Haetuimmat kesän vierailukohteet Turun seudulla

Virnamäen luontopolulla

Kulunut kevät on ollut monella tapaa poikkeuksellista aikaa. Vaikka olemme eläneet poikkeusoloissa, tai ehkä juuri siksi, on ollut mukava päästä välillä pois neljän seinän sisältä. Blogiimme onkin tultu etsimään vinkkejä erilaisista Turun seudun käyntikohteista. Kesäkuu on koittanut, ja kesä 2020 on lähimatkailun ja kotimaan matkailun kulta-aikaa. Koostimme blogiarkistostamme haetuimmat käyntivinkit kesäisille seikkailuretkille. Suurin osa vinkeistämme ovat ulkotiloissa ja maksuttomia. Tarkistathan aukioloajat toimijoiden omilta sivuilta, ja muistathan turvallisen vierailun periaatteet. Olkaapa hyvät!

• Apteekkimuseo ja Qwenselin talo avautui jälleen yleisölle kesäkuun 2020 alussa, kuten muut Turun museokeskuksen museot (pääsymaksu, katso aukioloajat). Kurkkaahan miltä museo näytti vastauusittuine näyttelyineen täältä. Ääniopastuksille Apteekkimuseoon ja kolmeen muuhun museoon pääset kätevästi kotoasi käsin täällä. Ja kyllä – ihana sisäpihan Café Qwensel on jälleen avoinna!

• Brinkhallin kartano Kakskerrassa on ihana vierailukohde vanhoja taloja ja puutarhoja rakastavalle. Kaksi kesää sitten kartanon restaurointi oli valmis ja puutarhaa kunnostettiin. Miltä siellä nyt näyttää? Kukkiiko omenapuutarha jo? Kartano avautui vierailijoille jälleen 9.6.2020 ja on avoinna kesäkaudella tiistaista sunnuntaihin opastetuilla kartanokierroksilla (pääsymaksu, aukioloajat). Myös kahvila ja taidenäyttelyt ovat avoinna tiistaista sunnuntaihin yksityistilaisuuksia lukuunottamatta.

• Turun Halisista Halistenkoskelta lähtevä Virnamäen muinaisjäännösalue ja luontopolku on oivallinen vierailukohde ikään katsomatta. Kun olet tarpeeksi ihaillut Halistenkosken kuohuja, suuntaahan yläjuoksulle muinaisjäännösalueelle ja sen läpi menevälle luontopolulle. Bongaatko rautakautiset kuppikivet kivenlohkareiden päältä? Tästä postauksesta voit tutustua lisää Halistenkosken alueeseen. Halutessasi voit laittaa kuulokkeisiisi Suomen Sydän -ääniopastukset. Muut luontopolut Turussa löydät Turun kaupungin listasta.

• Itäharjun kolerahautausmaa tarjoaa koettavaa myös kesän vihreydessä. Kalevantien varrella oleva hieman unohdettu alue kiehtoo vuodesta toiseen. Oletko jo käynyt?

• Kulttuurikuntoilureiteissä riittää mainiosti läpikäytävää vaikka joka kesäkuukaudelle! Paperi- tai digikartta käteen ja matkaan mieluiten hyvän sään aikaan. Elämyksiltä et voine välttyä. Lue lisää kivasta Patsastelu-reitistä. Mikä reitti on valintasi?

• Kasvihuumaa pääset kokemaan Turun yliopiston kasvitieteellisessä puutarhassa Ruissalossa. Katsohan tästä postauksesta miten upea kukkaloisto ulkopuutarhassa jo nyt kesäkuun alussa on. Kasvihuoneet ja kahvila avattiin 1.6.2020 erityisjärjestelyin (kasvihuoneisiin pääsymaksu, katso aukioloajat). Niissä vierailusta voit lukea täältä. Joko löydät kukintoja kaikissa sateenkaaren väreissä? Kasvitieteellinen puutarha tarjoaa myös virtuaalikierroksen Vanhan ja Uuden maailman tropiikkihuoneissa.

• Ruusuhuumaa Tähkäpuistossa saamme odottaa täydessä terässään vielä hetken, mutta kurkkaahan vanhasta postauksesta miltä alue näyttää heinäkuussa. Luolavuoressa olevassa puistossa on kasvukausi kutkuttavasti käynnissä. Suurin osa kasveista on varustettu nimilapulla, mikä ilahduttaa harjoittelevaa ja kokenuttakin kasvintuntijaa. Mikä kasvi kukkii sinusta kauneimmin?

