Monipuolinen Liedon Vanhalinna

Linnavuoren näkymä Liedon Vanhalinnassa, Kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty

On aurinkoinen talvisunnuntai. Olen tullut Liedon Vanhalinnaan, jossa Johanna on tänään työvuorossa. Ennen töiden alkua ehdimme käydä yhdessä Linnavuoren laella. Tämä suht tasainen mäenlaki on tuhansia vuosia vanha linnoituspaikka Aurajoen varrella, Liedossa. Ihailen alas pelloille avautuvaa näkymää. Näen läheisen ladon ja Vanhalinnalle kuuluvia talousrakennuksia. Jos katson oikein tarkkaan, näen Turkuun saakka.

Linnavuoren jyrkkä sivu Liedon Vanhalinnassa, Kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty

Liedon Vanhalinnan kartanokotimuseo ja pihapiiriä, Kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty

Linnavuoren juurella kulkee tuutulaulustakin tuttu Hämeen Härkätie. Sen vieressä seisoo komeana vuonna 1930 valmistunut Vanhalinnan päärakennus, uusklassinen kartanokotimuseo. Sen rakennutti vanhan päärakennuksen tilalle Kaarlo ja Hilda Wanhalinna, joiden pojasta Mauno Wanhalinnasta (1905–1998) tuli vuonna 1930 talon isäntä. Mauno avioitui vuonna 1944 Ester Wanhalinnan (1907–2000) kanssa, ja he alkoivat systemaattisesti rakentaa tilasta museota. Pariskunta lahjoitti tilan vuonna 1956 Turun yliopistolle. Vuosikymmenien aikana Vanhalinnasta on tullut monipuolinen kulttuurikohde. Nykyisin se on Liedon Vanhalinna -säätiön hallinnassa.

Liedon Vanhalinnan sali, Kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty

Kynttilänjalka ikkunalaudalla Liedon Vanhalinnassa, Kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty

Gösta Kulvikin suunnittelema Kultaranta-kalusto, Kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty

Yksityiskohtia Liedon Vanhalinnan sisustuksesta, Kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty

Pudistelen kengistäni lumet ja astun sisälle kartanokotimuseoon. Vingutan Museokorttiani ja kuuntelen, kun Johanna kertoo miten taloa kannattaa kiertää. Jo ensimmäinen huone, isännän työhuone, tekee vaikutuksen. Täällä Mauno Wanhalinna on hoitanut tilan asioita ja samalla tarkkaillut keitä taloon tulee. Esineistöä on runsaasti, ja vähintään toinen mokoma vitriineissä. Wanhalinnat olivat innokkaita keräilijöitä, ja keräilyharrastus ja into tiedon säilyttämiseen näkyy.

Suuressa salissa vallitsee hauras, pysähtynyt tunnelma. Vanhat viherkasvit ja huonekalut reunustavat huonetta. Yhdellä seinällä on aimo kokoelma aseita: nekin yksi keräilyn kohde. Ujo talviaurinko siivilöityy ikkunaverhojen raosta. Astuessani kulman Kultarantahuoneeseen hengähdän: tässäkö ovat ne Turun yliopiston vuonna 1959 puretusta vanhasta päärakennuksesta, Phoenixin talosta, pelastetut kalusteet! Ne on suunnitellut arkkitehti Gösta Kulvik liikemies Alfred Kordelinin rakennuttamaan Kultarantaan, nykyiseen presidentin kesäasuntoon Naantalissa. Sittemmin ne päätyivät Phoenixiin, josta Mauno Wanhalinna ne pelasti. Jalopuinen, kunnostettu ruokasalin kalusto henkii arvokkuutta. Huonekaluissa on kauniita yksityiskohtia, kuten kultainen, egyptiläistä muotokieltä henkivä kasvoaihe. Muutenkin talo on täynnä upeita yksityiskohtia, esimerkiksi sievä pöytälamppu Kultarantahuoneessa.

