Haetuimmat kesän vierailukohteet Turun seudulla

Virnamäen luontopolku ponttonisillalta käsin, Kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty
Virnamäen luontopolulla

Kulunut kevät on ollut monella tapaa poikkeuksellista aikaa. Vaikka olemme eläneet poikkeusoloissa, tai ehkä juuri siksi, on ollut mukava päästä välillä pois neljän seinän sisältä. Blogiimme onkin tultu etsimään vinkkejä erilaisista Turun seudun käyntikohteista. Kesäkuu on koittanut, ja kesä 2020 on lähimatkailun ja kotimaan matkailun kulta-aikaa. Koostimme blogiarkistostamme haetuimmat käyntivinkit kesäisille seikkailuretkille. Suurin osa vinkeistämme ovat ulkotiloissa ja maksuttomia. Tarkistathan aukioloajat toimijoiden omilta sivuilta, ja muistathan turvallisen vierailun periaatteet. Olkaapa hyvät!

  • Apteekkimuseo ja Qwenselin talo avautui jälleen yleisölle kesäkuun 2020 alussa, kuten muut Turun museokeskuksen museot (pääsymaksu, katso aukioloajat). Kurkkaahan miltä museo näytti vastauusittuine näyttelyineen täältä. Ääniopastuksille Apteekkimuseoon ja kolmeen muuhun museoon pääset kätevästi kotoasi käsin täällä. Ja kyllä – ihana sisäpihan Café Qwensel on jälleen avoinna!
  • Brinkhallin kartano Kakskerrassa on ihana vierailukohde vanhoja taloja ja puutarhoja rakastavalle. Kaksi kesää sitten kartanon restaurointi oli valmis ja puutarhaa kunnostettiin. Miltä siellä nyt näyttää? Kukkiiko omenapuutarha jo? Kartano avautui vierailijoille jälleen 9.6.2020 ja on avoinna kesäkaudella tiistaista sunnuntaihin opastetuilla kartanokierroksilla (pääsymaksu, aukioloajat). Myös kahvila ja taidenäyttelyt ovat avoinna tiistaista sunnuntaihin yksityistilaisuuksia lukuunottamatta.
  • Turun Halisista Halistenkoskelta lähtevä Virnamäen muinaisjäännösalue ja luontopolku on oivallinen vierailukohde ikään katsomatta. Kun olet tarpeeksi ihaillut Halistenkosken kuohuja, suuntaahan yläjuoksulle muinaisjäännösalueelle ja sen läpi menevälle luontopolulle. Bongaatko rautakautiset kuppikivet kivenlohkareiden päältä? Tästä postauksesta voit tutustua lisää Halistenkosken alueeseen. Halutessasi voit laittaa kuulokkeisiisi Suomen Sydän -ääniopastukset. Muut luontopolut Turussa löydät Turun kaupungin listasta.
  • Itäharjun kolerahautausmaa tarjoaa koettavaa myös kesän vihreydessä. Kalevantien varrella oleva hieman unohdettu alue kiehtoo vuodesta toiseen. Oletko jo käynyt?
  • Kulttuurikuntoilureiteissä riittää mainiosti läpikäytävää vaikka joka kesäkuukaudelle! Paperi- tai digikartta käteen ja matkaan mieluiten hyvän sään aikaan. Elämyksiltä et voine välttyä. Lue lisää kivasta Patsastelu-reitistä. Mikä reitti on valintasi?
  • Kasvihuumaa pääset kokemaan Turun yliopiston kasvitieteellisessä puutarhassa Ruissalossa. Katsohan tästä postauksesta miten upea kukkaloisto ulkopuutarhassa jo nyt kesäkuun alussa on. Kasvihuoneet ja kahvila avattiin 1.6.2020 erityisjärjestelyin (kasvihuoneisiin pääsymaksu, katso aukioloajat). Niissä vierailusta voit lukea täältä. Joko löydät kukintoja kaikissa sateenkaaren väreissä? Kasvitieteellinen puutarha tarjoaa myös virtuaalikierroksen Vanhan ja Uuden maailman tropiikkihuoneissa.
  • Ruusuhuumaa Tähkäpuistossa saamme odottaa täydessä terässään vielä hetken, mutta kurkkaahan vanhasta postauksesta miltä alue näyttää heinäkuussa. Luolavuoressa olevassa puistossa on kasvukausi kutkuttavasti käynnissä. Suurin osa kasveista on varustettu nimilapulla, mikä ilahduttaa harjoittelevaa ja kokenuttakin kasvintuntijaa. Mikä kasvi kukkii sinusta kauneimmin?
Kukkia Virnamäen luontopolulla, Kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty

