Tuiskuiseen kevättalveen sopii oivasti matka Välimerelle. Tartuinkin tilaisuuteen ja klikkasin itseni mukaan Naantalin MatkakaupanVenetsia – taianomainen kaupunki -virtuaalimatkalle. Leena-oppaan johdattamana tutustuimme reilun tunnin ajan tuohon myyttiseen veden päälle rakennettuun kaupunkiin.
Takanani oli jo yksi virtuaalimatka Islantiin, siitä voit lukea lisää täällä. Nytpä pääsin kuulemaan Koillis-Italiassa olevan Venetsian historiasta, kulttuurista, arkielämästä, arkkitehtuurista ja kaupankäynnistä. Oppaamme kertoi aluksi perusteellisesti kaupungin synnystä. Tiesitkö, että se perustettiin hiekkasärkkien päälle turvaan vihollisilta? Tai sitä, että kaupungin suojelupyhimykseksi valitun Pyhän Markuksen ruumis varastettiin Aleksandriasta ja salakuljetettiin kaupunkiin sianruhon sisällä? Aikamoisia tarinoita!
Oppaamme näytti kuvaamiansa videoita ja valokuvia. Hän oli kuvannut ne osin ennen pandemiaa ja osin sen aikana. Ihmispaljous sekä pörisevät ja lipuvat kulkupelit olivat vaihtuneet kuukausien saatossa hiljaisiin katuihin ja kanaaleihin.
”Seisoessamme” Pyhän Markuksen torilla Leena-opas kertoi Pyhän Markuksen tuomiokirkosta ja sen oven yläpuolella olevista neljästä hevospatsaasta. Nämä pronssiset hevospatsaat on tuotu vuonna 1204 sotasaaliina Konstantinopolista. Leenan mukaan myöhemmin keisari Napoleon varasti ne Pariisin Riemukaaren päälle. Nyttemmin alkuperäiset patsaat ovat museossa ja niiden paikalla on replikat. Ylemmässä kuvassa kirkon edessä olevat rakennelmat ovat muuten kävelysiltoja, joita pitkin jalankulkijat pääsevät liikkumaan historiallisessa keskustassa tavattavien tulvien aikana.
Kuulin myös tarinan niin sanotusta kirotusta palatsista, Palazzo Dariosta. Sen mukaan kaikki rakennuksen omistaneet ovat joutuneet erinäisiin vaikeuksiin, usein kohtalokkain seurauksin. Meinasipa eräs kuuluisa amerikkalainen elokuvaohjaaja ostaa sen siitä huolimatta, mutta muutti viime hetkellä mielensä.
Canal Grande ja Rialton silta
Opastuksen aikana pääsin niin gondoli- kuin taksiveneajelulle turkoosivetisiä kanaaleita pitkin. Gondoliajelu Venetsiassa on yksi haaveeni, joten tavallaan se täyttyi! Donna Leon -faneja hemmottelevasti vierailimme jopa Guido Brunettin seikkailuista tutuilla kalamarkkinoilla Mercato del Pesce al Minutolla.
Opaskierros myyttiseen Venetsiaan oli virkistävä piristys maaliskuiseen iltaan. Virtuaalivierailu tuossa todella suositussa matkakohteessa on myös ekologinen valinta. Upea kaupunki!
Lisää virtuaalimatkoja on luvassa. Leena-oppaan kanssa seuraavaksi pääsee Italiaan esimerkiksi Ikuinen Rooma ja sen kauneimmat aukiot -opastuksella torstaina 1.4.2021 kello 16. Paikkoja on rajoitettu määrä.
Näinä etäaikoina on moni harrastus tauolla tai siirtynyt kotona nautittavaksi. Kaipuu arjen unohtamiseen ei taida kuitenkaan olla kadonnut. Nojatuolimatkailu on yksi tapa tauottaa arkea. Kirjaa tai vaikkapa reissublogia lukemalla pääsee hetkessä jonnekin aivan muualle. Tai sitten voi tehdä kuten minä: tilata virtuaalisen matkan!
