Brinkhallin kartano Kakskerrassa

Brinkhallin kartanon päärakennus Kakskerrassa, Kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty,

Kuljen kaislojen ja omenatarhan reunustamaa hiekkatietä. Edessäni siintää punamultaisia puutaloja, vasemmalla keltaisten kivitalojen muodostama taloryhmä. On heinäkuun paahtava helle. Jo toista päivää Turussa on elohopea kivunnut yli 32 asteen. Olen saapunut Brinkhallin kartanoon Turun Kakskerran saareen. Kartano on Museoviraston määrittelemä valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö. On täällä kuvattu Hovimäki-sarjaakin.

Brinkhallin kartanon portit omenatarhaan Kakskerrassa, Kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty
Portti johtaa omenatarhaan sekä metsäkirkolle ja luontopolulle

Brinkhallin kartanon Pehtoorinsiipi ja kesäkahvila Kakskerrassa, Kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty

Brinkhallin kartanon Pehtoorinsiipi ja Minna Sartesin akvarelleja Kakskerrassa, Kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty
Minna Sartesin akvarelleja Kahvila Pehtoorinsiivessä

Olen menossa kello yhden opastetulle kierrokselle kartanon päärakennukseen. Muutoin kuin opastetuilla kierroksilla sen ovet eivät yleisölle aukea. On vielä hyvin aikaa, joten ehdin katsella ympärilleni. Kartanosta katsoen vasemmalla on Pehtoorinsiipi-rakennus, jossa on aikoinaan ollut tilanhoitajan asunto ja konttori. Nyt siellä on kesäkahvila, josta saa ostaa virvokkeita, suolaista ja makeaa syötävää sekä keittoa. Kahvilasta voi ostaa myös lipun opastukselle sekä matkamuistoksi esimerkiksi kartanon nimikkomakeisia. Ihastelen kauniita puuovia, lautalattioita, ruutuikkunoita sekä koristeellisia kakluuneja. Heinäkuun kirkas valo tulvii ikkunoista.

Brinkhallin kartanon Kavaljeerisiipi Kakskerrassa, Kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty

Brinkhallin kartanon Kavaljeerisiipi Kakskerrassa, Kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty
Taustalla Katja Laihon ja Virve Maria Vainion teokset

Brinkhallin kartanon Kavaljeerisiiven yksityiskohta Kakskerrassa, Kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty

Vastapäätä pehtoorin asumusta on Kavaljeerisiipi. Se on rakennettu silloisen kartanon omistajan luonnontieteellisen kokoelman säilytyspaikaksi, ja se on toiminut myös hänen tyttärensä hääpaikkana. Sellaiseksi voisin kuvitella sen yhä. Erilaisia tapahtumia kartanossa järjestetäänkin yhä, ja tiloja voi vuokrata omaan käyttöön. Kavaljeerisiiven sisäseinissä näkyy elämä ja menneet vuodet. Eri värisiä rappauskerroksia on monta.

Brinkhallin kartanon Pakaritupa Kakskerrassa, Kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty

Brinkhallin kartanon Pakarituvan seinän yksityiskohtia Kakskerrassa, Kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty

Brinkhallin kartanon Pakarituvan seinän yksityiskohtia Kakskerrassa, Kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty

Käyn vielä kolmannessa sivurakennuksessa. Kartanon suuntainen Pakaritupa on nimensä mukaisesti vanha leivintupa. Siinä on ollut myös puutarhurin asunto sekä sauna. Sisäseinät hämmästyttävät: osa niistä taitaa yhä olla alkuperäisessä asussaan. Seinien savi- ja heinäkerroksien sekä vuosikymmenien tai -satojen tapettikerrostuman näkeminen hämmästyttää. Väliin laitettujen sanomalehtien tekstit ovat paikoin yhä luettavissa. Rakennuksen keskiosaa kiertää vanha leivinuuni.