Turun seudulla:

• Pienen pyörämatkan päässä Turusta on Liedon Vanhalinna. Kurkkaahan miltä Linnavuori ja Vanhalinnan museon alue näytti talvisella vierailulla. Onko kesällä kaikki toisin? Kartanokotimuseo avautui yleisölle jälleen 2. kesäkuuta 2020 (pääsymaksu, aukioloajat). Halutessasi voit vierailla siellä etänä museon mobiiliopastuksin. Turun yliopiston entisen päärakennuksen historiaa valottava kesänäyttely Phoenixin aika – elämää Turun yliopistossa 1920–1959 on avoinna 9.8.2020 saakka.

• Salon Mathildedalissa on tallella idyllinen vanha ruukkimiljöö. Kaksi kesää sitten Mathildedalin söpöys tallentui postauksiin täällä ja täällä. Ovatko hurmaavat alpakat yhä paikalla? Mitä kotiinviemisiä paikallisista tuotteista löydät tällä vierailulla? Suositussa ruukkikylässä vieraillessaan kannattaa muistaa riittävä etäisyys muihin ihmisiin. Tarkista palveluiden aukioloajat niiden omilta sivuilta.

• Hurjan historian omaava Seilin saari Nauvossa on kiinnostava vierailukohde niin kulttuuri- kuin luontomatkailusta kiinnostuneelle. Omatoimisen vierailun ja opastuskierroksen lisäksi tarjolla on nykyisin kuulokkeilla kuunneltava kuulokävely. Yhteysaluksella pääset suoraan Turusta Aurajoelta Seiliin (lippumaksu). Luehan lisää vierailusta Seilissä.

• Historiallinen Myllymäki Uudessakaupungissa on kaunis puisto keskellä idyllistä puutalokaupunkia. Myllymäen lähellä on Uudenkaupungin museon kaksi kesäkuussa avautuvaa kohdetta, hieman kauempana Vallimäellä kolmas. Puutalokaupungin historiasta ja kulttuuriperinnöstä kiinnostuneille vinkiksi 8.6.2020 Wahlbergin museotalossa avautunut Talotarinoita-näyttely (pääsymaksu, tarkista aukioloajat).

Missä sinä aiot vierailla tänä kesänä?

Joulun tunnelmaa Luostarinmäen käsityöläismuseossa

Joulukuun ensimmäinen päivä valkenee Turussa kirkkaana. Aurinko pilkahtelee pilvien raosta valaisten lumisen maiseman kauniisti. Tätä on koko pimeä ja sateinen marraskuu odotettu! On 1. adventti ja myös Luostarinmäen käsityöläismuseon ensimmäinen talvinen avoinnaoloviikonloppu.

Näin kauniina päivänä ei voi jäädä neljän seinän sisälle, joten suuntaamme Luostarinmäen joulukauden avaukseen. Antin päivän kunniaksi museossa on aloitettu jouluvalmistelut ja kävijät toivotetaan jälleen tervetulleeksi museovierailulle.

Lunta on satanut koko kaupunkiin sopivasti. Täällä käsityöläismuseossa se peittää kapeat kujat ja puutarhat. Sitä on myös tunnelmallisesti kerääntynyt talon pieliin, tikapuille ja aitojen päälle.

Avoinna olevien huoneistojen ulko-ovet ovat apposellaan. Muutamassa kohteessa on merkkinä lyhty. Tällaisen lyhdyn saisi museovieras lainata kierrokselleen museokaupasta! Museon valaistusta on parannettu tänä vuonna ja esimerkiksi nuo kannettavat lyhdyt ovat osa uudistusta. Muutamassa talossa voisimmekin kaivata sellaista: on kutkuttavan jännittävää vääntää eteisen ovenkahvasta tai lukkopesän avaimesta ja avata ovi lähes pilkkopimeään eteiseen.

Päiväkoti-ikäinen kartturimme tutkii karttaa tarkasti ja johdattaa siskoni ja minut pihalta toiselle. Lumi painuu kenkiemme alla. Räystäiden jääpuikoista tippuu vesipisaroita. Piipahdamme nuohoojan asunnon ovella. Eteisen ikkunasta aurinko siivilöityy hurmaavasti. Viereisen kirvesmiehen talon punavalkoiset verhot värjäytyvät auringonkultaan. Taitavat muuten olla täällä tehdyt!

Tänä viikonloppuna on kävijä päässyt näkemään käsityöläisten taidonnäytteitä. Turkkuri on ahkeroinut erilaisia vanhan ajan lämmikkeitä ja joululintujen veistäjä on liottanut puupaloja vedessä ennen kuin on alkanut veistää niistä kauniita, hentoja koristelintuja. Ihailemme myös varmasti lämpimiä neulakintaita sekä karstaajalta karstoihin jäänyttä villahahtuvaa.

