Juhannuksen menovinkit Turun seudulle

Menovinkit juhannuksena 2018 Turkuun ja Varsinais-Suomeen

Keskikesän juhla juhannus on taas täällä. Jos ei aio lähteä viettämään mittumaaria mökille maalaismaisemaan, on kaupunkijuhannuskin hyvä vaihtoehto. Turun seudulla juhlaa viettävän ei tarvitse jäädä grillin tai kirjan ääreen koko viikonlopuksi, vaan juhannuksena 2018 löytyy tapahtumaa moneen makuun!

Juhannustansseissa

Hyvin perinteinen tapa viettää juhannusta on lähteä juhannustansseihin. Juhannussaunasta tullessa niittykukka korvan taakse ja lavalle. Mutta minne?

  • Littoisten lavalla (Vanha Littoistentie 153, Kaarina) otetaan varaslähtö juhannukseen, kun juhannustansseja tanssitaan jo torstaina 21.6. Antti Ahopellon & Etiketin tahdissa. Talkootyöllä pelastetun lavan ympäristö on kaunis. Vieressä on Littoistenjärvi, vastarannalla idyllinen Littoisten verkatehtaan alue.
  • Uittamon paviljongilla (Rykmentintie 29, Turku) tanssittavat juhannusaattona 22.6. Kari Vepsä & Onnenmaa. Sunnuntaina 24.6. luvassa on Johanna Debreczeni & Amorio. Nuoremmalle väelle tämä lava on ehkä tuttu Ilmiö-festivaalista. Sama paikka – täysin eri tyylilaji. Näkymät Rauvolanlahdelle ovat yhtä upeat!
  • Raisiossa Tanssilava Huvilinnussa (Linnuksentie 39, Raisio) soittavat juhannuspäivänä 23.6. Leif Lindeman & Amore. Ennen illan tansseja pidetään kävelyjenkan tanssikurssi.
  • Toisenlaista jammailumusiikkia tarjoaa legendaarinen puutaloklubi Dynamo (Linnankatu 7, Turku). Dynamon juhannustaiat -illoissa kuullaan aattona 22.6. DJ Kulmisjärveä ja DJ Boy Namedin settejä. Lauantaina 23.6. vuorossa ovat DJ Anttipiootti ja DJ Ionik. MM-futiskatsomoakin on tarjolla.

Ihastele juhannuskokkoa

Perinteisesti pahoja henkiä loitolla pitävät kokot sytytetään Turun seudulla juhannusaattona, tosin tänä vuonna säävarauksella.

  • Lähtisitkö kokolle Naantaliin? Naapurikaupungissa tanssitaan ensin Kuparivuoren kallioilla aattona 22.6. klo 21 eteenpäin VG-Brassin rytmein. Noin klo 23 sytytetään kokko. Naantaliin pääsee Turusta esimerkiksi höyrylaiva S/S Ukkopekan kyydissä, mikäli tilaa on.
  • Ruissalon Kylpylän (Ruissalon puistotie 640, Turku) rannassa sytytetään kokko noin klo 21.30. Tarjolla on myös monenmoista muuta aktiviteettia juhannusvieraille, kuten kylpylässä polskimista.
  • Turun kaupungin ulkoilusaari Vepsässä Airistolla, pienen merimatkan päässä Turusta kokko syttyy klo 21. Saareen ja takaisin pääsee muun muassa vesibussilla Aurajoesta. Juhannuksen kunniaksi on ylimääräisiä vuoroja ja takaisin Turkuun pääsee juhannusyöksi.

Pikkuväen juhannus

Polvenkorkuisia ei Turun seudun juhannustarjonnassa ole unohdettu. Aivan erityisesti lasten makuun saattavat esimerkiksi olla juhannussalon koristelu ja pystytys tai tuttujen isonenäisten pörröhahmojen tapaaminen.