Brinkhallin kartano rannalta tultaessa Kakskerrassa, Kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty,

Brinkhallin kartanon Pompeijihuone Kakskerrassa, Kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty
Alakerran Pompeiji-huone

Kello lyö yksi, ja opastus alkaa. Kierros kaksikerroksiseen rakennukseen alkaa ala-aulasta. Siellä on miellyttävästi hieman viileämpää kun ulkona. Saan kuulla, että tilalla on ollut asutusta aina keskiajalta saakka. Kartanon omistushistoria alkaa 1500-luvulla, kun Turun linnan käskynhaltija Hans Erikson sai sen haltuunsa. Tästä ajasta on jäljellä enää Kavaljeerisiiven kivinen kellari.

Vuonna 1792 kartano siirtyi Gabriel von Bonsdorffille. Hän suunnitteli ja rakennutti nykyisen, barokki-ihanteiden mukaisen uusklassisen rakennuskokonaisuuden. Päärakennus valmistui 1793. Aikojen saatossa kartanoon on kuulunut myös erilaisia hedelmä- ja muotopuutarhoja, peltoja sekä esimerkiksi iso navetta.

Brinkhallin kartanon yläaula Kakskerrassa, Kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty

Brinkhallin kartanon lastenhuone Kakskerrassa, Kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty
Yläkerran lastenhuone, jossa sanotaan kummitelleen

Vaikka sivurakennukset ovat kiinnostavia, on erityisen kiehtovaa päästä kiertämään päärakennusta. Täällä isäntäväki on asunut ja ottanut vastaan vieraita. Omistajat vaihtuvat, vuosisadat kuluvat, mutta Brinkhall seisoo tukevasti samassa paikassa. Vuonna 1942, toisessa maailmansodassa, päärakennusta vastapäätä olleeseen navettaan osui pommi ja se paloi kivijalkaa lukuun ottamatta maan tasalle. Onneksi ei osunut päärakennukseen! Historiakatsauksen lisäksi saan kuulla kummitustarinoita esimerkiksi yläkerran lastenhuoneesta. Uskaltaisinkohan olla rakennuksessa yksin?

Brinkhallin kartanon seinän ja ovenkarmin yksityiskohtia, Kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty

Brinkhallin kartanon oven yksityiskohtia, Kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty

Brinkhallin kartanon katon yksityiskohtia, Kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty

Kartanon yksityisomistuksen aika loppui vuonna 1967, kun Turun kaupunki osti sen. Vuoteen 2001 kartano oli kaupungin omistuksessa ja pääsi huonoon kuntoon. Sisällä tehtiin ilkivaltaa ja sieltä vietiin alkuperäisiä kalusteita. Kartano on ollut Suomen kulttuuriperinnön säätiön omistuksessa vuodesta 2001. Vuosien restauroinnin jälkeen se  näyttää nyt elävän uutta kukoistustaan. Rakennukset ovat restauroitu huolella sekä ulkoa että sisältä. Entisöijien kädenjälkeä ei voi kuin ihailla. Seinäpinnat, katot, listat ja ovenkarmit ovat saaneet huolellisen käsittelyn. Tyyliin sopivia kalusteita on saatu lahjoituksina, ja vanhoja kalusteita on entisöitävinä. Puutarhaakin kunnostetaan. Eläköön Brinkhall, vielä pitkään!

Brinkhallin kartano, Brinkhallintie 414, Kakskerta, Turku. Kartanolle pääsee Föli-bussi numero 15:ta sekä omalla autolla tai veneellä. Kahvila avoinna ja opastuskierrokset tiistaista sunnuntaihin 12.8.2018 saakka, katso tarkemmat aukioloajat kartanon sivuilta.

Mainokset

Ostoksia ja herkuttelua Mathildedalin ruukkikylässä

Kyläravintola Terho Mathildedalin ruukkikylässä Salon Perniössä, Kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty

Idyllinen Mathildedalin ruukkikylä Salon Perniössä on noin  tunnin ajomatkan päässä Turusta. Helsinkiin on matkaa noin sata kilometriä. Ensimmäisessä Mathildedalin kirjoituksessani fiilistelin kylän miljöötä ja tunnelmaa. Nyt vinkkaan muutamasta kukkaronnyörejä höllentävästä paikallisesta yrityksestä. Pitäähän sitä reissulta tuliaisia tuoda, eikö?

