Joulun ja uudenvuoden menovinkit Turun seudulle

Brinkkalan talo Vanhalla Suurtorilla Turussa, Kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty

Asut sitten Turun seudulla tai tulet tänne kyläilemään, voi joulunvietto neljän seinän sisässä jo jossain vaiheessa hieman kyllästyttää. Turun seudulla onkin mukavasti tekemistä vielä ennen joulua, välipäiville sekä uudenvuoden tietämille. Poimi listastani parhaat ja lähde nauttimaan kulttuurista!

Joulun tunnelmaa

  • Rauhoittumista ja tunnelmaa tarjoaa kävelykierros vanhalla hautausmaalla. Jouluinen hautausmaa -kävelykierroksia järjestetään Turun hautausmaalla 22.12.2018 kello 15 sekä 25.12. ja 26.12. kello 18. Liput voi ostaa ennakkoon täältä.
  • Jos mielii lomalukemista tai vaikkapa paikkaa, jossa lukea rauhassa kirjaa aattona, Turun kaupunginkirjaston pääkirjasto pitää ovensa avoinna 24.12. kello 11–18. Turussa on myös omatoimikirjastoja ja ne ovat käytössä myös joulun aikaan.
  • Joulukaupunki Turussa julistetaan perinteikkäästi joulurauha Brinkkalan talon parvekkeelta jouluaattona 24.12.2018 kello 12. Nykyinen julistuksen kaava on vuodelta 1903. Tuhannet lähipaikkakuntien ihmiset kokoontuvat kuulemaan sitä paikan päälle ja moninkertainen määrä tapittaa julistusta suoratoistopalveluiden kautta. Aiotko tänä vuonna Vanhalle Suurtorille?

Jouluista kulttuuria

  • Jokirannan Apteekkimuseo & Qwenselin talossa pääsee ihailemaan 1700–1800-luvun vaihteen katettuja joulupöytiä 13.1.2019 saakka. Joulupöytä- ja Jouluilta hämärtyy –opastuksia on ennen ja jälkeen joulun.  Museo on suljettu 24.–25.12.2018 ja 31.12.–1.1.2019. Uudistetusta museosta voit lukea tästä Johannan tekstistä.
  • Piispankadun helmessä, kotimuseo Ett Hemissä pääsee nauttimaan menneiden vuosisatojen joulutunnelmasta. Museossa vietetään joulua Jacobssonin perheen tapaan 1900-luvun alkupuolen tunnelmissa. Luvassa myös draamaopastuksia, joihin voi varata lipun etukäteen museolta. Ett Hem on suljettu 24.–25.12.2018.  Viime vuoden tunnelmia voit lukea täältä.
  • Luostarinmäen käsityöläismuseossa on nähtävillä Kansanomaisia joulukattauksia ja -perinteitä -näyttely. Eläinten puuhailua talvisessa päivässä valottaa puolestaan Eläinten joulu -näyttely. Lapset saanee mukaan museovierailulle osallistumalla Talviseen vaellukseen Luostarinmäen halki. Kaikki näyttelyt ja lasten seikkailusuunnistus 6.1.2019 saakka. Tapaninpäivänä 26.12. kello 15 puolestaan Puolalanmäen musiikkilukiolaiset esittävät vanhan Tapaninveisun Tapaninlaulajaisissa. Silloin on myös jouluopastuksia kello 11 ja 13. Museo on suljettu 24.–25.12.2018 sekä 31.12.–1.1.2019.
  • Turun sataman liepeillä Turun linnassa notkuvat joulupöydät 1600–1800 -lukujen herrasväen tyyliin aina 6.1.2019 saakka. Vierailu käy vaikkapa pienestä kuntoilusta, kun kiertelee käynnillään kaikki linnan sopet ja kiipeää monet portaikot. Turun linna on suljettu 24.–25.12.2018 ja 31.12. –1.1.2019.
  • Naantalin museon Hiilolassa sukelletaan satukirjojen kuviin. Jouluisiin kuviin ja perinteikkääseen joulutunnelmaan pääsee tutustumaan vielä 26.–30.12.2018 kello 11–15.

Uudenvuoden ennustuksia

  • Lykkyä tykö! -opastuksella 29.12.2018 kello 11 ja 13 Luostarinmäen käsityöläismuseossa vanhan kansan uudenvuoden uskomukset tulevat tutuiksi.
  • Uudenvuoden aaton aattona 30.12.2018 kello 12–15 Apteekkimuseo & Qwenselin talon vaunujassa pääsee kuulemaan ennustuksia tulevalle vuodelle.