Naantalin Matkakaupan valikoimassa on virtuaalimatkoja eli netissä tapahtuvia suoria opastuksia ympäri maapallon. Valitsin ensimmäiseksi kohteekseni Naantalin Matkakaupan yhteistyössä Tripsterin kanssa toteuttaman Islannin menninkäiset ja trollit – kansantarinoita jylhissä maisemissa -opastuksen. Klikkasin sen ostoskoriin, ja parin päivän päästä sähköpostiini tuli lasku. Hyvissä ajoin sain vielä osallistumislinkin, jolla pääsin liittymään Zoom-ohjelmassa kyseiselle opastukselle.
Virtuaalimatka oli opastettu reaaliajassa. Oppaallamme, Islannissa asuvalla ja monta kirjaa maasta julkaisseella Satu Rämöllä oli tietokoneensa kamera ja mikrofoni auki. Hän puhui videoyhteyden avulla suoraan Islannista näyttäen samalla kuvia ja videoita eri puolilta saarta. Me osallistujat saimme kysyä Zoomin chatissa mieleemme tulevia kysymyksiä ja lopuksi Rämö vastasi niihin ilahduttavan monipuolisesti.
Noin 1,5 tunnin ajan perehdyimme Rämön opastamana Islannin rikkaaseen kansantarustoon. Sain kuulla, että trollit asuvat vuorien sisässä. Menninkäiset asuttavat puolestaan kiviä, kumpareita ja luolia. Ne näyttävät aika paljon ihmisiltä, mutta kauniimmilta ja puhtaammilta. Sukupolvesta toiseen kerrotaan tarinoita näistä olennoista sekä niiden ja ihmisten välisistä kohtaamisista. Yhä nykyään islantilaisilla kulkee rinnalla usko toisenpuoleiseen. Jopa tielinjaa siirretään, jos suunnitellulla paikalla sattuu olemaan piilokansan koti.
Rämön mukaan kukin tarina liittyy kiinteästi johonkin paikkaan. Kaupoissa myydään trolli- ja menninkäiskarttoja, joiden opastamana voi tutustua tarinan kerrottuun tapahtumapaikkaan. Hurjiakin juttuja tarinoidaan: esimerkiksi eräs maatilan omistaja niitti itsepintaisesti heinää menninkäisten kiven vierestä, kunnes kolmannen tilallensa sattuneen rankan vastoinkäymisen jälkeen ymmärsi jättää piilokansan asuinsijan rauhaan. Kyseinen kivi on muuten tämän tekstin kuvassa!
Uppouduin puoleksitoista tunniksi kuuntelemaan toinen toistaan kiehtovampia kertomuksia Islannin haltijauskosta ja katselemaan upeita maisemakuvia. Pidempäänkin olisin viihtynyt aiheen parissa. Formaattina Zoom-opastus toimi hyvin. Jossain vaiheessa Rämö mainitsi islantilaisten uskovan trollien ja menninkäisten lisäksi kummituksiin. Osallistuisin mieluusti mahdolliselle kakkoskierrokselle kuulemaan kenties niskakarvat pystyyn nostattavia islantilaisia kummitusjuttuja! Myös opastettu kävelykierros jossain päin maailmaa kiinnostaa. Olisipa ihana olla videoyhteyden kautta yhtäkkiä vaikkapa Dublinissa!
On aurinkoinen syksyinen sunnuntai. Olen tullut kaverini kanssa Paimioon tutustumaan mäntymetsän keskelle rakennettuun merkittävään funkiskohteeseen. Osallistumme Magni Mundinopastetulle kierrokselle Alvar ja Aino Aallon suunnittelemaan Paimion parantolaan, jonne pääsee vierailemaan vain oppaan kanssa.