Kylään ajaessamme ensimmäisenä oli vastassa pihapiiri, jonka punaisessa rakennuksessa on pikkuruinen Kyläpuoti (Matildan puistotie 4). Sieltä saa Mathildedalin Kyläleipurin herkullisia juureen leivottuja maalaisleipiä sekä samassa rakennuksessa pantuja Mathidedalin Kyläpanimon oluita. Myynnissä on myös muun muassa pullaa ja hunajaa sekä muiden lähituottajien käsityöoluita, -siidereitä ja marjalimonadeja. Liekö sattumaa, että parkkipaikka on vieressä ja puodista voi kiikuttaa ostoksensa kätevästi suoraan auton takakonttiin. Lauantaisin leipurilta saa ostaa levypitsan paloja. Ne ovat niin suosittuja, että oma palanen kannattaa varata viimeistään vierailua edeltävänä perjantaina. En ollut varannut, ja pitsa jäi harmillisesti maistamatta!

Kyläravintola Terho Mathildedalin ruukkikylässä Salon Perniössä, Kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty

Kyläravintola Terho Mathildedalin ruukkikylässä Salon Perniössä, Kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty
Seinällä olevat teokset Jussi Lipastin ja Camilla Zapato Lagoksen

Kyläravintola ja Kyläpaahtimo Terho Mathildedalin ruukkikylässä Salon Perniössä, Kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty

Kyläravintola Terho Mathildedalin ruukkikylässä Salon Perniössä, Kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty

Samasta pihapiiristä löytyi kuitenkin apu. Valkoisessa funkinrakennuksessam vanhassa osuuskaupassam oleva Kyläravintola & Kyläpaahtimo Terho (Matildan puistotie 4) tarjoili maittavan, täynnä tuoreita kasviksia olevan kasvispaninin, jolla nälkä taittui. Pihapiirin terassi on räsymattoistuinalustoineen ja riisipaperivalaisimeen tunnelmallinen. Sisätilan  sisustuksessa on söpöä mummolatunnelmaa. Terhosta saa myös esimerkiksi siellä paahdettua kahvia sekä tietysti pihan toisella puolella valmistettuja oluita. Kahvipapuja ja valmiiksi jauhettua kahvia saa ostaa myös mukaan. Ravintolassa on myös aika ajoin visailuja, livemusiikkia ja taidenäyttelyitä. Tänne olisi kiva palata paremmalla ajalla vaikkapa viettämään iltaa!

Ruukin kehräämö ja puoti Mathildedalin ruukkikylässä Salon Perniössä, Kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty
Ruukin kehräämön ja puodin edustaa

Kun kuljet tammikujaa pitkin alemmas kylään, on vastassa monta suloista puotia, jossa piipahtaa. Kesäviikonloppuisin vanhassa puuhiilivarastossa on Pop up -galleria. Esillä on gallerian pitäjän Jaana Kähösen kuvakäsiteltyjä kuvia Mathildedalista sekä Hanna Variksen grafiikkaa. Myynnissä on myös Kähösen suunnittelemia kankaita sekä naisten second hand -vaatteita. Hieman alempana, keltaisessa rakennuksessa on antiikkiliike Huldan Puoti (Ruukinrannantie). Siellä myydään kaikkea ihanaa, mitä mummolassakin on saattanut olla. Ehkä täältä löytyy vanhaan kahvikuppiisi vihdoin se toinen pari?

Ruukin kehräämö ja puodissa (Ruukinrannantie 6) löytyvät sitten ne kuuluisat alpakkatuotteet. Alpakkasormikkaat, pipot, huivit ja torkkupeitot ovat niin ihanan pehmeitä! Moni tuote on täällä tehty. Ruukin kehräämössä myös kehrätään asiakkaille lankaa esimerkiksi alpakasta, laamasta tai vaikkapa koirasta. Vieressä on Ruukin kutomo.

