Vinkit Turun Taiteiden yöhön 2018

Jokiranta Turussa

Turun Taiteiden yö järjestetään tänä vuonna torstaina 16. elokuuta 2018. Jo 29. kerran yhdeksi illaksi Turun kaupungin kadut täyttyvät kulttuurin- ja taiteennälkäisistä ihmisistä. Mihin kannattaa mennä? Mitä kannattaa tehdä? Koostin muutaman tärpin, nappaa ne talteen!

Teatteria

Perinteisesti Taiteiden yönä yleisö on saanut maistiaisia syksyllä ensi-iltansa saavista esityksistä. Näin on myös tänä vuonna monessa teatterissa. Jokirannan TEHDAS Teatterissa (Itäinen Rantakatu 64) pääsee kurkistamaan Buddhamindfuckin harjoituksiin klo 17–20. Nyrjähtäneeksi aikuisten saduksi kutsutun näytelmän on käsikirjoittanut Maiju Tainio, joka myös ohjaa teoksen.

Turun Kaupunginteatterilla (Itäinen Rantakatu 14) on Taiteiden yönä avoimet ovet. Illan aikana pääsee muun muassa kello 18.15 näkemään palasen syksyn ensi-illasta, Varissuo-musikaalista. Liput haettavissa ennakkoon Lippikseltä 13.8.

Åbo Svenska Teaterissa (Eerikinkatu 13) nähdään klassikkoromaani Kotiopettajattaren romaaniin pohjautuvan Jane Eyre -näytelmän harjoitukset kello 19 ja 20.15. Liput harjoituksiin voi hakea ennakkoon tiistaina 14.8. teatterin lippukassalta.

Tanssia ja performanssia

Apteekkimuseo ja Qwenselin talo -museossa (Läntinen Rantakatu 13b) voi yhdistää museo- ja taidekokemuksen. Kello 15–18 nähdään Taiteilijattaret – oodi näkymättömille naisille -tanssi-installaatio, joka on saanut inspiraationsa 1900-luvun alussa eläneiden naisten elämästä ja taiteesta.

Tanssiteatteri ERI (Yliopistonkatu 7) viettää syyskauden avajaisiaan. Otteita tulevasta Baila Afrika -kyläjuhlasta nähdään kello 17.30 ja 18.30. Tanssiteatterilla myös kirpputori.

Galleria Joellassa (Läntinen Rantakatu 21) on kello 19 Jani Petteri Virran performanssi.

Tanssistudio Flamassa (Linnankatu 84) nähdään Tanssia Taiteiden yössä kello 21 alkaen. Illan aikana luvassa muun muassa flamencoa, salsaa, bachataa, burleskia ja bollywoodia. Alkaakohan oma tanssijalka vipattamaan tanssiesityksiä katsellessa?

Musiikkia ja stand upia

Hansakorttelissa kuullaan jotain tavanomaisesta taustahälystä poikkeavaa. Kello 17.30 ja 19.30 Turun filharmonisen orkesterin jousikvartetti soittaa kauppakeskuksen Hansatorilla kevyttä klassista ja tuttuja sävelmiä. Juha-Pekka Vikman & Katariina Taipale soittavat viulua, Ramona Wolin-Takala alttoviulua ja Eija Huhtala-Krapu selloa.

Yhdellä Turun kauneimmista paikoista, Makasiineilla, Luostarin Välikadulla on tarjolla Aninkaisten Sävelen iltakonsertti kello 20. Käynti Nunnankadun puolelta.

Yökerho Dynamon (Linnankatu 7) yläkerrassa kutkutellaan nauruhermoja, kun Secret Comedy Clubin lavalle pääsevät Heikki Vilja, Joonas Korhonen ja Ursula Helin kello 20 lähtien.

Käynnissä olevien Turun Musiikkijuhlien tunnelmallinen iltakonsertti pidetään Turun tuomiokirkossa (Tuomiokirkonkatu 1). Kello 22 saadaan kuulla Jazzia kynttilänvalossa. Esiintyjinä ovat Max De Aloe (kromaattinen huuliharppu ja efektit), Niklas Winter (kitara) ja Jesper Bodilsen (basso).

Museoissa

Monessa Turun museossa on erikoisohjelmaa, opastuksia ja ovet avoinna yömyöhään. Aboa Vetus & Ars Nova (Itäinen Rantakatu 4–6) kutsuu yökyläilemään. Värikkääseen kesänäyttelyyn Maria Prymatšenkon satumainen maailma on opastuksia puolen tunnin välein kello 1923. Museossa on myös muuta ohjelmaa.

Ett Hem -kotimuseossa (Piispankatu 14) ollaan 1900-luvun alun tunnelmissa. Museo herää eri tavalla eloon, kun seinien ja esineistön lisäksi museossa on kello 18 lähtien tavattavissa talon entiset asukkaat herra ja rouva Jacobsson vieraineen. Museo on avoinna kello 22 saakka.

