Fredrikan puutarhassa Porvoossa

Fredrika Runebergin pelargonia Runebergin koti -museon kuistilla Porvoossa, Kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty

Minulle luettiin lapsena iltasaduksi runoilija Johan Ludvig Runebergin (1804–1877) Vänrikki Stoolin tarinoita (Fänrik Ståls sägner, 1848 & 1860). Muistan aivan vaatineeni sitä yhdeksi iltasatukirjaksi, ja arvelen ehkä runojen rytmin vedonneen. Myöhemmin kotimaisen kirjallisuuden opinnoissani vaikutuin toisesta Runebergista: usein miehensä varjoon jäävästä ja jätetystä kirjailija Fredrika Charlotta Runebergista (o.s. Tengström, 1807–1879).

Aikaansa edellä ollut naisasianainen teki minuun säväyksen ansiokkaalla työllään ja kirjallisella tuotannollaan. Hänen esikoisromaaninsa Rouva Katariina Boije ja hänen tyttärensä (Fru Catharina Boije och hennes döttrar, 1858) on yksi ensimmäisistä suomalaisista historiallisista romaaneista. Olipa Fredrika myös yksi maamme ensimmäisistä naispuolisista sanomalehtitoimittajista.

Kun kuulin, että Runebergien pitkäaikaisessa kodissa, J.L. Runebergin koti -museossa, on lisäksi monia Fredrikan aikaisia viherkasveja, oli kirjallisuuden ja viherkasvien ystävälle kesäretkikohde selvä. Ja vihdoin koittaa päivä, kun saavun Fredrikan luo Porvooseen.

Fredrika Runebergin puutarhaa Runebergin koti -museossa Porvoossa, Kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty

Fredrikan puutarha Runebergin koti -museossa Porvoossa, Kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty

On hieman epävakainen heinäkuun päivä keskellä leppeää lomakautta. Ympärilläni Empire-Porvoossa on rauhallisia puutalokortteleita sekä siellä täällä jokunen matala kerrostalo. Astun peremmälle museon pihalle keltaisesta portista. Eteeni avautuu viehättävä punamultaisten piharakennusten, polkujen, puiden, pensaiden ja kasvien hehkeä idylli. Olen perillä Fredrikan puutarhassa.

Pihapiiri on suloinen kuin karkki lasten leikkinurkkauksineen ja kukoistavine kasveineen. Astun punaisen aidan rajaamalta sivulta syvemmälle Fredrikan kukkaloistoon. Kyltissä muistutetaan, ettei puutarha ole leikkipaikka, ja kasveihin ja eläimiin ei saa koskea. Alkaa ripsiä hieman vettä, mutta en malta aivan vielä mennä sisälle.

Fredrikan puutarhan kukkia Runebergin koti -museossa Porvoossa, Kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty

Fredrikan puutarhan kukkia Runebergin koti -museossa Porvoossa, Kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty

Fredrikan puutarhan harmaamalvikki Runebergin koti -museossa Porvoossa, Kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty

Fredrika Runeberg oli innokas puutarha- ja viherkasviharrastaja. Hän hankki sekä puutarhaan että sisäkasveiksi eksoottisia ja harvinaisia lajeja, joita on yhä nähtävissä museossa. Museopuutarha on pitkälti alkuperäisessä asussaan. Kiertelen polkuja ja bongailen kasvilajeja: ruusu, harmaamalvikki, päivänlilja, ukonhattu, tarhaneito…Koristekasvien lisäksi puutarhassa on yhä paljon hyötykasveja, esimerkiksi luumupuita ja karviaispensaita.

Kuistin edestä löydän muun muassa punavioletin aitoelämänlangan, kärsimyskukan ja pasuunakukan. On aika kivuta portaat ylös ja astua sisälle taloon.

