Joulun ja uudenvuoden menovinkit Turun seudulle

Brinkkalan talo Vanhalla Suurtorilla Turussa, Kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty

Asut sitten Turun seudulla tai tulet tänne kyläilemään, voi joulunvietto neljän seinän sisässä jo jossain vaiheessa hieman kyllästyttää. Turun seudulla onkin mukavasti tekemistä vielä ennen joulua, välipäiville sekä uudenvuoden tietämille. Poimi listastani parhaat ja lähde nauttimaan kulttuurista!

Joulun tunnelmaa

  • Rauhoittumista ja tunnelmaa tarjoaa kävelykierros vanhalla hautausmaalla. Jouluinen hautausmaa -kävelykierroksia järjestetään Turun hautausmaalla 22.12.2018 kello 15 sekä 25.12. ja 26.12. kello 18. Liput voi ostaa ennakkoon täältä.
  • Jos mielii lomalukemista tai vaikkapa paikkaa, jossa lukea rauhassa kirjaa aattona, Turun kaupunginkirjaston pääkirjasto pitää ovensa avoinna 24.12. kello 11–18. Turussa on myös omatoimikirjastoja ja ne ovat käytössä myös joulun aikaan.
  • Joulukaupunki Turussa julistetaan perinteikkäästi joulurauha Brinkkalan talon parvekkeelta jouluaattona 24.12.2018 kello 12. Nykyinen julistuksen kaava on vuodelta 1903. Tuhannet lähipaikkakuntien ihmiset kokoontuvat kuulemaan sitä paikan päälle ja moninkertainen määrä tapittaa julistusta suoratoistopalveluiden kautta. Aiotko tänä vuonna Vanhalle Suurtorille?

Jouluista kulttuuria

  • Jokirannan Apteekkimuseo & Qwenselin talossa pääsee ihailemaan 1700–1800-luvun vaihteen katettuja joulupöytiä 13.1.2019 saakka. Joulupöytä- ja Jouluilta hämärtyy –opastuksia on ennen ja jälkeen joulun.  Museo on suljettu 24.–25.12.2018 ja 31.12.–1.1.2019. Uudistetusta museosta voit lukea tästä Johannan tekstistä.
  • Piispankadun helmessä, kotimuseo Ett Hemissä pääsee nauttimaan menneiden vuosisatojen joulutunnelmasta. Museossa vietetään joulua Jacobssonin perheen tapaan 1900-luvun alkupuolen tunnelmissa. Luvassa myös draamaopastuksia, joihin voi varata lipun etukäteen museolta. Ett Hem on suljettu 24.–25.12.2018.  Viime vuoden tunnelmia voit lukea täältä.
  • Luostarinmäen käsityöläismuseossa on nähtävillä Kansanomaisia joulukattauksia ja -perinteitä -näyttely. Eläinten puuhailua talvisessa päivässä valottaa puolestaan Eläinten joulu -näyttely. Lapset saanee mukaan museovierailulle osallistumalla Talviseen vaellukseen Luostarinmäen halki. Kaikki näyttelyt ja lasten seikkailusuunnistus 6.1.2019 saakka. Tapaninpäivänä 26.12. kello 15 puolestaan Puolalanmäen musiikkilukiolaiset esittävät vanhan Tapaninveisun Tapaninlaulajaisissa. Silloin on myös jouluopastuksia kello 11 ja 13. Museo on suljettu 24.–25.12.2018 sekä 31.12.–1.1.2019.
  • Turun sataman liepeillä Turun linnassa notkuvat joulupöydät 1600–1800 -lukujen herrasväen tyyliin aina 6.1.2019 saakka. Vierailu käy vaikkapa pienestä kuntoilusta, kun kiertelee käynnillään kaikki linnan sopet ja kiipeää monet portaikot. Turun linna on suljettu 24.–25.12.2018 ja 31.12. –1.1.2019.
  • Naantalin museon Hiilolassa sukelletaan satukirjojen kuviin. Jouluisiin kuviin ja perinteikkääseen joulutunnelmaan pääsee tutustumaan vielä 26.–30.12.2018 kello 11–15.

Uudenvuoden ennustuksia

  • Lykkyä tykö! -opastuksella 29.12.2018 kello 11 ja 13 Luostarinmäen käsityöläismuseossa vanhan kansan uudenvuoden uskomukset tulevat tutuiksi.
  • Uudenvuoden aaton aattona 30.12.2018 kello 12–15 Apteekkimuseo & Qwenselin talon vaunujassa pääsee kuulemaan ennustuksia tulevalle vuodelle.