Puolalanmäellä, Turun taidemuseossa (Aurakatu 26) tanssahdellaan modernin lavatanssin merkeissä. Museon terassilla kello 1722 DJ Ruggero Gini ja DJ Ollimaine Jäbä soittavat tunnelmaan sopivaa musiikkia. Tanssistudio Flaman opettaja ohjaa sopiviin askelkuvioihin kello 17.30 ja 18.30. Illan aikana myös muuta ohjelmaa.

Wäinö Aaltosen museossa (Itäinen Rantakatu 38) heittäydytään diskon ja poptaiteen aikakauteen Simo Heleniuksen taiteesta inspiroituneena. Luvassa on muun muassa museodisko, joka on kello 21 alkaen. Teemapukeutuminen sallittua.

Kuvataidetta ja elokuvaa

Elokuvien ystäville voisi olla must-see tunnelmallinen ulkonäytös Turun Kirjakahvilan (Vanha Suurtori 3) sisäpihalla. Victor Sjöströmin Ajomies-elokuva (1921) esitetään Brinkkalan pihalla Topias Tiheäsalon ja Lau Naun livesäestyksellä. Illan aikana myös DJ ja muuta elävää musiikkia.

Illan hämärtyessä vanhalla Kaasupallolla (Matruusinpolku 8) on esillä kaksi videoteosta. Kello 21–24 kuvataiteilija Mauri Kokkosen teokset ”Window of the Sun” ja ”Elements” näkyvät Kaasupalloon heijastettuna.

Lapsille

Lapsia ei Taiteiden yön ohjelmassa ole unohdettu. Vartiovuorella järjestetään kello 17–20 Perheiden Taiteiden Yö, jossa tekemistä ja nähtävää riittää. Taiteiden Ihmemaa -teemaisessa illassa nähdään muun muassa Turun Suzukikoulun konsertti sekä Turun Nuorelta Teatterilta pätkä syksyllä ensi-iltansa saavasta Notre Damen kellonsoittaja -näytelmästä. Puistossa on tarjolla esimerkiksi askartelua, keppihevostuunausta, kasvomaalausta sekä pikniköintiä.

Myös Turun kaupunginkirjaston Pääkirjastossa (Linnankatu 2) on ohjelmaa pikkuväelle. Lastenosasto Saagassa lauletaan kello 18 Täti Moonika ja pingviiniorkesterin kanssa.

Itse tehden

Illan aikana on myös mahdollisuus päästä käyttämään omaa luovuuttaan. Turun kaupunginkirjaston Pääkirjastolla on kello 17–20 Biisisanoittamo, jossa sanataiteilijoiden Veera Vähämaan ja Marko Laihisen ohjauksessa tehdään sanoituksia omasta kotikaupungista. Tekstillään voi osallistua valtakunnalliseen sanoituskilpailuun. Biisinsanoittamo Kirjastopihalla tai sateen sattuessa musiikkiosastolla.

Omia lavarunoustaitojaan pääsee testaamaan TkuÖpenMicissä Bar Ö:ssä (Linnankatu 7). Runoilijat Mika Kivelä ja Roxanna Fellman aloittavat illan. Lava on sen jälkeen vapaa, ja iltaa säestää Säkeet-orkesterin trio-versio.

Ostoksille

Viime vuoden tapaan Aurajokivarressa on Käsityömarkkinat. Markkinakojut sijoittuvat Läntiselle Rantakadulle Aurakadun ja Herrainpolun väliin.

Käsityömarkkinoilta sujahtaa kätevästi Kirjan talolle (Linnankatu 24), jossa on pop-up -kirjakauppa. Luvassa myös ohjelmaa kello 15:ta lähtien, esimerkiksi kaksi opastettua kävelykierrosta.

Samalla alueella on myös Galleria Joellan (Läntinen Rantakatu 21) grafiikan tori kello 16–20. Myynnissä on muun muassa Turun Taidegraafikoiden jäsenistön teoksia ja kortteja.

Turun kaupunginkirjaston Pääkirjaston (Linnankatu 2) poistokirjamarkkinat pidetään tuttuun tapaan Kirjastopihalla kello 16–19. Löydätkö poistomyynnistä kauan etsimäsi teoksen?

Kaupunkifestivaali Turbaani järjestetään tänä vuonna 15.–18.8.2018. Urbaani Levytori valtaa Vähätorin ympäristön 16.–18.8., joten myös Taiteiden yönä pääsee tekemään levylöytöjä.

Turun Taiteiden yö 16.8.2018. Tarkista aukioloajat ja mahdolliset pääsymaksut tapahtuman sivuilta.

Mainokset

Juhannuksen menovinkit Turun seudulle

Menovinkit juhannuksena 2018 Turkuun ja Varsinais-Suomeen

Keskikesän juhla juhannus on taas täällä. Jos ei aio lähteä viettämään mittumaaria mökille maalaismaisemaan, on kaupunkijuhannuskin hyvä vaihtoehto. Turun seudulla juhlaa viettävän ei tarvitse jäädä grillin tai kirjan ääreen koko viikonlopuksi, vaan juhannuksena 2018 löytyy tapahtumaa moneen makuun!

