Lentävä suomalainen on jälleen Turussa

Lentävä turkulainen
Kuva: Otto-Ville Väätäinen / Turun kaupunginteatteri

* Yhteistyössä Turun Kaupunginteatterin kanssa

Jo kuukauden Turun Kaupunginteatterin Pienellä näyttämöllä pyörinyt Paavo -lentävä turkulainen tuo legendan takaisin synnyinkaupunkiinsa. Eikä vain katsauksena historiaan vaan elävänä. Roope Lipastin käsikirjoittamassa näytelmässä Nurmi edelleen sinnittelee vanhan kotitalonsa nurkissa, harmillisena esteenä kaupungin uudistumiselle ja tornitaloille, toisaalta mahdollisuutena jättipotin avaavaan markkinointiin.

Näytelmän mukana matkataan läpi Nurmen elämänvaiheiden: lapsuuden juoksupoikavuosista niihin ensimmäisiin kultakisoihin, maailmanennätyksiin, valtameren taakse Amerikkaan sekä juoksu-uran loppumetreille ja lopulta liikemiesvuosiin. Näytelmä kuljettaa sujuvasti mukanaan vuodesta toiseen. Aikamatkojen lomassa palataan takaisin nykyhetkeen, jossa  kaikki ei sujukaan ihan suunnitelmien mukaan. Niin grynderit, kaupunki kuin mainostajat haluavat saada osansa legendasta, mutta mitä juoksijalegenda itse haluaa?

Paavo -lentävä turkulainen näytelmä
Kuva: Otto-Ville Väätäinen / Turun kaupunginteatteri

Näytelmä on kiinnostava ajankuva. Pieni pilke silmäkulmassa näytelmä irvailee yhteiskunnan nykymenolle ja kotikaupunkimme päättäjille. Kaikki vanha kannattaa jyrätä maan tasalle ellei se tuota, ja päätöksenteossa muut kuin kokoomus vaietkoon. Vanhan Nurmen mukana kohtaamme niin sosiaalihuollon hellän huoman, itseoikeutetut talonvaltaajat kuin rahanahneet kaavoittajat ja mainostoimiston väen. Näyttelijät saavat hahmojensa karikatyyriset piirteet sujuvasti esille, ja se naurattaa.

Paavo – lentävä turkulainen kaataa jalustoja. Näytelmän tähdeltä, Paavo Nurmelta, on riisuttu hyvyys. Hän näyttäytyy rahanahneena ja itseriittoisena ihmisenä. Paavo haluaa pärjätä, ja pärjää yksin. Se ei naurata. Mutta kumpi saakaan viimeisen sanan, itseensä uskova ja muita halveksiva nuori Paavo uransa huipulla vai loppunsa kohtaava yksinäinen vanhus? Saako kaupunki tarvitsemansa keulakuvan ja Paavo rauhan?

Markus Järvenpää Paavo Nurmena
Kuva: Otto-Ville Väätäinen / Turun kaupunginteatteri
Heikki Nousiainen Paavo Nurmena
Kuva: Otto-Ville Väätäinen / Turun kaupunginteatteri

Paavo – lentävä turkulainen Turun Kaupunginteatterin Pienellä näyttämöllä 10.3.2018 saakka.

Ohjaus: Jarno Kuosa.
Rooleissa: Heikki Nousiainen, Markus Järvenpää, Aksa Korttila, Minna Hämäläinen, Stefan Karlsson, Ulla Reinikainen, Ulla Koivuranta ja Kimmo Rasila.

Mainokset

Maailman ihanin Muumimuseo

Tampereen Muumimuseossa

Jos jokin museo sopii niin lapselle kuin aikuiselle, niin se on kyllä upouusi Muumimuseo. Tampereelle Sorsapuiston laidalle Tampere-taloon kesäkuussa avattu museo on kiehtova ja hyvin toteutettu kokonaisuus. Kaksi kerrosta muumien taikamaailmaa tempaa mukaansa ja saa ihmettelemään mihin se aika katosikaan!