  • Seikkailupuiston (Kupittaankatu 2, Turku) juhannusjuhla torstaina 21.6. klo 11–15 tuo erityisesti saaristossa nähdyn juhannussalon eli maistongin mukaan cityjuhannukseen. Päivän aluksi askarrellaan paperikukat, joilla yhdessä koristellaan juhannussalko. Lopuksi tietysti leikitään ja pystytetään salko.
  • Kylpylä Holiday Club Caribiassa (Kongressikuja 1, Turku) on tarjolla ohjelmaa koko perheelle 22.–23.6. Allasosastolla ratkotaan uimatehtäviä ja piha-alueilla pelaillaan pihapelejä. Juhannusaattona alkaen klo 17 koristellaan ja pystytetään juhannussalko. Vanhempaakin väkeä saattaa kiinnostaa päästä savusaunaan.
  • Muumitaloa ei lukita öisin  – eikä Naantalin Muumimaailma (Kaivokatu 5, Naantali) hiljene edes juhannuksena. Muumien ystävien teemapuisto Kailon saaressa on avoinna koko juhannuksen torstaista 21.6. sunnuntaihin 24.6. Mitenköhän Muumit viettävät juhannusta?
  • Kylpylä Caribian yhteydessä olevassa sisäaktiviteettipuisto SuperParkissa (Kongressikuja 1, Turku) pääsee purkamaan energiaa muun muassa trampoliinihyppyihin, foam-allaspulikointiin ja scoottailuun. SuperPark on avoinna koko juhannuksen.
  • Zoolandian (Eläintarhantie 51, Lieto as) puuhapuisto ja eläintarha toivottavat tervetulleeksi juhannuspäivänä 23.6. ja sunnuntaina 24.6. Huvipuistolaitteet, muut aktiviteetit ja kotieläinpihan noin 50 eläintä tarjoavat tekemistä pikkuväelle tunniksi jos toiseksikin. Mahtavatko söpöyskilpailun voiton viedä alpakat, kanit vai minipossut?

Kirmaa kulttuurin pariin

Jos juhannuksena alkaa kulttuurihammas kolottaa, ei huolta. Vaikka monet museot ja taidegalleriat ovat ansaitulla juhannustauolla, pitää muutama paikka ovensa avoinna kulttuurin ystäville.

  • B-galleria (Aninkaistenkatu 5, Turku) on avoinna sekä juhannusaattona 22.6. että sunnuntaina 24.6. Johanna Bruunin ja Ida Enegrenin vasta avattu näyttely OPEN-On Thai massage windows in Finland tarjoaa kurkistuksen tabuksikin sanottuihin thaihieromoihin. Projektitilassa on esillä Aku Aallon Faces 2 -näyttely.
  • Elävän historian museo Kuralan Kylämäki (Jaanintie 45, Turku) on idyllinen käyntikohde, vaikka rakennukset ja kahvila eivät olekaan avoinna. Ulkoilualueella pääsee aistimaan vanhan kunnon maalaistunnelman. Kesän ajan museoalueen niityillä asustelee myös nelijalkaisia. Antautuvatkohan pörröiset lampaat rapsuteltaviksi?
  • Merikeskus Forum Marinumiin (Linnankatu 72, Turku) pääsee tutustumaan merenkulun historiaan ja ihailemaan upeita museoituja veneitä ja laivoja sunnuntaina 24.6. Kesän 2018 vaihtuvina näyttelyinä nähdään muun muassa Tuonnin turvaajat, viennin vartijat – Merivoimat yhteiskunnan turvana 100 v -näyttely Linnanpuomissa sekä Turun laivapäällikköyhdistys 150 vuotta -näyttely fregatti Suomen Joutsenella.
  • Naantalin museo (Mannerheiminkatu 21, Naantali) on avoinna lauantaina 23.6. ja sunnuntaina 24.6. Kesän 2018 näyttelynä nähdään Minusta tulee isona -näyttely, joka esittelee kadonneita ammatteja.
  • Naantalin taidehuone (Mannerheiminkatu 5, Naantali) idyllisessä Naantalin vanhassakaupungissa on avoinna juhannuspäivänä 23.6. Nähtävillä on Toni Alarannan ensimmäinen oma  näyttely Valkeaan verevään aamuun.
  • Nautelankosken museo (Nautelankoskentie 40, Lieto as) on avoinna juhannuspäivänä 23.6. ja sunnuntaina 24.6. Nautelankosken kulttuurihistoriallinen alue on upea koskimaisema luontopolkuineen.

