Syksyn väriloistoa Ruissalon kasvitieteellisessä puutarhassa

Leppäkerttu kiipeää ruskaisessa puussa

Syyskuun viimeisenä viikonloppuna ruska vielä antoi hieman odottaa itseään Turun keskustassa, joten tein pienen päiväretken Ruissalon saarelle. Turun yliopiston kasvitieteelliseen puutarhassa Ruissalossa se odottikin jo melkein portilla leiskuen ulkopuutarhassa jo joissain pensaissa ja puissa keltaisen, oranssin, punaisen ja erilaisten vihreiden sävyissä.

Ruskaa Turun yliopiston kasvitieteellisessä puutarhassa, kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty
Mantsurianjalopähkinä Turun yliopiston kasvitieteellisessä puutarhassa, kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty
Mantsurianjalopähkinä Turun yliopiston kasvitieteellisessä puutarhassa, kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty
Kesäpäivänhattu Turun yliopiston kasvitieteellisessä puutarhassa, kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty

Kasvihuoneen nurkilta löydän mantsurianjalopähkinän, jonka moniliuskaiset vaaleanvihreät lehdet ovat jo paikoin muuttuneet hykerryttävän keltaisiksi. Jos kasvintunnistus on vähän ruosteessa, voi kävijä vaivihkaa kurkata kasvien luota kasvin nimen eri kielillä.

Kukkapenkin puolella kesäpäivänhatut hohtavat kirkkaankeltaisen ja lämpimän ruskean sävyissä. Todella kaunis syksyn kukkija!

Risiini Turun yliopiston kasvitieteellisessä puutarhassa, kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty.
Kasveja Turun yliopiston kasvitieteellisessä puutarhassa, kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty
Kvinoa Turun yliopiston kasvitieteellisessä puutarhassa, kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty

Astun aidoin rajattuun Hyötykasvitarhaan, jossa kasvatetaan muun muassa öljy-, kuitu- ja maustekasveja sekä vihanneksia. Portissa kielletään pitkäkorvaisten tulo alueelle. Öljykasvi risiini on kasvanut valtaviin mittoihin ollen ainakin yli kaksimetrinen. Sen aniliininpunaiset siemenkodat ovat hauskan näköiset. Toisella puolella käytävää on vieläkin villimmän näköinen kasvituttavuus, jonka kukkatertuissa on samaan aikaan kukkia ja siemenkotia eri vaiheissaan. Mikäköhän tämän kasvin nimi on?

Kävelen ruokakasvien käytävää ja katseeni osuu kvinoaan. Sekin on korkea, ja kasvi notkuu siemeniä. Vieressä on violetti kvinoa. Lautasellani kvinoa on tuttu, mutta enpä ole aiemmin sitä nähnyt kasvavan!

Salaattisikuri Turun yliopiston kasvitieteellisessä puutarhassa, kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty
Etelänherne Turun yliopiston kasvitieteellisessä puutarhassa, kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty
Daalioita Turun yliopiston kasvitieteellisessä puutarhassa, kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty

Jos korkeat öljy- ja ruokakasvit eivät jänistä kiinnostaisi, koittaa aitauksen keskiosassa oikeat herkkumaat. Ihastelen punavihreää salaattisikuria, joka näyttäisi olevan valmis poimittavaksi. Toisaalla etelänherneen latinankielinen nimi Babtisia australis lennäyttää mielikuvitukseni valloilleen. Mikäköhän sen tarina on? Jo lähes tyhjenneet siemenkodat ovat herkän kauniit.

Daaliapenkki on viittä vaille vainaa, mutta se tekeekin siitä äärimmäisen nätin näyn. Jo koittaneista yöpakkasista nuutuneet kukinnot leiskuvat vielä keltaisen ja punaisen sävyjä.

Poimulehti ja kastehelmi Turun yliopiston kasvitieteellisessä puutarhassa, kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty
Jättilumpeita Turun yliopiston kasvitieteellisessä puutarhassa, kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty

Poistuessani Hyötykasvitarhasta suljen portin perässäni ja lähden kävelemään lummelammikkoa kohti. Polun vierellä Itämaisella lammella kumarrun kuvaamaan syyskuisesta kasteesta märkiä poimulehtiä. Klassisen kaunista!

