Galleria ArtMarina Porvoon saaristossa

Terttu Schroderus-Gustafssonin teoksia Galleria Art Marinassa Suur-Pellingissä, Kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty
Hyvän makuinen (vas., akvarelli) ja Hyvän mukainen (akvarelli)

Kesäinen Suomi on täynnä kiinnostavia matkakohteita.  Itä-Uudellamaalla Porvoon saaristossa on niistä yksi: Pellinki. Jo ajomatka Pellinkiin on tunnelmallinen, ja ohi vilisee kauniita maalaismaisemia sekä hyvin hoidettuja pihapiirejä. Saavun Tirmon rantaan ja ylitän Suninsalmen lossilla. Vielä lyhyt ajomatka Suur-Pellinkiin merenrannalle ja olen perillä.

Olen tullut käymään Galleria ArtMarinassa, paikallisen taiteilijan Terttu Schroderus-Gustafssonin pitämässä taidegalleriassa. Astun idylliseen, satavuotiaaseen punaiseen mökkiin sisälle. Sen seinille, pöydille ja ikkunalaudoille on  aseteltu esille Schroderus-Gustafssonin maalauksia ja kortteja.

Terttu Schroderus-Gustafssonin teoksia Galleria Art Marinassa Suur-Pellingissä, Kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty
Sumusade (vas., akvarelli), Valon lähteellä (akvarelli) ja kipsitauluja
Terttu Schroderus-Gustafssonin maalauksia Galleria Art Marinassa Suur-Pellingissä, Kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty
Aurinkoiset triptyykki (vas. ylhäällä, tempera), Hehku (tempera), Päivän valossa (akvarelli), Lumme (öljypastelli) ja Maria ja lapsi (sekatekniikka)
Terttu Schroderus-Gustafssonin teoksia Galleria Art Marinassa Suur-Pellingissä, Kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty
Tunnen tuoksun (vas., akvarelli) ja Ruusun hohto (akvarelli)

Kiertelen ihastelemassa teoksia, joita on esillä eri kokoisia, eri aiheisia ja eri tavalla kehystettyjä. Muun muassa tempera-, akvarelli- ja akryylitekniikalla tehtyjen teosten aiheina ovat usein luonnon eri elementit tai kiinnostavat, häilyvät ihmishahmot. Aurinkoiset triptyykki -, Hehku– ja Päivän valossa -teoksissa on kuvattu unikon kukkia loimuavan värikylläisesti.

Akvarellityöt Tunnen tuoksun ja Ruusun hohto on aseteltu rennosti toisen huoneen ikkunalaudalle. Kirkkailla, luonnollisilla väreillä maalatut työt ovat kuin utuiset muistot tutusta, tuoksuvasta kasvista. Miten kauniita!

Janne Henrikssonin betoniveistoksia Galleria Art Marinassa Suur-Pellingissä, Kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty
Janne Henriksson Pienveistosten karhuveistoksia, takana Terttu Schroderus-Gustafssonin Mereni mun -temperamaalaus

Janne Henrikssonin betoniveistoksia Galleria Art Marinassa Suur-Pellingissä, Kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty

Terttu Schroderus-Gustafssonin maalausten lisäksi galleriassa on esillä myös betoniveistoksia sekä korutaidetta. Jo astellessani gallerialle olen kiinnittänyt huomioni talon kulmalla olevaan Janne Henriksson Pienveistosten kolmen hylkeenpään suihkulähteeseen, joka solisee rauhoittavasti. Vesi pulppuaa hylkeiden suista, ja teos on leikkisän hauska.

Sisällä galleriassa on esillä lisää porvoolaisten Janne ja Marina Henrikssonin tekemiä, ulos tarkoitettuja pienveistoksia, muun muassa samaa hylje-aihetta jatkava hyljepariskunta, karhuja sekä lattialla kävijää tapittava valkoinen jänis.