Second Chance -kauppa Mathildedalin ruukkikylässä Salon Perniössä, Kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty

Second Chance -kauppa Mathildedalin ruukkikylässä Salon Perniössä, Kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty

Petris Chocolaten suklaita Mathildedalin ruukkikylässä Salon Perniössä, Kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty

Viistosti vastapäätä oikealla, vanhassa muuntajassa on kesän ajan Second Chance -puoti. Normaalisti liike on Ruukin kehräämön ja puodin vieressä (Ruukinrannantie 6). Myymälässä myydään merkin omia, alusta loppuun Suomessa tehtyjä värikkäitä trikoisia naisten- ja lastenvaatteita, tuubihuiveja, asusteita ja lakanoita. Myynnissä on myös muun muassa paimiolaisen Vuonue & Viipsinpuun kanansulkakorvakoruja. Tila itsessään on rosoisen kaunis ja korkea. Oven vierestä johtavat jyrkät portaat yläkertaan, jossa kuulemma on välillä taidenäyttelyitä.

Vaatteiden ja asusteiden lisäksi vanhassa muuntajassa myydään Petris Chocolate Room -suklaatuotteita. Suklaapraliinit, -patukat ja -levyt ovat kauniisti viimeisteltyjä ja herkullisen näköisiä. Osa on maidottomia ja gluteenittomia ja siten esimerkiksi vegaanille oiva tuominen. Petris Chocolate Roomilla on myös oma kahvila-suklaapuoti sekä Petris Chocolate Bed & Breakfast vanhassa Mathildedalin kyläkoulussa (Tullintie 17).

Mathildedal, Perniö, Salo. Aukioloajat kannattaa tarkistaa yritysten sivuilta.

Mathildedalin hurmaava ruukkikylä

Mathildedalin ruukkikylä Salon Perniössä, Varsinais-Suomessa, Kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty

Salon Perniössä, meren rannalla on idyllinen ruukkikylä Mathildedal. Se on yksi Teijon ruukkikylistä ja löytyy kartoista suomenkielisellä nimellä Matilda. Vuonna 1852 Viktor Zebor Bremer laajensi Teijon rautaruukkia Mathildedaliin ja nimesi kylän uudelleen vaimonsa mukaan. Ruukkitoiminnan jälkeen kylässä on ollut muun muassa venetelakka.

Mathildedalin ruukkiyhdyskunta on Museoviraston määrittelemä valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö. Kylään hurauttaa autolla Turusta noin tunnissa. Saloon on matkaa noin 26 kilometriä. Alueella on myös erityisesti luontomatkailijoita vetävä Teijon kansallispuisto.

Mathildedalin satama Mathildedalin ruukkikylässä Salon Perniössä, Varsinais-Suomessa, Kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty

Tullessani kylään on kuin olisin tullut pidemmänkin matkan ja muutaman vuosikymmenen taaksepäin. Aivan ensiksi on vastassa pieni pihapiiri, jossa ovat Kyläravintola ja Kyläpaahtimo Terho ja Kyläpuoti (Matildan puistotie 4). Jatkan matkaani tammipuiden reunustamaa kujaa tiili- ja punamultarakennusten ohi. Kuja on yksi Suomen pisimmistä tammikujista. Ohitan muutaman uuden omakotitalon, ja ne tuovat miljööseen ajan kerrostumia.

Pian olenkin meren rannalla. Pitkät vierasvenelaiturit ovat valmiina vastaanottamaan veneilijöitä. Olen liikkeellä lauantaina ja se näyttää olevan täällä toripäivä. Vanha rouva on myymässä herkullisen näköisiä leivonnaisia, muun muassa karjalanpiirakoita. Toisella myyjällä on pitkä pöytä kukkuroillaan erilaisia yrttejä ja taimia.