Lummelammille saavuttuani iloitsen, että yhä siellä kukoistavat valkoiset ja vaaleanpunaiset jättimäiset kukinnot. Punainen huvimaja on paikallaan tuoden tuulahduksen eksotiikkaa muutenkin kauniiseen maisemaan.

Luontopolkua Ruissalossa, kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty

Tällä kertaa tieni ei vie kasvihuoneiden puolelle. Se aika koittaa talven tultua. Jos kasvihuoneet kiinnostavat, kurkkaahan makupaloja teksteistämme täältä ja täältä.

Luonnosta nauttimista voi myös jatkaa Turun yliopiston kasvitieteellisen puutarhan ulkopuolella saaren monilla luontopoluilla. Yksi niistä lähtee suoraan puutarhalta. Millaisia ruskan värejä tulet siellä löytämäänkään?

Turun yliopiston kasvitieteellinen puutarha, Ruissalon puistotie 215, Turku. Ulkopuutarha on avoinna masu kello 820. Kasvihuoneet 7.10.2019 lähtien tisu kello 1017 ja niihin on pääsymaksu.

Sisävesiristeily Päijänteellä on kauneinta Keski-Suomea

Päijänne-Risteilyt Hildenin m/s Suomen Suvella Päijänteellä, Kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty

*Kaupallinen yhteistyö Visit Jyväskylän kanssa

IhanNaisten Jyväskylään tutustumisviikonloppumme huipentuu Päijänne-Risteilyt Hildenin lähivesiristeilyllä. En ole aiemmin päässyt risteilemään Jyväskylästä, joten suunnatessamme Original Sokos Hotel Alexandrasta Jyväskylän satamaan olen innoissani. Kesäaikataulussa  lähtö on kello 18 ja paluu kello 21.

Päijänne-Risteilyt Hildenin m/s Suomen Suvi Jyväskylän satamassa, Kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty

Päijänne-Risteilyt Hildenin m/s Suomen Suven sisätilat, Kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty

Päijänne-Risteilyt Hildenin m/s Suomen Suvella, Kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty

Astumme m/s Suomen Suvi -laivaan ja matka Jyväsjärveltä Lutakon satamasta saa alkaa! Sää on ollut sateinen ja harmaa, mutta alkaa pian kirkastua. Pilvien raosta pilkahtaakin kohta aurinko ja se loistaa kauniisti pitkin järven pintaa.

Laivalla on paljon muitakin matkustajia. Risteilyllämme on myös trubaduuri Antti Roihu viihdyttämässä. Istumme omassa sohvaryhmässämme ja saamme rauhassa jutella keskenämme ja valokuva lähes loputtomasti vastaan tulevia, toinen toistaan kauniimpia maisemia. Risteily kulkee Äijälänsalmen kautta Päijänne-järvelle. Ohi vilahtelee Päijänteen saariston saaria: Lehtinen, Vuoritsalo, Vähä-Poro, Iso-Poro, Haapasaari ja muut.

Päijänne-Risteilyt Hildenin m/s Suomen Suven kannella, Kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty

Päijänne-Risteilyt Hildenin m/s Suomen Suven kannella, Kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty

Sään seljettyä myös kannella on mukava olla. Siellä on pöytäryhmiä, joissa voisi myös nauttia matkasta. Istuskelun sijaan ihailen maisemia ja otan ison määrän valokuvia. Taivaan sävyt ja pilvimuodostelmat muuttuvat jatkuvasti, niin myös ohi lipuvat maisemat. Rannoilla on idyllisen näköisiä taloja ja kesämökkejä. Ollappa jollakin noista laitureista uittamassa jalkoja järvivedessä ja odottelemassa rantasaunan lämpeämistä!