Saavumme museoon Tampere-talon aulasta. Jo ovella on nykyaikaista teknologiaa lipunlukulaitteen muodossa. Piip, ja lippu on luettu. Sitten aulatilan kirkkaus vaihtuu museon hämärään ja vastassa on vihreään mekkoon pukeutunut opas. Hän esittelee lyhyesti museota ja kertoo, että tekijänoikeussyistä saa kuvata vain vihreän maton rajaamalla alueella. Kirjahyllystä voi ottaa mukaan näyttelyesitteen.

Ja millainen esite se onkaan! Se on sidottu kirjaksi ja johdattelee kävijän Kuinkas sitten kävikään? -näyttelyyn. Näyttelyssä kierretään kahdentoista muumikirjan mukaisesti kirjojen tarinoista toiseen. Esitteen tekstit löytyvät myös tableteilta jokaisen kirjateeman kohdalta.

Tampereen Muumimuseossa
Vaikka muualla museossa ei saa kuvata, onnistuu selfie Muumipeikon kanssa tällä alueella

Sitten vain näyttelyesite-kirja auki ja matkaan! Esillä on muun muassa Tove Janssonin kiehtovia piirroksia ja maalauksia. Monessa kohtaa voin nähdä kynänjäljen ja viitteitä hiomisprosessista. Esillä on myös Tuulikki Pietilän upeita muumikuvaelmia eri eräänlaisia pienoismalleja. Hahmojen ja miljöiden lisäksi niissä on dramatisoituja äänikatkelmia teoksista, tietysti kielivaihtoehdoilla. Täällähän voisi viettää tunteja muumimaailmaan uppoutuen!

Ja juuri uppoutuminen kuvaakin tätä museokokemusta hyvin. Museo on suunniteltu viimeistä piirtoa myöten huolella myös erityisryhmät huomioiden. Näkövammaisille on kosketeltavia muumikuvia ja museon mobiilisovelluksesta saa kuvailutulkkauksen. Näyttelytekstejä ja äänikatkelmia on viidellä kielellä (suomi, ruotsi, englanti, venäjä ja japani). Jos lukutaito ei ole hallussa, tarjoaa museo paljon nähtävää, ihailtavaa ja kuultavaa.

En malta olla vertaamatta tätä Metso-kirjastossa sijainneeseen Muumilaakso-museoon. Vaikka myös siellä oli esillä piirroksia, maalauksia ja muumikuvaelmia, on tämän uuden museon mittakaava ja esillepano kyllä täysin toista. Tämä ei ole tavallinen perusmuseo, vaan elämys.

Tampereen Muumimuseossa

Näyttely jatkuu alakerrassa. Sinne saapuessamme emme kävele portaita yksin. Toisessa kohtaa jättikokoinen kirja avautuu ja sulkeutuu yksikseen kutsuen selaamaan. En kuitenkaan paljasta enempää, sillä tämä näyttely pitää kokea itse!

Mymmelin piirroksen edessä jäämme pohtimaan kuka tämä hahmo olikaan, ja mitä sukua hän on Pikku Myylle ja Mymmelin äidille. Huomaamme oppaan keskustelevan samasta aiheesta toisten kävijöiden kanssa. Kunpa voisi osaisi useammin pysähtyä pohtimaan tällaisia tärkeitä aiheita ja mymmeliyden olemusta! Jos jotain saisi museokokemukseen toivoa lisää, olisi se jonkinlainen kattava henkilögalleria ja sukuselvitys esimerkiksi esitteen loppuun. Tai sitten minun pitää vain lukea muumikirjani ensi kertaa varten paremmin..

Alakerrassa on myös ensimmäinen vaihtuva näyttely, Tove Jansson ja muumit. Siellä pääsee tutustumaan mistä kaikki oikein sai alkunsa. Esillä on esimerkiksi vaihtoehtoiset syntytarinat Muumipeikolle, Janssonin Garm-lehteen tekemiä pilapiirroksia sekä ensimmäisiä tavaratalossa myytyjä muumituotteita.