Juhannustansseissa

Hyvin perinteinen tapa viettää juhannusta on lähteä juhannustansseihin. Juhannussaunasta tullessa niittykukka korvan taakse ja lavalle. Mutta minne?

  • Littoisten lavalla (Vanha Littoistentie 153, Kaarina) otetaan varaslähtö juhannukseen, kun juhannustansseja tanssitaan jo torstaina 21.6. Antti Ahopellon & Etiketin tahdissa. Talkootyöllä pelastetun lavan ympäristö on kaunis. Vieressä on Littoistenjärvi, vastarannalla idyllinen Littoisten verkatehtaan alue.
  • Uittamon paviljongilla (Rykmentintie 29, Turku) tanssittavat juhannusaattona 22.6. Kari Vepsä & Onnenmaa. Sunnuntaina 24.6. luvassa on Johanna Debreczeni & Amorio. Nuoremmalle väelle tämä lava on ehkä tuttu Ilmiö-festivaalista. Sama paikka – täysin eri tyylilaji. Näkymät Rauvolanlahdelle ovat yhtä upeat!
  • Raisiossa Tanssilava Huvilinnussa (Linnuksentie 39, Raisio) soittavat juhannuspäivänä 23.6. Leif Lindeman & Amore. Ennen illan tansseja pidetään kävelyjenkan tanssikurssi.
  • Toisenlaista jammailumusiikkia tarjoaa legendaarinen puutaloklubi Dynamo (Linnankatu 7, Turku). Dynamon juhannustaiat -illoissa kuullaan aattona 22.6. DJ Kulmisjärveä ja DJ Boy Namedin settejä. Lauantaina 23.6. vuorossa ovat DJ Anttipiootti ja DJ Ionik. MM-futiskatsomoakin on tarjolla.

Ihastele juhannuskokkoa

Perinteisesti pahoja henkiä loitolla pitävät kokot sytytetään Turun seudulla juhannusaattona, tosin tänä vuonna säävarauksella.

  • Lähtisitkö kokolle Naantaliin? Naapurikaupungissa tanssitaan ensin Kuparivuoren kallioilla aattona 22.6. klo 21 eteenpäin VG-Brassin rytmein. Noin klo 23 sytytetään kokko. Naantaliin pääsee Turusta esimerkiksi höyrylaiva S/S Ukkopekan kyydissä, mikäli tilaa on.
  • Ruissalon Kylpylän (Ruissalon puistotie 640, Turku) rannassa sytytetään kokko noin klo 21.30. Tarjolla on myös monenmoista muuta aktiviteettia juhannusvieraille, kuten kylpylässä polskimista.
  • Turun kaupungin ulkoilusaari Vepsässä Airistolla, pienen merimatkan päässä Turusta kokko syttyy klo 21. Saareen ja takaisin pääsee muun muassa vesibussilla Aurajoesta. Juhannuksen kunniaksi on ylimääräisiä vuoroja ja takaisin Turkuun pääsee juhannusyöksi.

Pikkuväen juhannus

Polvenkorkuisia ei Turun seudun juhannustarjonnassa ole unohdettu. Aivan erityisesti lasten makuun saattavat esimerkiksi olla juhannussalon koristelu ja pystytys tai tuttujen isonenäisten pörröhahmojen tapaaminen.

  • Seikkailupuiston (Kupittaankatu 2, Turku) juhannusjuhla torstaina 21.6. klo 11–15 tuo erityisesti saaristossa nähdyn juhannussalon eli maistongin mukaan cityjuhannukseen. Päivän aluksi askarrellaan paperikukat, joilla yhdessä koristellaan juhannussalko. Lopuksi tietysti leikitään ja pystytetään salko.
  • Kylpylä Holiday Club Caribiassa (Kongressikuja 1, Turku) on tarjolla ohjelmaa koko perheelle 22.–23.6. Allasosastolla ratkotaan uimatehtäviä ja piha-alueilla pelaillaan pihapelejä. Juhannusaattona alkaen klo 17 koristellaan ja pystytetään juhannussalko. Vanhempaakin väkeä saattaa kiinnostaa päästä savusaunaan.
  • Muumitaloa ei lukita öisin  – eikä Naantalin Muumimaailma (Kaivokatu 5, Naantali) hiljene edes juhannuksena. Muumien ystävien teemapuisto Kailon saaressa on avoinna koko juhannuksen torstaista 21.6. sunnuntaihin 24.6. Mitenköhän Muumit viettävät juhannusta?
  • Kylpylä Caribian yhteydessä olevassa sisäaktiviteettipuisto SuperParkissa (Kongressikuja 1, Turku) pääsee purkamaan energiaa muun muassa trampoliinihyppyihin, foam-allaspulikointiin ja scoottailuun. SuperPark on avoinna koko juhannuksen.
  • Zoolandian (Eläintarhantie 51, Lieto as) puuhapuisto ja eläintarha toivottavat tervetulleeksi juhannuspäivänä 23.6. ja sunnuntaina 24.6. Huvipuistolaitteet, muut aktiviteetit ja kotieläinpihan noin 50 eläintä tarjoavat tekemistä pikkuväelle tunniksi jos toiseksikin. Mahtavatko söpöyskilpailun voiton viedä alpakat, kanit vai minipossut?