Kierros puutarhoihin

Keskikesän aikaan kukkaloisto on usein upeimmillaan. Vaikka tänä vuonna monen lajin kukinta on jo tainnut mennä, voisi viherpeukaloa tai kotipuutarhuria kiinnostaa puutarhavierailu.

  • Suomen kuuluisin puutarha taitaa olla Suomen Tasavallan presidentin kesäasunnolla Kultarannassa (Kordelininkatu 1, Naantali). Juhannusaattona 22.6.  ja -päivänä 23.6. järjestetään puutarhaan opastettuja kierroksia suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Kukkaloiston lisäksi puutarhassa on nähtävillä tänä kesänä Naisfiguureita-veistosnäyttely.
  • Jos juhannuksena vallitsee perinteinen juhannussää, voi helletunnelmaa hakea Ruissalosta. Turun yliopiston kasvitieteellinen puutarha (Ruissalon puistotie 215, Turku) on avoinna sunnuntaina 24.6. Trooppisen kasvikierroksen jälkeen voi istahtaa vaikkapa kahvikupposelle puutarhan kahvioon. Myös laaja ulkopuutarha on näkemisen arvoinen.

Hyvää juhannusta!

 

Mainokset

Varsinais-Suomen Museopäivä 2017

Salkoruusu Ett hem -museon edessä Turussa, Kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty

Tämän viikon sunnuntaina 27.8.2017 koittaa jälleen vuotuinen Varsinais-Suomen museopäivä. Paikallismuseoiden kesäkausi alkaa olla lopuillaan ja monet museot Turun, Salon ja Loimaan seudulla, Turunmaalla sekä Vakka-Suomessa avaavat ovensa vielä viimeisen kerran. Osa vetäytyy ansaittuun lepoon kesän päätteeksi, osa jatkaa vielä aukioloaan.

Turun Lasarettimuseo Kiinamyllynkadulla, Kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty

Turusta mukana on kaksi paikallismuseota. Turun Lasarettimuseo (Kiinamyllynkatu 4–8, rakennus 13) on Turun yliopistollisen keskussairaalan sairaala-alueen laidalla vanhassa portinvartijan talossa. Museo esittelee Suomen vanhimman sairaalan historiaa esimerkiksi esineistön kautta. Pienissä huoneissa on hauska puikkelehtia tutkailemassa jos jonkinlaista terveydenhoidollista esinettä ja väkkyrää. Museo on yleisölle sen verran harvoin auki, että siellä vierailun voisi sanoa olevan harvinaista herkkua!

Ett hem -museo Turussa, Kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty

Vain kivenheiton päässä Turun Lasarettimuseosta on idyllinen kotimuseo Ett Hem (Piispankatu 14). Se on arkkitehti Charles Johnssonin suunnittelemassa suloisessa keltaisessa puutalossa Piispankadun varrella, vinosti Sibeliusmuseota vastapäätä ja Turun tuomiokirkon lähellä. Porvariskotimuseo on toiminut vuodesta 1932 ja esittelee konsuli Alfred ja Hélène Jacobssonin Åbo Akademin säätiölle lahjoittamia taide-, esine- ja huonekalukokoelmia. Siellä aika tuntuu hyvällä tavalla pysähtyneen! Samaisen pariskunnan ansiosta Turussa on muuten Biologinen museo.

Ett Hemissä on esillä kesänäyttely ”Päiväkirjamerkintöjä 1917–1918”, joka on osa Varsinais-Suomi 100 vuotta sitten -hankkeen näyttelykokonaisuutta. Museokäynnin päätteeksi voit vaikkapa istahtaa kahvikupposelle viereisen  puutalon Fika Café’hen (Piispankatu 14).