Alva Henriksson Designin koruja Galleria Art Marinassa Suur-Pellingissä, Kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty

Alva Henriksson Designin koruja on aseteltu kauniisti gallerian neljännen huoneen pöydälle merimaiseman ääreen. Helsinkiläisen korusuunnittelija ja lasitaiteilija Henrikssonin hopeasta ja Muranon lasista tekemät kaulakorut ja sormus ovat hennon kauniita. Muranon lasihelmet hehkuvat kirkkaanvihreän ja -sinisen sävyissä. Tällainen kaulakoru kruunaisi juhla-asun upeasti!

Galleria ArtMarina, Eidiksentie 261, Suur-Pellinki, Porvoo. Galleria on avoinna kesäkuusta elokuun loppuun lauantaista sunnuntaihin klo 12–18. Muina aikoina sopimuksen mukaan.

Volter Kilpi Kustavissa -kirjallisuusviikko

Kustavin luotsiaseman loisto. Kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty

Kaupallisessa yhteistyössä Volter Kilpi Kustavissa -kirjallisuusviikon kanssa

Saaristomeren syleilyssä Kustavin kunnassa järjestettiin 20. juhlavuottaan viettävä Volter Kilpi Kustavissa -kirjallisuusviikko. Viikkoa vietettiin 10.–14.7.2019 teemalla Rajaton meri – Itämeri ja muut muistavat vedet. Saimme kutsun tulla vierailemaan kirjallisuuviikolle, joten kesäloman alkajaisiksi pyysimme ystävät mukaan ja hurautimme kesäisten peltomaisemien läpi noin tunnin ajomatkan Kustaviin.

Vuosittainen kirjallisuusviikko on kustavilaissyntyiselle kirjailija Volter Kilvelle (1874–1939) omistettu kirjallisuustapahtuma. Kirjallisuutta monelta eri kantilta lähestyvän viikon ohjelmaan kuuluu muun muassa teatteriesityksiä, luentoja, konsertteja ja elokuvanäytöksiä. Vuonna 2019 ohjelmaan kuului myös muun muassa bussiretki Volter Kilven henkilöhistorian paikkoihin sekä Kilpi-kilvoittelu.

Kustavin Laupusten luotsiasema. Kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty
Laupusten luotsiasema

Kustavin luotsiaseman rannalla. Kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty.

Suurin osa seurueestamme ei ollut aiemmin ollut Kustavissa, eikä kukaan meistä Volter Kilpi Kustavissa -viikolla. Olimme liikkeellä perjantaina 12.7.2019 ja alkuillan ohjelmaamme kuului kaksi teatteriesitystä. Suuntasimme aivan ensimmäiseksi Vanhalle Luotsiasemalle (Iniöntie 684), joka sijaitsee Iniön lossin lähellä merenrannassa. Jo kävellessämme parkkipaikalta hiekkatietä Laupusten luotsiasemalle ihailimme puiden takaa avautuvaa maisemaa emmekä aavistaneet kohta eteemme aukeavan näyttämön kauneutta.

Kustavin luotsiaseman kallioilla. Kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty

Teatteri Ströömin Merimiehen lesken estradi Volter Kilpi Kustavissa -kirjallisuusviikolla Kustavissa. Kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty

Astellessamme 1960-lukulaisen luotsiaseman vierestä mäntyjen välistä merenrannalle miltei jähmetyimme sen upeudesta. Mikä miljöö! Olimme tulleet katsomaan Teatteri Ströömin Merimiehen leski -näytelmää. Se on Volter Kilpi Kustavissa -kirjallisuusviikon taiteellisen johtajan Anni Mikkelssonin dramatisoima ja ohjaama teos Kilven Pitäjän pienempiä -kokoelman (1934)  Merimiehen leski -kertomuksesta.