Pikkuväen mieleen

  • Pitääkö perheen pienimpien päästä purkamaan energiaansa johonkin? Koko perheelle tarkoitettu Pomppulinnamaailma on täyttänyt Turun Messukeskuksen B-hallin nyt joulun aikaan. Lasten riemua ja liikunnan iloa on luvassa vielä 26.12.–6.1.2019. Lauantaina 29.12. kello 13–16 on lisämaksusta poni- tai kärryajelua Messukeskuksen piha-alueella (säävaraus).
  • ArtTeatron koko perheen sirkusesitys Circus White Xmas tarjoaa sirkustaidetta, livemusiikkia ja joulun taikaa 28.12.2018 kello 19 Logomon Teatro-salissa. Susanna ihasteli sirkusryhmän kesäistä esitystä tässä artikkelissa.
  • Hans Christian Andersenin rakastettuun satuun pohjautuva Lumikuningatar esitetään vielä 28.12.2018–5.1.2019 Åbo Svenska Teaterissa. Jos sinulta on näkemättä tämä Aurinkobaletin ja Åbo Svenska Teaterin yhteistyöspektaakkeli, tiedät, mitä tehdä! Esitys on suunnattu yli 6-vuotiaille.
  • Lasten uuttavuotta juhlitaan 31.12.2018 tuttuun tapaan Kupittaanpuiston urheiluhallilla kello 15–18.30. Luvassa on Lasten liikunnan ihmemaassa temppuilua, lumivarma lumityöpaja ja illan päätteeksi lasten ikioma ilotulitus. Mitä muuta voisi aatolta toivoa?
  • Vuotuiset Ritaripäivät houkuttelevat pienet ritarit ja ritarimieliset Turun linnalle 5.–6.1.2019. Päivien aikana on tarjolla pienimuotoista aikamatkailua menneisyyden elämään eläytymisellä sekä opastettuja kierroksia kolmella kielellä (suomi, ruotsi ja venäjä)

Hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta 2019!

Mainokset

Vahvoja tunteita ja tulkintaa Erika Malkin Pohjattaressa

Erika Malkki: Pohjatar, Kuva: Erika Malkki

*Yhteistyössä TIP-Festin kanssa

Miltä kalevalaisen mytologian Louhi näyttää vuonna 2018 turkulaisella esiintymislavalla, nukketeatterin ja tanssin keinoin esitettynä? Tätä tutkii 7.11.2018 ensiesitetty Erika Malkin Pohjatar, joka pohjautuu Kalevalan Louhi-hahmoon. Malkin ohjaama, käsikirjoittama ja esittämä teos on vahva avaus nukketeatterijuhla TIP-Festille 2018.

Pohjatar tuo lavalle tutun tarinan myyttisestä Sammosta ja sen ryöstöstä uudella tulkinnalla. Sampoa varjeleva, paperisen muurin taakse linnoittautuva Pohjatar on vihainen, äksyilevä ja omanarvontuntoinen hahmo. Voiko vihasta päästä tai päästää irti? Välillä hahmo on niin hellyyttävä, että tekisi mieli mennä lähelle ja lohduttaa. Malkki tulkitsee vihaa ja muita esityksen tunteita vahvasti ja ilmaisuvoimaisesti. Teoksessa on vahvasti läsnä myös naisen väen voima. Naisen väki on ollut suomalaisessa kansanperinteessä myyttinen ja vahva voima, jolla saattoi suojata tai pilata jonkin kohteen. Väen voima on naisella itsellään, ja hän hallitsee sitä. Välillä Pohjattaressa käydään taistelua tästä vallasta, eikä vähiten silloin, kun lavalle Pohjattaren rinnalle astuu Väinämöinen riemukkaasti nuketettuna.

Akrobaattista tanssia ja nukketeatteria yhdistävä teos on vahvan visuaalinen. Esityksen tarpeisto on rakennettu pääasiassa paperista, mikä tuo esitykseen luonnonläheisyyttä. Paperi toimii esityksen monessa kohtauksessa ilmaisun välineenä muuntautuen esimerkiksi rajamuuriksi sekä veneeksi. Malkki käyttää paperia taitavasti rapistaen, rutistaen ja kahisten menemään. Anette Ahokkaan puvustus on kekseliäs ja esityksen kuluessa hienosti muokkautuva. Tunnelmaa luovat valot sekä Aino Lehtovaaran suunnittelema mystinen ja kohtauksiin taidokkaasti rytmitetty äänimaailma viimeistelevät esityksen kokonaisuudeksi, jonka pauloissa mieli askartelee vielä pitkään.