Naantalin museon Hiilola, Kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty

Toinen keltainen porvariskotimuseo on Naantalissa. Naantalin museon (Mannerheiminkatu 21) ”Savikylpyjä, elintarvikepulaa ja polkupyöräpatrulleja – Elämää Naantalissa vuonna 1917” –kesänäyttelyssä esitellään sadan vuoden takaista Naantalia. Museopäivänä näyttelyyn on teemaopastuksia klo 12 ja 14. Tämäkin näyttely kuuluu Varsinais-Suomi 1917 -näyttelykokonaisuuteen. Vierailustamme museoon voit lukea täältä.

Jos on enemmän aikaa, kannattaa käydä Laitilassa, josta löytyy myös kaunis puutalomuseo. Siellä se ei kuitenkaan ole keltainen, eikä talossa ole asunut porvarissäätyä. Punamultainen Kauppilan umpipiha (Koukkelantie 34) esittelee nimittäin talonpoikaiskulttuuria. Alkuperäisellä paikallaan Koukkelan kylässä sijaitsevat rakennukset muodostavat ainutlaatuisen museokokonaisuuden. Varsinais-Suomi 1917 -kokonaisuuteen kuuluvassa pienoisnäyttelyssä  esitellään Laitilan Osuusmeijerin toimintaa itsenäistymisen vuodelta.

Nyt sunnuntaina umpipihalla vietetään kesäkauden päättäjäisinä elojuhlaa, jossa pääsee nauttimaan kansanmusiikista ja uutispuurosta. Samaan reissuun voit yhdistää vaikkapa vierailun Untamalan kylässä, josta kirjoitin täällä.

Kurkkaa muut Varsinais-Suomen museopäivään osallistuvat museot ja niiden aukioloajat tästä linkistä. Och samma på svenska. Museoihin on ilmainen sisäänpääsy ja monessa myös opastuksia ja ohjelmaa. Hauskaa museopäivää!

Mihin museoon sinä olet menossa?

Stundarsin ulkoilmamuseo – matka pohjalaiseen maalaiskylään

Stundars

Yhdeksänkymmentäluvun loppuvuosina vanhempani suunnittelivat mökin rakentamista. Muistan, että tuolloin pohjoispohjalaiset juuret omaava äitini ja minä haaveilimme punaisesta pohjalaistalosta valkoisine ikkunalistoineen, paritupineen ja tasaisine ikkunarivistöineen. Nuo ideoista piirroksiksi siirtyneet haavekuvat ovat edelleen nähtävissä tuon aikaisen päiväkirjani sivuilla.  Yhteinen haaveemme ei kuitenkaan koskaan toteutunut ja hyvä niin, perinteinen pohjalaistalo keskellä pohjoiskarjalaista vaaramaisemaa olisi sittenkin ollut kuin kala kuivalla maalla.

Muisto tuosta mökkiunelmasta nousee silti usein loma-aikoina mieleeni. Syy tähän on yksinkertainen: saan viettää monet näistä lomapäivistäni puolisoni lapsuusmasemissa Etelä-Pohjanmaan lakeuksien keskellä. Teiden varsilla notkuvat juuri nuo muistojeni ihastuttavat rakennukset, toiset yhä edelleen asuttuina, toiset valmiina notkahtamaan ja kohtaamaan maankamaran seuraavan tuulenpuuskan myötä.

Tällä lomalla pääsin perehtymään vielä lähemmin tähän pohjalaiseen maalaistunnelmaan. Automatka Vaasaan muuttui ihastuttavaksi museoretkeksi, kun puolisoni isä päätti suunnata autonsa keulan kohti matkan varrella olevaa Mustasaaressa sijaitsevaa Sulvan kylää ja Stundarsin ulkoilmamuseota. Ihastuminen paikkaan oli miltei yhtä nopeaa ja rajua kuin taivaalta päällemme vyöryvä rankkasade ukkosenjyrinän säestämänä. Vallitsevaa ilmaa kohtaan osoittamastani epäluuloisuudesta huolimatta kaikki kääntyi kuitenkin hetkessä parhain päin kuten vain suomenruotsalaisen maiseman keskellä voi: kahvihetken jälkeen paahtava aurinko lipui esiin pilviverhojen takaa ja vain lukuisat vesilätäköt jäivät muistuttamaan sadekuurosta.