Kirmaa kulttuurin pariin

Jos juhannuksena alkaa kulttuurihammas kolottaa, ei huolta. Vaikka monet museot ja taidegalleriat ovat ansaitulla juhannustauolla, pitää muutama paikka ovensa avoinna kulttuurin ystäville.

  • B-galleria (Aninkaistenkatu 5, Turku) on avoinna sekä juhannusaattona 22.6. että sunnuntaina 24.6. Johanna Bruunin ja Ida Enegrenin vasta avattu näyttely OPEN-On Thai massage windows in Finland tarjoaa kurkistuksen tabuksikin sanottuihin thaihieromoihin. Projektitilassa on esillä Aku Aallon Faces 2 -näyttely.
  • Elävän historian museo Kuralan Kylämäki (Jaanintie 45, Turku) on idyllinen käyntikohde, vaikka rakennukset ja kahvila eivät olekaan avoinna. Ulkoilualueella pääsee aistimaan vanhan kunnon maalaistunnelman. Kesän ajan museoalueen niityillä asustelee myös nelijalkaisia. Antautuvatkohan pörröiset lampaat rapsuteltaviksi?
  • Merikeskus Forum Marinumiin (Linnankatu 72, Turku) pääsee tutustumaan merenkulun historiaan ja ihailemaan upeita museoituja veneitä ja laivoja sunnuntaina 24.6. Kesän 2018 vaihtuvina näyttelyinä nähdään muun muassa Tuonnin turvaajat, viennin vartijat – Merivoimat yhteiskunnan turvana 100 v -näyttely Linnanpuomissa sekä Turun laivapäällikköyhdistys 150 vuotta -näyttely fregatti Suomen Joutsenella.
  • Naantalin museo (Mannerheiminkatu 21, Naantali) on avoinna lauantaina 23.6. ja sunnuntaina 24.6. Kesän 2018 näyttelynä nähdään Minusta tulee isona -näyttely, joka esittelee kadonneita ammatteja.
  • Naantalin taidehuone (Mannerheiminkatu 5, Naantali) idyllisessä Naantalin vanhassakaupungissa on avoinna juhannuspäivänä 23.6. Nähtävillä on Toni Alarannan ensimmäinen oma  näyttely Valkeaan verevään aamuun.
  • Nautelankosken museo (Nautelankoskentie 40, Lieto as) on avoinna juhannuspäivänä 23.6. ja sunnuntaina 24.6. Nautelankosken kulttuurihistoriallinen alue on upea koskimaisema luontopolkuineen.

Kierros puutarhoihin

Keskikesän aikaan kukkaloisto on usein upeimmillaan. Vaikka tänä vuonna monen lajin kukinta on jo tainnut mennä, voisi viherpeukaloa tai kotipuutarhuria kiinnostaa puutarhavierailu.

  • Suomen kuuluisin puutarha taitaa olla Suomen Tasavallan presidentin kesäasunnolla Kultarannassa (Kordelininkatu 1, Naantali). Juhannusaattona 22.6.  ja -päivänä 23.6. järjestetään puutarhaan opastettuja kierroksia suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Kukkaloiston lisäksi puutarhassa on nähtävillä tänä kesänä Naisfiguureita-veistosnäyttely.
  • Jos juhannuksena vallitsee perinteinen juhannussää, voi helletunnelmaa hakea Ruissalosta. Turun yliopiston kasvitieteellinen puutarha (Ruissalon puistotie 215, Turku) on avoinna sunnuntaina 24.6. Trooppisen kasvikierroksen jälkeen voi istahtaa vaikkapa kahvikupposelle puutarhan kahvioon. Myös laaja ulkopuutarha on näkemisen arvoinen.

Hyvää juhannusta!

 

Uudistunut Apteekkimuseo ja Qwenselin talo

Apteekkimuseon sisäänkäynti

Jokirannasta löytyy kaupungin uusi helmi: uudistunut Apteekkimuseo ja Qwenselin talo! Kun melko täydellisen uudistuksen viime vuosina läpikäynyt museo avautui tänään yleisölle, olin ensimmäisten joukossa tutustumassa. Ja täytyy kyllä heti todeta, että ensivaikultelmani uudistuksesta oli todella innostunut!

apteekkimuseo_vitriini

Ensimmäisen kosketuksen uudistukseen asiakkaat saavat heti museoon saapuessaan: entinen sisäänkäynti jokirannan puolelta on suljettu ja museoon kuljetaan sisäpihan kautta. Onnistunut muutos, niin saavutettavuuden kuin esteettisyyden näkökulmasta, onhan umpinainen sisäpiha punaisine rakennuksineen ja kesäkahviloineen yksi Turun viehättävimmistä. Esteettömyys onkin ollut yksi museouudistuksen tärkeimmistä asioista. Vaikka edelleen lastenvaunut tulisi jättää narikkaan, pääsee rakennukseen sisälle ja tiloissa kiertämään pyörätuolilla ainakin aikaisempaa paremmin, vaikka toki edelleen kynnyksiä vanhassa talossa riittää. Lisäksi saavutettavuutta on parannettu muun muassa lisävalaistuksella ja uusituilla opasteilla. Eikä vähäisin muutos ole myöskään wc:n, naulakoiden ja lukittavien lokeroiden rakentaminen.