Esitys vielä torstaina 8.11.2018 klo 19 TIP-Festissä, TEHDAS Teatteri, Manilla, Itäinen Rantakatu 64, Turku. 13+.

Kuva: Erika Malkki

ÅST:n Jane Eyre on raikas, voimakas ja yhä ajankohtainen

Jane Eyre Åbo Svenska Teaterissa, Kuva: Pette Rissanen/ Åbo Svenska Teater
Jane Eyre (Tuuli Heinonen) ja Helen Burns (Kajsa Ek). Kuva: Pette Rissanen/ Åbo Svenska Teater

*Yhteistyö Åbo Svenska Teaterin kanssa

Åbo Svenska Teaterin syksyn ensi-ilta Jane Eyre tempaisee katsojan mukaansa hulluttelevaan ja ilottelevaan tulkintaan Charlotte Brontën klassikkoromaani Kotiopettajattaren romaanista (1847/ suomennettu 1915). Anna Azcáraten ja Camilla Blomqvistin dramatisointi  on voimakas ja vahva.  Jos klassikkotekstin päälle on jossain vaiheessa kertynyt pölyä, puhaltaa Jane Eyre pois ne ensiminuuteilla.

Susanna Airaksisen ohjaaman ja sovittaman näytelmän alku on vaikuttava. Jane Eyre seisoo lavan etualalla alhaalla olevan esiripun edessä. Pyynnöistään huolimatta esirippu ei ensin näytä nousevan ylös. Janen edessä on este, joka hänen on voitettava.

Jane Eyre Åbo Svenska Teaterissa, Kuva: Pette Rissanen/ Åbo Svenska Teater
Koulukodin tyttöjä. Aaro Wichmann (vas.), Kajsa Ek, Amanda Nyman ja Tuuli Heinonen. Kuva: Pette Rissanen/ Åbo Svenska Teater
Jane Eyre Åbo Svenska Teaterissa, Kuva: Pette Rissanen/ Åbo Svenska Teater
Aaro Wichmann, Kajsa Ek, Tuuli Heinonen, Amanda Nyman sekä koulukodin opettaja Maria Temple (oik., Samuel Karlsson). Kuva: Pette Rissanen/ Åbo Svenska Teater

Esteitä ei Jane Eyren taipaleelta puutu. 1800-luvun englantilaiseen luokkayhteiskuntaan sijoittuva tarina alkaa Gatesheadin talosta, jossa orpo Jane kasvaa rouva Reedin kasvattilapsena. Janen persoona ei tunnu miellyttävän rouva Reediä ja hän hankkii Janelle paikan Lowoodin koulukodista. Koulukodin papin, herra Brocklehurstin (Bror Österlund) tullessa Gatesheadiin tapaamaan Janea jopa lavasteet tärisevät papin auktoriteettisen askeleen alla.

Tilanne Lowoodissakaan ei ole paljon helpompi. Koulukodin ihanteena on kasvattaa tytöistä lainkuuliaisia kansalaisia tietyn muotin mukaisesti. Pursuilevat persoonallisuudet pitää hillitä ja oma käytös hallita, ja väärät tavat ja ajatukset karsitaan armotta pois. Kohtaus, jossa oppilaat opettaja Maria Templen (Samuel Karlsson) opastamana kitkevät pois vääränlaiset kukat koulun puutarhasta on kaikessa metaforiudessaan upea. Itsetietoisen kaunis pionikin saa mennä – kukka, josta muodostuu Janen ja hänen persoonansa symboli. Kukkasymboliikka näkyy hienosti myös kohtauksessa, jossa Jane Eyre (Tuuli Heinonen) ja koulutoverinsa Helen Burns (Kajsa Ek) riehaantuvat talvisiin leikkeihin. Harmaan tylsä palttoo kääntyy kukkia pursuilevaksi satiinitakiksi, ja tytöt saavat hetken aikaa olla riemukkaan lapsellisia.