Pikkuväen mieleen

  • Pitääkö perheen pienimpien päästä purkamaan energiaansa johonkin? Koko perheelle tarkoitettu Pomppulinnamaailma on täyttänyt Turun Messukeskuksen B-hallin nyt joulun aikaan. Lasten riemua ja liikunnan iloa on luvassa vielä 26.12.–6.1.2019. Lauantaina 29.12. kello 13–16 on lisämaksusta poni- tai kärryajelua Messukeskuksen piha-alueella (säävaraus).
  • ArtTeatron koko perheen sirkusesitys Circus White Xmas tarjoaa sirkustaidetta, livemusiikkia ja joulun taikaa 28.12.2018 kello 19 Logomon Teatro-salissa. Susanna ihasteli sirkusryhmän kesäistä esitystä tässä artikkelissa.
  • Hans Christian Andersenin rakastettuun satuun pohjautuva Lumikuningatar esitetään vielä 28.12.2018–5.1.2019 Åbo Svenska Teaterissa. Jos sinulta on näkemättä tämä Aurinkobaletin ja Åbo Svenska Teaterin yhteistyöspektaakkeli, tiedät, mitä tehdä! Esitys on suunnattu yli 6-vuotiaille.
  • Lasten uuttavuotta juhlitaan 31.12.2018 tuttuun tapaan Kupittaanpuiston urheiluhallilla kello 15–18.30. Luvassa on Lasten liikunnan ihmemaassa temppuilua, lumivarma lumityöpaja ja illan päätteeksi lasten ikioma ilotulitus. Mitä muuta voisi aatolta toivoa?
  • Vuotuiset Ritaripäivät houkuttelevat pienet ritarit ja ritarimieliset Turun linnalle 5.–6.1.2019. Päivien aikana on tarjolla pienimuotoista aikamatkailua menneisyyden elämään eläytymisellä sekä opastettuja kierroksia kolmella kielellä (suomi, ruotsi ja venäjä)

Hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta 2019!

Mainokset

Heijastumia maailmasta Paula Ollikaisen näyttelyssä Galleria Joellassa

Paula Ollikaisen näyttely Galleria Joellassa, Turussa. Kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty

Helteisenä elokuun iltana Turun jokirannassa on leppeä tunnelma. Ihmisiä on jonkin verran liikkeellä, eikä kaikilla ole kiire seuraavaan paikkaan. Galleria Joellan ulkopuolelle on kokoontunut ihmisiä. Kyltti toivottaa tervetulleeksi avajaisiin. Siispä sinne!

Joellassa vietetään juuri tamperelaisen kuvataiteilijan Paula Ollikaisen Aito kopio maailmasta -näyttelyn avajaisia. Kahdesta huoneesta koostuvassa galleriatilassa ihmiset katselevat teoksia, juttelevat keskenään ja nauttivat avajaistarjoiluista. Nappaan ikkunalaudalta näyttelyluettelon ja lähden kiertämään.

Kynnys astua sisään taidegalleriaan voi monelle olla iso. Minunkaan ei tule vierailtua gallerioissa kauhean usein, vaikka esimerkiksi turkulaisissa gallerioissa on esillä toinen toistaan kiinnostavampia näyttelyitä. Näin sen ei tarvitsisi olla: jokainen on varmasti tervetullut gallerioihin  nauttimaan taiteesta. Jos taiteilijaan haluaa tutustua tarkemmin, on näyttelyissä esillä usein ansioluettelo ja taiteilijaesittely. Näyttelyluettelosta puolestaan voi kurkkia teosten nimet ja tekotekniikat.

Paula Ollikainen: Oklaholman suurin tornado Galleria Joellassa, Turussa. Kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty
Oklaholman suurin tornado (2018)
Paula Ollikainen: Horsma ja kuvajainen Galleria Joellassa, Turussa. Kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty
Horsma ja kuvajainen (2018)
Paula Ollikainen: Irma-myrsky kadulla Galleria Joellassa, Turussa. Kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty
Irma-myrsky kadulla (2018)

Aito kopio maailmasta -näyttelyssä on esillä Ollikaisen maalauksia ja puupiirroksia. Aloitan kierrokseni ensimmäisestä teoksesta, joka on puupiirros Oklaholman suurin tornado (2018). Katselen sitä välillä lähempää, välillä kauempaa. Sen viittaus suoratoistopalvelu YouTuben katastrofivideoihin ensin riemastuttaa: miten hauska idea! Sitten viittaus saa minut hiljaiseksi. Teoksessa kuvattu ja toisinnettu katastrofi on ollut joillekin todellisuutta.