Päijänne-Risteilyt Hildenin m/s Suomen Suvella Päijänteellä, Kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty

Päijänne-Risteilyt Hildenin m/s Suomen Suvella Päijänteellä, Kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty

Päijänne-Risteilyt Hildenin m/s Suomen Suvella Päijänteellä, Kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty

Päijänne-Risteilyt Hildenin m/s Suomen Suvella Päijänteellä, Kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty

Jos joskus muuten mietit missä on sateenkaaren pää, niin vastaus on yllä olevassa kuvassa. Jossain vaiheessa iltaa taivaalle ilmestyy sateenkaari ja sen alku- ja loppupää johtavat molemmat Päijänteeseen!

Risteilylle on mahdollisuus ostaa pelkkä laivalippu tai risteilyn ja illallisen sisältävä yhteislippu. Moni risteilyvieraista käykin heti risteilyn alussa hakemassa noutopöydän antimia. Olemme juuri tulleet myöhäiseltä lounaalta Original Sokos Hotel Alexandrasta, joten nautin ensiksi risteilystä. Myöhemmin haen pöydästä pientä syötävää sekä kahvia ja marjapiirakkaa. Laivalla on myös baari, josta saa ostaa juotavaa.

Päijänne-Risteilyt Hildenillä on myös reittiliikennettä esimerkiksi Lahdesta Jyväskylään ja takaisin. Ensi kerralla aion mennä risteilylle s/s Suomella – pitäähän aito höyrylaivaristeily sisävesillä kokea! Risteilyksi voisi valikoitua Alvar Aalto – e la natura -risteily  tutustumaan Aallon suunnittelemaan Säynätsalon kunnantaloon.

Jos mielit isomman porukan kanssa illallisristeilylle, katsohan IhanNaisten tarjous täältä.

Päijänne-Risteilyt Hilden, Jyväskylän satama, Satamakatu 8, Jyväskylä.

Lue myös Luonnon rauhaa ja kauneutta melontaretkellä Tourujoella, Täydellinen rentoutuminen Original Sokos Hotel Alexandrassa, Kasvissyöjän herkkuhetket ravintola Pöllöwaarissa ja Makoisat unet ja herkullinen aamiainen Hotelli Versossa.

Luonnon rauhaa ja kauneutta melontaretkellä Tourujoella

Tavinsulan kanootteja, Kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty

*Kaupallinen yhteistyö Visit Jyväskylän kanssa

Rakastan matkailua. On kutkuttavaa valita eri kohteiden välillä ja miettiä mitä kaikkea siellä tekisikään. Olen alkanut suosia kotimaan matkailua ja lähimatkailua. Lähelle matkustaminen on nopeaa, sujuvaa ja ekologista.

Saatoinkin hieman innostua, kun Visit Jyväskylä kutsui blogimme toukokuiselle IhanNaiset-bloggaajamatkalle Jyväskylän seudulle. Vaikka eri majapaikkojen ja matkareittien vertailu ja matkaohjelman teko on usein mukavaa, on välillä kiva saada valmis ohjelma käteen. Minun tarvitsi vain raivata kalenteristani tilaa ja ostaa junalippu Keski-Suomeen. Sitten käynnistyi IhanNaisten hyvinvointia, herkuttelua ja rentoutumista sisältävä viikonloppu kera Minnean muruja -blogin Minnean, Ready, Steady, Flow -blogin Emmin sekä Optimismia ja energiaa -blogin Katjan.

Tavinsulan toimipiste Kivelänrannassa, Kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty

Ensimmäiseksi haluan kertoa luontomatkailuelämyksestäni Jyväskylän Tuomio- ja Palokkajärvillä sekä Tourujoella. Matkamme toisena päivänä, lauantaina, suuntaamme entiselle Tuomiojärven leirintäalueelle Kivelänrantaan. Siellä meitä odottaa luontoelämysyritys Tavinsulan omistaja Béla Pavelka valmiina opastamaan melonnan saloihin. Aiemmasta melontakokemuksestani on paljon aikaa, ja hieman jännittää osaanko hallita isoa kanoottia. Jännittäminen on kuitenkin turhaa, sillä Béla opastaa välineiden valinnassa sekä niiden käytössä.