Säilytyslokerot
Ihania yksityiskohtia: museon säilytyslokerot esittelevät vanhoja paikallisia apteekkietikettejä.

Saavutettavuuden lisäksi museokokonaisuutta on selkeytetty. Nyt Apteekkimuseon ja 1700-luvun lopun säätyläiselämää esittelevät huoneet on eriytetty  toisistaan. Tämä on mielestäni toimiva ratkaisu, ovathan ne todellisuudessakin olleet kaksi eri asiaa, joilla ei varsinaista yhteyttä ole ollut. Apteekkiahan talossa ei ole koskaan sijainnut, vaan apteekkikalusteet ovat alkujaan päätyneet Oulusta museoon. Ja vaikka talossa asunut herra Pipping työkseen lääkkeiden kanssa toimikin, oli hän ammatiltaan lääketieteen professori. Kaiken tänään oppimani perusteella professori Pipping on museonsa ansainnut. Hän esimerkiksi aloitti Turussa isorokkorokotukset vuonna 1802. Yhdet ensimmäisistä rokotettavista olivat tietenkin hänen lapsiaan.

Tiitu Takalon taiteilema Pippingin perhe toivottaa vieraat tervetulleiksi museoon.
Tiitu Takalon taiteilema Pippingin perhe toivottaa museokävijät tervetulleeksi.
Museon digitaalinäyttö
Paljon lisätetoa löytyy museon digitaalisista näytöistä.

Kahden näyttelykokonaisuuden eriyttäminen ei ole kuitenkaan tehnyt museosta sirpaleista. Kulku museossa on selkeää ja uudistuksen myötä johdonmukaista. Ensin säätyläishistoria tyylihuoneineen ja sitten Apteekkimuseon osuus lukuisine esineineen. Museokierros aloitetaan 2000-luvun museotekniikkaa hyödyntävästä johdantonäyttelystä. Tilassa museovieras pääsee samalla kertaa tutustumaan niin talossa asuneeseen Pippingin perheeseen kuin apteekkimaailmaan. Erottelu näiden kahden teeman kesken on toteutettu värimaailmoin: vaaleanpunaisella Pippingin perheen tarina, vihreää taustaa vasten on merkattu apteekkimuseon esineistö. Johdantonäyttelytila on raikas ja tuo vahvasti mieleen ihanan Helsingin kaupunginmuseon. Seinällä vieraat toivottaa tervetulleeksi Tiitu Takalon taiteilema Pippingin perhe, vaikka kaikkia viittätoista professorin lasta ei kuvaan olekaan saatu ujutettua.

apteekkimuseo_opaste
Mikä kasvi mahtaa olla kyseessä?

Museouudistuksesta huolimatta ja osittain asiakkaidenkin pyynnöstä, on museon perinteinen ja seesteinen tunnelma haluttu säilyttää ennallaan. Johdantonäyttelyn jälkeisistä, varsinaisista museohuoneista on turha lähteä etsimään digitaalisia näyttöjä tai edes näyttelytauluja. Kaksi ainoaa diginäyttöä on johdantonäyttelyssä ja niihin kyllä kannattaa tutustua. Niistä löytyy tietoa niin Turun entisistä apteekeista, vitriinien esineistä kuin talon historiasta ja Pippingin perheestä. Muun tarvittavan tiedon voi saada kesäopastuksilla, tiskiltä(kin) lainattavasta ääniopasteesta tai kuten minä: näyttelyvalvojilta. Ja tässäkin museossa kannattaa uskaltaa kysyä ja ihmetellä, itse ainakin olisin kävellyt kiinnostavien yksityiskohtien ohi ilman asiansa tuntevaa henkilökuntaa.

Apteekkimuseo_sali

apteekkimuseo

Ja niitä yksityiskohtiahan muuten riitti! Seiniltä löytyi upeat hiuksista kudotut taulut, apteekin puolelta kalusteiden kätköistä löytynyt toivekirje rakkausseerumista ja pihalta uudet kasvikyltit monikielisine nimineen. Museokäynnillä tunsin välillä olevani kuin lapsi karkkikaupassa, en tiennyt mihin katseeni kääntäisin. Tähän varautuneena olin kerrankin liikkeellä yksin, joten saatoin rauhassa kierrellä ilman pelkoa pikkukäsien kurkottelusta vääriin paikkoihin. Mutta eiköhän sekin ole viikonloppuna vielä edessä, uskonpa lastenkin nauttivan tästä museosta ja pihalta löytyvästä lasten omasta leikkitilasta, Lasten apteekista paljon. Lasten omasta museokäynnistä ja heidän tunnelmistaan saatte kuulla kesän mittaan lisää!