Fredrikan Runebergin viherkasveja Runebergin koti -museossa Porvoossa, Kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty

Ketunnahkakamari Runebergin koti -museossa Porvoossa, Kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty

Ehdin juuri alkavalle kello kahden opastuskierrokselle, joka pidetään suomeksi kesäsunnuntaisin. Puolisen tuntia kestävällä opastuksella saan kuulla perheen elämästä ja vaiheista niin talossa kuin talon ulkopuolella. Puutarha ja talo ovat valmistuneet vuosina 1844–1845. Runebergit muuttivat sinne vuonna 1855 asuen talossa yli 25 vuotta. Johan Ludvigin ja Fredrikan kuoltua heidän poikansa myivät kodin irtaimistoineen valtiolle ja se avattiin yleisölle vuonna 1882 Suomen ensimmäisenä kotimuseona. Puutarha ja talo on kunnostettu vuonna 2004.

Huolellinen restaurointi näkyy: sekä talo että puutarha ovat molemmat upeassa asussa. Lähes jokaisella talon ikkunalla notkuu jos jonkinlaista viherkasvia. Ilmeisesti yhdeksän kasvia on varmasti Fredrikan aikaisia tai niiden jälkeläisiä. Laskeskelen, että niiden geenistön täytyy olla yli 140 vuotta vanhaa, huh! Onkohan suomalaisissa kasvitieteellisissä puutarhoissakaan yhtä vanhoja kasveja? Osa kasveista on saatu lahjoituksina ja niiden lajit ovat sellaisia, joita Fredrikan aikana talossa tai puutarhassa on ollut. Tunnistan ainakin tuoksulehtikaktuksen, joulukaktuksen, rohtoaloen, pelargonian, jättipeikonlehden ja tuoksupelargonin. Myös muun muassa saaroninlilja, tuonenkielo, valkotupsukki ja tuoksupielikki asuttavat näitä nurkkia. Miten hauskoja nimiä!

Ketunnahkakamarin kirjahyllyjä Runebergin koti -museossa Porvoossa, Kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty

Alkuperäinen Runebergin tortun resepti Runebergin koti -museossa Porvoossa, Kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty

Taiteilijapariskunnan kodissa riittää katseltavaa. Jokaisessa huoneessa on upeita huonekaluja, esineitä ja taidokkaasti tehtyjä tai entisöityjä tapetteja. Ketunnahkakamarin kirjahyllyt notkuvat kirjoista, ja vitriinistä löydän aukeaman Fredrikan reseptikirjasta käsinkirjoitettuine Runebergin torttu -resepteineen. Olisipa hauska leipoa juuri tällä reseptillä! Museokaupasta saisi jopa ostaa torttumuotteja.

Onpa vitriinissä esimerkiksi myös Maamme-laulu J.L. Runebergin omalla säveleellä sekä kuva perheraamatun sivusta, jonne Johan on kirjoittanut jokaisen kahdeksan lapsensa syntymäajat. Koskettavasti kahden pienokaisen kohdalla on myös kuolinpäivä.

Sali Runebergin koti -museossa Porvoossa, Kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty

Fredrika Runebergin viherkasveja Runebergin koti -museossa Porvoossa, Kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty
Takana oikealla näkyy Sakke Yrjölän Suomu suomulta – Suomen kalalajien kauneudesta -näyttelyn teoksia. Näyttely on esillä 15.9.2019 saakka.

J.L. Runebergin makuuhuone Runebergin koti -museossa Porvoossa, Kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty

Astuessani saliin Fredrikan ikkunapuutarhojen koko loisto paljastuu. Osa viherkasveista on monta metriä korkeita ja upean runsaita. Ei ole eilen lähikaupasta haettuja! Sinisävyisen vierashuoneen näyttelyvitriinissä on perheen henkilökohtaista esineistöä, kuten Fredrikan kihlajaislahjaksi Johanille kauniisti kirjoma samettiliina. Siihen on kirjottu tekijän omia hiuksia sekä tietysti kukkia. Silmälasit ja kuulotorvi kertovat kirjailijan näön ja kuulon rajoitteista.

Talon päätyhuone on Johanin makuuhuone. Halvaannuttuaan hän vietti vuoteessaan paljon aikaa ja katseli peilin kautta ulos kadulle. Liikkumisessa oli avuksi pyörätuoli, jonka kankaaseen on kirjottu kauniita kukkia.