Heini Maarasen lavastus oli jo lavalla: kolme kirkkaankeltaista puutuolia, köydenpätkiä ja pari saavia. Muuta esitys ei kaivannutkaan. Auringossa paistatteleva meri ja hiuksia lennättävä tuuli loivat näytelmään täydelliset olosuhteet. Kolmen näyttelijän voimin (Ella Mettänen, Valtteri Haliseva ja Jussi Lankoski) merimiehen lesken tarina heräsi tuntuvasti eloon. Ella Mettänen sai Kilven kielen niin eloon, että siihen miltei uppoutui. Erikoiset sanat tipahtelivat kuin tutummat konsanaan ja jäivät pitkäksi aikaa omankin kielen päälle.

Esitys kesti noin 45 minuuttia, jonka jälkeen jäimme juttelemaan muun yleisön kanssa. Selvisi, että Kilpi-viikoille tullaan kauempaakin ja se on asia, joka joka kesä on nähtävä. Esitykset muistetaan hyvin, ja saimme kuulla tarinoita Juha Hurmeen aiemmista esityksistä ja hurjasta heittäytymisestä teatteriesityksissä.

Tuulentupa Kustavissa. Kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty

Yövieraat: Pukkilan estradi Tuulentuvan pihalla Kustavissa. Kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty

Miljöötä Tuulentuvan pihalla Kustavissa. Kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty

Seuraavaksi suuntasimme automme Kustavin keskustaan Tuulentuvalle (Tuulentuvantie 8). Tänä vuonna viikolla nähtiin suositulta Yövieraat-esiintyjäryhmältä vain yksi teos, Pukkila. Se kuului myös meidän Kilpi-päivämme ohjelmistoon. Juha Hurmeen dramatisoima ja ohjaama teksti on Kilven Alastalon salissa -teoksesta.

Näytelmä sai lähes haukkomaan henkeä: se oli nimittäin käytännössä lähes puoli tuntia pelkkää monologia. Ja millaista monologia! Tomi Alatalon heittäytyminen Pukkilan kapteenin rooliin lausumaan Kilven lennähtelevää kieltä oli huikeaa! Nauratti ja hengästytti samaan aikaan.

Vaikka ehdimme nauttia Kilpi -viikon annista vain yhden alkuillan verran, olemme vaikuttuneita. Tapahtuman yhteishenki tuntui lämpimältä ja ohjelma upealta. Ajaessamme takaisin Turkuun jokainen meistä tuumasi suuntaavansa Kilpi-viikoille heti uudelleen ensi vuonna. Sitä ennen kyllä pitää etsiytyä kirjastoon Kilven teosten äärelle. Ovatko Kilven tekstit yhtä mukaansatempaavia itse luettuna kuin lausuttuina? Se pitää selvittää pikimmiten!

Volter Kilpi Kustavissa -kirjallisuusviikko Kustavissa jälleen ensi vuonna. Lisäksi Kustavin kirjastossa (Keskustie 7) on 31.7.2019 saakka esillä Volter Kilpi Kustavissa -viikon historiaa esittelevä juhlanäyttely.

Kaupallisessa yhteistyössä Volter Kilpi Kustavissa -kirjallisuusviikon kanssa

 

Juhannus 2019 – tärpit Turun seudulle

Naantalin ranta, Kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty

Juhannus, jussi, keskikesä, mittumaari. Rakkaalla vuotuisjuhlalla on monta nimeä. Kaupunkijuhannus on entistä suositumpi tapa viettää keskikesän juhlaamme. Vietät sen sitten Turun seudulla kotona tai kylässä, ei neljän seinän sisälle tarvitse jäädä. Erilaisia tapahtumia ja muuta ajanvietettä löytyy moneen makuun. Haluaisitko juhannussaunaan tai katsomaan kokkoa? Onnistuu, vaikka omaa mökkirantaa ei olisikaan! Aukioloajat ja hintatiedot kannattaa varmistaa tapahtumien omilta sivuilta.

Juhannussaunassa

Mikäs olisikaan sen suomalaisempaa kuin saunoa putipuhtaaksi juhannusjuhlan kunniaksi? Oman mökkisaunan puuttuessa on Turun seudulla monta mahdollisuutta päästä juhannussaunaan.