Liedon Vanhalinnan keittiö, Kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty

Liedon Vanhalinnan keittiönpöytä, Kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty

Lahjoitettu pyyhe Liedon Vanhalinnassa, Kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty

Jatkaessani matkaa tulen talon ruokakomerolle ja keittiöön. Ruokakomeron hyllyille on siististi aseteltuna erilaisia keittiövälineitä sekä vanhoja ruokatarvikepakkauksia. Tällaisia ei juuri missään näe! Keittiön pöytä on katettu valmiiksi, ja pöydän päässä on iso ruisleipä aivan kuin odottamassa talon väkeä istuutumaan pöytään. Wanhalinnojen aikaan talossa syötiin juurikin täällä, koko talon väki yhdessä saman pöydän ääressä.

Joka huoneessa on näyttelytaulu, jossa kerrotaan huoneen käyttötarkoituksesta ja esineistöstä.  Mauno ja Ester Wanhalinna suunnittelivat kodistaan museota jo heti avioiduttuaan. Näyttää siltä, että aivan arkisiakin esineitä sekä huonekaluja on säästetty jälkipolville. On esimerkiksi kiinnostavaa nähdä hyvässä kunnossa olevat 1940-lukulaiset keittiökaapit ja Högforsin valurautahella, jollaisia ei tässä kunnossa juuri muualle näe. Keittiössä on myös esillä muutamia käsin tehtyjä pyyhkeitä, joiden tekijät ovat ilmeisesti lahjoittaneet työnsä tulevaan museoon. Miten liikuttava ajatus!

Viikinkiveneen rekonstruktio Liedon Vanhalinnassa, Kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty

Päärakennuksen lisäksi vanhassa navetassa on kaksi näyttelyä. Kansatieteellisessä  Elämänlanka-näyttelyssä kerrotaan sanoin ja esinein lounaissuomalaisen ihmisen elämän eri vaiheista 1800-luvulla. Näyttely on havainnollistava ja juuri sopivan kokoinen kiertää. Vanhalinnan arkea ja juhlaa -valokuvanäyttelyssä puolestaan pääsen tutustumaan tilan elämään 1920- ja 1930-luvuilla vanhojen valokuvien kautta. Poseerattiinpa yhdessä kuvassa juuri samalla Linnavuorella missä juuri kävimme!

Navetan ja päärakennuksen ohella pihapiiriin kuuluu paljon muitakin rakennuksia – yhteensä peräti 14! Pihan kulmassa on uudehkon näköinen rakennus, jonka ovi on raollaan. Kurkistan sisään: siellä säilytetään isoa viikinkivenettä, jonka ovat tehneet Mynämäen käsi- ja taideteollisuusopiston artesaaniopiskelijat. Näin talviaikaan piilossa oleva Vanhalinnan alueen arkeologinen puoli ja löydöt muistuttavat näin itsestään.

Ensi kerralla tulen tänne kesällä. Silloin käyn ainakin pihapiirin toisella puolella olevalla Aittamäen kalmistolla. Ja varaan vierailuun paljon aikaa!

Liedon Vanhalinna, Vanha Härkätie 111, Lieto. Tarkista aukioloajat täältä. Museoon pääsee Turusta julkisin kulkuvälinein bussilla numero 6.

Mainokset

Museokorttivuoteni – kolmas kerta toden sanoo?

Museokorttivuoteni, kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty

Kolmas vuoteni Museokortin kanssa on tullut päätökseen. Vuoden aikana kävin paljon kotikaupunkini Turun tutuissa museoissa. Museomatkoilla Helsinkiin ja Tuusulanjärvelle sain vinguttaa Museokorttiani kiitettävästi. Näillä reissuilla vierailin myös minulle uusissa kohteissa. Vierailuni Aholassa, Ainolassa, Erkkolassa ja Järvenpään taidemuseossa eivät varmasti tule jäämään viimeisiksi. Vaikuttavia paikkoja ja upeita näyttelyitä!