Yksityiskohta ovenkahvasta Runebergin koti -museossa Porvoossa, Kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty

Tapettisabluuna Runebergin koti -museossa Porvoossa, Kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty

Ovistopperi Runebergin koti -museossa Porvoossa, Kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty

Opastetun kierroksen jälkeen jään vielä hetkeksi kiertelemään museon huoneisiin. Miten upeita yksityiskohtia kaikkialla! Millään en raaskisi lähteä, mutta en voi tänne saatika puutarhaan jäädä asumaan. Harkinnan jälkeen ostan museokaupasta itselleni kotiinviemisiksi Susanna Widjeskogin toimittaman Unelmien puutarha. Fredrika Runebergin kukkiva keidas ja hyötytarha -teoksen (Porvoon museoyhdistyksen julkaisuja nro 10, 2015). Sitä kelpaa selailla talvi-iltoina ja mielikuvamatkustaa takaisin vehreään idylliin.

Yksi haave jää: ehkä vielä jonain päivänä minulla on pistokas Fredrikan kasvista, vaikkapa tuoksupelargonista. Kenties saan asettaa sen kasvamaan puutaloni ikkunalaudalle. Jos Fredrika vielä eläisi, huolisikohan hän vastineeksi pistokkaan menninkäisenlehdestäni?

1.9.2019 museossa juhlitaan Fredrika Runebergin syntymäpäivää, jolloin museoon on vapaa pääsy. Luvassa on suomeksi ja ruotsiksi teemaopastus sekä pääsymaksullinen Minna & Fredrika: näytelmä Runebergin kodissa -teatteriesitys. Teatteriesityksien aikana museo on muulta yleisöltä suljettu.

J.L. Runebergin koti, Aleksanterinkatu 3, Porvoo. Museo on avoinna vuoden ympäri. Tarkista aukioloajat museon sivuilta. Fredrikan puutarha on avoinna kesäkaudella museon aukioloaikoina ja tänä vuonna 2.9.2019 saakka.

Mainokset

Juhannus 2019 – tärpit Turun seudulle

Naantalin ranta, Kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty

Juhannus, jussi, keskikesä, mittumaari. Rakkaalla vuotuisjuhlalla on monta nimeä. Kaupunkijuhannus on entistä suositumpi tapa viettää keskikesän juhlaamme. Vietät sen sitten Turun seudulla kotona tai kylässä, ei neljän seinän sisälle tarvitse jäädä. Erilaisia tapahtumia ja muuta ajanvietettä löytyy moneen makuun. Haluaisitko juhannussaunaan tai katsomaan kokkoa? Onnistuu, vaikka omaa mökkirantaa ei olisikaan! Aukioloajat ja hintatiedot kannattaa varmistaa tapahtumien omilta sivuilta.

Juhannussaunassa

Mikäs olisikaan sen suomalaisempaa kuin saunoa putipuhtaaksi juhannusjuhlan kunniaksi? Oman mökkisaunan puuttuessa on Turun seudulla monta mahdollisuutta päästä juhannussaunaan.