  • Forum Saunassa (Kurjenmäenkatu 17, Turku) heitetään juhannuslöylyt jo torstaina 20.6.2019 kello 15–18. Tämä yleinen sauna löytyy Turun Kurjenmäestä Kaskentien ja Uudenmaantien väliseltä alueelta. Saunalla on pitkä historia – se on perustettu jo vuonna 1926, ja vuodesta 1981 Forum Sauna on ollut näissä entisissä Kurjenmäen kylpylaitoksen tiloissa. Saunakamppeet kainaloon ja löylyttelemään!
  • Kaarinan Piikkiössä vietetään koko perheen Harvaluodon juhannusjuhlaa aatosta 21.6.2019 juhannuspäivään 22.6.2019. Harpin kiskan (Krupuntie 75, Harvaluoto, Kaarina) ympäristössä Harvaluodon kunnanrannassa olevan maksuttoman tapahtuman käynnistää rokkaavalla lastenmusiikilla 21.6. kello 12 Merkkarit & Kai Kuutamo. Luvassa on myös juhannussalon koristelua ja pystytystä, yhteislaulua, juhannustanssit sekä loppuillasta juhannuskokko. Sauna on kuumana koko yöttömän yön ja mereen pääsee pulahtamaan. Alueella on myös leirintäalue.
  • Ispoisten uimarannan sauna (Rykmentintie 51, Turku) lämpiää juhannuspäivänä 22.6.2019 kello 14–20. Kello 19.45 loppuu löylytteluaika. Mukavan kirpakoista sekasaunan löylyistä on mahdollisuus pulahtaa mereen joko laiturilta tai pitkältä, Uittamon uimarannaksikin kutsutulta hiekkarannalta. Kuka on ensimmäisenä uimassa?
  • Samppalinnan maauimala (Volter Kilven Katu 2, Turku) Samppalinnanvuorella on avoinna juhannusaattona 21.6.2019 kello 6–13 sekä sunnuntaina 23.6. kello 8–19. Juuri remontoitu maauimala on keskustan saunomis- ja uimapaikkojen klassikko. Maauimalan lämmitetyissä altaissa taatusti tarkenee uida!

Vilvoittavien vetten äärellä

Jos ennemmin tekee mieli merelle risteilemään eikä mereen uimaan, on sekin Turussa mahdollista.

  • M/s Rudolfinalla (Saaristolaivasatama, Läntinen Rantakatu, Turku) pääsee risteilemään juhannusaattona 21.6.2019 kolme kertaa. Airistolle ja takaisin suuntaava lounasristeily starttaa kello 14 ja päivällisristeily kello 17. Tarjolla on monipuolinen buffet noutopöydästä.  Varmasti komea kokkoristeily lähtee kello 21. Juhannuspäivänä 22.6.2019 luvassa on lounasristeily Naantaliin kello 14.30. Jos mielit mukaan, paikat kannattaa varata heti!
  • Saaristomeren ainoa höyrylaiva s/s Ukkopekka (Linnankatu 40, Turku) käväisee juhannusaatonaaton 20.6.2019 kunniaksi päiväristeilyllä Turusta Naantaliin ja takaisin kello 10 ja kello 14. Juhannusaattona 21.6.2019 Ukkopekka tekee päiväristeilyt kello 10 ja 14. Päiväristeilyillä on mahdollisuus hypätä kyytiin myös Naantalista, ja nälkäisille on tarjolla lisämaksusta risteilylounas. Juhannusaattoillan erikoisristeilyt lähtevät kello 18.30 ja kello 23. Höyrylaiva puksuttaa Airiston selälle Loistokarille, jossa on tarjolla saaristolaispöytä sekä juhannustanssit elävän musiikin tahdissa. Mieleenjäävä elämys, uskoisin! Juhannuspäivänäkään 22.6.2019 ei tarvitse jäädä risteilyttä, sillä Ukkopekan matkassa pääsee Naantaliin ja takaisin kello 10 ja kello 14 sekä Loistokarin iltaristeilylle kello 19.
  • Jos mielit vesille Aurajokea edemmäs, pääsee Turun satamasta Tallink Siljan ja Viking Linen kyydissä esimerkiksi 11 tunnin risteilylle Maarianhaminaan ja takaisin. Aamulla lähtö on siinä kahdeksan-yhdeksän pintaan. Matkalla näkee Turun ja Ahvenanmaan upeaa saaristoa, ja laivoilla on tekemistä koko perheelle. Mikä estää risteilemästä vaikka Tukholmaan saakka!

