ÅST:n Jane Eyre on raikas, voimakas ja yhä ajankohtainen

Jane Eyre Åbo Svenska Teaterissa, Kuva: Pette Rissanen/ Åbo Svenska Teater
Jane Eyre (Tuuli Heinonen) ja Helen Burns (Kajsa Ek). Kuva: Pette Rissanen/ Åbo Svenska Teater

*Yhteistyö Åbo Svenska Teaterin kanssa

Åbo Svenska Teaterin syksyn ensi-ilta Jane Eyre tempaisee katsojan mukaansa hulluttelevaan ja ilottelevaan tulkintaan Charlotte Brontën klassikkoromaani Kotiopettajattaren romaanista (1847/ suomennettu 1915). Anna Azcáraten ja Camilla Blomqvistin dramatisointi  on voimakas ja vahva.  Jos klassikkotekstin päälle on jossain vaiheessa kertynyt pölyä, puhaltaa Jane Eyre pois ne ensiminuuteilla.

Susanna Airaksisen ohjaaman ja sovittaman näytelmän alku on vaikuttava. Jane Eyre seisoo lavan etualalla alhaalla olevan esiripun edessä. Pyynnöistään huolimatta esirippu ei ensin näytä nousevan ylös. Janen edessä on este, joka hänen on voitettava.

Jane Eyre Åbo Svenska Teaterissa, Kuva: Pette Rissanen/ Åbo Svenska Teater
Koulukodin tyttöjä. Aaro Wichmann (vas.), Kajsa Ek, Amanda Nyman ja Tuuli Heinonen. Kuva: Pette Rissanen/ Åbo Svenska Teater
Jane Eyre Åbo Svenska Teaterissa, Kuva: Pette Rissanen/ Åbo Svenska Teater
Aaro Wichmann, Kajsa Ek, Tuuli Heinonen, Amanda Nyman sekä koulukodin opettaja Maria Temple (oik., Samuel Karlsson). Kuva: Pette Rissanen/ Åbo Svenska Teater

Esteitä ei Jane Eyren taipaleelta puutu. 1800-luvun englantilaiseen luokkayhteiskuntaan sijoittuva tarina alkaa Gatesheadin talosta, jossa orpo Jane kasvaa rouva Reedin kasvattilapsena. Janen persoona ei tunnu miellyttävän rouva Reediä ja hän hankkii Janelle paikan Lowoodin koulukodista. Koulukodin papin, herra Brocklehurstin (Bror Österlund) tullessa Gatesheadiin tapaamaan Janea jopa lavasteet tärisevät papin auktoriteettisen askeleen alla.

Tilanne Lowoodissakaan ei ole paljon helpompi. Koulukodin ihanteena on kasvattaa tytöistä lainkuuliaisia kansalaisia tietyn muotin mukaisesti. Pursuilevat persoonallisuudet pitää hillitä ja oma käytös hallita, ja väärät tavat ja ajatukset karsitaan armotta pois. Kohtaus, jossa oppilaat opettaja Maria Templen (Samuel Karlsson) opastamana kitkevät pois vääränlaiset kukat koulun puutarhasta on kaikessa metaforiudessaan upea. Itsetietoisen kaunis pionikin saa mennä – kukka, josta muodostuu Janen ja hänen persoonansa symboli. Kukkasymboliikka näkyy hienosti myös kohtauksessa, jossa Jane Eyre (Tuuli Heinonen) ja koulutoverinsa Helen Burns (Kajsa Ek) riehaantuvat talvisiin leikkeihin. Harmaan tylsä palttoo kääntyy kukkia pursuilevaksi satiinitakiksi, ja tytöt saavat hetken aikaa olla riemukkaan lapsellisia.

Jane Eyre Åbo Svenska Teaterissa, Kuva: Pette Rissanen/ Åbo Svenska Teater
Jane Eyre (Tuuli Heinonen) ja isäntänsä Edward Rochester (Aaro Wichmann). Kuva: Pette Rissanen/ Åbo Svenska Teater

Janen elämässä tapahtuu muutos, kun hän 16-vuotiaana pääsee pois koulukodista. Pesti herra Edward Rochesterin (Aaro Wichmann) suojatin Adèlen (Alma Lillkung, osassa esityksiä) kotiopettajattarena tuo Janelle uusia ja jännittäviä käänteitä. Itsetietoinen ja rohkea Jane ei jää Rochesterin kodissa Thornfieldissäkään seinäkukkaseksi, vaan solmii luottamuksellisen suhteen isäntäänsä. Alkaako elämä vihdoin kunnolla Thornfieldin suojissa? Saako Jane osakseen koko elämänsä unelmoimaansa rakkautta? Tämän jätän katsojan itse koettavaksi.

Pirjo Liiri-Majavan suunnittelema lavastus ja puvustus täydentävät hienosti tarinaa. Samalla ne antavat myös paljon lisää tulkintaan. Jane vaihtaa monen kohtauksen välissä asua lennossa keskellä näyttämöä, kun muut hahmot kuorivat hänen yltään edellisen kohtauksen puvun ja sujauttavat päälle seuraavan. Hauska ja monimerkityksellinen puvunvaihto on kohtauksessa, jossa Jane ei saa lavalla olevilta muilta hahmoilta apua vetoketjun kiinnilaitossa. Hän hakeutuu esityksen pianistin luokse, joka mutkattomasti keskeyttää soittonsa ja vetää puvun vetoketjun kiinni. Maskeerauksen kautta tuodaan esille hahmojen eroavaisuuksia ja tulkintojen liioitteluja. Janen maski ja hiukset ovat hyvin luonnollisia ja luonnonlapsimaisia, kun osalla roolihahmoista on voimakas ja epäluonnollisen ilmeikäs maski.

Kari Mäkirannan kauniit sävellykset sekä osuvat sanoitukset rytmittävät tarinaa saaden siihen jälleen uusia kerroksia. Yksi mieleenpainuvimmista lauluista on Adélen (Alma Lillkung, osassa esityksiä) laulu Janen saapuessa taloon. Musiikki, valot sekä näyttelijöiden tanssiminen puolestaan muodostavat erityisen herkullisen kokonaisuuden ja diskotodellisuuden Thornfieldin tanssijaiskohtauksessa.

Noin 170 vuotta vanhan tekstin teemat naisen itsemääräämisoikeuden tärkeydestä, naisen asemasta yhteiskunnassa sekä siitä, että jokainen ansaitsee tulla aidosti rakastetuksi, ovat yhä ajankohtaisia. Elämänmakuinen, leikkisä ja raikas Jane Eyre on ehdottomasti yksi teatterisyksyn kohokohdista!

Jane Eyren esitykset 9.2.2019 saakka Åbo Svenska Teaterissa, Eerikinkatu 13, Turku. Esitys on tekstitetty suomeksi ja ruotsiksi.

Jätä kommentti

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.