Kun vertaan viime museovuoteeni, vuosi 2018 ei ole ollut yhtä kiireinen. Kuitenkin näkemäni näyttelyt ja kokemani elämykset ovat olleet vertaansa vailla. Esimerkiksi Wäinö Aaltosen museossa olleen Hannu Väisäsen Anna Ahmatovan neljä huonetta -näyttelyn muisteleminen saa vieläkin  lähes kylmät väreet aikaan. Kolmas Museokorttivuoteni sen viimeistään näytti – en enää osaisi olla ilman tuota kelta-musta-pinkkiä muoviläpyskää kukkarossani. Milloin tahansa voi tulla hinku poiketa museoon ja silloin on hyvä olla Museokortti käden ulottuvilla.

Vaikka vierailin muutaman kerran museoiden ilmaispäivissä, säästin kortilla noin 89 euroa. Osa näistä säästetyistä pennosista taisi toki jäädä museokauppaan tai -kahvilaan. Näissä museoissa kävin vuoteni aikana:

Tietysti näin vuoden taitteessa käännän katseeni myös tulevaan. Olen jo kolme vuotta seurannut miten käytän Museokorttiani (se käy muuten kätevästi asiakassivuilta) ja tiedän, että tulen myös vuonna 2019 useimmiten käymään samoissa tutuissa, paikallisissa museoissa. Löydän niistä joka vierailulla ja seurassa jotain uutta – puhumattakaan vaihtuvista näyttelyistä, joista tutussakin kohteessa saa aina jotain uutta katsottavaa ja ajateltavaa. Miltä voisi näyttää museovuoteni 2019? Jotain vanhaa, jotain uutta, jotain yllätyksellistä? Näissä minulle uusissa museoissa suunnittelen ainakin käyväni tulevan Museokorttivuoteni aikana:

  • Amos Rex, Helsinki: teamLabnäyttelyn pääsisi näkemään vielä 6.1.2019 saakka. 8.2.2019 avattava René Magritten näyttely kiinnostaa.
  • Casa Haartman, Naantali: Naantalin keskustassa olevassa Axel ja Hedvig Haartmanin taiteilijakodissa on upeaa arkkitehtuuria, väriä ja yksityiskohtien runsautta. Näin kirjoitti Johanna artikkelissaan, ja jos museo on jälleen ensi kesänä avoinna, niin pitäähän se omin silmin nähdä!
  • Hvitträsk, Luoma, Kirkkonummi: Taiteilijoiden Gesellius, Lindgren ja Saarinen yhteinen ateljeekoti on vielä näkemättä. Kansallisromanttinen rakennus yksityiskohtineen tekee varmasti vaikutuksen!
  • Runebergin koti, Porvoo: Suomen vanhimmassa kotimuseossa, kansallisrunoilija Johan Ludvig Runebergin ja kirjailija Fredrika Runebergin kodissa, olisi kiinnostavaa käydä. Kuinka usein pääsee vierailulle yhden Suomen merkittävimmän naiskirjailijan kotiin?
  • Seurasaaren ulkomuseo, Helsinki: En ole varma olenko koskaan käynyt Seurasaaren ulkomuseossa. Onkohan siellä niin paljon oravia kuin kerrotaan? Tämä sopisi kesäretkikohteeksi!
  • Tuusulanjärven museot, Järvenpää ja Tuusula: kävimme kesällä 2018 kiertämässä osan Tuusulanjärven museoista sekä Järvenpään taidemuseon. Monta museota jäi kuitenkin seuraavaan kertaan, kuten Lottamuseo sekä Suviranta (tosin Suviranta ei taida olla Museokorttikohde). Tulisiko niiden vuoro kesällä 2019?

Miltä sinun mennyt tai tuleva Museokorttivuotesi näyttää?

Joulun ja uudenvuoden menovinkit Turun seudulle

Brinkkalan talo Vanhalla Suurtorilla Turussa, Kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty

Asut sitten Turun seudulla tai tulet tänne kyläilemään, voi joulunvietto neljän seinän sisässä jo jossain vaiheessa hieman kyllästyttää. Turun seudulla onkin mukavasti tekemistä vielä ennen joulua, välipäiville sekä uudenvuoden tietämille. Poimi listastani parhaat ja lähde nauttimaan kulttuurista!