Turun seudulla:

  • Pienen pyörämatkan päässä Turusta on Liedon Vanhalinna. Kurkkaahan miltä Linnavuori ja Vanhalinnan museon alue näytti talvisella vierailulla. Onko kesällä kaikki toisin? Kartanokotimuseo avautui yleisölle jälleen 2. kesäkuuta 2020 (pääsymaksu, aukioloajat). Halutessasi voit vierailla siellä etänä museon mobiiliopastuksin. Turun yliopiston entisen päärakennuksen historiaa valottava kesänäyttely Phoenixin aika – elämää Turun yliopistossa 1920–1959 on avoinna 9.8.2020 saakka.
  • Salon Mathildedalissa on tallella idyllinen vanha ruukkimiljöö. Kaksi kesää sitten Mathildedalin söpöys tallentui postauksiin täällä ja täällä. Ovatko hurmaavat alpakat yhä paikalla? Mitä kotiinviemisiä paikallisista tuotteista löydät tällä vierailulla? Suositussa ruukkikylässä vieraillessaan kannattaa muistaa riittävä etäisyys muihin ihmisiin. Tarkista palveluiden aukioloajat niiden omilta sivuilta.
  • Hurjan historian omaava Seilin saari Nauvossa on kiinnostava vierailukohde niin kulttuuri- kuin luontomatkailusta kiinnostuneelle. Omatoimisen vierailun ja opastuskierroksen lisäksi tarjolla on nykyisin kuulokkeilla kuunneltava kuulokävely. Yhteysaluksella pääset suoraan Turusta Aurajoelta Seiliin (lippumaksu). Luehan lisää vierailusta Seilissä.
  • Historiallinen Myllymäki Uudessakaupungissa on kaunis puisto keskellä idyllistä puutalokaupunkia. Myllymäen lähellä on Uudenkaupungin museon kaksi kesäkuussa avautuvaa kohdetta, hieman kauempana Vallimäellä kolmas. Puutalokaupungin historiasta ja kulttuuriperinnöstä kiinnostuneille vinkiksi 8.6.2020 Wahlbergin museotalossa avautunut Talotarinoita-näyttely (pääsymaksu, tarkista aukioloajat).

Missä sinä aiot vierailla tänä kesänä?

Alkukesän kauneutta kasvitieteellisessä puutarhassa Ruissalossa

Omenapuu Turun yliopiston kasvitieteellisessä puutarhassa. Kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty.

Kesäkuun aurinko lämmittää, ja Turun keskustassa on jo mukavan vehreää. Sireenipensaat ja hevoskastanjat ovat puhjenneet kukkaan. Polkaisen pyöräretkelle Ruissaloon. Löytyisiköhän Turun yliopiston kasvitieteellisestä puutarhasta lisää kasviloistoa?

Turun yliopiston kasvitieteellisen puutarhan kasvihuoneet ja Cafe Vanha Tammi ovat auenneet yleisölle kesäkuun 2020 alussa. Myös ulkopuutarha on avoinna ja lähden kiertämään sitä. Heti portilta oikealla huomaan violetin sireenin: täälläkin kukkii tämä varma kesän merkki.

Turun yliopiston kasvitieteellisessä puutarhassa. Kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty.

 

Sammalleimu Turun yliopiston kasvitieteellisessä puutarhassa. Kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty.
Sammalleimu
Sinileimu Turun yliopiston kasvitieteellisessä puutarhassa. Kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty
Sinileimu
Kevätruusuleinikki Turun yliopiston kasvitieteellisessä puutarhassa. Kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty.
Kevätruusuleinikki
Merikaali Turun yliopiston kasvitieteellisessä puutarhassa. Kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty.
Merikaali
Kiinanruusukvitteni Turun yliopiston kasvitieteellisessä puutarhassa. Kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty.
Kiinanruusukvitteni

Kävellessäni hiekkakäytävää kasvihuoneita kohti huomaan vasemmalla puolellani jotain kiinnostavaa. Kivikkotarhassa kukkii jo moni kasvi, ja kumarrun ihailemaan maata pitkin ojentuvaa sammalleimua. Kapeat polut kulkevat istutusten lomassa. Heleän sini-liila sinileimu ja keltainen kevätruusuleinikki hauskan tillimäisine varsineen kukkivat jo myös. Purppura-keltainen kultaesikko lopettelee puolestaan kukintaansa, kuten myös muut esikot. On aika antaa tilaa muille.