Juhannustansseissa

Kukkamekko päälle tai kukka napinläpeen ja juhannustansseihin! Ainakin näissä paikoissa pääset pyörähtelemään tanssilattialle juhlan kunniaksi.

  • Littoisten lavalla (Littoistenjärventie 153, Kaarina) tanssitaan juhannustansseja jo torstaina 20.6.2019 Jarno Itkosen  & Pientä unelmaa tahdissa kello 19.30 lähtien. Lavan lähellä on kaunis Littoistenjärvi.
  • Uittamon paviljongilla (Rykmentintie 29, Turku) tanssittavat juhannusaattona 21.6.2019 Matti Esko & Jamset. Sunnuntaina 23.6. lavalle astuvat Kari Vepsä & Onnenmaa. Tämä tanssilava on monelle nuoremmalle tuttu Ilmiön tapahtumapaikkana, mutta moniko on ollut siellä juhannustansseissa?
  • Vaakahuoneen paviljongissa (Linnankatu 40, Turku) tanssitaan juhannusaattona 21.6.2019 koko päivän. Chimi Finlatin tanssittaa kello 13–17, Duo Matti & Kaitsu kello 17–21 ja Anu ja Hellät miehet kello 21–02. Juhannuspäivänä 22.6.2019 voi tanssahdella Chimi Finlatin tahdissa kello 17 lähtien ja Anu ja Hellät miehet soittavat alkaen kello 21.
  • Tanssilava Huvilinnussa (Linnuksentie 39, Raisio) tanssittavat juhannuspäivänä 22.6.2019 Marita Taavitsainen & Koivu sekä Teemu Harjakari & Taivaanrannanmaalarit. Tuplalystiä siis horisontissa!
  • Urbaanit juhannustanssit tanssitaan yökerho Dynamossa (Linnankatu 7, Turku) Turun ydinkeskustassa. Dynamon juhannustaiat -illoissa aattona 21.6.2019 soittaa DJ Anttipiootti. Lauantaina 22.6. vuorossa ovat DJ Anttipiootti ja DJ Kulmisjärvi. Millaisiakohan taikoja tanssilattialla on luvassa?

Juhannuskokolla

Pahojen henkien karkoittamiseksi sytytettävät juhannuskokot loimuavat eri puolilla Varsinais-Suomea mikäli sää sen suosii. Esimerkiksi näissä paikoissa pääset ihailemaan kokon sytytystä ja sen loistetta:

  • Naantalissa Kuparivuoren kallioilla tanssitaan aattona 21.6.2019 kello 21 eteenpäin VG-Brassin tahdissa juhannustanssit. Noin klo 23 sytytetään kokko säävarauksella.
  • Ruissalon Kylpylän (Ruissalon puistotie 640, Turku) rannassa sytytetään säävarauksella kokko 21.6.2019 noin klo 21.30. Ruissalon saaren kylpylässä on sitä ennen luvassa myös muun muassa juhannussalon koristeiden valmistusta ja juhannussalon pystystä, haitarimusiikkia sekä tietysti polskimista kylpylässä sekä meren rannalla.
  • Vepsässä Turun kaupungin ulkoilusaarella kokko sytytetään säävarauksella 21.6.2019 kello 21. Jos omaa venekyytiä ei ole, pääsee Aurajoesta esimerkiksi m/s Lilyllä kello 11, 14 ja 15 sekä ylimääräisellä vuorolla kello 20. Turkuun m/s Lily lähtee kello 24.