Mathildedalin ruukkikylä Salon Perniössä, puro ja vanha muuntaja, Kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty

Mathildedalin ruukkikylä Salon Perniössä, ruukin puro ja voimaratas, Kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty

Mathildedalin ruukkikylän puro, takana putlauslaitos ja Mathildedalin kesäteatteri Salon Perniössä, Varsinais-Suomessa, Kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty

Ruukin putlauslaitos Mathildedalin ruukkikylässä Salon Perniössä, Kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty

Suuntaan rannasta poispäin pienen puron ääreen. Luonto on kaunista ja vehreää.  Seistessäni solisevan puron äärellä hetki on lähes meditatiivinen. Puron päässä on iso vanha ruukkirakennus, putlaus- ja valssauslaitokset. Seurue kantaa sinne PA-laitteita ja muuta juhliin kuuluvaa tilpehööriä. Taitaa illemmalla olla häät tulossa ja voi, miten ihanassa paikassa! Rakennuksen vieressä on Mathildedalin kesäteatteri (Ruukinrannantie 6), jossa kesällä 2018 esitetään Reinikainen-komediaa.

Ruukin kehräämö ja puoti Mathildedalin ruukkikylässä Salon Perniössä, Kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty

Herra Hiiren asumus Mathildedalin ruukkikylässä Salon Perniössä, Kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty

Yksityiskohta vanhan rakennuksen ovesta Mathildedalin ruukkikylässä Salon Perniössä, Kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty

Puronvartta ympäröi erilaisia ruukkiin kuuluneita rakennuksia, joissa lähes kaikissa on uutta toimintaa. On kaksi ravintolaa, kahvila ja puoteja. Jossain on kuulemma taidenäyttely. Kaikkialla on kauniita yksityiskohtia. Vanhanaikaisen näköisiä vuokrapolkupyöriä nojaa telineeseen. ”En kestä jos ne ovat Pelagoja, liian idyllistä!” totean seuralaiselleni ja tarkistan, että eivät sentään ole.

Kirjanvaihtopiste Hotel & Cafe Mathildedalissa Mathildedalin ruukkikylässä Salon Perniössä, Kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty

Alpakka Mathildedalin ruukkikylässä Salon Perniössä, Kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty

Keltaisessa rakennuksessa, ilmeisesti vanhassa karkaisimossa, on Mathildedalin kulttuuriyhdistyksen sympaattinen kirjakierrätyspiste. Se löytyy Hotel & Café Mathildedalin  (Ruukinrannantie 8) kahvilan perältä. ”Vaihda, lainaa, osta (sopivalla summalla)” on raapustettu pieneen liitutauluun. Täältä löytyy varmasti jokaiselle kesäkirja!

Kierrän vielä alpakka-aitauksen kautta. Nämä veikeät, juuri kerityt pitkäkaulat rouskuttavat heinää tyytyväisinä. Viereisessä kehräämössä myydään niiden villasta tehtyjä tuotteita. Niistä ja muista ostosmahdollisuuksista seuraavassa postauksessa!

 

 

 

 

 

Ravintolavinkit Tarttoon

Kun ei halua tyytyä pelkästään Tallinnan tarjontaan, on Viron pääkaupungin ulkopuolella paljon kiinnostavaa kulttuuri- ja ravintolatarjontaa. Maan toisiksi suurimpaan kaupunkiin Tarttoon kulkee Tallinnasta päivittäin useita bussivuoroja. Lippujen hinnat alkavat muutamasta eurosta, ja noin 2,5 tunnissa bussi kuljettaa Tarton keskustan linja-autoasemalle. Vinkkasin aiemmassa postauksessa mitä ainakin kannattaa nähdä ja tehdä kaupungissa. Mutta missä kannattaa syödä ja kahvitella?

Tarton ravintolatarjonta on suht laaja ja kasvissyöjäkin löytää sieltä purtavaa. Vierailemissani paikoissa hintataso vaikutti olevan kalliimpi kuin Pärnussa, mutta hieman halvempi kuin pääkaupunki Tallinnassa. Jo ydinkeskustan vanhassakaupungissa löytyy paljon vaihtoehtoja. Jos on enemmän aikaa, on kivoja paikkoja myös hieman kauempana.

