuntuu kuin joku olisi kietonut pehmeään, kirjalliseen neuleeseen. ”Jeg elsker litteratur” sanoo esityksessä H.C. Andersenin hahmo. Niin minäkin, ja myös tätä suloisen hersyvää, runollista esitystä!

H.C. – poeettinen kohtaaminen Englannissa. Esitykset 14.3.2020 saakka. 12+. TEHDAS Teatteri, Itäinen Rantakatu 64 A, Turku.