Perheen kanssa

  • Koiramäen lasten kaupunkikierros vie torstaina 20.6.2019 kello 12 mukulat ja kaitsijat mukaansatempaavalle matkalle Turun historiaan. Mauri Kunnaksen kirjaan pohjautuvalla, bussilla kierrettävällä teemakierroksella käydään muun muassa Turun linnassa. Liput voit klikata ostoskoriin täältä.
  • Lasten ikiomaa juhannusjuhlaa vietetään Kupittaan Seikkailupuistossa (Kupittaankatu 2, Turku) torstaina 20.6.2019 klo 11–15. Paperikukkapaja, juhannussalon koristelu ja pystytys sekä leikit takaavat hauskanpidon koko perheelle. Tapahtuma on maksuton.
  • Kylpylä Holiday Club Caribiassa (Kongressikuja 1, Turku) vietetään juhannusta 21.–22.6.2019. Altaissa on luvassa polskimisen lisäksi muun muassa juhannuskukkajahtia, vesipeuhua, ongintaa ja vesisotaa. Ulkona lämpeävät savu- ja puusauna, ja ulkoalueella pelaillaan pihapelejä.
  • Naantalin Muumimaailma (Kaivokatu 5, Naantali) Kailon saaressa on avoinna koko juhannuksen torstaista 20.6. sunnuntaihin 23.6.2019. Kesällä 2019 Teatteri Emmassa nähdään Niisku ja suuri lentokilpailu -esitys sekä Muumilaakson naamiaiset -esitys. Onnistutteko saamaan halit kaikilta muumihahmoilta?
  • Sisäaktiviteettipuisto SuperPark (Kongressikuja 1, Turku) on avoinna koko juhannuksen. Muun muassa scootti- ja skeittialue, trampoliinit ja air track -ilmavolttirata tarjoavat oivan mahdollisuuden purkaa kesälomaenergiaa.
  • Liedon Zoolandian (Eläintarhantie 51, Lieto as) puuhapuisto ja eläintarha ovat avoinna juhannuspäivänä 22.6. sekä sunnuntaina 23.6.2019. Sekä sisällä että ulkona löytyy tekemistä muun muassa hurvittelulaitteissa. Kutsuisiko kiipeilyseinä, seikkailupomppulinna, benji-trampoliini vaiko karuselli? Alueella on myös kotieläinpiha söpöine eläimineen.

Kulttuurin parissa

  • B-galleriassa (Aninkaistenkatu 5, Turku) on käynnissä 23.6.2019 saakka nykytaidefestivaali Superb! Osana neljättä kertaa järjestettävää festivaalia galleriassa voi kokea 20–21.6.2019 Antti Tolvin ääni- ja valoinstallaation Feedbach GOOO000ooong. Sunnuntaina 23.6.2019 on mahdollisuus osallistua Anna Matveisen ja Rauha Aaltosen Nonsensus-työpaja Physic Gardeniin.
  • Taidegalleria Makasiini Contemporaryssa (Tuomiokirkonkatu 6, Turku) on mahdollisuus vielä torstaina 20.6.2019 nähdä Jacob Hashimoton The Infinite Curve -näyttely. Hashimoton upeat muun muassa paperista, akryylista ja puusta tehdyt teokset kannattaa nähdä livenä!
  • Elävän historian museo Kuralan Kylämäki (Jaanintie 45, Turku) on idyllinen ulkoilmamuseo noin 4 kilometriä Turun keskustassa. Vaikka rakennukset ja kahvila ovat kiinni, on museoalueella kiva kierrellä ja ihailla ympäröivää luontoa ja rakennuksia. Mahtaisivatko tänäkin vuonna nelijalkaiset museotyöläiset olla paikalla?
  • Louhisaaren kartano (Louhisaarentie 244, Askainen) Askaisissa on avoinna juhannuspäivänä 22.6.2019 kello 11–17. Tämä Flemingien ja Mannerheimien barokkikartano on upea vierailukohde, ja puutarhakin lienee upeassa kesäasussaan.
  • Merikeskus Forum Marinum (Linnankatu 72, Turku) on avoinna torstaina 20.6.2019 sekä sunnuntaina 24.6.2019. Kesän 2019 vaihtuvina näyttelyinä nähdään Tuonnin turvaajat, viennin vartijat – Merivoimat yhteiskunnan turvana 100 v -näyttely Linnanpuomissa sekä museolaiva fregatti Suomen Joutsenella Sinitakkien säveliä – Laivaston soittokunta 100 vuotta. Kruununmakasiinin vintillä on Turun ja saariston merellisyyttä esittelevä Merikeskus pop up.