1920-luvun Suomessa heräsi tarve inhan kulkutaudin, tuberkuloosin, hoitopaikalle. Julistettiin arkkitehtikilpailu, jonka Aallot voittivat Piirretty ikkuna -työllään. Funktionalismia edustava Paimion parantola valmistui vuonna 1933. Parantolan hygieniavaatimukset olivat tarkat ja se näkyy niin rakennuksen kuin sisustuksen suunnittelussa. Ikkunat ovat isot, jotta puhdistava auringonvalo pääsee siivilöitymään sisätiloihin. Kulmat ovat pyöreitä ja lampuissa on lasikupu, jotta niihin ei keräänny pölyä. Tuberkuloosin hoitoon ei vielä ollut varsinaista lääkettä, vaan hoitoina toimivat muun muassa raitisilmakylvyt, ravinto ja joskus kirurgiset toimenpiteet.
Jo aulassa näkyy rakennuskokonaisuuden ajallinen kerrostuneisuus: alun perin tilassa oli avonaulakko, jossa kengät otettiin pois istuen Aino Aallon tarkoitukseen suunnittelemilla jakkaroilla (nykyisin Artekin Sivupöytä 606). Sittemmin naulakko on korvattu Savoy-maljakon muotokieltä toistavalla vastaanottokopilla.
Aularakennus jatkuu oikealle ja vasemmalle eri siivillä. Rakennusta on laajennettu 1950-luvulla leikkaussalisiivellä ja 1960-luvulla henkilöstön asunnoilla ja se kiemurtelee pitkin kangasmaastoa. Parantolatoiminta loppui 1960-luvulla ja rakennus toimi sairaalana aina 2010-luvulle saakka. Sittemmin tiloissa on ollut lasten ja nuorten kuntoutusta. Tälläkin hetkellä talossa on sopeutumisvalmennusta.
Aulasta nousemme kirkkaankeltaisia, matala-askelisia portaita pitkin B-siipeen. Siellä on tärkeä tila: yhtä hoidon peruspilaria, ravintoa, potilaille tarjonnut ruokasali. Tilassa yhdistyvät arkinen ruokailuhetki ja hienot arkkitehtoniset yksityiskohdat. Vasen seinä on lähes kokonaan yhtä isoa ikkuna-alaa. Ikkunoiden välissä on upea yksityiskohta: iloa tuottava ikkunapuutarha. Lasien läpi tulviva auringonvalo lämmittää jopa näin syksyllä. Taitavat markiisit tulla tarpeeseen.
Ruokasalissa on hyvin nähtävissä potilaan näkökulman huomioiminen: Alvar Aalto halusi, että tilat toimivat myös makuutasossa olevien potilaiden kanssa. Esimerkiksi valaisimet on suunniteltu häikäisemättömiksi. Ruokalan yläpuolella on nykyinen kokoushuone. Isojen sisäikkunoiden kautta on hyvä näkymä alas ruokalaan. Tilan valkoiseksi maalattua metallia ja messinkiä olevat valaisimet ovat ajattomat.
Parantolan julkisivu on funkikselle uskollisesti rapattu ja maalattu valkoiseksi. Valkoinen toistuu myös sisätilojen värityksessä. Sitä on kuitenkin piristetty useilla väriläiskillä, kuten keltaisilla portailla, persikanvärisillä käytävän seinillä ja sinapinvärisellä linoleumlattialla. Värit Alvar Aalto on suunnitellut yhdessä koristetaiteilija Eino Kaurian kanssa.
Värejä ja yksityiskohtia riittää. Aallot suunnittelivat tilat mahdollisimman hygienisiksi ja toimiviksi, mutta myös mahdollisimman viihtyisiksi. Moni tuberkuloosipotilas vietti pitkiä aikoja parantolassa. Osalla vierailu venyi jopa vuosiksi. On ymmärrettävää, että ympäristön tuli tällöin olla paras mahdollinen.
Astun ruokasalin vieressä olevaan potilaiden seurusteluhuoneeseen. Sen väritys on beige-valko-vihreä. Parantola-aikoina potilaan tarkan hoito-ohjelman lisäksi heillä oli myös vapaa-aikaa. Juuri tähän tilaan Alvar Aalto suunnitteli kuuluisat Paimio-tuolit. Kyllä sellaisella kelpasi istuskella rennosti ja katsella vuoron perään vaikkapa rauhoittavan vihreää kattoa ja upeaa, isoista ikkunoista avautuvaa takapihan mäntymetsää!