Teema jatkuu myös muissa teoksissa. Ajankohtaiset tapahtumat heijastuvat esimerkiksi Irma-myrsky kadulla -teoksesta (2018). Puupiirros on vaaleissa värisävyissään kaunis. Nopeasti katsottuna sen voisi ajatella olevan esimerkiksi luonnostelma jostain trooppisesta miljööstä, jossa palmut heiluvat ja juomat ovat kylmiä. Tarkemmin katsottuani ja nimen luettuani teos saa vakavampia sävyjä: tämän teoksen todellisuudessa ei pinacoladoja juoda.

Paula Ollikainen: Loputon lento Galleria Joellassa, Turussa. Kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty
Loputon lento (2018)
Paula Ollikainen: Kuvaelma linnan pihalta Galleria Joellassa, Turussa. Kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty
Kuvaelma linnan pihalta (2018)
Paula Ollikainen: Riistakamerassa-sarja: Kuusivaras Galleria Joellassa, Turussa. Kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty
Riistakamerassa-sarja: Kuusivaras (2018)

Puupiirrosten lisäksi esillä on öljyvärimaalauksia. Kulman takana esiin tuleva Loputon lento (2018) saa minut huokaisemaan ihastuksesta. Lintu on kuvattu yksityiskohtaisesti taustan jäädessä valokuvamaisen sumeaksi. Mihinköhän teoksen lintu on matkalla? Onko sillä edes määränpäätä? Kuvaelma linnan pihalta (2018) puolestaan on asetettu viereiselle seinälle. Huomattavasti isokokoisempi öljyvärimaalaus vangitsee värikylläisyydessään ja mystisessä tunnelmassaan. Kuten näyttelyn alun Horsma ja kuvajainen -teoksen (2018), myös tämän teoksen tunnelmassa ja asetelmassa on jotain taianomaista ja utuista. Mistä tässä on kyse?  Mitä ovat  nuo mystiset, ruukuista ja maasta kasvavat pienet kasvit?

Viimeiseksi tutustun Riistakamerassa-sarjaan. Pienet mustavalkoiset teokset jatkavat todellisuuden ilmentymien kuvausta. Niissä voisi ajatella olevan kuvattu kenties salaa ripustetun riistakameran kuvia, pieniä välähdyksiä ympäröivästä maailmasta. Yhdessä teoksessa luikkii kauris, toisessa hirvi. Vaikka ole tainnut koskaan nähdä riistakameran kuvaa, voin kuvitella niiden olevan juuri tällaisia. Ollikainen on luonut valojen ja varjojen sekä mustan ja valkoisen kontrastin uskottavasti ja aidon tuntuisesti. Kuusivaras (2018) yllättää aihevalinnallaan tuoden luontokappaleiden kuvauksen keskelle ihmisen rikollisissa puuhissa. Kiinni jäi!

Paula Ollikaisen näyttely Aito kopio maailmasta sunnuntaihin 2.9.2018 saakka. Galleria Joella, Läntinen Rantakatu 21, Turku.

Lumoavat teatterinuket Brinkkalan galleriassa

Haluatteko kokea jotain elämyksellistä ja samalla kertaa ilmaista? Minulla on loistava vinkki! Nimittäin Brinkkalan galleriassa Vanhan Suurtorin kupeessa on esillä Nukkenäyttely. Näyttely on loistava pilkahdus siitä, millaista taidetta teatterinuket voivat olla.

Heini Maarasen nukkeja näytelmästä Hamlet (2017)
Heini Maarasen nuket Turun kaupunginteatterin ja Aura of Puppetsin näytelmästä Hamlet (2017)

Nukketeatteriammattilaisten verkoston Aura of Puppetsin kokoama Nukkenäyttely koostuu kahdesta huoneellisesta nukkeja, joista jokainen on saanut paistatella parrasvaloissa. Näyttelyssä esillä olevat teatterinuket on koottu kahdeksastatoista näytelmästä ja kaikki ovat Aura of Puppetsin jäsentaiteilijoiden tekemiä. Monet nukeista ovatkin minulle jo entuudestaan tuttuja nähdyista näytelmistä, mutta näin läheltä en ole yhtäkään niistä koskaan nähnyt.