Kuinkas sitten kävi? Muumimuseo satumaailmoineen ja teemaan istuvine taideteoksineen lumosi ainakin minut. Lumoaako se sinutkin?

Muumimuseo, Tampere-talo, Yliopistonkatu 55, Tampere. Museossa on myös opastuksia sekä syyslomalla 17.–20. lokakuuta erikoisohjelmaa. Aulassa on myös lukukirjasto sekä myymälä.

 

Varsinais-Suomen Museopäivä 2017

Salkoruusu Ett hem -museon edessä Turussa

Tämän viikon sunnuntaina 27.8.2017 koittaa jälleen vuotuinen Varsinais-Suomen museopäivä. Paikallismuseoiden kesäkausi alkaa olla lopuillaan ja monet museot Turun, Salon ja Loimaan seudulla, Turunmaalla sekä Vakka-Suomessa avaavat ovensa vielä viimeisen kerran. Osa vetäytyy ansaittuun lepoon kesän päätteeksi, osa jatkaa vielä aukioloaan.

Turun Lasarettimuseo Kiinamyllynkadulla

Turusta mukana on kaksi paikallismuseota. Turun Lasarettimuseo (Kiinamyllynkatu 4–8, rakennus 13) on Turun yliopistollisen keskussairaalan sairaala-alueen laidalla vanhassa portinvartijan talossa. Museo esittelee Suomen vanhimman sairaalan historiaa esimerkiksi esineistön kautta. Pienissä huoneissa on hauska puikkelehtia tutkailemassa jos jonkinlaista terveydenhoidollista esinettä ja väkkyrää. Museo on yleisölle sen verran harvoin auki, että siellä vierailun voisi sanoa olevan harvinaista herkkua!

Ett hem -museo Turussa

Vain kivenheiton päässä Turun Lasarettimuseosta on idyllinen kotimuseo Ett Hem (Piispankatu 14). Se on arkkitehti Charles Johnssonin suunnittelemassa suloisessa keltaisessa puutalossa Piispankadun varrella, vinosti Sibeliusmuseota vastapäätä ja Turun tuomiokirkon lähellä. Porvariskotimuseo on toiminut vuodesta 1932 ja esittelee konsuli Alfred ja Hélène Jacobssonin Åbo Akademin säätiölle lahjoittamia taide-, esine- ja huonekalukokoelmia. Siellä aika tuntuu hyvällä tavalla pysähtyneen! Samaisen pariskunnan ansiosta Turussa on muuten Biologinen museo.

Ett Hemissä on esillä kesänäyttely ”Päiväkirjamerkintöjä 1917–1918”, joka on osa Varsinais-Suomi 100 vuotta sitten -hankkeen näyttelykokonaisuutta. Museokäynnin päätteeksi voit vaikkapa istahtaa kahvikupposelle viereisen  puutalon Fika Café’hen (Piispankatu 14).

Toinen keltainen porvariskotimuseo on Naantalissa. Naantalin museon (Mannerheiminkatu 21) ”Savikylpyjä, elintarvikepulaa ja polkupyöräpatrulleja – Elämää Naantalissa vuonna 1917” –kesänäyttelyssä esitellään sadan vuoden takaista Naantalia. Museopäivänä näyttelyyn on teemaopastuksia klo 12 ja 14. Tämäkin näyttely kuuluu Varsinais-Suomi 1917 -näyttelykokonaisuuteen. Vierailustamme museoon voit lukea täältä.

Jos on enemmän aikaa, kannattaa käydä Laitilassa, josta löytyy myös kaunis puutalomuseo. Siellä se ei kuitenkaan ole keltainen, eikä talossa ole asunut porvarissäätyä. Punamultainen Kauppilan umpipiha (Koukkelantie 34) esittelee nimittäin talonpoikaiskulttuuria. Alkuperäisellä paikallaan Koukkelan kylässä sijaitsevat rakennukset muodostavat ainutlaatuisen museokokonaisuuden. Varsinais-Suomi 1917 -kokonaisuuteen kuuluvassa pienoisnäyttelyssä  esitellään Laitilan Osuusmeijerin toimintaa itsenäistymisen vuodelta.