Huoneessa on myös kiinnostava virhe: Alvar Aallon suunnittelema takka, jossa hormi on johdettu yläosan sijaan takan sivusta. Valkoisista kaakeleista ja tummasta metallista tehty tulisija on kaunis, mutta kuulemma täysin käyttökelvoton. Nykyiseen sisustukseen kuuluvat yksinkertaisen elegantit valkoiset puutuolit, jotka ovat littoislaisen Huonekalutehdas Korhosen tuotantoa. Nykyään tehdas on nimeltään A-factory ja tekee yhä Aino ja Alvar Aallon suunnittelemia Artekin huonekaluja.
Opastuskierros jatkuu yhä ylempiin kerroksiin. Keltaisella porrastasanteella ihailen puukehyksisten ikkunoiden rivistöä aina alas pohjakerrokseen saakka. Tasanteella on esillä musta, selkeälinjainen Pikku Paimio -tuoli (Nojatuoli 42) sekä kattotasanteelle tarkoitettu lepotuoli tykötarpeineen. Ai mille kattotasanteelle? Kiivetäänpä katsomaan!
Potilassiiven ylimmän kerroksen nauhaikkunoista näkyy mäntypuiden latvat. Kävelemme peräkanaa turvavälein kapean käytävän poikki. Ja harmaan oven takana se odottaa: parantolan kattotasanne, jonne potilaat tuotiin nauttimaan terveellistä, raikasta ilmaa.
Tasanne on yllättävän iso jatkuen makuuhallisiiven ylle. Sitä reunustaa minimalistinen, oranssi metallikaide. Kaiteen vieressä on säntillisessä rivissä olevia puisia istutuslaatikoita, joissa on matalia vuorimäntyjä. Vanhoissa valokuvissa voi nähdä vuorimäntyrivistön olleen aikoinaan paljon tiheämpi. Kävelen kaiteen viereen ja kurkistan alas: kyllä, olemme aika korkealla! Näkymä puiden ylle on huimaava ja kiehtova.
Poistumme ylimmästä kerroksesta Pohjoismaiden ensimmäisen maisemahissin kyydissä. Odottelemme kaverini kanssa tovin vuoroamme. Kerta toisensa jälkeen uudet hissikyytiläiset painavat tilausnappia ja se käynnistää katonrajassa olevien ikkunoiden takana näkyvissä olevan rattaiston. Hiljalleen koneisto hilaa vanerisen hissikorin ylös. Koneromantiikkaa parhaimmillaan!
Ihailen porraskäytävää: harmaa-valkoiset mosaiikkibetoniportaat näyttävät kauniilta valkoista, petrolinsinistä, harmaata ja mustaa yhdistelevää kaidetta vasten. Tyylikkäitä materiaaleja, värejä ja muotoja!
Vihdoin koittaa vuoromme, ja lyhyen hissimatkan päätteeksi astumme haitariovista 1930-luvulle 1930-luvun potilashuoneeseen. Olen kierroksella saanut kuulla millaista parantolassa oli asua ja työskennellä. Nyt saan nähdä omin silmin potilashuoneen. Sen sisustuksessa on käytetty valkoista ja turkoosinvihreää vaneria sekä taivutettuja metalliputkia. Kaksi potilassänkyä nököttävät vieri vieressä. Toiselle on pedattu Helsingin vuoden 1940 olympialaisten viltti, toisen ylle on asetettu pelkistetty turkoosi tarjoilupöytä. Tuollainen pöytä kelpaisi minullekin!