Joulun tunnelmaa

  • Rauhoittumista ja tunnelmaa tarjoaa kävelykierros vanhalla hautausmaalla. Jouluinen hautausmaa -kävelykierroksia järjestetään Turun hautausmaalla 22.12.2018 kello 15 sekä 25.12. ja 26.12. kello 18. Liput voi ostaa ennakkoon täältä.
  • Jos mielii lomalukemista tai vaikkapa paikkaa, jossa lukea rauhassa kirjaa aattona, Turun kaupunginkirjaston pääkirjasto pitää ovensa avoinna 24.12. kello 11–18. Turussa on myös omatoimikirjastoja ja ne ovat käytössä myös joulun aikaan.
  • Joulukaupunki Turussa julistetaan perinteikkäästi joulurauha Brinkkalan talon parvekkeelta jouluaattona 24.12.2018 kello 12. Nykyinen julistuksen kaava on vuodelta 1903. Tuhannet lähipaikkakuntien ihmiset kokoontuvat kuulemaan sitä paikan päälle ja moninkertainen määrä tapittaa julistusta suoratoistopalveluiden kautta. Aiotko tänä vuonna Vanhalle Suurtorille?

Jouluista kulttuuria

  • Jokirannan Apteekkimuseo & Qwenselin talossa pääsee ihailemaan 1700–1800-luvun vaihteen katettuja joulupöytiä 13.1.2019 saakka. Joulupöytä- ja Jouluilta hämärtyy –opastuksia on ennen ja jälkeen joulun.  Museo on suljettu 24.–25.12.2018 ja 31.12.–1.1.2019. Uudistetusta museosta voit lukea tästä Johannan tekstistä.
  • Piispankadun helmessä, kotimuseo Ett Hemissä pääsee nauttimaan menneiden vuosisatojen joulutunnelmasta. Museossa vietetään joulua Jacobssonin perheen tapaan 1900-luvun alkupuolen tunnelmissa. Luvassa myös draamaopastuksia, joihin voi varata lipun etukäteen museolta. Ett Hem on suljettu 24.–25.12.2018.  Viime vuoden tunnelmia voit lukea täältä.
  • Luostarinmäen käsityöläismuseossa on nähtävillä Kansanomaisia joulukattauksia ja -perinteitä -näyttely. Eläinten puuhailua talvisessa päivässä valottaa puolestaan Eläinten joulu -näyttely. Lapset saanee mukaan museovierailulle osallistumalla Talviseen vaellukseen Luostarinmäen halki. Kaikki näyttelyt ja lasten seikkailusuunnistus 6.1.2019 saakka. Tapaninpäivänä 26.12. kello 15 puolestaan Puolalanmäen musiikkilukiolaiset esittävät vanhan Tapaninveisun Tapaninlaulajaisissa. Silloin on myös jouluopastuksia kello 11 ja 13. Museo on suljettu 24.–25.12.2018 sekä 31.12.–1.1.2019.
  • Turun sataman liepeillä Turun linnassa notkuvat joulupöydät 1600–1800 -lukujen herrasväen tyyliin aina 6.1.2019 saakka. Vierailu käy vaikkapa pienestä kuntoilusta, kun kiertelee käynnillään kaikki linnan sopet ja kiipeää monet portaikot. Turun linna on suljettu 24.–25.12.2018 ja 31.12. –1.1.2019.
  • Naantalin museon Hiilolassa sukelletaan satukirjojen kuviin. Jouluisiin kuviin ja perinteikkääseen joulutunnelmaan pääsee tutustumaan vielä 26.–30.12.2018 kello 11–15.