Stundars

Stundarsin ulkoilmamuseo

Stundarsin käsityöläiskylä on samalla museoalue ja kulttuurikeskus. Sen tarkoituksena on vaalia ja jakaa ruotsinkielisen Pohjanmaan kult-tuurihistoriaa elävällä tavalla. Ulkoalueelle on koottu rakennuksia Mustasaaren ja Vaasan alueelta kuutisenkymmentä. Sieltä löytyy 1900-luvun alun pohjalaisen elämänmenon koko kirjo: vauras maalaistalo luhtiaittoineen ja leivintupineen, käsityöläisten asunnot pajoineen ja työvälineineen, tilattomien ja mäkitupalaisten kodit, postitoimisto ja kauppa sekä ne perinteiset ulkorakennukset sekä tietenkin vaivaisukko heti portilla muistuttamasta tämänkin perinteen olemassaolosta. Lisäksi alueella on useita näyttelyitä kesän aikana eri tiloissa ja paikan tapahtumakalenterissa riittää varmasti kaikille jotain kiinnostavaa ympäri vuoden markkinoista vohvelipäiviin ja käsityönäytöksiin.

Museoalue on pyritty luomaan eläväksi kyläksi ja mielestäni tässä on onnistuttu erinomaisesti vaikka kaatosade olikin karkoittanut muut museovieraat paikalta. Talonpoikaistalon pihassa tuoksuu kanankakka, pihan toiselta laidalta kuuluu vasikoiden ammunta ja sisätiloissa tuoksuu tuoreet paistokset. Kolme ajan asuihin pukeutunutta työntekijää jaksoivat jakaa tietouttaan pirteinä rakennuksesta toiseen, eikä enempää vaadittu. Museon välitön tunnelma tarttui koko seurueeseen hetkessä. Pyykkärin kadotessa hetkeksi nurkan taakse lapsi upotti kätensä pyykkiveteen onnellisena ja tarmokkaana, paappa vasaroi nikkariaitassa puuhevosen ja puoliso intoutui musisoimaan valokuva-ateljeessa rekvisiittana olleine olkihattuineen. Itse jäin pitkäksi aikaa haaveilemaan lammashaan takana avautuvasta näkymästä: 2000-luvun Sulvan kylän idyllistä, joka ei ulkonäöllisesti museon maailmasta poikennut. Ehkä sittenkin joskus toteutan tuon lapsuuden haaveeni ja istun oman punaisen pohjalaismökkini pihalla nauttimassa kahvia ruusukupista keskellä näitä lakeuksia.

Stundarsin ulkoilmamuseo

Stundarsin ulkoilmamuseo

Stundarsin ulkoilmamuseo

Stundarsin museo

Stundarsin museo

Melkein täydellinen satumatka eli retki Sagalundiin

Sagalund

Sagalund

Sagalund

Koska kaatosade ropisee ikkunaan ja Ranskasta kantautuu suru-uutisia, on aika hetkeksi viivähtää satumaailmassa: Kemiönsaarella sijaitsevassa Sagalundin museossa. Se on paikallishistoriaa esittelevä ulkoilmamuseo ja kasvitieteellinen puutarha, jonka pihapiiristä löytyy monia alueelle merkityksellisiä rakennuksia kuin perinnekasveja. Museoalue on perustettu jo vuonna 1900 paikallisen kansakoulunopettajan, Nils Oskar Janssonin, innostuksesta. Hän muodosti museoalueen koulunsa ympärille ja eli eläkevuotensa pihapiirin ihastuttavimmassa rakennuksessa, Villa Sagalundissa. Vretan koulua ja huvilaa lukuunottamatta rakennukset on siirretty paikan päälle, kaikki ovat kuitenkin alkuperältään kemiöläisiä. Viimeinen rakennus, Fallan talo tuotiin paikalle vasta 2000-luvun alussa. Ruotsalainen kasvitieteilijä Carl von Linné oli yksi Janssonin esikuvista, jonka elämäntyöstä inspiroituneena Jansson laajensi ideaansa pelkästä rakennuksiin painottuneesta museoalueesta runsaaksi ja yhä viheriöiväksi puutarhaksi.