1. Viihtyisä ravintola Umb Roht

Umb Roht -ravintola Tartossa, Virossa, Kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty

Keskellä vanhaakaupunkia on idyllisen sisäpihan suojissa ravintola Umb Roht (Ülikooli tänav 7). Ravintola on Toomemäen alapuolella, raatihuoneentori Raekoja platsin lähellä vastapäätä uutta huippuhotellia. Palvelu on ystävällistä ja viinisuositukset kelpoja. Miljöö on rauhallinen ja rento, vaikka ravintola taitaa kuulua kaupungin parhaimmistoon.

Alkuruoka Umb Roht -ravintolassa Tartossa, Virossa, Kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty

Otin alkuruoaksi nyt jo listalta poistuneen kasvisannoksen, jossa oli lumihernettä, kirsikkatomaatteja ja taivaallista basilika-sitruunakastiketta. Jäädytetty hernelumi suli suussa ja toi suuret odotukset pääruoalle. Vegaaninen kasvispasta tuoreilla kasviksilla ja mustalla vegaanisella parmesaanilla lunasti ne ja sai kaapimaan lautasen pohjatkin. Harmillisesti jälkiruoalle ei jäänyt tilaa. Ensi kerralla sille pitää jättää tilaa ja samalla maistaa viinilistalta löytynyttä, minulle ennestään tuntematonta appelsiiniviiniä.

2. Söpö kahvila Tassikoogid

Tassikoogid-kuppikakkukahvila Tartossa, Virossa, Kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty

Kävelymatkan päässä vanhastakaupungista on käymisen arvoinen Karlovan kaupunginosa. Siellä on enemmän ja vähemmän hyvin hoidettuja vanhoja puutaloja, joiden sekaan on noussut harmaita kerrostaloja, kirpputoreja, vintagekauppoja, kauniissa puutalossa oleva art deco -hotelli sekä jälleen yksi kauppakeskus. Matkan varrelta ison kadun varrelta löytyy myös KGB-sellimuseo (Riia tänav 15b).

Tassikoogid-kuppikakkukahvila Tartossa, Virossa, Kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty

Tassikoogid-kuppikakkukahvila Tartossa, Virossa, Kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty,

Tähti-nimisellä kadulla on Viron ensimmäiseksi kuppikakkukahvilaksi itseään tituleeraava Tassikoogid (Tähe 21). Se  on suloinen pieni kahvila puutalossa. Kuppikakkuja on vaikka minkälaisia: esimerkiksi suklaata, vaniljaa, pistaasia, oreota, vadelmaa ja suolakaramellia erilaisilla pohjilla. Päällisissäkin on käytetty mielikuvitusta. Makeannälän voi taltuttaa myös macaroneilla tai tikkukakuilla. Valinnanvaikeus saattaa iskeä! Juomapuolella haudutetun teen ja kahvin lisäksi on myynnissä esimerkiksi paikallisia mehuja ja siidereitä sekä kuohuviiniä. Leipomuksia voi ostaa myös mukaan.

3. Tunnelmallinen illanviettopaikka Vein ja Vine

Viinibaari Vein ja Vine Tartossa, Virossa, Kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty,

Jos haluaa illanviettopaikaltaan enemmän tunnelmaa kuin kreisiä bailumenoa, voisi viinibaari olla hyvä vaihtoehto. Aivan keskustassa vanhankaupungin kävelykatu Rüütlilla on viinibaari Vein ja Vine (Rüütli tänav 8). Viinien lisäksi tarjolla on jonkin verran muita juomia sekä viinien kanssa sopivaa pikkusuolaista.

Ravintola on vanhassa kivitalossa ja tila levittäytyy hieman sokkeloisesti muutamaan huoneeseen. Huoneiden välillä on jyrkähköt tiilirappuset. Paljasta tiilipintaa on jätetty näkyviin niin seiniin kuin toisen huoneen keskelle oviaukkoon. Sisustus on hauskan boheemi eriparisilla huonekaluilla ja tunnelma viihtyisä. Kesäaikaan baari laajenee ulos terassille.