  • Forum Saunassa (Kurjenmäenkatu 17, Turku) heitetään juhannuslöylyt jo torstaina 20.6.2019 kello 15–18. Tämä yleinen sauna löytyy Turun Kurjenmäestä Kaskentien ja Uudenmaantien väliseltä alueelta. Saunalla on pitkä historia – se on perustettu jo vuonna 1926, ja vuodesta 1981 Forum Sauna on ollut näissä entisissä Kurjenmäen kylpylaitoksen tiloissa. Saunakamppeet kainaloon ja löylyttelemään!
  • Kaarinan Piikkiössä vietetään koko perheen Harvaluodon juhannusjuhlaa aatosta 21.6.2019 juhannuspäivään 22.6.2019. Harpin kiskan (Krupuntie 75, Harvaluoto, Kaarina) ympäristössä Harvaluodon kunnanrannassa olevan maksuttoman tapahtuman käynnistää rokkaavalla lastenmusiikilla 21.6. kello 12 Merkkarit & Kai Kuutamo. Luvassa on myös juhannussalon koristelua ja pystytystä, yhteislaulua, juhannustanssit sekä loppuillasta juhannuskokko. Sauna on kuumana koko yöttömän yön ja mereen pääsee pulahtamaan. Alueella on myös leirintäalue.
  • Ispoisten uimarannan sauna (Rykmentintie 51, Turku) lämpiää juhannuspäivänä 22.6.2019 kello 14–20. Kello 19.45 loppuu löylytteluaika. Mukavan kirpakoista sekasaunan löylyistä on mahdollisuus pulahtaa mereen joko laiturilta tai pitkältä, Uittamon uimarannaksikin kutsutulta hiekkarannalta. Kuka on ensimmäisenä uimassa?
  • Samppalinnan maauimala (Volter Kilven Katu 2, Turku) Samppalinnanvuorella on avoinna juhannusaattona 21.6.2019 kello 6–13 sekä sunnuntaina 23.6. kello 8–19. Juuri remontoitu maauimala on keskustan saunomis- ja uimapaikkojen klassikko. Maauimalan lämmitetyissä altaissa taatusti tarkenee uida!

Vilvoittavien vetten äärellä

Jos ennemmin tekee mieli merelle risteilemään eikä mereen uimaan, on sekin Turussa mahdollista.

  • M/s Rudolfinalla (Saaristolaivasatama, Läntinen Rantakatu, Turku) pääsee risteilemään juhannusaattona 21.6.2019 kolme kertaa. Airistolle ja takaisin suuntaava lounasristeily starttaa kello 14 ja päivällisristeily kello 17. Tarjolla on monipuolinen buffet noutopöydästä.  Varmasti komea kokkoristeily lähtee kello 21. Juhannuspäivänä 22.6.2019 luvassa on lounasristeily Naantaliin kello 14.30. Jos mielit mukaan, paikat kannattaa varata heti!
  • Saaristomeren ainoa höyrylaiva s/s Ukkopekka (Linnankatu 40, Turku) käväisee juhannusaatonaaton 20.6.2019 kunniaksi päiväristeilyllä Turusta Naantaliin ja takaisin kello 10 ja kello 14. Juhannusaattona 21.6.2019 Ukkopekka tekee päiväristeilyt kello 10 ja 14. Päiväristeilyillä on mahdollisuus hypätä kyytiin myös Naantalista, ja nälkäisille on tarjolla lisämaksusta risteilylounas. Juhannusaattoillan erikoisristeilyt lähtevät kello 18.30 ja kello 23. Höyrylaiva puksuttaa Airiston selälle Loistokarille, jossa on tarjolla saaristolaispöytä sekä juhannustanssit elävän musiikin tahdissa. Mieleenjäävä elämys, uskoisin! Juhannuspäivänäkään 22.6.2019 ei tarvitse jäädä risteilyttä, sillä Ukkopekan matkassa pääsee Naantaliin ja takaisin kello 10 ja kello 14 sekä Loistokarin iltaristeilylle kello 19.
  • Jos mielit vesille Aurajokea edemmäs, pääsee Turun satamasta Tallink Siljan ja Viking Linen kyydissä esimerkiksi 11 tunnin risteilylle Maarianhaminaan ja takaisin. Aamulla lähtö on siinä kahdeksan-yhdeksän pintaan. Matkalla näkee Turun ja Ahvenanmaan upeaa saaristoa, ja laivoilla on tekemistä koko perheelle. Mikä estää risteilemästä vaikka Tukholmaan saakka!

Juhannustansseissa

Kukkamekko päälle tai kukka napinläpeen ja juhannustansseihin! Ainakin näissä paikoissa pääset pyörähtelemään tanssilattialle juhlan kunniaksi.