Miksi sitten juuri tämä näyttely kannattaa nähdä? Yksinkertaisesti koska näyttely on upea! En tiedä mitä odotin, mutta heti näyttelytilaan saapuessani olin vaikuttunut. Teatterinuket luovat olemassaolollaan tilaan varsin taianomaisen tunnelman. Ne ovat niin eläviä ja samalla niin satumaisia, etten tiedä katsovatko ne minua vai minä niitä. Erityisen tunnelman luo myös se, että mikään niistä ei ole pelkkä koriste. Jokainen esillä oleva nukke on ollut osa teatteriesityksiä ja luotu liikkumaan. Muistan, miten inihmillisesti  keväällä näkemieni Rauhanneuvottelijan sekä Nooat – sillä hän oli herralle mieluinen -näytelmien nuket liikkuivat. Nyt ne  kuitenkin ovat pysähtyneet. Muisto antaa kuitenkin aavistuksen siitä, miten eläviä teatterinuket nukettajiensa käsissä voivat olla.

Laura Hallantien nukkeja näytelmästä Paleleva Elefantti ( 2015/2018)
Laura Hallantien nukkeja TEHDAS Teatterin näytelmästä Paleleva Elefantti (2015/2018)
Heini Maarasen nukkeja näytelmästä Romeo ja Julia
Osa Heini Maarasen nukeista TEHDAS TEatterin näytelmästä Romeo ja Julia (2015)

Näyttelyä kiertäessäni en voi kuin ihmetellä nukkejen monipuolisuutta ja niiden taidokkaita yksityiskohtia ääneen. Juuri yksityiskohdat tekevät tästä näyttelyn, joka on itse koettava. Eivät pelkät valokuvat anna niille oikeutta. Erityisen kiehtovaa näyttelyssä on teatterinukkejen erilaisuus. Osa niistä on varsin pieniä, melkein kämmenelle mahtuvia, toiset taas itseäni suurempia. Mukana on myös Aurajoessa viime vuonna nähty Lemminkäisen käsi, joka on osa jättinukkea. Toiset nukeista pääsevät osaksi painajaisuniani, toiset taas naurattavat hulvattomuudellaan. Jotkut ovat niin elävän näköisiä, että en uskalla katsoa niitä silmiin ja toisia haluaisin silittää. Käsittämätöntä taidokkuutta!

Laura Hallantien Piip-nukke
Laura Hallantien Piip-nukke TEHDAS Teatterin näytelmästä Müna (2013)

Näyttelyesitteestä saa tuntumaa nukketaiteilijoiden työhön. Esillä olevien nukkejen valmistuksessa on käytetty niin vaahtomuovia, sukkahousuja, lateksia, puuta, rautalankaa, villaa ja erilaisia karvoja. Esillä olevat nuket ovat monipuolinen kavalkadi nukketyypeistä. Ennen tätä näyttelyä en tiennyt miten teatterinukkeja edes lajitellaan. Nyt tiedän, että on olemassa niin pöytänukkeja, niskakeppinukkeja, suunukkeja, lankanukkeja, paperinukkeja ja kokovartalonukkeja. Osan liikuttamiseen tarvitaan useampi nukettaja, suurimpaan osaan riittää yksi.

Näyttelystä saadun uuden tiedon määrä ei kuitenkaan hengästytä, vaan saa innostumaan. Haluan päästä pian näkemään lisää nukketeatteria! Haluan nähdä nukkejen liikkuvan. Onneksi ainakin Turussa tarjontaa on. Täällä järjestetään jopa vuotuinen nukketeatterifestivaali TIP-Fest marraskuussa Manillassa. Turhaan ei Turkua luonnehdita Suomen nukketeatteripääkaupungiksi!

Heini Maarasen nukkeja näytelmästä Myrsky (2013)
Heini Maarasen nukkeja TEHDAS Teatterin näytelmästä Myrsky (2013)

Aura of Puppetsin Nukkenäyttely Brinkkalan gallerissa (joulurauhan julistuksesta tutun Brinkkalan talon toinen kerros Vanhan suurtorin laidalla) on esillä 8.7.2018 saakka. Ehdottomasti suosittelen tätä ihan jokaiselle!

Kati Immosen Leikkimetsä-näyttely on ylistys luonnolle

Kati Immonen: Sarjasta Korpi vastan puutarha: Poispyyhitty Auran Galleriassa, kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty
Sarjasta Korpi vastaan puutarha: Poispyyhitty (2016)

Turkulaisen kuvataiteilija Kati Immosen Leikkimetsä-näyttely Auran Galleriassa ammentaa luonnon kauneudesta, monimuotoisuudesta ja kesyttämättömyydestä. Näyttelyssä esitellään kaksi teossarjaa: Leikkimetsä ja Korpi vastaan puutarha, jotka käsittelevät luontoaihetta hieman eri kulmasta. Näyttelyn ensimmäinen osa nähtiin Helsinki Contemporary -galleriassa keväällä 2018.