Olkitöiden tekijää uskallamme jututtaakin ja selviää muun muassa, että entisaikaan ensin kerättiin ohrasta jyvät ja loput menivät olkitöihin. Miten kauniita olkipukkia, -koreja ja -himmelin hän onkaan tehnyt!

Kartanlukijamme johdattaa meidät tomerasti eteenpäin. Kirjapainon eteisessä auringonvalo siivilöityy viehkeästi pikkuruutuisten ikkunoiden lävitse. Kirjanpainajakin on työssään: tänään valmistuu vanhantyylisiä joulukortteja. Onpa niitä myös myynnissä museon postissa.

Joulun aika on vasta aluillaan käsityöläismuseossa. Vielä ei ole kiire: ompelijattaren pienen ja tunnelmallisen kodin pöydällä on paketointipuuhat kesken. Onkohan ruskeaan paperiin käärittävänä pässinpökkimät vai kenties jalanlämmikettä?

Ajankohdasta huolimatta emme vielä tällä vierailulla näe yhtään tonttua kurkistelemassa talon takaa saatika saunanlauteiden alta. Yhden punanutun kyllä näemme: ompelijattaren asunnon kanssa samassa pihapiirissä olevan Kultaisen omenan killan avajaisviikonlopun pop up -kahvilan eteisessä toivottaa tervetulleeksi kompaktin kokoinen joulupukki.

Luostarinmäen käsityöläismuseon joulunaika on käynnissä. Joulua joka taloon! Kansanomaisia jouluperinteitä -näyttely on 5.12.2019–5.1.2020. Lasten jouluseikkailu Tontun jäljillä pistää perheen pikkuväkeen vauhtia 7.–8.12.2019. Aikuisempaa kävijää voisi taas kiinnostaa Luostarinmäki lyhtyjen valossa -kierros, joka järjestetään torstaisin ajalla 5.12.-19.12.2019. Tarkemmat tiedot ja muut joulun ajan tapahtumat löydät museon sivuilta.

Kurkkaa myös muut Jouluiset menovinkkimme Turun seudulle.

Luostarinmäen käsityöläismuseo, Vartiovuorenkatu 2, Turku. Joulukausi 6.1.2020 saakka.

Anna Ahmatovan neljä huonetta – jotta me muistamme

Anna Ahmatova 1 (2017)

Taide on vaarallista, koska sen avulla emme unohda. Taiteen avulla me ja meistä seuraavat sukupolvet muistamme ja tulemme tietoisiksi menneisyydestä. Jotta se ei unohtuisi, tarvitaan rohkeita ja vahvatahtoisia ihmisiä tallentamaan mennyttä, kuten venäläinen runoilija Anna Ahmatova (1889–1966). Wäinö Aaltosen museossa 9.2.2018 avautunut Hannu Väisäsen näyttely Anna Ahmatovan neljä huonetta tuo menneisyyden eteemme. Öljyvärimaalausten, brodeeraustöiden, valokuvien, videoteosten ja installaatioiden avulla Väisänen herättää henkiin niin Ahmatovan runot kuin pilkahdukset runoilijan elämästä.

Näyttely piti alun perin pitää Pietarissa Anna Ahmatovan museossa, mutta ilmeisesti ainakin osittain poliittisista syistä sitä ei sinne toteutettu. Nyt näemme näyttelyn täällä Turussa alkuperäistä suunnitelmaa laajempana. Pietarin ystävyyskaupunki Turku onkin sille oikein sopiva paikka. Ahmatovan runojen miljöönä on usein Leningrad/Pietari, sen kadut, talot ja Neva-joen rantatörmät. Meillä Turussa on oma jokemme ja sen rannat, joilla käyskennellä. Ahmatovan runoista on luettavissa vahva kotiseuturakkaus. Se ulottui jopa niin pitkälle, että hän kieltäytyi jättämästä kotikaupunkiansa vallankumouksen jälkeen. Kurjat olot ja taiteilijaystäviensä pakeneminen ulkomaille tallentui runoihin, mutta Ahmatova jäi. Myös Turku on tallentunut monien kaupunkilaisten sydämiin.