  • Littoisten lavalla (Littoistenjärventie 153, Kaarina) tanssitaan juhannustansseja jo torstaina 20.6.2019 Jarno Itkosen  & Pientä unelmaa tahdissa kello 19.30 lähtien. Lavan lähellä on kaunis Littoistenjärvi.
  • Uittamon paviljongilla (Rykmentintie 29, Turku) tanssittavat juhannusaattona 21.6.2019 Matti Esko & Jamset. Sunnuntaina 23.6. lavalle astuvat Kari Vepsä & Onnenmaa. Tämä tanssilava on monelle nuoremmalle tuttu Ilmiön tapahtumapaikkana, mutta moniko on ollut siellä juhannustansseissa?
  • Vaakahuoneen paviljongissa (Linnankatu 40, Turku) tanssitaan juhannusaattona 21.6.2019 koko päivän. Chimi Finlatin tanssittaa kello 13–17, Duo Matti & Kaitsu kello 17–21 ja Anu ja Hellät miehet kello 21–02. Juhannuspäivänä 22.6.2019 voi tanssahdella Chimi Finlatin tahdissa kello 17 lähtien ja Anu ja Hellät miehet soittavat alkaen kello 21.
  • Tanssilava Huvilinnussa (Linnuksentie 39, Raisio) tanssittavat juhannuspäivänä 22.6.2019 Marita Taavitsainen & Koivu sekä Teemu Harjakari & Taivaanrannanmaalarit. Tuplalystiä siis horisontissa!
  • Urbaanit juhannustanssit tanssitaan yökerho Dynamossa (Linnankatu 7, Turku) Turun ydinkeskustassa. Dynamon juhannustaiat -illoissa aattona 21.6.2019 soittaa DJ Anttipiootti. Lauantaina 22.6. vuorossa ovat DJ Anttipiootti ja DJ Kulmisjärvi. Millaisiakohan taikoja tanssilattialla on luvassa?

Juhannuskokolla

Pahojen henkien karkoittamiseksi sytytettävät juhannuskokot loimuavat eri puolilla Varsinais-Suomea mikäli sää sen suosii. Esimerkiksi näissä paikoissa pääset ihailemaan kokon sytytystä ja sen loistetta:

  • Naantalissa Kuparivuoren kallioilla tanssitaan aattona 21.6.2019 kello 21 eteenpäin VG-Brassin tahdissa juhannustanssit. Noin klo 23 sytytetään kokko säävarauksella.
  • Ruissalon Kylpylän (Ruissalon puistotie 640, Turku) rannassa sytytetään säävarauksella kokko 21.6.2019 noin klo 21.30. Ruissalon saaren kylpylässä on sitä ennen luvassa myös muun muassa juhannussalon koristeiden valmistusta ja juhannussalon pystystä, haitarimusiikkia sekä tietysti polskimista kylpylässä sekä meren rannalla.
  • Vepsässä Turun kaupungin ulkoilusaarella kokko sytytetään säävarauksella 21.6.2019 kello 21. Jos omaa venekyytiä ei ole, pääsee Aurajoesta esimerkiksi m/s Lilyllä kello 11, 14 ja 15 sekä ylimääräisellä vuorolla kello 20. Turkuun m/s Lily lähtee kello 24.