Piikikkäässä pensaassa punertaa, ja kumarrun lähemmäs. Näin oikein: upean puna-oranssi kiinanruusukvitteni on puhjennut kukkaan. Sen lomassa kiemurtelee veikeästi valkoinen klematisköynnös.

Saksankurjenmiekka Turun yliopiston kasvitieteellisessä puutarhassa. Kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty.
Saksankurjenmiekka
Kermanvalkoinen pioni Turun yliopiston kasvitieteellisessä puutarhassa. Kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty.
Pioni
Sinikukkainen kasvi Turun yliopiston kasvitieteellisessä puutarhassa. Kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty

 

Keltakukkainen kasvi Turun yliopiston kasvitieteellisessä puutarhassa. Kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty.

Astelen kasvihuoneen viertä vasemmalle. Tulppaanit ja narsissit ovat esikoiden tapaan jo loppukukinnassaan. Mutta mitä saammekaan tilalle: kasvihuoneen seinustalla ja muualla puutarhassa availevat kurjenmiekat ja liljat nuppujaan. Ihailen sini-violetti-keltaista saksankurjenmiekkaa, jota on myös matalana, syvänsinisenä versiona. Kermanvalkoinen pioni ihastuttaa.

Aivan kaikkien kasvien nimilappuja en löydä tai huomaa. Ovatkohan nuo hauskat siniset pikkukukat kerrottuja helmililjoja? Entä nuo keltapikkukukkaiset taivaita kurottelevat, mitäköhän ne ovat?

Voikukka- ja kaunokaisnurmi Turun yliopiston kasvitieteellisessä puutarhassa. Kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty.

Puutarhalla työskennellään ahkerasti. Vaikka vielä perennapenkkirivistöt ammottavat tyhjyyttään, on niissäkin lupaus tulevasta. Eipä aikaakaan kun saamme ihailla niissä jos jonkinlaista kukkivaa!

Jatkan matkaani itämaiselle lammelle. Kävelytien viereinen nurmialue kukkii kelta-valkoisena voikukkaa ja kaunokaista. Kaunis näky!

Kyynelkoivu Turun yliopiston kasvitieteellisessä puutarhassa. Kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty.
Kyynelkoivu

Sininen kukka Turun yliopiston kasvitieteellisessä puutarhassa. Kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty.

Perhosatsalea Turun yliopiston kasvitieteellisessä puutarhassa. Kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty.
Perhosatsalea

Saavuttuani itämaiselle lammelle ilahdun sen ympärillä olevasta vehreydestä. Kyynelkoivun oksat kurottelevat vettä kohden, ja rannan kosteassa maassa kasvava pikkukukkainen kasvi hehkuu sinisenään. Mikäköhän tämä on, jokin lemmikkilaji vaiko kevätkaihonkukka? Lampien vieressä vaaleanpuna-vihreänä hattarapallona kukoistaa suuri perhosatsaleapensas. Lisää nuppuja on tulossa.

Tillipioni Turun yliopiston kasvitieteellisessä puutarhassa. Kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty.
Tillipioni
Kuolanpioni Turun yliopiston kasvitieteellisessä puutarhassa. Kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty
Kuolanpioni
Ruusupioni Turun yliopiston kasvitieteellisessä puutarhassa. Kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty.
Ruusupioni
Libanoninlaukka Turun yliopiston kasvitieteellisessä puutarhassa. Kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty.
Libanoninlaukka

Nousen portaita ylös pionimäelle, josta toivon löytäväni lisää alkukesän kukkijoita. Ensiksi vastaani tulee vanha suosikkini tillipioni, jonka nuppu on aukeamaisillaan. Kauniisti ympyrän muotoon asetetut kuolanpionipensaat pursuilevat puolestaan kukkia erilaisissa punaisen sävyissä. Katseeni osuu kirkkaanvalkoiseen kukkamattoon ja kumarrun lukemaan nimikyltin. Libanoninlaukka on minulle uusi tuttavuus!