Tavinsulasta saa vuokralle kaiken melontaan tarvittavan. Sään mukainen pukeutuminen toki tarvitsee itse hoitaa. Olen varustautunut toukokuiseen noin kymmenasteiseen säähän vettähylkivällä takilla, ulkohousuilla, hupparilla, pipolla, hanskoilla, villasukilla ja kumisaappailla. Valitsemme kaikille sopivan kokoiset pelastusliivit, hiilikuitumelat ja mieluisat kulkupelit alle. Valintani on kahden hengen puusta ja hiilikuidusta tehty intiaanikanootti. Olen onnekas ja saan melontaparikseni oppaamme Bélan.

Kanoottien lisäksi Tavinsulasta saa sulan veden aikaan vuokrata kajakkeja ja SUP-lautoja. Omatoimisen melonnan ja suppailun lisäksi tarjolla on myös muun muassa opastettuja retkiä muutamasta tunnista monen päivän retkiin yöpymisineen sekä kursseja.

Tavinsulan toimipiste Kivelänrannassa, Kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty

Tavinsulan kanootteja, Kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty

Meloja Tavinsulan toimipisteellä, Kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty

Pelastusliivejä Tavinsulan toimipisteellä, Kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty

Lähdemme kanootteinemme ja kajakkeinemme Tourujoelle. Retkemme vaikein osuus minulle taitaa olla, kun astun laiturilta melontaparini avustuksella kanoottiimme. Siihen astuminen ja sen puu-kangaspenkille istahtaminen sujuu kuitenkin hyvin, ja muistan Bélan neuvoman ergonomisen melonta-asennonkin. Jalat kannattaa olla ristissä penkin alla tai kokonaan suorina edessä sekä selkä suorana. Kanootin satulavyöpenkki muistuttaa muuten aika tavalla arkkitehti Alvar Aallon kuuluisia satulavyötuoleja kuinka sopivaa, ollaanhan Alvar Aalto -kaupungissa!

Reittimme lähtee Tuomiojärveltä, josta melomme rantoja pitkin Palokkajärven kautta Tourujoelle. Jo aivan alussa bongaan Tuomiojärveltä silkkiuikun ja saankin Bélalta kuulla järvellä asustavan myös muun muassa tikan, kuikan ja sinisorsan. Tourujoen kohdalla hän mainitsee ohimennen nähneensä rantakaislikossa saukkoja – voinette arvata miten loppumelonnan ajan vahtaan kaislikkoa saukkojen varalta. Yhtäkään en näe, mutta upeassa paikassa kyllä asuvat!

Tourujoen melontaretki. Kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty

Upea on melontareittimmekin. Rantoja myöden mennessä oloni on koko ajan turvallinen ja tuntuu, että hallitsen isoa kanoottia ihan hyvin. Sateisesta kelistä huolimatta vaikuttaa, että kovin suuria virtauksia ei tällä hetkellä vesissä ole. Alitamme muutamia siltoja. Niiden alla on mukavaa pitää hetken sadetta ja katsella ympärilleen. Silloilla jylisee ylitse autot, jotka tuovat urbaania vastapainoa veden päällä lipuvaan kanoottiin, aaltojen liplatukseen ja tuulen suhinaan.

Vaikuttavin osuus reitissä on minulle ennestään tuntematon Tourujoki, jonka rannoilla on Kankaan entiselle paperitehtaalle kuuluneita rakennuksia. Johtajien talojen vanhat joen rannalla olevat uimahuoneet ovat kukin enemmän ja vähemmän sympaattisesti vinksallaan. Kaunista ajallista kerroksellisuutta! Tourujoella ohitamme myös Koskenharjun pesäpallokentän. Tiesitkö, että pesäpallon on keksinyt jyväskyläläinen Lauri ”Tahko” Pihkala?

Jos innostuit melontaretkestä ja olet Jyväskylän suunnalla, kurkkaahan Tavinsulan IhanNaisten-tarjoukset ryhmille.

Tavinsulka, Taulumäentie 47, Jyväskylä.

Lue myös Täydellinen rentoutuminen Original Sokos Hotel Alexandrassa, Kasvissyöjän herkkuhetket ravintola Pöllöwaarissa ja Makoisat unet ja herkullinen aamiainen Hotelli Versossa.