Jane Eyre Åbo Svenska Teaterissa, Kuva: Pette Rissanen/ Åbo Svenska Teater
Jane Eyre (Tuuli Heinonen) ja isäntänsä Edward Rochester (Aaro Wichmann). Kuva: Pette Rissanen/ Åbo Svenska Teater

Janen elämässä tapahtuu muutos, kun hän 16-vuotiaana pääsee pois koulukodista. Pesti herra Edward Rochesterin (Aaro Wichmann) suojatin Adèlen (Alma Lillkung, osassa esityksiä) kotiopettajattarena tuo Janelle uusia ja jännittäviä käänteitä. Itsetietoinen ja rohkea Jane ei jää Rochesterin kodissa Thornfieldissäkään seinäkukkaseksi, vaan solmii luottamuksellisen suhteen isäntäänsä. Alkaako elämä vihdoin kunnolla Thornfieldin suojissa? Saako Jane osakseen koko elämänsä unelmoimaansa rakkautta? Tämän jätän katsojan itse koettavaksi.

Pirjo Liiri-Majavan suunnittelema lavastus ja puvustus täydentävät hienosti tarinaa. Samalla ne antavat myös paljon lisää tulkintaan. Jane vaihtaa monen kohtauksen välissä asua lennossa keskellä näyttämöä, kun muut hahmot kuorivat hänen yltään edellisen kohtauksen puvun ja sujauttavat päälle seuraavan. Hauska ja monimerkityksellinen puvunvaihto on kohtauksessa, jossa Jane ei saa lavalla olevilta muilta hahmoilta apua vetoketjun kiinnilaitossa. Hän hakeutuu esityksen pianistin luokse, joka mutkattomasti keskeyttää soittonsa ja vetää puvun vetoketjun kiinni. Maskeerauksen kautta tuodaan esille hahmojen eroavaisuuksia ja tulkintojen liioitteluja. Janen maski ja hiukset ovat hyvin luonnollisia ja luonnonlapsimaisia, kun osalla roolihahmoista on voimakas ja epäluonnollisen ilmeikäs maski.

Kari Mäkirannan kauniit sävellykset sekä osuvat sanoitukset rytmittävät tarinaa saaden siihen jälleen uusia kerroksia. Yksi mieleenpainuvimmista lauluista on Adélen (Alma Lillkung, osassa esityksiä) laulu Janen saapuessa taloon. Musiikki, valot sekä näyttelijöiden tanssiminen puolestaan muodostavat erityisen herkullisen kokonaisuuden ja diskotodellisuuden Thornfieldin tanssijaiskohtauksessa.

Noin 170 vuotta vanhan tekstin teemat naisen itsemääräämisoikeuden tärkeydestä, naisen asemasta yhteiskunnassa sekä siitä, että jokainen ansaitsee tulla aidosti rakastetuksi, ovat yhä ajankohtaisia. Elämänmakuinen, leikkisä ja raikas Jane Eyre on ehdottomasti yksi teatterisyksyn kohokohdista!

Jane Eyren esitykset 31.12.2018 saakka Åbo Svenska Teaterissa, Eerikinkatu 13, Turku. Esitys on tekstitetty suomeksi ja ruotsiksi.

Lähiöunelmia Turun Kaupunginteatterin Varissuo-musikaalissa

Varissuo-musikaali Turun Kaupunginteatterissa, Kuva: Otto-Ville Väätäinen, Turun Kaupunginteatteri
Keskellä Nadia (Lisa Nikula). Kuva: Otto-Ville Väätäinen/ Turun Kaupunginteatteri

*Yhteistyössä Turun Kaupunginteatterin kanssa

Kysymys ”kuka tekee elämäsi valinnat?” on kantavana teemana Turun Kaupunginteatterin syksyn kantaesityksessä Varissuo-musikaalissa. Varissuossa kipuillaan miten kukin asettuu sukupolvien ketjuun. Mistä minä tulen? Mihin haluan mennä? Mikä on unelmani? Episodimusikaali seuraa neljän perheen tarinaa. Perheet ja tarinat ovat erilaisia, mutta yhdistävä tekijänä niissä on asuinpaikka. Siellä eletään, kuollaan, kasvetaan, kasvatetaan ja rakastutaan.

Varissuo on Satu Rasilan ja Palefacen kirjoittama Turku-trilogian päätös. Musikaalitrilogian aiemmat osat ovat Kakola ja Seili.  Mikko Koukin ohjaama musikaali alkaa väkevästi Juuret ja siivet -laululla (sanat Paleface, sävellys Tuomo Prättälä). Kohtaus esittelee esiintyjäkaartin ja herättää uteliaisuuteni. Odotan jatkoa innolla.