Kokonaisuus on kiinnostava. Vierailullamme saimme tutustua paikalliseen sudenmetsästykseen ja rangaistuskäytäntöihin käräjätalossa, piipahtaa elämän ääniä täynnä olevaan navettaan leikkimään, tutustua kemiöläiseen koulumaailmaan jo 1600-luvulta alkaen ja tunnelmoida 1900-luvun alun huvilaelämää. Kaiken tämän ohella saimme nautinnon istahtaa keskelle lumoavan tuoksuista ruusutarhaa ja mahdollisuuden piiloutua hedelmiä notkuvan omenapuun alle tarkastelemaan edessä avautuvaa maalaisidylliä punamultaisine luhtiaittoineen ja korkeuksiin kipuavine humala-tankoineen. Päiväretkemme aikana aurinko helotti lähes pilvettömältä taivaalta, polun varret olivat täynnä kypsyneitä mustikoita ja vieno tuuli siveli ympäröiviä viljapeltoja. Oli helppo ymmärtää miksi Jansson nimesi alueen Sagalundiksi, satulehdoksi.

Sagalund

Sagalund

Sagalund

Mutta kuten kaikissa saduissa, myös tässä retkessä oli vastoinkäymisensä. Kyseessä ei kuitenkaan ollut tulta syöksevä lohikäärme tai kateuttaan juonitteleva noita-akka vaan valitettavasti käytöstavat ja hymynsä takahuoneeseen unohtanut lipunmyyntihenkilökunta. Tervehdysten ja tervetuloa-toivotusten sijaan saimme osaksemme hämmästelyä osaamattomuudestamme ”leimata” museokortti asianmukaisesti ja ilmoitukseen monien museorakennusten kiinniolosta. Hämmentyneinä tästä kummallisesta käytöksestä odottelimme sankarimme, alueelle ohjaavan oppaan saapumista, jonka maagisena kykynä oli avata nuo lukitut ovet ja perehdyttää meidät tarkemmin alueen ja rakennusten historiaan.

Sagalund

Sisäänpääsyn hintaan kuuluva opastus olikin hyvä valinta, paljon jäisi Sagalundissa kokematta ja näkemättä ilman pääsyä rakennuksiin. Asiantunteva, joskin jäykähkö opastus loi retkeen oman tunnelmansa. Alueen laajuuden takia tunnin mittainen kierros tuntui riittämättömältä kaikkiin yksityiskohtiin ja nurkkauksiin perehtymiseen. Itse olisin voinut viettää sen kokonaisen tunnin Villa Sagalundin kiehtovassa, sokkeloisessa ja pysähtyneessä tunnelmassa kierrellen ja ihmetellen. Olisi ollut myös kiinnostavaa kuulla tarkemmin tarinoita talosta ja sen asukkaista. Tarkastella Janssonin laajaa merimiehiltä saatua kokoelmaa, johon kuului niin hain nikamista tehty kaulanauha, albatrossin pää kuin muitakin aarteita. Perehtyä rakennuksen kaksi asuntoa yhdistävän käytävän kirjoihin ja istahtaa terassille kuuntelmaan metsän huminaa. Myös huvilan toisen asukkaan Adele Wemanin, jota joissain piireissä kohtalokkaasti Yön kuningattareksikin kutsuttiin, sinisen salongin kesäöiset taitelijajuhlat ja seurapiiritapaamiset jäivät liian vähäiselle kerronnalle, joten paluumatka Turkuun vierähtikin asukkaiden valintoja ja elämää pohtien.

Sagalund on avoinna kesäkaudella päivittäin ja suositeltavia opastuksia järjestetään joka tasatunti klo 11-16. Museo tarjoaa myös paljon ohjelmaa ryhmille ja lapsille, kannattaa tutustua.