Uudenvuoden ennustuksia

  • Lykkyä tykö! -opastuksella 29.12.2018 kello 11 ja 13 Luostarinmäen käsityöläismuseossa vanhan kansan uudenvuoden uskomukset tulevat tutuiksi.
  • Uudenvuoden aaton aattona 30.12.2018 kello 12–15 Apteekkimuseo & Qwenselin talon vaunujassa pääsee kuulemaan ennustuksia tulevalle vuodelle.

Pikkuväen mieleen

  • Pitääkö perheen pienimpien päästä purkamaan energiaansa johonkin? Koko perheelle tarkoitettu Pomppulinnamaailma on täyttänyt Turun Messukeskuksen B-hallin nyt joulun aikaan. Lasten riemua ja liikunnan iloa on luvassa vielä 26.12.–6.1.2019. Lauantaina 29.12. kello 13–16 on lisämaksusta poni- tai kärryajelua Messukeskuksen piha-alueella (säävaraus).
  • ArtTeatron koko perheen sirkusesitys Circus White Xmas tarjoaa sirkustaidetta, livemusiikkia ja joulun taikaa 28.12.2018 kello 19 Logomon Teatro-salissa. Susanna ihasteli sirkusryhmän kesäistä esitystä tässä artikkelissa.
  • Hans Christian Andersenin rakastettuun satuun pohjautuva Lumikuningatar esitetään vielä 28.12.2018–5.1.2019 Åbo Svenska Teaterissa. Jos sinulta on näkemättä tämä Aurinkobaletin ja Åbo Svenska Teaterin yhteistyöspektaakkeli, tiedät, mitä tehdä! Esitys on suunnattu yli 6-vuotiaille.
  • Lasten uuttavuotta juhlitaan 31.12.2018 tuttuun tapaan Kupittaanpuiston urheiluhallilla kello 15–18.30. Luvassa on Lasten liikunnan ihmemaassa temppuilua, lumivarma lumityöpaja ja illan päätteeksi lasten ikioma ilotulitus. Mitä muuta voisi aatolta toivoa?
  • Vuotuiset Ritaripäivät houkuttelevat pienet ritarit ja ritarimieliset Turun linnalle 5.–6.1.2019. Päivien aikana on tarjolla pienimuotoista aikamatkailua menneisyyden elämään eläytymisellä sekä opastettuja kierroksia kolmella kielellä (suomi, ruotsi ja venäjä)

Hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta 2019!

Casa Haartman – Välimeren helmi keskellä Naantalia

Naantalin vanhassa kaupungissa sijaitseva taiteilijakoti Casa Haartman on kuin virkistävä tuulahdus Välimereltä. Talo on taiteilija Axel Haartmanin ja hänen puolisonsa Hedvigin koti, jota nykyisin vaalii Åbo Akademin säätiö. Aikaisemmin talo on ollut avoinna vain ryhmille, mutta tänä vuonna ovet aukenivat myös yksittäisille museovieraille kesäksi. Ja mikä parasta, Casa Haartman on auki nyt myös joulukuun viikonloppuina.

Casa Haartman ulkoa

Vieraillessani elokuussa Casa Haartmanissa, astuminen rakennukseen siirsi minut Naantalin sateiselta kadulta toiseen maailmaan. Jo eteinen kertoi, että en ole missään tavanomaisessa rakennuksessa. Yksityiskohtia ja taidokkaita pintoja riitti ihasteltavaksi joka suunnalla. Talossa pääsee kulkemaan vain oppaan johdolla ja ne muutamat minuutit, jotka kierroksen alkamista odottelin, kulkivat verkkaisesti. Niin malttamattomana odotin, mitä seuraavissa huoneissa eteeni tulisi kun jo eteinen oli elämys.

Casa Haartmanin on suunnitellut turkulainen arkkitehti Erik Bryggman, jonka monia taidonnäytteitä pääsee Turussa ihailemaan. Bryggmannin kädenjälki on selvä talon ulkomuodossa, mutta katoaa sisätiloissa. Axel Haartman halusi sisätilojen näyttävän omanlaisiltaan ja hän onnistui siinä täydellisesti. Simppeli ulkokuori kätkee sisäänsä suuren korurasian, jonka monipuolisuutta en pystynyt yhdellä käyntikerralla sisäistämään.