Perheen kanssa

  • Koiramäen lasten kaupunkikierros vie torstaina 20.6.2019 kello 12 mukulat ja kaitsijat mukaansatempaavalle matkalle Turun historiaan. Mauri Kunnaksen kirjaan pohjautuvalla, bussilla kierrettävällä teemakierroksella käydään muun muassa Turun linnassa. Liput voit klikata ostoskoriin täältä.
  • Lasten ikiomaa juhannusjuhlaa vietetään Kupittaan Seikkailupuistossa (Kupittaankatu 2, Turku) torstaina 20.6.2019 klo 11–15. Paperikukkapaja, juhannussalon koristelu ja pystytys sekä leikit takaavat hauskanpidon koko perheelle. Tapahtuma on maksuton.
  • Kylpylä Holiday Club Caribiassa (Kongressikuja 1, Turku) vietetään juhannusta 21.–22.6.2019. Altaissa on luvassa polskimisen lisäksi muun muassa juhannuskukkajahtia, vesipeuhua, ongintaa ja vesisotaa. Ulkona lämpeävät savu- ja puusauna, ja ulkoalueella pelaillaan pihapelejä.
  • Naantalin Muumimaailma (Kaivokatu 5, Naantali) Kailon saaressa on avoinna koko juhannuksen torstaista 20.6. sunnuntaihin 23.6.2019. Kesällä 2019 Teatteri Emmassa nähdään Niisku ja suuri lentokilpailu -esitys sekä Muumilaakson naamiaiset -esitys. Onnistutteko saamaan halit kaikilta muumihahmoilta?
  • Sisäaktiviteettipuisto SuperPark (Kongressikuja 1, Turku) on avoinna koko juhannuksen. Muun muassa scootti- ja skeittialue, trampoliinit ja air track -ilmavolttirata tarjoavat oivan mahdollisuuden purkaa kesälomaenergiaa.
  • Liedon Zoolandian (Eläintarhantie 51, Lieto as) puuhapuisto ja eläintarha ovat avoinna juhannuspäivänä 22.6. sekä sunnuntaina 23.6.2019. Sekä sisällä että ulkona löytyy tekemistä muun muassa hurvittelulaitteissa. Kutsuisiko kiipeilyseinä, seikkailupomppulinna, benji-trampoliini vaiko karuselli? Alueella on myös kotieläinpiha söpöine eläimineen.

Kulttuurin parissa

  • B-galleriassa (Aninkaistenkatu 5, Turku) on käynnissä 23.6.2019 saakka nykytaidefestivaali Superb! Osana neljättä kertaa järjestettävää festivaalia galleriassa voi kokea 20–21.6.2019 Antti Tolvin ääni- ja valoinstallaation Feedbach GOOO000ooong. Sunnuntaina 23.6.2019 on mahdollisuus osallistua Anna Matveisen ja Rauha Aaltosen Nonsensus-työpaja Physic Gardeniin.
  • Taidegalleria Makasiini Contemporaryssa (Tuomiokirkonkatu 6, Turku) on mahdollisuus vielä torstaina 20.6.2019 nähdä Jacob Hashimoton The Infinite Curve -näyttely. Hashimoton upeat muun muassa paperista, akryylista ja puusta tehdyt teokset kannattaa nähdä livenä!
  • Elävän historian museo Kuralan Kylämäki (Jaanintie 45, Turku) on idyllinen ulkoilmamuseo noin 4 kilometriä Turun keskustassa. Vaikka rakennukset ja kahvila ovat kiinni, on museoalueella kiva kierrellä ja ihailla ympäröivää luontoa ja rakennuksia. Mahtaisivatko tänäkin vuonna nelijalkaiset museotyöläiset olla paikalla?
  • Louhisaaren kartano (Louhisaarentie 244, Askainen) Askaisissa on avoinna juhannuspäivänä 22.6.2019 kello 11–17. Tämä Flemingien ja Mannerheimien barokkikartano on upea vierailukohde, ja puutarhakin lienee upeassa kesäasussaan.
  • Merikeskus Forum Marinum (Linnankatu 72, Turku) on avoinna torstaina 20.6.2019 sekä sunnuntaina 24.6.2019. Kesän 2019 vaihtuvina näyttelyinä nähdään Tuonnin turvaajat, viennin vartijat – Merivoimat yhteiskunnan turvana 100 v -näyttely Linnanpuomissa sekä museolaiva fregatti Suomen Joutsenella Sinitakkien säveliä – Laivaston soittokunta 100 vuotta. Kruununmakasiinin vintillä on Turun ja saariston merellisyyttä esittelevä Merikeskus pop up.

Hyvää juhannusta!