Hyvää juhannusta!

Pelon tutkielmia Rosemaryn huone -tanssiteoksessa

Jenni Kivelä ja Kiltit ihmiset: Rosemaryn huone -teos Lammassaaressa, Kuva: Aino Kannisto

*Yhteistyössä Jenni Kivelä ja Kiltit ihmiset kanssa

En saanut lapsena katsoa kauhuleffoja. Jos olisin saanut, uniini olisi varmasti tullut esimerkiksi Stanley Kubrickin Hohdon kaksostytöt. Lapsena pelkäsin pimeää, ja yhä pimeä tekee välillä minulle epämukavan olon. Saadessani kutsun tulla katsomaan Jenni Kivelä ja Kiltit ihmiset -nykytanssiryhmän uusinta teosta Rosemaryn huone Helsingin Lammassaareen innostuin ennenkokemattomasta miljööstä. Tämä pitää nähdä! Vasta päivää ennen esitystä aloin miettiä onko esityksessä näkyviksi tuotavat ihmisten pelot minulle liikaa. Kuinka jännittävä kokemus on edessä?

Koittaa lokakuinen tiistai-ilta, ja neljäntoista hengen ryhmämme on kokoontunut Matinkaaren sillalle Helsingin Vanhankaupunginkoskelle. Kun kello lyö puoli seitsemän, lähdemme hiljaisuuden vallitessa kävelemään leveitä pitkospuita pitkin Lammassaareen. Mereltä käy tuuli, ja hämärä alkaa laskeutua. Saavuttuamme perille edessä on kolmen tien risteys, joista seuraamme kumpuraista metsäpolkua. Varon askeliani, sillä polku on paikoin mutainen ja lehtien peitossa ja sitä risteävät puiden juurakot. Ohitan monia pikkuruisia kesämajoja jännityksen kutkuttaessa vatsanpohjassani. Mietin olenko pukenut liikaa vaatteita päälle: pärjäisin näillä helposti pakkasasteissa.

Kavuttuamme pienen kallioisen mäen pääsemme Pohjolan Pirtti -nimisen näyttävän hirsirakennuksen edustalle. Olemme saapuneet kesävieraiksi Lepolaan, väsyneille naisille tarkoitettuun kesäsiirtolaan. Meille jaetaan kuulokkeet ja kutsutaan sisälle pirtin kahvioon. Siellä on kaksi valkoisin pöytäliinoin peitettyä pitkää pöytää, joissa jokaiselle on nimettyyn istumapaikkaan katettu lautanen ja ruokailuvälineet. Hieman vinksahtaneet tarjoilijat jakavat kaikille keittoa. Nauhalta soi välillä paikoilleen juuttuva musiikki sekä toimintaohjeita. Katson muita vaivihkaa pienoisen hämmennyksen vallassa. Miten tässä kuuluu toimia? Kuuluuko keitto oikeasti syödä? Kun ensimmäinen uskalias alkaa sitä lusikoida, seuraamme me muut perässä. ”Siinä ei ole botuliinia”, nauhalta kuuluu. Keittoni päälle on ripoteltu yrttejä. Vaikka nauhalta kehoitetaan syömään erityisesti ne, päätän jättää isot rosmariininoksat lautaselle. Ilta on pimennyt, ja ikkunoiden takana puiden lomassa kajastaa oranssinpunainen iltarusko.