Nyt sunnuntaina umpipihalla vietetään kesäkauden päättäjäisinä elojuhlaa, jossa pääsee nauttimaan kansanmusiikista ja uutispuurosta. Samaan reissuun voit yhdistää vaikkapa vierailun Untamalan kylässä, josta kirjoitin täällä.

Kurkkaa muut Varsinais-Suomen museopäivään osallistuvat museot ja niiden aukioloajat tästä linkistä. Och samma på svenska. Museoihin on ilmainen sisäänpääsy ja monessa myös opastuksia ja ohjelmaa. Hauskaa museopäivää!

Mihin museoon sinä olet menossa?

Aurajoella – turkulaista kesäteatteria

Vanhoja nostureita Aurajoen rannallaOn leppeä, aurinkoinen kesäilta. Pyöräilen Aurajoen rantaa hiljakseltaan kohti entistä telakka-aluetta. Ohitan sillan, kaksi, kolme. Förin kohdalla sillat loppuvat, ja väkeä menee tälle ja toiselle puolelle jokea keltaisen kaupunkilautan kyydissä.

Jatkaessani eteenpäin kuulen veden solinaa. Achim Kühnin vanhaan satamanosturin betoniosaan tehdystä, merenneidon pyrstön näköisestä Harmonia-veistoksesta valuvat vesivirrat jokeen. Nyt tuoksuu terva: Varvintorin rannassa komeilevaa museolaiva parkki Sigyniä on taas tervattu.

Perillä ravintola Göranin terassilla Forum Marinumin Kruununmakasiinilla istahdan alas. Viereisellä nurmialueella näyttelijät vetävät alkulämmittelyä. Joku heistä laulaa Suurlähettiläitä avatessaan ääntään. En kai ole tullut katsomaan ihan näin turkulaista kesäteatteria? Luvassa on kesän turkulaisimmaksi teatteriesitykseksi mainostettu TEHDAS Teatterin Aurajoella – tarina  rautakourista ja perhosista. Telakka-alueeseen kuuluneessa köysitehdas Manillassa majaileva teatteri on rantautunut alajuoksulle ihkaensimmäisen kesäteatteriproduktionsa kanssa.

Aurajoella-teatteriesitys ravintola Göranilla

Aurajoella-teatteriesitys ravintola Göranilla TurussaRautakouria eli telakkatyöläisiä ja perhosia eri muodoissaan riittää seuraavan kaksituntisen. Eeva Siivosen käsikirjoittama ja Timo Väntsin ohjaama esitys sijoittuu väljästi 1800 – 1900-luvun Turkuun. Se tarjoaa väläyksiä menneestä Turusta sekä sen teollisesta historiasta. Tapahtumia katsellaan esimerkiksi maalta muuttaneen Toukon ja kortteerinpitäjä Niämiskän näkökulmista. Välillä ollaan telakan porttien pielessä työpäivän loputtua, kohta Aninkaistenmäen ahtaassa kortteerissa, sitten Juseliuksen paitatehtaalla tehtaan johdon käskytettävänä.

Aurajoella-teatteriesitys ravintola Göranilla TurussaAurajoella-teatteriesitys ravintola Göranilla TurussaTarinat ja aikakaudet lomittuvat hienosti keskenään. ”Kuin avaisi kirjaa eri kohdista”, toteaa seuralainen. Näyttelijäntyö on taitavaa ja lauluosuudet mukaansatempaavia. Esityksessä on hyödynnetty jokaisen viiden näyttelijän vahvuuksia. Oskari Ellilän (mm. Toivo) ja Helena Markun (mm. Lempi) elinvoimainen ja ryöpsähtelevä ilmaisuvoima piirtää nuoret roolihahmot katsojien eteen. Nuorta riemua tasapainottaa Pasi Lappalaisen (mm. Taisto) arvovaltaisemmat, elämää nähneet roolit.