Koko tämän viikonlopun ajan (1.-3.6.2018) Apteekkimuseossa juhlitaan avajaisia ja museoon on myös kaikille ilmainen sisäänpääsy. Lisätietoa avajaisista löytyy tästä linkistä.

Vanhan ajan pääsiäistunnelmaa

Iso-Puolalan vintti Puolalanmäellä, Turussa, Kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty,

Puolalanmäen juurella, aivan Turun ydinkeskustassa on idyllinen puutalorykelmä Iso-Puolala. Kahden talon muodostaman pihapiirin rakennukset ovat nähneet paljon: toinen talo on 1770-luvulta ja toinen 1820-luvulta. Ne ovat aika ajoin avoinna yleisölle. Edellisen kerran ne olivat avoinna joulun alla ja nyt ennen pääsiäistä. Rakennusperinteen Ystävät ry omistaa rakennukset ja pitää niistä huolta.

Iso-Puolalan talot ovat niin tunnelmallisia ja idylli keskellä kaupunkia, että haluan vierailla siellä jälleen heti tilaisuuden tullen. Iso-Puolalan vintti -puodin (Puolalanpuisto 7) pääsiäisaukiolo on oiva syy päästä jälleen aistimaan vanhan talon tunnelmaa. Puoti on talon vinttikamarissa, jonne jyrkkiä, vanhoja portaita pitkin kivutessani tunnen siirtyväni aivan toiseen aikaan. Vintillä on myynnissä Riitan pihapuodin pääsiäiseen sopivia antiikki- ja vanhan tavaran löytöjä ja Kranssiaitan toinen toistaan kauniimpia pääsiäiskukka-asetelmia ja pääsiäis- ja kevätkransseja.

Iso-Puolalan vintti Puolalanmäellä, Turussa, Kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty,

Iso-Puolalan vintti Puolalanmäellä, Turussa, Kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty,

Iso-Puolalan vintti Puolalanmäellä, Turussa, Kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty,

Iso-Puolalan vintin kahvila Puolalanmäellä, Turussa, Kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty,

Tutkailen pöytien tavara-aarteita, ja koen pienen nostalgiapuuskan nähdessäni värikkäästi maalatut kukkopillit. Tuollainen minullakin oli! Seinillä riippuu esimerkiksi korkista, kuivakukista ja höyhenistä tehtyjä kransseja. Sinne tänne on aseteltu kukka-asetelmia, joiden keltaiset hyasintit, hennot punaiset kirjopikarililjat ja tuoksuvat, monikerroksiset perunanarsissit ovat aseteltu kauniisiin betoni- tai metalliruukkuihin asiaankuuluvin somistein. Helmililjat ovat vanhoissa juomalaseissa, ja pikkuruisista koreista kurkottelevat rairuohot.

Puodissa on myös pieni kahvila, jonka ikkunasta paistavan iltapäiväauringon keväisyydestä ei voi erehtyä. Haluan palan tätä pääsiäistunnelmaa kotiini, ja arvon tovin suvikelloasetelman ja pajunkissakranssin välillä. Kissanpehmeä kranssi vie voiton. Iso-Puolalan vintti on avoinna sunnuntaihin 25.3. saakka.

Viikonloppuna 24.–25.3. myös Iso-Puolalan päärakennus on avoinna. Siellä  voi ihastella Ovo Decor -yhdistyksen pääsiäismunanäyttelyä, jossa kauniisti koristellut munat ovat sekä näytillä että myynnissä. Myös Iso-Puolalan kahvila on avoinna.

Kuralan kylämäki Turussa, Kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty

Vanhan ajan pääsiäistunnelmaan pääsee myös 23.–25.3. Kuralan Kylämäessä (Jaanintie 45). 1940–1950 -luvun aikaa elävässä museossa tehdään  pääsiäisvalmisteluja. Kokeiluverstaassa on esillä Ovo Decorin koristemunat. Viikonloppuna työpajassa voi kokeilla tehdä itse yhtä hienoja, ja myyjäisistä voi ostaa käsintehtyjä pääsiäiskoristeita ja -herkkuja kotiin tai tuomisiksi. Viime vuoden tapahtumasta Johanna kirjoitti täällä.

Pääsiäisviikonloppuna 31.3.–1.4. avoinna olevassa Luostarinmäen käsityöläismuseossa (Vartiovuorenkatu 2) tutustutaan 1800-luvun pääsiäisperinteisiin. Kauniit pääsiäispöydät esittelevän ajan pääsiäisherkkuja, ja pääsiäismunien vierityskisassa voi ottaa kaveristaan mittaa. Käsityöläismuseoon on pääsymaksu. Lue millaista siellä oli kaksi pääsiäistä sitten täältä.