Syömisen lomassa meidät haetaan 2–3 hengen ryhmissä pois. Minut noudetaan viimeisenä kahden muun kanssa, ja kuljemme taskulamppujen valaisemana viereiseen kesäsiirtolan taloon. Kolmen hengen ryhmämme ohjataan pieneen huoneeseen, jonka jokaisella kolmella sängyllä on nimilaput. Seinille on ripustettu erilaisia tauluja ja kuvia. Pitsiverhoin kehystetylle ikkunalle on aseteltu muun muassa rikkinäisiä nukenpäitä. Kylmänä olevan talon kosteus yrittää hiipiä paksujen toppa- ja villavaatteitteni läpi. Istahdan nimelläni varustetulle sängylle, jonka pitsitäkillä peitetyt petivaatteet hohkaavat kylmyyttä. Esitys tapahtuu suurelta osin näissä pienissä huoneissa, joissa kuulokkeista tulevan yksilöllisen ääninauhan ja huoneeseen tulevien esiintyjien kanssa katsoja pääsee tutkimaan minkälaisia pelkoja muilla on tai on ollut.

Kokemuksellinen, katsojan toimivaksi kokija-objektiksi houkutteleva esitys on jännittävä, kiehtova ja paikoin jopa kauhistuttava. Se on sekoitus suomalaista syksyisen saariston maisemaa ja tunnelmaa sekä amerikkalaista kauhukuvastoa. Välillä oman huoneen seinien takana ja yläpuolella kuuluu askelia, klonksahduksia ja ääniä, jotka sopivat teoksen odottavaan ja virittyneeseen tunnelmaan. Teoksen pelot ovat paikoin epämiellyttäviä tai karmivia ja välillä lähes herttaisia lapsuuden muistoja. Teos saa pohtimaan pelkoa ja sen ulottuvuuksia. Mitä minä olen pelännyt? Mitä minä pelkään nyt? Miksi pelkään? En ehkä paljasta liikaa, kun kerron esityksen päättyvään lyhyehköön pimeään hetkeen. Tämä on ainut kohta, jossa minun tekee mieli ottaa ventovierasta vieruskaveriani kädestä. Lapsuuden pimeän pelko on läsnä.

Rosemaryn huone on teos, jonka katsojaa monella tavalla ympäröivä maailma samalla hurmaa ja hämmentää. Kokemus on yksilöllinen jo sen takia, että jokaisella katsojalla on oma uniikki ääninauhansa. Työryhmä pitää tunnelman taitavasti yllä koko esityksen ajan. Huoneiden vaihtojen välinen ilmeinen kiire ei näyttäydy katsojalle. Jenni Kivelän koreografia ja teksti luovat esitykselle jännitteisen ilmapiirin, jota seitsemän esiintyjää taitavasti tulkitsevat. He tuovat näkyväksi pelon ja kauhun tunteita sekä muistojen pelko- ja kauhukuvaelmia tarkkanäköisesti ja pienillä vivahteilla teoksen maailmaan istuvasti. Puvustus ja lavastus toistavat esityksen kuvastoa hienosti pitäen hieman vinksahtaneen vireen yllä. Katsojan mukaan ottaminen on rohkea dramaturginen ratkaisu, ja rohkeaa on myös katsojien heittäytyminen mukaan leikkiin yksilöllisten ääninauhojen armoille sekä kanssakatsojien seuraksi teoksen kokijaksi.

Ohjaus, koreografia, tekstit: Jenni Kivelä
Esiintyjät: Elina Kivioja, Ninu Lindfors, Tarja Siimes, Nora Iso-Kungas, Heidi Luomala, Kaisa Vahteristo ja Arttu Ylänen
Ääni: Joonas Outakoski
Valo: Mia Kivinen
Esitysdramaturgia, kanssaohjaus: Eira Virekoski
Pukusuunnittelu ja lavastus: Liisa Pesonen

Kuva: Aino Kannisto

Rosemaryn huoneen esitykset 20.10.2018 saakka Lammassaaressa, Helsingissä. Esitykset ovat loppuunmyytyjä.