Nukketeatteritaiteilija Maija Westerholm (mm. Reetta) saa kanssanäyttelijöineen tarpeiston heräämään taidokkaasti henkiin ja Tuula Amberlalle (mm. Niämiskä) on itseoikeutetusti annettu muutama oma soolo. Kahden muusikon, Jukka Lehtisen ja Harri-Tapio Siivosen, muodostama, portaikon suojissa istuva bändi toteuttaa upeasti säestykset ja osan näytelmän äänitehosteista.

Essi Kotaviidan puvustus ja Timo O. Niemisen lavastus ja tarpeisto tukevat tarinaa. Suht haastava esitystila on käännetty eduksi. Pientä lavaa jatketaan ravintolan terassilla ja muilla ympäröivillä rakenteilla. Välillä Kruununmakasiinin portaikko kumisee ja portaikon päästä raikaa laulu. Lavan edessä komeilevat höylät puolestaan ensin luovat tunnelmaa ja sitten otetaan osaksi tarinaa nukketeatterin keinoin.

Museolaiva Fregatti Suomen Joutsen Aurajoessa

Päivänkakkara-veistos Forum Marinumin nurmella
Jani Rättyän ja Antti Stöckelin Päivänkakkara on ollut tässä kulttuuripääkaupunkivuodesta 2011

Myös ympäröivä miljöö istuu upeasti esitykseen. Näytelmän taustalla näkyvät museolaiva fregatti Suomen Joutsen, vastapäinen telakkarannan alue ja taivaita kurottelevat  nosturit.  Aurajoella seilaa veneitä ja laivoja ees taas. Jossain kohtaa vierestä alkaa kulkea ihmisiä vetäen matkalaukkuja: Ruotsinlaivat ovat lähdössä. Satamaan matkalla olevan junan tasoristeys kilkattaa. Terassikatsomosta muodostuukin idyllinen kesäkeidas, soppi, jossa on samaan aikaan läsnä historia ja nykyisyys.

Sokerinrannan taloja ja AurajokiKotimatkalla poljen Sokerinrannan ohi. Auran sokeritehtaan, merkittävän turkulaisen tehdasmiljöön, paikalla on iso asunto-osakeyhtiö. Niin se kaupunki jatkaa elämäänsä.

Esityksiä 27.8.2017 asti. Ravintola Göran, Linnankatu 72, Turku. Osa esityksistä on Turbaani-kaupunkifestivaalin ohjelmistossa.

Esityskuvat: Jussi Virkkumaa/ TEHDAS Teatteri

Behind the Scenes: kaksi näyttelyä elokuvista

Behind the Scenes: Tom of Finland Movie -näyttely*Yhteistyössä Scene Turun kanssa

Tiesitkö, että Turku on suosittu elokuvien kuvauskaupunki? Erityisesti viime vuosina täällä on kuvattu jos jonkinlaista tuotantoa, esimerkiksi Tyttökuningasta (2015), Vares-elokuvia,  vielä valmistumatonta Bayonetaa sekä tietysti tämän vuoden helmikuussa ensi-iltansa saanutta Tom of Finland -elokuvaa. Ei ole aivan harvinaista, että tuolla kaduilla kulkiessaan törmää kuvausryhmään työn touhussa. Mikäs siinä, kun kaupunki on kaunis ja tarjolla on osaavia ammattilaisia.

Scene Turku kutsui minut ja muita bloggareita tutustumaan elokuvalliseen Turkuun ja kahteen elokuva-aiheiseen Behind the Scenes -näyttelyyn ratapihan Logomoon. Ja minähän menin!

Behind the Scenes: Tom of Finland Movie -näyttelyProjektipäällikkö-näyttelytuottaja Elina Karvon opastamana sukelsimme Tom of Finland -elokuvan  maailmaan Tom of Finland Movie -näyttelyssä. Dome Karukosken ohjaaman, taiteilija Touko Laaksosen elämästä kertovan elokuvan moni on varmasti jo nähnyt, mutta moniko on tutustunut sen tekoon?