Syysauringon valo siivilöityy katonrajaa hipovista ikkunoista, joita kehystävät ruskea-valkoiset Siena-verhot. Käytäväseinällä on kaksi soikeaa käsienpesuallasta. Tarkkaan harkittu yksityiskohta: muoto mahdollistaa veden hiljaisen ja roiskeettoman valumisen. Huoneesta poistuessani huomaan ovensuun seinässä värimalleja muistuttamassa restauroinnista.
Vanhan potilashuoneen vieressä on uudempi. Tämä 1970-luvun huone muistuttaa enemmän nykyajan sairaalahuonetta, mutta retrohko on tämäkin. Sängyille on pedattu kirkkaansiniset liinavaatteet. Väliin on asetettu häveliäästi sermi.
Kierroksemme lopuksi pistäydymme eräänlaisessa museohuoneessa, jossa on esillä huonekaluja, esineistöä ja valokuvia parantola-ajoista. Vitriinissä potilaiden tekemien käsitöiden vieressä on tuberkuloosin asentohoito-ohjeita. Näen niissä suoran yhteyden tähän poikkeussyksyyn ja toisen keuhkoja rasittavan taudin hoitoon.
Toinen koskettava yksityiskohta on seinällä oleva lippu. Jokaisella parantolan kerroksella oli oma nimensä ja lippunsa. Tuberkuloosi oli sitkeä tauti, ja alueella oleva hautakappeli, Ruusukellari, oli säännöllisessä käytössä. Onneksi osa potilaista parantui ja pääsi kotiin. Silloin oman kerroksen väki liehutti iloisesti lippua.
Kierroksen päätyttyä kierrämme vielä kaverini kanssa rakennuksen ulkoa. Potilassiiven takana on laaja nurmialue, jossa on tyhjänä oleva pyöreä koristeallas kertomassa menneestä lumosta. Sinitaivas pilvineen heijastuu suurista makuusiiven ikkunoista. Nostan katseeni kulmatornin huippua kohti: sehän muistuttaa vähän Toivo Jäntin ja Yrjö Lindegrenin suunnittelemaa Olympiastadionin tornia!
Kävelypolut kiemurtelevat syvemmälle mäntymetsään ja muiden alueen rakennusten luo. Lopuksi olemme taloussiiven kohdalla. Se muodostuu monista matalista rakennuksista ja taivasta kohti tähyävästä piipusta. Seuraavalla kerralla olisi kiva vierailla näissä henkilökunnan käyttämissä talous- ja asuintiloissa!
Tällä hetkellä Magni Mundillaon Paimion parantolaan yleisökierroksia, interaktiivisia etäkierroksia sekä yksityiskierroksia.Varaathan paikkasi etukäteen!
Juhannus, jussi, keskikesä, mittumaari. Rakkaalla vuotuisjuhlalla on monta nimeä. Kaupunkijuhannus on entistä suositumpi tapa viettää keskikesän juhlaamme. Vietät sen sitten Turun seudulla kotona tai kylässä, ei neljän seinän sisälle tarvitse jäädä. Erilaisia tapahtumia ja muuta ajanvietettä löytyy moneen makuun. Haluaisitko juhannussaunaan tai katsomaan kokkoa? Onnistuu, vaikka omaa mökkirantaa ei olisikaan! Aukioloajat ja hintatiedot kannattaa varmistaa tapahtumien omilta sivuilta.
Juhannussaunassa
Mikäs olisikaan sen suomalaisempaa kuin saunoa putipuhtaaksi juhannusjuhlan kunniaksi? Oman mökkisaunan puuttuessa on Turun seudulla monta mahdollisuutta päästä juhannussaunaan.
Forum Saunassa (Kurjenmäenkatu 17, Turku) heitetään juhannuslöylyt jo torstaina 20.6.2019 kello 15–18. Tämä yleinen sauna löytyy Turun Kurjenmäestä Kaskentien ja Uudenmaantien väliseltä alueelta. Saunalla on pitkä historia – se on perustettu jo vuonna 1926, ja vuodesta 1981 Forum Sauna on ollut näissä entisissä Kurjenmäen kylpylaitoksen tiloissa. Saunakamppeet kainaloon ja löylyttelemään!