Vehreä kulttuurikaupunki Tartto

Raekoja plats, Raatihuoneentori, Raatihuone ja Suutelevat opiskelijat -patsas Tartossa, Virossa, Kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty

Tartto on tunnelmallinen kaupunki Etelä-Virossa Emajoen varrella. Noin 90 000 asukkaallaan se on maan toiseksi suurin. Euroopan kulttuuripääkaupungiksi 2024 hakeva kaupunki on vireä kulttuurin ja taiteen tyyssija, jossa riittää museota ja muuta nähtävää joka makuun. Tarton yliopisto on maan vanhin ja siellä opiskelevat myös monet suomalaiset. Mitä ainakin kannattaa nähdä ja tehdä Tartossa vieraillessaan?

1. Vieraile Toomemäellä

Vanha Tähtitorni Toomemäellä Tartossa, Virossa, Kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty

Toomemägin kaunis ja vehreä puisto on keskellä kaupunkia. Mäkiseen puistoon on hauska kivuta katselemaan kaupunkia. Puistossa on paljon nähtävää. UNESCOn maailmanperintölistauksessa mukana oleva, Struven ketjuun kuuluva vanha Tähtitorni (Lossi 40) on kaunis kivirakennus raatihuoneentori Raekoja platsin päässä puistoa. Tähtitorni on avoinna yleisölle ja se on osa Tarton yliopiston museoita.

Enkelinsilta Toomemäellä Tartossa, Virossa, Kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty

Tuomiokirkon rauniot ja Tarton yliopiston museo Toomemäellä Tartossa, Virossa, Kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty

Puisto on kuuluisa hauskasti nimetyistä silloistaan. Puiston keskiosan kivinen Enkelinsilta on näyttävä kaikessa koristeellisuudessaan. Mukulakivikatu kulkee sillan alta pilareiden välistä. Tietysti puistossa on myös Pirunsilta. Erilaisten puiden ja istutuksien lisäksi puistossa on paljon patsaita ja muistomerkkejä. Toisesta päästä puistoa löytyvät alun perin 1200-luvulta peräisin oleva tiilisen Tarton tuomiokirkon rauniot. Rakennuksen päätyosa on yhä karun paljaina raunioina, ja sen näköalatasanteelle voi ostaa lippuja. Toinen pääty on restauroitu, ja siellä on Tarton yliopiston museo.

2. Ihastele kasveja Kasvitieteellisessä puutarhassa

Tarton yliopistolla on kaupungissa monia museoita ja käyntikohteita. Emajoen vieressä, keskustan tuntumassa on vuonna 1803 perustettu Tarton yliopiston kasvitieteellinen puutarha (Lai 38). Ulkopuutarhaan pääsee maksutta käymään. Kasvihuoneisiin on pieni pääsymaksu.

Tarton yliopiston Kasvitieteellinen puutarha Tartossa, Virossa, Kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty

Tarton yliopiston Kasvitieteellinen puutarha Tartossa, Virossa, Kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty,

Tarton yliopiston Kasvitieteellinen puutarha Tartossa, Virossa, Kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty,

Tarton kasvitieteellisessä puutarhassa on peräti 10 000 kasvilajia. Ne ovat kotoisin tundrasta trooppiseen sademetsään. Kasvihuoneissa voi kierrellä tutkimassa mitä erilaisempia kasveja. Jos kaikkia ei itse tunnista, niin kasvin nimen voi luntata latinan- ja vironkielisestä nimikyltistä, joka on monella kasvilla. Kadulta katsoen oikealla puolella olevassa, korkeassa palmusalissa asustaa kilpikonnia, joiden touhuja on hauska seurailla. Siellä asuu myös vauvakilpikonna, joka ui vierailullani piiloon lumpeenlehden alle. Toisessa kasvihuoneesta voi bongata myös maakilpikonnia ja erilaisia lintuja.

Kävijä pääsee kasvihuoneiden toiseen kerrokseen eli lähes katonrajaan jyrkkiä kierreportaita pitkin tai hissillä. Erityisesti palmusalin yläkerrassa on lähes tukahduttavan kuuma, mutta kasvikirjo ja näkymät alas palkitsevat. Ensi kerralla haluan tutustua kauniiseen ulkopuutarhaan, joka rajautuu Supilinn-kaupunginosan puolelta rosoisiin, vanhoihin rakennuksiin.