Runoelma ilman sankaria, diptyykki (2017)

Ahmatovan tarkkanäköisissä runoissa on läsnä niin oman aikansa ajankohtaiset tapahtumat, vaino ja vangitsemiset kuin runon minän yksityinen maailma rakkauksineen ja eroineen. Neuvostoliitossa runoilijasta tuli epätoivottu henkilö, joka asetettiin julkaisukieltoon kymmeniksi vuosiksi ja jonka teoksia oli kiellettyä omistaa. Moni suomalainen lienee kuullut Ahmatovan asemasta Neuvostoliitto/Venäjän eri vuosikymmenien poliittisessa myllerryksessä. Mutta moniko on hänen runokirjansa avannut? Musiikin ystäville voivat olla tuttuja sellaiset laulut kuin Haikara, Yöllä, Ero, Käki ja Nukun hiljaa kirkkomaassa. Kyllä – nämä Ultra Bran ja Kerkko Koskinen Kollektiivin laulujen sanat ovat alkujaan Ahmatovan kynästä syntyneitä runoja.

Sain käsiini ensimmäisen kerran Ahmatovan runoja teini-ikäisenä juuri Ultra Bran opastamana. Muistan elävästi tuon ruskeakantisen, Marja-Leena Mikkolan suomentaman Runoja-kokoelman (Orient Express, 1992). Se oli vuosia ainut suomenkielinen kokoelma Ahmatovan runoja. Minulle ei riittänyt kirjastosta kerrasta toiseen lainattu teos, vaan halusin kiihkeästi opuksen itselleni. Loppuunmyytyä nidettä ei kirjahyllyyni vielä tänä päivänä ole tullut, mutta vuonna 2008 ilmestynyt, myöskin Mikkolan suomentama, Valitut runot (Kustannusosakeyhtiö Tammi) toi omistamisen onnea. Sen runomitaltaan ja muodoltaan tarkistetut runot ovat pala jotain salaperäistä, yksityistä, jotain, jonka koska vain saan ottaa hyllystäni ja josta lukea säkeen sieltä, runon tuolta. Ja nyt saan kokea Ahmatovan taiteen aivan uudella tavalla.

Astellessani Wäinö Aaltosen museon portaita ylös helmikuisena kevättalven päivänä minua suorastaan jännittää. Ensimmäisessä näyttelysalissa video- ja brodeeraustöiden ihastelun jälkeen käännän pääni ja vastassa on valtavat, seinään nojaavat mustat kirjaimet. En hallitse kyrillisiä, mutta hetken tavattuani tajuan niiden tarkoittavan Fontankan taloa. En meinaa pysyä nahoissani: tämän lähemmäs runoilijan kolmen vuosikymmenen ajan asuntoa en ole päässyt!

Yhteen museosaliin on todellakin tehty installaatio Fontankan talosta eli Pietarin Fontanka-kanavan rantakadulla sijaitsevan Šeremetjevin palatsin piharakennuksesta. Sen neljä huonetta ovat antaneet nimensä tälle näyttelylle. Kerään hetken voimia ja astun kynnyksen yli. Tuntuu uskomattomalta ikään kuin kävellä niissä huoneissa, joissa Ahmatova asui. Eräässä elämänvaiheessaan hänen asuintilansa kapeni vain yhdeksi ainoaksi huoneeksi. Mietin mikä se mahtaa näistä olla.

Installaation huoneisiin on ripustettu erilaista esineistöä sekä valokuvateoksia. Ne luovat muuten tyhjiin huoneisiin tunnelmaa, mutta tuntuvat hieman irrallisilta. Onko tuo Ahmatovan käsilaukku? Ovatko nuo patsaat lähellä taloa? Rakennustelineet ovat osa installaatiota. Niiden portaita pitkin pääsee kiipeämään huoneiden ylle. Metallisista, karuista portaista huokuu keskeneräisyys, välitila, muutos ja jopa elämän hallitsemattomuus. Talossa elettiin paikoin jatkuvan tarkkailun ja mahdollisesti salakuuntelun alla. Ylhäältä lintuperspektiivistä tiirailtuna mittakaava muuttuu nukkekotimaiseksi, ja uusia yksityiskohtia paljastuu. Onko tuonnekin piilotettu nauhuri? Kokonaisuutta vahtii palatsin pihaporttia koristavien leijonien siluetti.

Runoelma ilman sankaria 2 (2017)

Poltetut Runot 1 (2017)

Puninin takki 4 (2017)

Jatkan matkaani seuraavaan saliin. Edessäni on Runoelma ilman sankaria 2 (2017), jossa jo Anna Ahmatova 1 – teoksen (2017) vakavailmeinen nainen on saanut ympärilleen oranssia ja valkoista väriä. Vieressäni toiset näyttelyvieraat pohtivat niiden merkitystä, ja suljen korvani. En halua jakaa Ahmatovaani kenenkään kanssa.