Alppiruusu nupuillaan Turun yliopiston kasvitieteellisessä puutarhassa. Kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty
Alppiruusu nupuillaan
Käytävä alppiruusujen luo Turun yliopiston kasvitieteellisessä puutarhassa. Kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty.

 

Vaaleanpunainen alppiruusu Turun yliopiston kasvitieteellisessä puutarhassa. Kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty.

 

Valkoinen alppiruusu Turun yliopiston kasvitieteellisessä puutarhassa. Kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty

 

Perhosatsalea alppiruusujen luona Turun yliopiston kasvitieteellisessä puutarhassa. Kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty.
Perhosatsalea

Käännän katseeni oikealle alppiruusurinteen suuntaan ja yllätyn. Joko nyt on rhododendroneiden aika? Kookkaat pensaat ovat minua kaksi-kolme kertaa isompia. Näen kirkkaan pinkkejä, hennon vaaleanpunaisia ja valkoisia alppiruusuja. Osassa on isot, jykevät, kiiltävät lehdet, osassa samettipintaiset pienet. Aniliininpunainen alppiruusu on nupuillaan. Aukeaakohan siitä saman väriset kukat? Vieressä hehkuu perhosatsalea kylmän vaaleanpunaisessa sävyssään. Tämän kauemmas ei tarvitse matkustaa päästäkseni eksoottiseen alppiruusujen katveeseen!

Turun yliopiston kasvitieteellinen puutarha, Ruissalon puistotie 215, Turku. Ulkopuutarha on avoinna maanantaista sunnuntaihin kello 820. Kasvihuoneet (pääsymaksu) ja kahvila avattiin jälleen 1.6.2020 ja ne ovat avoinna erityisjärjestelyin maanantaista sunnuntaihin kello 11–17.

Syksyn väriloistoa Ruissalon kasvitieteellisessä puutarhassa

Leppäkerttu kiipeää ruskaisessa puussa

Syyskuun viimeisenä viikonloppuna ruska vielä antoi hieman odottaa itseään Turun keskustassa, joten tein pienen päiväretken Ruissalon saarelle. Turun yliopiston kasvitieteelliseen puutarhassa Ruissalossa se odottikin jo melkein portilla leiskuen ulkopuutarhassa jo joissain pensaissa ja puissa keltaisen, oranssin, punaisen ja erilaisten vihreiden sävyissä.

Ruskaa Turun yliopiston kasvitieteellisessä puutarhassa, kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty
Mantsurianjalopähkinä Turun yliopiston kasvitieteellisessä puutarhassa, kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty
Mantsurianjalopähkinä Turun yliopiston kasvitieteellisessä puutarhassa, kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty
Kesäpäivänhattu Turun yliopiston kasvitieteellisessä puutarhassa, kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty

Kasvihuoneen nurkilta löydän mantsurianjalopähkinän, jonka moniliuskaiset vaaleanvihreät lehdet ovat jo paikoin muuttuneet hykerryttävän keltaisiksi. Jos kasvintunnistus on vähän ruosteessa, voi kävijä vaivihkaa kurkata kasvien luota kasvin nimen eri kielillä.

Kukkapenkin puolella kesäpäivänhatut hohtavat kirkkaankeltaisen ja lämpimän ruskean sävyissä. Todella kaunis syksyn kukkija!

Risiini Turun yliopiston kasvitieteellisessä puutarhassa, kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty.
Kasveja Turun yliopiston kasvitieteellisessä puutarhassa, kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty
Kvinoa Turun yliopiston kasvitieteellisessä puutarhassa, kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty

Astun aidoin rajattuun Hyötykasvitarhaan, jossa kasvatetaan muun muassa öljy-, kuitu- ja maustekasveja sekä vihanneksia. Portissa kielletään pitkäkorvaisten tulo alueelle. Öljykasvi risiini on kasvanut valtaviin mittoihin ollen ainakin yli kaksimetrinen. Sen aniliininpunaiset siemenkodat ovat hauskan näköiset. Toisella puolella käytävää on vieläkin villimmän näköinen kasvituttavuus, jonka kukkatertuissa on samaan aikaan kukkia ja siemenkotia eri vaiheissaan. Mikäköhän tämän kasvin nimi on?