Varissuo-musikaali Turun Kaupunginteatterissa, Kuva: Otto-Ville Väätäinen, Turun Kaupunginteatteri
Ilona (Pauliina Saarinen) ja Mikael (Severi Saarinen). Kuva: Otto-Ville Väätäinen/ Turun Kaupunginteatteri
Varissuo-musikaali Turun Kaupunginteatterissa, Kuva: Otto-Ville Väätäinen, Turun Kaupunginteatteri
Ben (Eemeli Heiniö) ja Mikael (Severi Saarinen). Kuva: Otto-Ville Väätäinen/ Turun Kaupunginteatteri

Ja jatkoa seuraa. Mitä upeita lauluja ja räppejä saankaan kuulla! Tyylilajeina on hiphop, moderni r’n’b ja iskelmä kunkin roolihahmon iän ja tyylin mukaisesti. Laulujen sanat on kirjoittanut Paleface ja sävellykset ovat Tuomo Prättälän, Jori Sjöroosin ja Jussi Vahvaselän käsialaa.

Vaikka en kuuntele normaalisti tällaista musiikkia, olen myyty. Lauluista jää erityisesti mieleeni alun Juuret ja siivet lisäksi toisen näytöksen Joki laskee mereen (san. Paleface, säv. Jussi Vahvaselkä), jonka Pauliina Saarinen (Ilona) ja Severi Saarinen (Mikael) tulkitsevat koskettavasti sairaalapediltä ja sen viereltä.  Täysin eri tunnelmissa ollaan toisen näytöksen Blackbookissa (san. Paleface, säv. Tommi Suoknuuti, Jaakko Elsilä, Tuomo Prättälä, Paleface). Mikaelin (Severi Saarinen) ja Benin (Eemeli Heiniö, osassa esityksiä) riemastuttava räppi graffititaiteen lainalaisuuksista on esityksen parhainta antia.

Varissuo-musikaali Turun Kaupunginteatterissa, Kuva: Otto-Ville Väätäinen, Turun Kaupunginteatteri
Kuva: Otto-Ville Väätäinen/ Turun Kaupunginteatteri

Jani Uljaan suunnittelema karun urbaani lavastus tukee tarinaa. Kerrostalojen betoni- ja tiilijulkisivut seisovat lähes jylhinä lavan sivussa ja taustakankaassa. Erityisen hauska toteutustapa on kerrostalolavasteessa, jossa on kaksi kotia päällekkäin sekä pala rappukäytävää. Vaikka musikaalin nimenä on Varissuo ja tekstissä vilisevät Varissuo ja Vakke, voisivat tarinat sijoittua mihin tahansa suomalaiseen lähiöön. Ympäristö toimii lähinnä tarinoiden kehyksenä. Tämä antaa katsojille laajempaa samaistumispintaa.  Olisin kuitenkin kaivannut enemmän paikallisuutta ja tarkempia todellisen Varissuon piirteitä.

Kahdenkymmenen näyttelijän ja tanssijan kokoonpano tekevät huikean työn. Energisten nuorten kaarti on täydennetty teatterin omilla vankoilla ammattilaisilla. Näyttelijäntyö on hioutunutta, ja Reija Wäreen kekseliäs koreografia toteutetaan erittäin antaumuksella. Stemmat soivat kauniisti ja iskut toimivat. Roolihahmoista suosikikseni nousi Minna Hämäläisen herttainen Mummo, jota mieluusti olisin nähnyt lisää. Lisa Nikula (Nadia) jää mieleeni valovoimaisuudellaan ja upealla lauluäänellään. Ensamblesta nousee esiin vasta 17-vuotias Leo Ikhilor (Parturi Nico) energisyydellään ja letkeydellään. Musikaalin nuorin näyttelijä, Mikaelin ja Ilonan poikaa Beniä esittävä Eemeli Heiniö (osassa esityksiä) hurmaa minut lahjakkuudellaan ja heittäytymiskyvyllään. Näistä nuorista kuullaan vielä!

Turun Kaupunginteatteri (Itäinen Rantakatu 14, Turku). Varissuon esitykset 29.12.2018 saakka. Esitystä ei suositella alakouluikäisille ja sitä nuoremmille. Tekstitetty englanniksi.