Casa Haartman

Casa Haartman ovi

Axel Haartman (1877-1969) oli taidemaalari ja kulttuurivaikuttaja, jonka värikkäiden taulujen maailman toistuu myös hänen kodissaan. Kun Haartman nimitettiin Turun taidemuseon intendentiksi vuonna 1923, rakennutti hän talonsa Naantaliin. Haartmanin pariskunta asui talossa neljänkymmenen vuoden ajan ja miltei saman ajan Haartman työskenteli Turun taidemuseossa. Casa Haartman onkin täynnä taidetta, niin Haartmanilta itseltään kuin hänen ystäviltään, jotka lukeutuvat edelleen Suomen taiteen kermaan. Victor Westerholmin ja Helene Schjerfbeckin töitä ihaillessani tulee mieleen toinen Åbo Akademin säätiön museo: Ett Hem, johon rakastuin viime jouluna. Mutta näillä kahdella rakennuksella on muutakin yhteistä kuin taidetta rakastavat seinät ja yhteinen omistaja. Mitä, se selviää viimeistään opaskierroksella.

Casa Haartmanissa huone toisensa jälkeen vie mukanaan. Samalla kun opas johdattaa Haartmanien elämään ja tarinaan, kierrämme huoneesta toiseen aivan liian pikaisesti. Alle tunnin mittainen opaskierros ei millään tyydytä uteliaisuuttani perehtyä jokaiseen nurkkaukseen ja yksityiskohtaan. Haluaisin seisahtua pidemmäksi aikaa vain ihastelemaan elokuun valoa, joka tulvii ruokasalin ikkunoista sisälle. Pysähtyä aistimaan tarkemmin Haartmanien luomaa kodinomaista ja samalla niin boheemia tunnelmaa, joka ei ole kadonnut mihinkään, vaikka asukkaat ovat kuolleet. Voin miltei nähdä, miten ruokasali on ennen täyttynyt juhlivista seurueista ja palvelija pyyhältänyt paikalle kuultuaan ruokapöydän alle sijoitetun kutsunapin äänen.

Casa Haartmanin yläkerran kirjahylly

Eniten rakastuin talon yläkertaan. Sen kaartuvat katot, Axel Haartmanin työhuone kevään vihreine seinineen, kodin sydämenä toimiva kirjasto, sekä makuuhuoneen siniset ovet ovat ihastuttavia. Haluaisin levähtää tuon hieman sotkuisen kirjahyllyn viereen lukemaan ja istahtaa Haartmanin työpöydän ääreen ihailemaan ikkunasta aukeavaa vehreää puutarhaa. Talon olematon minimalistisuus on se, mikä valloittaa. Casa Haartmanissa näkyvät elämisen jäljet ja muistot. Väreissä, esineissä ja koristeluissa ei ole säästelty, mutta silti sisustus ei ole raskas tai sekainen. Ensimmäisellä opastuksella käytyäni olen samaa mieltä kuin Haartmanit itse, talo on heidän suurin taideteoksensa. Ensimmäisellä, koska tänne minun pitää palata uudelleen.

Casa Haartman työhuone

Casa Haartman sijaitsee aivan Naantalin vanhassa kaupungissa, osoitteessa Luostarinkatu 3. Talo on avoinna sopimuksen mukaan. Nyt joulukuussa 2018 se on auki kolmena peräkkäisenä viikonloppuna 1.-2.12., 8.-9.12. ja 15.-16.12. klo 11-15. Museossa pääsee kulkemaan vaan oppaan johdolla ja opaskierrokset alkavat tasatunnein.

Juuri nyt on Turun taidemuseossa upea mahdollisuus päästä tutustumaan Axel Haartmanin taiteeseen laajemminkin: esillä on 20.1.2019 saakka 1900-luvun alun värejä ja modernismia henkivä Axel Haartmanin, Santeri Salokiven ja  Ali Musterhjelmin yhteisnäyttely.