Anna Ahmatovan neljä huonetta – jotta me muistamme

Hannu Väisänen: Anna Ahmatova 1 (2017), kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty
Anna Ahmatova 1 (2017)

Taide on vaarallista, koska sen avulla emme unohda. Taiteen avulla me ja meistä seuraavat sukupolvet muistamme ja tulemme tietoisiksi menneisyydestä. Jotta se ei unohtuisi, tarvitaan rohkeita ja vahvatahtoisia ihmisiä tallentamaan mennyttä, kuten venäläinen runoilija Anna Ahmatova (1889–1966). Wäinö Aaltosen museossa 9.2. avautunut Hannu Väisäsen näyttely Anna Ahmatovan neljä huonetta tuo menneisyyden eteemme. Öljyvärimaalausten, brodeeraustöiden, valokuvien, videoteosten ja installaatioiden avulla Väisänen herättää henkiin niin Ahmatovan runot kuin pilkahdukset runoilijan elämästä.

Näyttely piti alun perin pitää Pietarissa Anna Ahmatovan museossa, mutta ilmeisesti ainakin osittain poliittisista syistä sitä ei sinne toteutettu. Nyt näemme näyttelyn täällä Turussa alkuperäistä suunnitelmaa laajempana. Pietarin ystävyyskaupunki Turku onkin sille oikein sopiva paikka. Ahmatovan runojen miljöönä on usein Leningrad/Pietari, sen kadut, talot ja Neva-joen rantatörmät. Meillä Turussa on oma jokemme ja sen rannat, joilla käyskennellä. Ahmatovan runoista on luettavissa vahva kotiseuturakkaus. Se ulottui jopa niin pitkälle, että hän kieltäytyi jättämästä kotikaupunkiansa vallankumouksen jälkeen. Kurjat olot ja taiteilijaystäviensä pakeneminen ulkomaille tallentui runoihin, mutta Ahmatova jäi. Myös Turku on tallentunut monien kaupunkilaisten sydämiin.

Hannu Väisänen: Runoelma ilman sankaria, diptyykki (2017) WAMissa, kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty
Runoelma ilman sankaria, diptyykki (2017)

Hannu Väisänen - Anna Ahmatovan neljä huonetta -näyttelyä WAMissa, kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty

Ahmatovan tarkkanäköisissä runoissa on läsnä niin oman aikansa ajankohtaiset tapahtumat, vaino ja vangitsemiset kuin runon minän yksityinen maailma rakkauksineen ja eroineen. Neuvostoliitossa runoilijasta tuli epätoivottu henkilö, joka asetettiin julkaisukieltoon kymmeniksi vuosiksi ja jonka teoksia oli kiellettyä omistaa. Moni suomalainen lienee kuullut Ahmatovan asemasta Neuvostoliitto/Venäjän eri vuosikymmenien poliittisessa myllerryksessä. Mutta moniko on hänen runokirjansa avannut? Musiikin ystäville voivat olla tuttuja sellaiset laulut kuin Haikara, Yöllä, Ero, Käki ja Nukun hiljaa kirkkomaassa. Kyllä – nämä Ultra Bran ja Kerkko Koskinen Kollektiivin laulujen sanat ovat alkujaan Ahmatovan kynästä syntyneitä runoja.

Sain käsiini ensimmäisen kerran Ahmatovan runoja teini-ikäisenä juuri Ultra Bran opastamana. Muistan elävästi tuon ruskeakantisen, Marja-Leena Mikkolan suomentaman Runoja-kokoelman (Orient Express, 1992). Se oli vuosia ainut suomenkielinen kokoelma Ahmatovan runoja. Minulle ei riittänyt kirjastosta kerrasta toiseen lainattu teos, vaan halusin kiihkeästi opuksen itselleni. Loppuunmyytyä nidettä ei kirjahyllyyni vielä tänä päivänä ole tullut, mutta vuonna 2008 ilmestynyt, myöskin Mikkolan suomentama, Valitut runot (Kustannusosakeyhtiö Tammi) toi omistamisen onnea. Sen runomitaltaan ja muodoltaan tarkistetut runot ovat pala jotain salaperäistä, yksityistä, jotain, jonka koska vain saan ottaa hyllystäni ja josta lukea säkeen sieltä, runon tuolta. Ja nyt saan kokea Ahmatovan taiteen aivan uudella tavalla.

Astellessani Wäinö Aaltosen museon portaita ylös helmikuisena kevättalven päivänä minua suorastaan jännittää. Ensimmäisessä näyttelysalissa video- ja brodeeraustöiden ihastelun jälkeen käännän pääni ja vastassa on valtavat, seinään nojaavat mustat kirjaimet. En hallitse kyrillisiä, mutta hetken tavattuani tajuan niiden tarkoittavan Fontankan taloa. En meinaa pysyä nahoissani: tämän lähemmäs runoilijan kolmen vuosikymmenen ajan asuntoa en ole päässyt!