Huoneellinen naisista Turun linnassa

Muutama sananen naisista -näyttely Turun linnassa

Maaliskuussa kansainvälisenä naistenpäivänä Turun linnassa avautui näyttely Muutaman sananen naisista. Näyttely oli kiehtonut minua jo pidempään, jopa ennen avautumistaan. Sosiaalisessa mediassa näkemäni naistenlehtimäiset mainokset klikkiotsikoineen näyttelyssä esiteltävistä naisista lupailivat jotain tavallisuudesta poikkeavaa.

Näyttely tuo naiset esille aktiivisina toimijoina. Vaikka miehinen ylivalta olikin normi 1600-luvulla, on kaikilla näyttelyn naisilla oma paikkansa historiassa. Aivan kuten on ollut jokaisella muullakin, joka jää näyttelyn ulkopuolelle. Vaikka juorulehtimäinen ote naisiin ja heidän elämäänsä voidaan nähdä varsin stereotyyppisenä, tuo se minusta hienon kontrastin itse tilaan. Turun linnan jyhkeys ja ritarillinen mieheys saavat nyt väistyä vaaleanpunaisena hohtavan naiseuden tieltä.

Muutama sananen naisista -näyttelyn esineistöä

Näyttely on kutkuttavan monipuolinen. Toisin kuin näyttelyn nimi lupaa, saa näyttelyvieras paljon enemmän kuin muutaman sanasen sisäistettäväkseen. Koska ja vaikka 1600-luvun historia ei ole ominta alaani, riittää yhteen huoneeseen sijoittuvassa näyttelyssä luettavaa ja tutkittavaa. Näyttelyn tieto pohjautuu Turun yliopiston tutkijoiden tutkimustyöhön. Esineistöä näyttelyyn on lainattu muun muassa Nordiska Museetista, Turun yliopiston kirjastosta ja Rikosmuseosta. Perinteisten esinevitriinien ja näyttelytekstien lisäksi tilassa on liikkuvaa kuvaa, äänikerrontaa sekä kosketusnäyttöruutuja. Näistä on varmasti  osaltaan kiittäminen yhteistyökumppaneina toimineita Turun Taideakatemiaa ja 1600-luvun historian harrastajien ja elävöittäjien yhdistys Gars ry:tä. Ilahduttavasti näyttelyn yhteyteen on saatu myös lapsia viihdyttävää toimintaa: lapset ja varmasti kaikki halukkaat pääsevät pukeutumaan aikakauden tyyliin ja valokuvaamaan itsensä tyylikkäissä kehyksissä.

Näyttely rakentaa kiinnostavan kuvan 1600-luvusta, sen ajan Turusta, tavoista, arjesta ja tietenkin naisista. Hauskana yksityiskohtana varsinkin kosketusnäyttöruutujen sisältö ihastutti: harvoin minulla on mahdollisuus saada pukeutumis- ja johtamisvinkkejä suoraan 1600-luvulta. Kuten odotinkin, näyttely tarjoaa uudenlaisen lähestymistavan historiaan, joka on samalla hauska ja raikas. Historian naisten elämään on tämän näyttelyn avulla helppo samaistua kun heidät on tuotu osaksi omaa maailmaamme.

Avaimet hyvään johtajuuteen -näyttelyteksti

Muutama sananen naisista -näyttelyyn pääsee tutustumaan osana Turun linna -kierrosta, mutta pelkästä näyttelyvierailusta kiinnostuneet on otettu myös huomioon. Näyttelyyn on mahdollista päästä oikotietä suoraan ala-aulasta. Kotiinviemisiksi voi museokauppa Fataburista hakea lukemiseksi tutkija Veli Pekka Toropaisen 39 tarinaa 1600-luvun turkulaisnaisista, joka johdattaa lukijansa vielä syvemmälle naisten elämään.

Muutama sananen naisista -näyttely on esillä Turun linnassa 8.3.2020 saakka.