Kävelen ruokakasvien käytävää ja katseeni osuu kvinoaan. Sekin on korkea, ja kasvi notkuu siemeniä. Vieressä on violetti kvinoa. Lautasellani kvinoa on tuttu, mutta enpä ole aiemmin sitä nähnyt kasvavan!

Salaattisikuri Turun yliopiston kasvitieteellisessä puutarhassa, kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty
Etelänherne Turun yliopiston kasvitieteellisessä puutarhassa, kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty
Daalioita Turun yliopiston kasvitieteellisessä puutarhassa, kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty

Jos korkeat öljy- ja ruokakasvit eivät jänistä kiinnostaisi, koittaa aitauksen keskiosassa oikeat herkkumaat. Ihastelen punavihreää salaattisikuria, joka näyttäisi olevan valmis poimittavaksi. Toisaalla etelänherneen latinankielinen nimi Babtisia australis lennäyttää mielikuvitukseni valloilleen. Mikäköhän sen tarina on? Jo lähes tyhjenneet siemenkodat ovat herkän kauniit.

Daaliapenkki on viittä vaille vainaa, mutta se tekeekin siitä äärimmäisen nätin näyn. Jo koittaneista yöpakkasista nuutuneet kukinnot leiskuvat vielä keltaisen ja punaisen sävyjä.

Poimulehti ja kastehelmi Turun yliopiston kasvitieteellisessä puutarhassa, kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty
Jättilumpeita Turun yliopiston kasvitieteellisessä puutarhassa, kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty

Poistuessani Hyötykasvitarhasta suljen portin perässäni ja lähden kävelemään lummelammikkoa kohti. Polun vierellä Itämaisella lammella kumarrun kuvaamaan syyskuisesta kasteesta märkiä poimulehtiä. Klassisen kaunista!

Lummelammille saavuttuani iloitsen, että yhä siellä kukoistavat valkoiset ja vaaleanpunaiset jättimäiset kukinnot. Punainen huvimaja on paikallaan tuoden tuulahduksen eksotiikkaa muutenkin kauniiseen maisemaan.

Luontopolkua Ruissalossa, kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty

Tällä kertaa tieni ei vie kasvihuoneiden puolelle. Se aika koittaa talven tultua. Jos kasvihuoneet kiinnostavat, kurkkaahan makupaloja teksteistämme täältä ja täältä.

Luonnosta nauttimista voi myös jatkaa Turun yliopiston kasvitieteellisen puutarhan ulkopuolella saaren monilla luontopoluilla. Yksi niistä lähtee suoraan puutarhalta. Millaisia ruskan värejä tulet siellä löytämäänkään?

Turun yliopiston kasvitieteellinen puutarha, Ruissalon puistotie 215, Turku. Ulkopuutarha on avoinna masu kello 820. Kasvihuoneet 7.10.2019 lähtien tisu kello 1017 ja niihin on pääsymaksu.

Fredrikan puutarhassa Porvoossa

Fredrika Runebergin pelargonia Runebergin koti -museon kuistilla Porvoossa, Kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty

Minulle luettiin lapsena iltasaduksi runoilija Johan Ludvig Runebergin (1804–1877) Vänrikki Stoolin tarinoita (Fänrik Ståls sägner, 1848 & 1860). Muistan aivan vaatineeni sitä yhdeksi iltasatukirjaksi, ja arvelen ehkä runojen rytmin vedonneen. Myöhemmin kotimaisen kirjallisuuden opinnoissani vaikutuin toisesta Runebergista: usein miehensä varjoon jäävästä ja jätetystä kirjailija Fredrika Charlotta Runebergista (o.s. Tengström, 1807–1879).

Aikaansa edellä ollut naisasianainen teki minuun säväyksen ansiokkaalla työllään ja kirjallisella tuotannollaan. Hänen esikoisromaaninsa Rouva Katariina Boije ja hänen tyttärensä (Fru Catharina Boije och hennes döttrar, 1858) on yksi ensimmäisistä suomalaisista historiallisista romaaneista. Olipa Fredrika myös yksi maamme ensimmäisistä naispuolisista sanomalehtitoimittajista.

Kun kuulin, että Runebergien pitkäaikaisessa kodissa, J.L. Runebergin koti -museossa, on lisäksi monia Fredrikan aikaisia viherkasveja, oli kirjallisuuden ja viherkasvien ystävälle kesäretkikohde selvä. Ja vihdoin koittaa päivä, kun saavun Fredrikan luo Porvooseen.