Näyttelyssä pääsee kurkistamaan elokuvan kulissien taakse ja näkemään vilauksen sen tuotantoprosessista. Esillä on esimerkiksi katkelma käsikirjoituksesta ja kuvausaikataulusta,  making of -kuvia, elokuvassa käytettyä puvustusta sekä Laaksosen elämään kuuluneita tärkeitä esineitä, kuten Kodak-kamera ja matkasetti. Mutta mikä merkitys keltaisilla ikkunaverhoilla on? Se pitää itse mennä tarkistamaan.

Behind the Scenes: Tom of Finland Movie -näyttelyBehind the Scenes: Tom of Finland Movie -näyttely

Behind the Scenes: Tom of Finland Movie -näyttelyNäytillä on myös toisinto Laaksosen huoneesta Los Angelesin talolla. Huoneeseen sijoittuvia kohtauksia ei kuvattu Losissa, vaan tässä lavasteessa. Talon ulkokuvat puolestaan otettiin Espanjassa. Kompromissejakin tehtiin: Karvo kertoi, että Espanjan ulkokuvien talon erikoinen ikkunan muoto saneli lavasteen ikkunan muodon. Kaiken tulee täsmätä!

Behind the Scenes: Tähtien tekijät -näyttelyBehind the Scenes: Tähtien tekijät -näyttelyToisen puolen Behind the Scenes -näyttelykaksikosta muodostaa Tähtien tekijät -näyttely. Tässä näyttelyssä ei olla lähelläkään nykyvuosikymmeniä, vaan suomalaisen elokuvan kultaisissa vuosissa 1930-luvulta 1960-luvun alkuun. Elokuvapukujen, valokuvien ja esineiden kautta pääsee tutustumaan aikaan, jolloin leffoja tehtiin solkenaan. Suomi-Filmi ja Suomen Filmiteollisuus tekivät yhteensä noin 340 elokuvaa tällä ajanjaksolla, mikä määrä!

Erityisen kiinnostavia ovat tarinat, joita puvut ja esineet kätkevät taaksensa. Saimme kuulla esimerkiksi miksi aikakauden elokuvissa käytettyjä housuja ei juuri ole säilynyt jälkipolville ja miksi iso osa punaisen seinän näyttelijäkuvista on omistettu näyttelijä Regina Linnanheimolle. Tiesitkö muuten, että mustavalkoisissa elokuvissa ei suinkaan käytetty mustia ja valkoisia pukuja?

Alemman kuvan etualalla oleva kaunis mekko on kuningattaren mekko elokuvasta Prinsessa Ruusunen (1949). Arvellaan, että siinä käytetty poimutettu kangas olisi aiemmin palvellut päiväpeitteenä. Aikamoista ammattitaitoa ja kekseliäisyyttä! Kuvan taka-alalla on puolestaan puvut elokuvista Syntynyt terve tyttö (1943) ja Kesäillan valssi (1951).

Puvustamon työpaja
Osataan sitä kyllä nykyäänkin. Turkulaisessa Puvustamo-ompelimossa tehdään osa turkulaisten elokuvatuotantojen puvuista ja asusteista. Mm. Tyttökuningas-elokuvassa pääsee ihailemaan heidän kädenjälkeään. Näyttelyt kierrettyämme pääsimme tekijöiden oppiin askartelemaan nahasta asusteita ja avaimenperiä. Tein vahingossa niin muhkean avaimenperähuiskan, että en takuulla kadota avainnippuani laukun pohjalle! Näitä Puvustamon tekemiä avaimenperiä ja muita kotimaisia design-tuotteita myös myydään aulan myymälässä.

Behind the Scenes -näyttelyt, Logi 3, Logomo, Köydenpunojankatu 14, Turku. Avoinna ma-su klo 11-19 13.8.2017 saakka. Erikoisopastus näyttelyihin torstaina 3.8. klo 17. Katso muut opastusten ajankohdat täältä. Yhteislippu.