Kaarinan Piikkiössä vietetään koko perheen Harvaluodon juhannusjuhlaa aatosta 21.6.2019 juhannuspäivään 22.6.2019. Harpin kiskan (Krupuntie 75, Harvaluoto, Kaarina) ympäristössä Harvaluodon kunnanrannassa olevan maksuttoman tapahtuman käynnistää rokkaavalla lastenmusiikilla 21.6. kello 12 Merkkarit & Kai Kuutamo. Luvassa on myös juhannussalon koristelua ja pystytystä, yhteislaulua, juhannustanssit sekä loppuillasta juhannuskokko. Sauna on kuumana koko yöttömän yön ja mereen pääsee pulahtamaan. Alueella on myös leirintäalue.
Ispoisten uimarannan sauna (Rykmentintie 51, Turku) lämpiää juhannuspäivänä 22.6.2019 kello 14–20. Kello 19.45 loppuu löylytteluaika. Mukavan kirpakoista sekasaunan löylyistä on mahdollisuus pulahtaa mereen joko laiturilta tai pitkältä, Uittamon uimarannaksikin kutsutulta hiekkarannalta. Kuka on ensimmäisenä uimassa?
Samppalinnan maauimala (Volter Kilven Katu 2, Turku) Samppalinnanvuorella on avoinna juhannusaattona 21.6.2019 kello 6–13 sekä sunnuntaina 23.6. kello 8–19. Juuri remontoitu maauimala on keskustan saunomis- ja uimapaikkojen klassikko. Maauimalan lämmitetyissä altaissa taatusti tarkenee uida!
Vilvoittavien vetten äärellä
Jos ennemmin tekee mieli merelle risteilemään eikä mereen uimaan, on sekin Turussa mahdollista.
M/s Rudolfinalla (Saaristolaivasatama, Läntinen Rantakatu, Turku) pääsee risteilemään juhannusaattona 21.6.2019 kolme kertaa. Airistolle ja takaisin suuntaava lounasristeily starttaa kello 14 ja päivällisristeily kello 17. Tarjolla on monipuolinen buffet noutopöydästä. Varmasti komea kokkoristeily lähtee kello 21. Juhannuspäivänä 22.6.2019 luvassa on lounasristeily Naantaliin kello 14.30. Jos mielit mukaan, paikat kannattaa varata heti!
Saaristomeren ainoa höyrylaiva s/s Ukkopekka (Linnankatu 40, Turku) käväisee juhannusaatonaaton 20.6.2019 kunniaksi päiväristeilyllä Turusta Naantaliin ja takaisin kello 10 ja kello 14. Juhannusaattona 21.6.2019 Ukkopekka tekee päiväristeilyt kello 10 ja 14. Päiväristeilyillä on mahdollisuus hypätä kyytiin myös Naantalista, ja nälkäisille on tarjolla lisämaksusta risteilylounas. Juhannusaattoillan erikoisristeilyt lähtevät kello 18.30 ja kello 23. Höyrylaiva puksuttaa Airiston selälle Loistokarille, jossa on tarjolla saaristolaispöytä sekä juhannustanssit elävän musiikin tahdissa. Mieleenjäävä elämys, uskoisin! Juhannuspäivänäkään 22.6.2019 ei tarvitse jäädä risteilyttä, sillä Ukkopekan matkassa pääsee Naantaliin ja takaisin kello 10 ja kello 14 sekä Loistokarin iltaristeilylle kello 19.
Jos mielit vesille Aurajokea edemmäs, pääsee Turun satamasta Tallink Siljan ja Viking Linen kyydissä esimerkiksi 11 tunnin risteilylle Maarianhaminaan ja takaisin. Aamulla lähtö on siinä kahdeksan-yhdeksän pintaan. Matkalla näkee Turun ja Ahvenanmaan upeaa saaristoa, ja laivoilla on tekemistä koko perheelle. Mikä estää risteilemästä vaikka Tukholmaan saakka!