Fredrika Runebergin puutarhaa Runebergin koti -museossa Porvoossa, Kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty

Fredrikan puutarha Runebergin koti -museossa Porvoossa, Kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty

On hieman epävakainen heinäkuun päivä keskellä leppeää lomakautta. Ympärilläni Empire-Porvoossa on rauhallisia puutalokortteleita sekä siellä täällä jokunen matala kerrostalo. Astun peremmälle museon pihalle keltaisesta portista. Eteeni avautuu viehättävä punamultaisten piharakennusten, polkujen, puiden, pensaiden ja kasvien hehkeä idylli. Olen perillä Fredrikan puutarhassa.

Pihapiiri on suloinen kuin karkki lasten leikkinurkkauksineen ja kukoistavine kasveineen. Astun punaisen aidan rajaamalta sivulta syvemmälle Fredrikan kukkaloistoon. Kyltissä muistutetaan, ettei puutarha ole leikkipaikka, ja kasveihin ja eläimiin ei saa koskea. Alkaa ripsiä hieman vettä, mutta en malta aivan vielä mennä sisälle.

Fredrikan puutarhan kukkia Runebergin koti -museossa Porvoossa, Kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty

Fredrikan puutarhan kukkia Runebergin koti -museossa Porvoossa, Kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty

Fredrikan puutarhan harmaamalvikki Runebergin koti -museossa Porvoossa, Kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty

Fredrika Runeberg oli innokas puutarha- ja viherkasviharrastaja. Hän hankki sekä puutarhaan että sisäkasveiksi eksoottisia ja harvinaisia lajeja, joita on yhä nähtävissä museossa. Museopuutarha on pitkälti alkuperäisessä asussaan. Kiertelen polkuja ja bongailen kasvilajeja: ruusu, harmaamalvikki, päivänlilja, ukonhattu, tarhaneito…Koristekasvien lisäksi puutarhassa on yhä paljon hyötykasveja, esimerkiksi luumupuita ja karviaispensaita.

Kuistin edestä löydän muun muassa punavioletin aitoelämänlangan, kärsimyskukan ja pasuunakukan. On aika kivuta portaat ylös ja astua sisälle taloon.

Fredrikan Runebergin viherkasveja Runebergin koti -museossa Porvoossa, Kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty

Ketunnahkakamari Runebergin koti -museossa Porvoossa, Kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty

Ehdin juuri alkavalle kello kahden opastuskierrokselle, joka pidetään suomeksi kesäsunnuntaisin. Puolisen tuntia kestävällä opastuksella saan kuulla perheen elämästä ja vaiheista niin talossa kuin talon ulkopuolella. Puutarha ja talo ovat valmistuneet vuosina 1844–1845. Runebergit muuttivat sinne vuonna 1855 asuen talossa yli 25 vuotta. Johan Ludvigin ja Fredrikan kuoltua heidän poikansa myivät kodin irtaimistoineen valtiolle ja se avattiin yleisölle vuonna 1882 Suomen ensimmäisenä kotimuseona. Puutarha ja talo on kunnostettu vuonna 2004.

Huolellinen restaurointi näkyy: sekä talo että puutarha ovat molemmat upeassa asussa. Lähes jokaisella talon ikkunalla notkuu jos jonkinlaista viherkasvia. Ilmeisesti yhdeksän kasvia on varmasti Fredrikan aikaisia tai niiden jälkeläisiä. Laskeskelen, että niiden geenistön täytyy olla yli 140 vuotta vanhaa, huh! Onkohan suomalaisissa kasvitieteellisissä puutarhoissakaan yhtä vanhoja kasveja? Osa kasveista on saatu lahjoituksina ja niiden lajit ovat sellaisia, joita Fredrikan aikana talossa tai puutarhassa on ollut. Tunnistan ainakin tuoksulehtikaktuksen, joulukaktuksen, rohtoaloen, pelargonian, jättipeikonlehden ja tuoksupelargonin. Myös muun muassa saaroninlilja, tuonenkielo, valkotupsukki ja tuoksupielikki asuttavat näitä nurkkia. Miten hauskoja nimiä!