3. Koe puutalojen hurmaa Supilinn-kaupunginosassa

Marja-katu Supilinnissa, Tartossa, Virossa, Kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty
Marja- ja Tähtvere-katujen risteys.

Vanhankaupungin vieressä, lähellä kasvitieteellistä puutarhaa on Supilinn-kaupunginosa. Se kääntyy suomeksi Keittokaupungiksi. Tämän idyllisen ja boheemin puutalokaupunginosan kadut ovat nimetty kaikenlaisten keittoon tai salaattiin tarvittavien ainesosien mukaan mm. herneeksi, perunaksi, kurpitsaksi, selleriksi ja meloniksi. Hauskasti Herne-kadun kauppa on herneenvihreässä rakennuksessa ja kaupan pielessä komeilee iso herneenpalkokoriste. Huumoria täältä ei puutu!

Herne-katu Supilinnissa, Tartossa, Virossa, Kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty
Herne-katu. Vihreä talo on äänestetty kaupunginosan kauneimmaksi.

Talotaidetta Supilinnissa, Tartossa, Virossa, Kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty

Kirjojenvaihtopiste Supilinnissa, Tartossa, Virossa, Kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty
Herne-kadulla on kirjojenvaihtopiste. Näitä näkee myös mm. Tallinnassa.

Supilinniä kierrellessään on kiva katsella miten erilaisia talot ovat. Osa on uudempia, osa taas hyvinkin monta vuosikymmeniä nähneitä. Paljon on perinteisiä puutaloja, joissa on vain pieni kivijalka. Monesta on pidetty hyvää huolta, mutta rosoisuutta ja boheemiuttakin löytyy. Täällä, kuten muualla Tartossa, näkyy paljon katutaidetta. Kaupunginosassa taitaa asua monenlaista kädentaitajaa ja taiteilijaa, sillä monen talon ikkunanluukut, ovet ja jopa julkisivut ovat koristeltu upeilla maalauksilla sekä leikkisillä väriyhdistelmillä.  Supilinnassa asustaa myös paljon kissoja, jotka kuljeskevat arvokkaasti hiljaisilla kaduilla. Kun kyllästyy kiertelemään katuja, pääsee takaisin keskustaan esimerkiksi Toomemäen kautta.

4. Rentoudu kylpylässä

Vaikka Pärnu taitaa olla Viron kuuluisin kylpyläkaupunki, ei väsynyt matkailija jää Tartossakaan vailla lokoisaa kylpyä. Keskustassa on muutamia vaihtoehtoja, joista voi valita mieleisensä. Jännästi Kvartal-ostoskeskuksen sisällä olevan V Spa:n (Riia 2) kylpy- ja saunamaailmassa saa kulumaan tunnin jos toisenkin. Kävijä voi ostaa vain peruslipun tai sen lisäksi pääsyn suola- tai saunamaailmaan. Minä ostin kaikki osastot sisältävän rannekkeen, mutta perusrannekkeellakin ensikertalaisena olisin pärjännyt. Lillumisen lisäksi kylpylässä voi myös ostaa virvokkeita suoraan muun muassa uima-altaan baaritiskiltä ja nauttia ne altaassa baarijakkaralla istuen.

Emajoki-joki ja Turusild-silta Tartossa, Virossa, Kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty
Turusild-silta ylittää Emajoen

Kylpylöiden lisäksi esimerkiksi Tartu Hotelissa yöpyjille on tarjolla hienoja saunomis- ja poreallasnäkymiä. Remontoidun hotellin ylimmässä kerroksessa on saunaosasto suomalaistyyppisellä saunalla, noin 40-asteisella lämpöhuoneella sekä kahdella porealtaalla. Saunaosastolta on hulppeat näkymät karunkauniiseen Emajoen rantaan ja Turusild-sillalle.