Juhannustansseissa
Kukkamekko päälle tai kukka napinläpeen ja juhannustansseihin! Ainakin näissä paikoissa pääset pyörähtelemään tanssilattialle juhlan kunniaksi.
Littoisten lavalla (Littoistenjärventie 153, Kaarina) tanssitaan juhannustansseja jo torstaina 20.6.2019 Jarno Itkosen & Pientä unelmaa tahdissa kello 19.30 lähtien. Lavan lähellä on kaunis Littoistenjärvi.
Uittamon paviljongilla (Rykmentintie 29, Turku) tanssittavat juhannusaattona 21.6.2019 Matti Esko & Jamset. Sunnuntaina 23.6. lavalle astuvat Kari Vepsä & Onnenmaa. Tämä tanssilava on monelle nuoremmalle tuttu Ilmiön tapahtumapaikkana, mutta moniko on ollut siellä juhannustansseissa?
Vaakahuoneen paviljongissa (Linnankatu 40, Turku) tanssitaan juhannusaattona 21.6.2019 koko päivän. Chimi Finlatin tanssittaa kello 13–17, Duo Matti & Kaitsu kello 17–21 ja Anu ja Hellät miehet kello 21–02. Juhannuspäivänä 22.6.2019 voi tanssahdella Chimi Finlatin tahdissa kello 17 lähtien ja Anu ja Hellät miehet soittavat alkaen kello 21.
Tanssilava Huvilinnussa (Linnuksentie 39, Raisio) tanssittavat juhannuspäivänä 22.6.2019 Marita Taavitsainen & Koivu sekä Teemu Harjakari & Taivaanrannanmaalarit. Tuplalystiä siis horisontissa!
Urbaanit juhannustanssit tanssitaan yökerho Dynamossa (Linnankatu 7, Turku) Turun ydinkeskustassa. Dynamon juhannustaiat -illoissa aattona 21.6.2019 soittaa DJ Anttipiootti. Lauantaina 22.6. vuorossa ovat DJ Anttipiootti ja DJ Kulmisjärvi. Millaisiakohan taikoja tanssilattialla on luvassa?
Juhannuskokolla
Pahojen henkien karkoittamiseksi sytytettävät juhannuskokot loimuavat eri puolilla Varsinais-Suomea mikäli sää sen suosii. Esimerkiksi näissä paikoissa pääset ihailemaan kokon sytytystä ja sen loistetta:
Naantalissa Kuparivuoren kallioilla tanssitaan aattona 21.6.2019 kello 21 eteenpäin VG-Brassin tahdissa juhannustanssit. Noin klo 23 sytytetään kokko säävarauksella.
Ruissalon Kylpylän (Ruissalon puistotie 640, Turku) rannassa sytytetään säävarauksella kokko 21.6.2019 noin klo 21.30. Ruissalon saaren kylpylässä on sitä ennen luvassa myös muun muassa juhannussalon koristeiden valmistusta ja juhannussalon pystystä, haitarimusiikkia sekä tietysti polskimista kylpylässä sekä meren rannalla.
Vepsässä Turun kaupungin ulkoilusaarella kokko sytytetään säävarauksella 21.6.2019 kello 21. Jos omaa venekyytiä ei ole, pääsee Aurajoesta esimerkiksi m/s Lilyllä kello 11, 14 ja 15 sekä ylimääräisellä vuorolla kello 20. Turkuun m/s Lily lähtee kello 24.
Perheen kanssa
Koiramäen lasten kaupunkikierros vie torstaina 20.6.2019 kello 12 mukulat ja kaitsijat mukaansatempaavalle matkalle Turun historiaan. Mauri Kunnaksen kirjaan pohjautuvalla, bussilla kierrettävällä teemakierroksella käydään muun muassa Turun linnassa. Liput voit klikata ostoskoriin täältä.
Lasten ikiomaa juhannusjuhlaa vietetään Kupittaan Seikkailupuistossa (Kupittaankatu 2, Turku) torstaina 20.6.2019 klo 11–15. Paperikukkapaja, juhannussalon koristelu ja pystytys sekä leikit takaavat hauskanpidon koko perheelle. Tapahtuma on maksuton.