Fontankan talo Anna Ahmatovan neljä huonetta -näyttelyssä WAMissa, kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty

Fontankan talo Anna Ahmatovan neljä huonetta -näyttelyssä WAMissa,, kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty

kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvatFontankan talo Anna Ahmatovan neljä huonetta -näyttelyssä WAMissa, kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kiellettyon käyttö kielletty

Fontankan talo Anna Ahmatovan neljä huonetta -näyttelyssä WAMissa, kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty

Fontankan talo Anna Ahmatovan neljä huonetta -näyttelyssä WAMissa, kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty

Yhteen museosaliin on todellakin tehty installaatio Fontankan talosta eli Pietarin Fontanka-kanavan rantakadulla sijaitsevan Šeremetjevin palatsin piharakennuksesta. Sen neljä huonetta ovat antaneet nimensä tälle näyttelylle. Kerään hetken voimia ja astun kynnyksen yli. Tuntuu uskomattomalta ikään kuin kävellä niissä huoneissa, joissa Ahmatova asui. Eräässä elämänvaiheessaan hänen asuintilansa kapeni vain yhdeksi ainoaksi huoneeksi. Mietin mikä se mahtaa näistä olla.

Installaation huoneisiin on ripustettu erilaista esineistöä sekä valokuvateoksia. Ne luovat muuten tyhjiin huoneisiin tunnelmaa, mutta tuntuvat hieman irrallisilta. Onko tuo Ahmatovan käsilaukku? Ovatko nuo patsaat lähellä taloa? Rakennustelineet ovat osa installaatiota. Niiden portaita pitkin pääsee kiipeämään huoneiden ylle. Metallisista, karuista portaista huokuu keskeneräisyys, välitila, muutos ja jopa elämän hallitsemattomuus. Talossa elettiin paikoin jatkuvan tarkkailun ja mahdollisesti salakuuntelun alla. Ylhäältä lintuperspektiivistä tiirailtuna mittakaava muuttuu nukkekotimaiseksi, ja uusia yksityiskohtia paljastuu. Onko tuonnekin piilotettu nauhuri? Kokonaisuutta vahtii palatsin pihaporttia koristavien leijonien siluetti.

Anna Ahmatovan Runoelma ilman sankaria -runon osa Marja-Leena Mikkolan suomentamana WAMissa, Kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty

Hannu Väisänen: Runoelma ilman sankaria 2 (2017), kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty
Runoelma ilman sankaria 2 (2017)

Hannu Väisänen - Anna Ahmatovan neljä huonetta Wäinö Aaltosen museossa Turussa, kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty

Hannu Väisänen: Poltetut Runot 1 (2017),kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty
Poltetut Runot 1 (2017)
Hannu Väisänen: Puninin takki 4 (2017), kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty
Puninin takki 4 (2017)

Jatkan matkaani seuraavaan saliin. Edessäni on Runoelma ilman sankaria 2 (2017), jossa jo Anna Ahmatova 1 – teoksen (2017) vakavailmeinen nainen on saanut ympärilleen oranssia ja valkoista väriä. Vieressäni toiset näyttelyvieraat pohtivat niiden merkitystä, ja suljen korvani. En halua jakaa Ahmatovaani kenenkään kanssa.

Monet teokset ovat nimetty runojen tai Anna Ahmatovan elämäntarinan osasten mukaan. Aiheet ja teemat toistuvat – kuten runoilijan tuotannossa. Poltetut runot 1 (2017) pysähdyttää eteensä. Alkuun abstraktilta vaikuttava sinivalkoinen teos saa pohtimaan runojen hävittämisen ja julkaisemisen kieltämisen kauheutta ja traagisuutta. Mitä jää jäljelle, jos ei ole lupa tehdä rakastamaansa asiaa?

Puninin takki -nimisiä teoksia on monta. Puninin takki 4:n (2017) intensiivisen punainen väri hätkähdyttää. Väri jatkuu poikkeuksellisesti myös taulun reunan yli ja siitä tulee mieleen pyyhitty veri. Ahmatovan poika ja kaksi puolisoa joutuivat vankiloihin ja vankileireille. Nikolai Puninin (1888–1953) vangitsemisyönä Fontankan talon eteisnaulakkoon jäi roikkumaan hänen palttoonsa. Työleiri koitui Puninin kohtaloksi.

Anna Ahmatovan runo Marja-Leena Mikkolan suomentamana WAMissa, Kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty

Muistoruukut Hannu Väisäsen Anna Ahmatovan neljä huonetta -näyttelyssä WAMissa, kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty

Viimeisessä salissa on Muistomerkki-installaatio, johon yleisö pääsee osallistumaan opettelemalla jonkin runon, säkeen tai muun tekstikatkelman ulkoa ja kirjoittamalla sen paperille. Sitten paperi poltetaan ja tuhkat tuodaan laitettavaksi johonkin näistä viidestä ranskalaisesta saviruukusta. Teoksella ylistetään muistamista ja tehdään kunniaa Ahmatovalle.

Tämä näyttely on tärkeä, koska tämä kaikki ei ole vain menneisyyttä. Se on tärkeä, jotta me muistamme ja osaamme arvostaa monesti niin itsestäänselvää.

Hannu Väisänen – Anna Ahmatovan neljä huonetta 20.5.2018 saakka. Näyttelyyn on myös opastuksia. Wäinö Aaltosen museo, Itäinen Rantakatu 38, Turku.