Hetkessä elämistä ja luontosuhdetta Turun taidemuseon Studiossa ja Pimiössä

Raimo Saarisen Silmät auki pimeässä -teos Turun taidemuseon Studiossa, Kuva: Arjen pilkahduksia, luvaton käyttö kielletty

Turun taidemuseossa on mahdollisuus nähdä toukokuun puoliväliin saakka kaksi kiinnostavaa näyttelyä yläkerran Studio- ja Pimiö-näyttelytiloissa. Luonto, siitä rauhan ja energian ammentaminen sekä luonnon ja ihmisen välinen suhde ovat voimakkaasti läsnä molempien näyttelytilojen teoksissa.

Studion Raimo Saarisen Silmät auki pimeässä -teos on tehty erikokoisista lasilieriöistä, jotka on aseteltu valkoisten palkkien päälle. Läpinäkyvistä lieriöistä näkyy eri maakerroksia, joiden päälle kasvikirjo on aseteltu. Kasveista tunnistan ainakin banaanin, kultapalmun ja saniaisen. Ne ovat tuttuja, trooppisia viherkasveja. Veistoksessa on yhteensä kolmekymmentä osaa.

Maakerrosyksityiskohta Raimo Saarisen Silmät auki pimeässä -teoksessa Turun taidemuseon Studiossa, Kuva: Arjen pilkahduksia, luvaton käyttö kielletty

Vesikasviyksityiskohta Raimo Saarisen Silmät auki pimeässä -teoksessa Turun taidemuseon Studiossa, Kuva: Arjen pilkahduksia, luvaton käyttö kielletty

Saniais-yksityiskohta Raimo Saarisen Silmät auki pimeässä -teoksesta Turun taidemuseon Studiossa, Kuva: Arjen pilkahduksia, luvaton käyttö kielletty

Kiertelen ja tutkailen Saarisen teosta eri puolilta. Mietiskelen mitä eri maakerrokset ovat ja kurkkaan vedellä täytettyihin lieriöihin. Maa-aineksen, elävien kasvien ja veden näkeminen taidemuseotilassa rauhoittaa ja saa sykkeeni laskemaan. Tekee mieli koskettaa kasveja, ottaa kontaktia. Välillä nostan katseeni pois jostain yksityiskohdasta tarkastellakseni teoskokonaisuutta. Astun monta askelta taaksepäin nähdäkseni teoksen kokonaisuudessaan. Sen korkeimmat osuudet kurottelevat kattoa kohti. Miten kaunis, rauhoittava teos!

tYksityiskohta Nuutti Koskisen Talk About Society -videoteoksesta Turun taidemuseon Pimiössä, Kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty

Yksityiskohta Nuutti Koskisen Talking About Society -videoteoksesta Turun taidemuseon Pimiössä, Kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty

Seuraavaksi sukellan paksujen samettiverhojen lävitse Pimiöön. Nuutti Koskisen Talk About Society -videoteos (2019) vie toisenlaiseen luontonäkymään. Näen teoksessa sekä luontoa että ihmisen rakentamia elementtejä. Meri, laivat ja luodot muodostavat osin dystooppisen, irrallaan ympäröivästä maailmasta olevan osionsa. Kuulen tuulen huminan ja meren kohinan mielessäni. Luonto on lähellä.

Talk About Societyä katsellessani pohdin mihin kaikki ihmiset ovat kohtauksista jääneet. Heidän kädenjälkensä on kyllä näkyvillä: yhdessä kohtauksessa katse kiertää vanhassa, hylätyssä laivanromussa. Onko luonto muuttunut ihmisistä tyhjäksi, sellaiseksi, missä ihmisellä ei ole enää tilaa ja sijaa? Dystooppisen tunelman ohella teos tuo rauhaa. Elokuvaa ja valokuvapohjaista animaatiota yhdistävä videoteos tuo eteeni aaltoilevan meren ja hiljaisen luodon tuulessa taipuvat ruohonkorret. Kaunista ja vaikuttavaa.

Raimo Saarinen: Silmät auki pimeässä ja Nuutti Koskinen: Talk About Society 19.5.2019 saakka. Turun taidemuseo, Aurakatu 26, Turku. Raimo Saarisen teoksia on nähtävillä myös Helsingin Taidehallissa Nuoret 2019 -näyttelyssä 26.5.2019 saakka.