Kylpylä Holiday Club Caribiassa (Kongressikuja 1, Turku) vietetään juhannusta 21.–22.6.2019. Altaissa on luvassa polskimisen lisäksi muun muassa juhannuskukkajahtia, vesipeuhua, ongintaa ja vesisotaa. Ulkona lämpeävät savu- ja puusauna, ja ulkoalueella pelaillaan pihapelejä.
Naantalin Muumimaailma (Kaivokatu 5, Naantali) Kailon saaressa on avoinna koko juhannuksen torstaista 20.6. sunnuntaihin 23.6.2019. Kesällä 2019 Teatteri Emmassa nähdään Niisku ja suuri lentokilpailu -esitys sekä Muumilaakson naamiaiset -esitys. Onnistutteko saamaan halit kaikilta muumihahmoilta?
Sisäaktiviteettipuisto SuperPark (Kongressikuja 1, Turku) on avoinna koko juhannuksen. Muun muassa scootti- ja skeittialue, trampoliinit ja air track -ilmavolttirata tarjoavat oivan mahdollisuuden purkaa kesälomaenergiaa.
Liedon Zoolandian (Eläintarhantie 51, Lieto as) puuhapuisto ja eläintarha ovat avoinna juhannuspäivänä 22.6. sekä sunnuntaina 23.6.2019. Sekä sisällä että ulkona löytyy tekemistä muun muassa hurvittelulaitteissa. Kutsuisiko kiipeilyseinä, seikkailupomppulinna, benji-trampoliini vaiko karuselli? Alueella on myös kotieläinpiha söpöine eläimineen.
Kulttuurin parissa
B-galleriassa (Aninkaistenkatu 5, Turku) on käynnissä 23.6.2019 saakka nykytaidefestivaali Superb! Osana neljättä kertaa järjestettävää festivaalia galleriassa voi kokea 20–21.6.2019 Antti Tolvin ääni- ja valoinstallaation Feedbach GOOO000ooong. Sunnuntaina 23.6.2019 on mahdollisuus osallistua Anna Matveisen ja Rauha Aaltosen Nonsensus-työpaja Physic Gardeniin.
Taidegalleria Makasiini Contemporaryssa (Tuomiokirkonkatu 6, Turku) on mahdollisuus vielä torstaina 20.6.2019 nähdä Jacob Hashimoton The Infinite Curve-näyttely. Hashimoton upeat muun muassa paperista, akryylista ja puusta tehdyt teokset kannattaa nähdä livenä!
Elävän historian museo Kuralan Kylämäki (Jaanintie 45, Turku) on idyllinen ulkoilmamuseo noin 4 kilometriä Turun keskustassa. Vaikka rakennukset ja kahvila ovat kiinni, on museoalueella kiva kierrellä ja ihailla ympäröivää luontoa ja rakennuksia. Mahtaisivatko tänäkin vuonna nelijalkaiset museotyöläiset olla paikalla?
Louhisaaren kartano (Louhisaarentie 244, Askainen) Askaisissa on avoinna juhannuspäivänä 22.6.2019 kello 11–17. Tämä Flemingien ja Mannerheimien barokkikartano on upea vierailukohde, ja puutarhakin lienee upeassa kesäasussaan.
Merikeskus Forum Marinum (Linnankatu 72, Turku) on avoinna torstaina 20.6.2019 sekä sunnuntaina 24.6.2019. Kesän 2019 vaihtuvina näyttelyinä nähdään Tuonnin turvaajat, viennin vartijat – Merivoimat yhteiskunnan turvana 100 v -näyttely Linnanpuomissa sekä museolaiva fregatti Suomen Joutsenella Sinitakkien säveliä – Laivaston soittokunta 100 vuotta. Kruununmakasiinin vintillä on Turun ja saariston merellisyyttä esittelevä Merikeskus pop up.
Arjen pilkahduksia 