Monen Leikkimetsä-sarjan työn taka-alalla on utuista laveerausta. Etualalla on usein ruukku, jossa on kasvustoa. Luonto kurottautuu, kasvaa ja ryöpsähtelee ruukuista muun muassa kukkien, puiden, puiden oksien, sienten ja lehtien muodossa. Moni ruukuista näyttää bonsaipuiden miniatyyriruukuilta. Se tuo mielleyhtymän bonsai-harrastukseen, jossa minikokoista puuta hoidetaan pikkuruisilla puutarhavälineillä. Ollaanko myös Immosen teoksissa jonkinlaisessa miniatyyrimaailmassa?

Kati Immonen: Sarja Leikkimetsä: Metsäkukat (2018) ja Kevätmyrsky (2018) Auran Galleriassa, kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty
Sarjasta Leikkimetsä: Metsäkukat (2018) ja Kevätmyrsky (2018)
Kati Immonen: Sarjasta Leikkimetsä: Ensilumi (2018) Auran Galleriassa, kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty
Sarjasta Leikkimetsä: Ensilumi (2018)

Bonsaipuiden tapaan luontoa on koitettu Immosen maalauksissa kahlita sille kuulumattomiin mittasuhteisiin ja lokeroihin. Muutamassa teoksessa ryöpsähtelevää luontoa on yritetty reunustaa rusetein, kuten teoksessa Kevätmyrsky (2018). Juuri muuta ihmiselle kuuluvaa niissä ei näy. Piknik (2018) tekee poikkeuksen: parvekeruukkumaisesta astiasta huojahteleva, jonkinlaisessa tuulenvireessä pyristelevä, kukkiva puu on saanut oksillensa vaatekappaleita. Pyörteen keskellä lentelee pari korkokenkiä ja kumisaappaita.

Värikylläiset, lukuisia yksityiskohtia sisältävät vesivärityöt tulevat katsojaa lähelle. Monet niistä on kehystetty heijastamattomalla uv-museolasilla, jota ei paljain silmin juuri erota. Pääsen jollain tapaa lähemmäs teoksia, kun lasi ei tunnu olevan katseeni ja paperin välissä. Muutama teos on kehystämätön, joka luo kontrastin niiden ja kehystettyjen  välille.

Kati Immonen: Sarjasta Korpi vastaan puutarha: Juhannusruusu (2016) Auran Galleriassa, kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty
Sarjasta Korpi vastaan puutarha: Juhannusruusu (2016)

Korpi vastaan puutarha -sarjan teoksissa astutaan pois ruukuttamisen maailmasta kohti luonnontilaa. Juhannusruusun (2016) valkoisena hohtava kasvi on lähes taianomainen, kun se ponnistaa maasta harvaneulaisen ikimetsän katveessa. Kehystämätön, seinälle naulattu 135 x 188 cm kokoinen teos on vaikuttava myös ruskea-musta-valkoinen -väriyhdistelmässään.

Kati Immonen: Sarjasta Leikkimetsä: Metsän valo (2016) ja Kielopelto (2016) Auran Galleriassa, kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty,
Sarjasta Leikkimetsä: Metsän valo (2016) ja Kielopelto (2016)
Kati Immonen: Rikkaruohopuutarha, Auran Galleriassa, kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty
Rikkaruohopuutarha (2018)

Gallerian alakerrassa on esillä vielä monta teosta. Yläkerran teosten yksityiskohtaisuuksien jälkeen Metsän valo (2016) ja Kielopelto (2016) tarjoavat raikkaan vastaparin pelkistetymmässä ja graafisemmassa ilmaisussaan. Näyttelyn yksi kohokohdista on teos Rikkaruohopuutarha (2018), jossa vesivärimaalaukselle projisoidaan kuvaa. Maalaus herää ikään kuin eloon, ja kokonaisuus vangitsee.

Voisin ihastella lähes loputtomiin teosten sommittelua, maalausjälkeä ja yksityiskohtia. Näyttely käsittelee kiinnostavia teemoja luonnon hillitsemisestä, hallitsemisesta ja ihmisen luontosuhteesta. Samalla se on kunnianosoitus luonnolle. Miten upea se onkaan!

Kati Immosen näyttely Leikkimetsä sunnuntaihin 13.5.2018 saakka. Auran Galleria, Yliopistonkatu 7, Turku.