Ketunnahkakamarin kirjahyllyjä Runebergin koti -museossa Porvoossa, Kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty

Alkuperäinen Runebergin tortun resepti Runebergin koti -museossa Porvoossa, Kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty

Taiteilijapariskunnan kodissa riittää katseltavaa. Jokaisessa huoneessa on upeita huonekaluja, esineitä ja taidokkaasti tehtyjä tai entisöityjä tapetteja. Ketunnahkakamarin kirjahyllyt notkuvat kirjoista, ja vitriinistä löydän aukeaman Fredrikan reseptikirjasta käsinkirjoitettuine Runebergin torttu -resepteineen. Olisipa hauska leipoa juuri tällä reseptillä! Museokaupasta saisi jopa ostaa torttumuotteja.

Onpa vitriinissä esimerkiksi myös Maamme-laulu J.L. Runebergin omalla säveleellä sekä kuva perheraamatun sivusta, jonne Johan on kirjoittanut jokaisen kahdeksan lapsensa syntymäajat. Koskettavasti kahden pienokaisen kohdalla on myös kuolinpäivä.

Sali Runebergin koti -museossa Porvoossa, Kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty

Fredrika Runebergin viherkasveja Runebergin koti -museossa Porvoossa, Kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty
Takana oikealla näkyy Sakke Yrjölän Suomu suomulta – Suomen kalalajien kauneudesta -näyttelyn teoksia. Näyttely on esillä 15.9.2019 saakka.

J.L. Runebergin makuuhuone Runebergin koti -museossa Porvoossa, Kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty

Astuessani saliin Fredrikan ikkunapuutarhojen koko loisto paljastuu. Osa viherkasveista on monta metriä korkeita ja upean runsaita. Ei ole eilen lähikaupasta haettuja! Sinisävyisen vierashuoneen näyttelyvitriinissä on perheen henkilökohtaista esineistöä, kuten Fredrikan kihlajaislahjaksi Johanille kauniisti kirjoma samettiliina. Siihen on kirjottu tekijän omia hiuksia sekä tietysti kukkia. Silmälasit ja kuulotorvi kertovat kirjailijan näön ja kuulon rajoitteista.

Talon päätyhuone on Johanin makuuhuone. Halvaannuttuaan hän vietti vuoteessaan paljon aikaa ja katseli peilin kautta ulos kadulle. Liikkumisessa oli avuksi pyörätuoli, jonka kankaaseen on kirjottu kauniita kukkia.

Yksityiskohta ovenkahvasta Runebergin koti -museossa Porvoossa, Kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty

Tapettisabluuna Runebergin koti -museossa Porvoossa, Kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty

Ovistopperi Runebergin koti -museossa Porvoossa, Kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty

Opastetun kierroksen jälkeen jään vielä hetkeksi kiertelemään museon huoneisiin. Miten upeita yksityiskohtia kaikkialla! Millään en raaskisi lähteä, mutta en voi tänne saatika puutarhaan jäädä asumaan. Harkinnan jälkeen ostan museokaupasta itselleni kotiinviemisiksi Susanna Widjeskogin toimittaman Unelmien puutarha. Fredrika Runebergin kukkiva keidas ja hyötytarha -teoksen (Porvoon museoyhdistyksen julkaisuja nro 10, 2015). Sitä kelpaa selailla talvi-iltoina ja mielikuvamatkustaa takaisin vehreään idylliin.

Yksi haave jää: ehkä vielä jonain päivänä minulla on pistokas Fredrikan kasvista, vaikkapa tuoksupelargonista. Kenties saan asettaa sen kasvamaan puutaloni ikkunalaudalle. Jos Fredrika vielä eläisi, huolisikohan hän vastineeksi pistokkaan menninkäisenlehdestäni?

1.9.2019 museossa juhlitaan Fredrika Runebergin syntymäpäivää, jolloin museoon on vapaa pääsy. Luvassa on suomeksi ja ruotsiksi teemaopastus sekä pääsymaksullinen Minna & Fredrika: näytelmä Runebergin kodissa -teatteriesitys. Teatteriesityksien aikana museo on muulta yleisöltä suljettu.

J.L. Runebergin koti, Aleksanterinkatu 3, Porvoo. Museo on avoinna vuoden ympäri. Tarkista aukioloajat museon sivuilta. Fredrikan puutarha on avoinna kesäkaudella museon aukioloaikoina ja tänä vuonna 2.9.2019 saakka.