Monet teokset ovat nimetty runojen tai Anna Ahmatovan elämäntarinan osasten mukaan. Aiheet ja teemat toistuvat – kuten runoilijan tuotannossa. Poltetut runot 1 (2017) pysähdyttää eteensä. Alkuun abstraktilta vaikuttava sinivalkoinen teos saa pohtimaan runojen hävittämisen ja julkaisemisen kieltämisen kauheutta ja traagisuutta. Mitä jää jäljelle, jos ei ole lupa tehdä rakastamaansa asiaa?

Puninin takki -nimisiä teoksia on monta. Puninin takki 4:n (2017) intensiivisen punainen väri hätkähdyttää. Väri jatkuu poikkeuksellisesti myös taulun reunan yli ja siitä tulee mieleen pyyhitty veri. Ahmatovan poika ja kaksi puolisoa joutuivat vankiloihin ja vankileireille. Nikolai Puninin (1888–1953) vangitsemisyönä Fontankan talon eteisnaulakkoon jäi roikkumaan hänen palttoonsa. Työleiri koitui Puninin kohtaloksi.

Viimeisessä salissa on Muistomerkki-installaatio, johon yleisö pääsee osallistumaan opettelemalla jonkin runon, säkeen tai muun tekstikatkelman ulkoa ja kirjoittamalla sen paperille. Sitten paperi poltetaan ja tuhkat tuodaan laitettavaksi johonkin näistä viidestä ranskalaisesta saviruukusta. Teoksella ylistetään muistamista ja tehdään kunniaa Ahmatovalle.

Tämä näyttely on tärkeä, koska tämä kaikki ei ole vain menneisyyttä. Se on tärkeä, jotta me muistamme ja osaamme arvostaa monesti niin itsestäänselvää.

Hannu Väisänen – Anna Ahmatovan neljä huonetta 20.5.2018 saakka. Näyttelyyn on myös opastuksia. Wäinö Aaltosen museo, Itäinen Rantakatu 38, Turku.

Kurkistus Kansalaistilaan

Tiesitkö, että kauppakeskus Forum Korttelissa on nykyisin luentoja, näyttelyitä, ompelujameja ja työpajoja? Näitä kaikkia tarjoaa helmikuussa avattu, kaikille avoin pop up -tila Kansalaistila. Turun museokeskuksen ylläpitämä paikka on osa Suomen juhlavuotta ja se tarjoaa paikan, jossa kokoontua, viettää aikaa tai vaikkapa vain ohimennen piipahtaa. Ohjelmisto on valittu avoimen haun kautta.

Kävin muutama viikko sitten Kansalaistilassa kuuntelemassa Sinivalkoista humanismia: taiteen monet kasvot -luentosarjan avausluentoa. Tämä kiinnostava, Kulttuuriyhdistys Eilen ja Tänään ry:n ja Turun museokeskuksen yhteistyössä toteuttama luentosarja tarjoaa näkökulmia suomalaiseen taiteeseen ja kulttuuriin. Monet luennot käsittelevät kirjallisuutta. Kulttuurihistorioitsija Silja Laineen pitämällä avausluennolla saimme kuulla millaisia paikkoja kotimaisessa kirjallisuudessa on kuvattu. Tänään 5.4. klo 17 pidettävien luentojen aiheina ovat suomalaisten satuelokuvien äänimaailmat sekä Lordin julkisuuskuva. Käykäähän kuuntelemassa!

Luennot keskiviikkoisin klo 17 – 19 26.4.2017 saakka.

Tilassa on myös erilaisia näyttelyitä. Tällä hetkellä esillä on Valokuvia autonomian ajan Turusta, joka tarjoaa katsauksen aikaan ennen Suomen itsenäistymistä. Valokuvat on koottu Turku/Åbo 1800 -hankkeen aikana. Ajan tunnelmaa tuovat hauskasti myös vanhat kalusteet.

Näyttely esillä 13.4.2017 saakka.

Käynnissä on myös Turun museokeskuksen Unelmien museo -hanke, jossa suunnitellaan yhdessä millainen Turkuun tuleva historian museo olisi. Kansalaistilan kävijä voi jättää oman ideansa ja pohdintansa joko kirjallisesti tai kuvallisesti. Ken tietää: ehkä meillä Turussa on muutaman vuoden päästä museo, jonka ideoinnissa olet ollut mukana.

Kansalaistila avoinna 27.5.2017 saakka tiistaista lauantaihin. Kaikkiin tapahtumiin ja tilaan vapaa pääsy.