Musiikkia ja hyvää ruokaa Telakka Unplugged -illassa Ruissalossa

*Liput saatu Turun musiikkijuhlilta

Ruissalon kärjessä, meren rannalla on paikallishistoriaa henkivä alue. Vanhalla veneveistämön ja telakan alueella on rakennettu ja korjattu veneitä jo 1880-luvulta lähtien. Nykyisin tällä Ruissalon siltaa lähellä olevalla Ruissalon Telakan alueella on ravintolatoimintaa ja erilaisia tapahtumia sekä kesäisin toimiva vierasvenesatama.

Turun musiikkijuhlat ja Ruissalon Telakka järjestävät kevään 2023 aikana telakalla kaksi akustista Telakka Unplugged -konserttia. Toinen niistä, laulaja-lauluntekijä Kasmirin ja pianisti-säveltäjä Lasse Piiraisen konsertti oli 17. maaliskuuta 2023. Siihen on voinut halutessaan yhdistää ravintola Tenlénissä tarjoillun maistelumenun listan annoksista. Ja näin teen!

Ravintola Tenlénin musamenu aloittaa illan

Kävellessäni BBQ & Smokeryksi tituuleeratun ravintolan pääovelle nenääni leijailee kiehtova savustuksen tuoksu. Minut ja seuralaiseni otetaan lämpimästi vastaan ja ohjataan yllättävän ison ravintolasalin keskivaiheille rauhalliseen pöytään.

Musamenuun kuuluu pöytäseurueen kesken jaettavia annoksia alkuruoasta jälkiruokaan. Menun kylkeen voi halutessaan ottaa myös viinipaketin. Vaikka olemmekin pihviravintolassa, olemme kaverini kanssa etukäteen pyytäneet kasvismenun. Jos haluat päästä itse maistamaan maistelumenua kasvisversiona ja jättää sen sisällön yllätykseksi, kannattaa hypätä suoraan tekstin konserttiosioon!

Burrata-annos

Melon-annos

Istun selin ravintolan avokeittiöön, joten en pääse seuraamaan annosten valmistumista. Se olisi varmasti mielenkiintoista! Alkuruoaksi saamme Burrata-juustoa rucolalla, persikalla, marinoidulla punasipulilla ja pähkinöillä, Melon-annoksen (valkoviinissä haudutettua hunajamelonia, mascarponekreemiä, siemennäkkileipää ja mangovinegretissä pyöriteltyä salaattia) sekä vaaleaa leipää persiljavoilla.

Annosten raikkaat, mutta täyteläiset makumaailmat tukevat toisiaan. Melon-annoksen hunajameloni sopii täydellisesti mascarponekreemin kanssa, ja mangovinegretin etikkaisuus taittaa makua sopivasti. Burrata tuo tuulahduksen Italiaa. Leivät on paahdettu herkullisen rapeiksi.

Dirty Cauliflower -annos

Tenlénin seitan-annos

Seuraavaksi pöytäämme kannetaan pääruoka lisukkeineen: Portobello-annos (valkosipulimarinoitua grillattua portobello-sientä, vuohenjuustoa, vesikrassia, retiisiä ja balsamicokastiketta), Roasted potatoes -perunat (paahdettuja ja friteerattuja nappulaperunoita, yrttiöljyä ja persiljaa), Dirty Cauliflower -annos (friteerattua kukkakaalia, parmesanjuustoa, limeaiolia, kevätsipulia, persiljaa ja chiliä), Redslaw (punakaalia, kiinankaalia, porkkanaa, granaattiomenan siemeniä ja hapokasta majoneesia) sekä illan tähti: Tenlénin omaa seitania barbeque-kastikkeella, korianterilla ja chilillä. Ravintola on kuulemma hionut sen reseptiä pari vuotta!

Pääruoka-annokset herättävät positiivisen ongelman: haluaisin maistaa kaikkia samaan aikaan. Monessa annoksessa on ripoteltuna päälle runsaasti vihreää, esimerkiksi korianteria, persiljaa ja vesikrassia. Ihanan keväistä! Annoksissa on myös tuoreita chilinpaloja, jotka tulisen ystävälle tuovat mukavaa potkua.

Kuten alkuruoissa, tässä pääruokakattauksessa annosten makumaailmat tukevat ja täydentävät toisiaan. Portobello-annos on täyteläisen juustoisa, kun puolestaan kaali-granaattiomenasalaatti on raikkaan rapea. Friteeratut mättökukkakaalit sulavat suussa. Ja entä se seitan? Vehnästä tehdyt proteiinipalat lunastavat smokeryn lupauksen savustetuista herkuista. Koostumus on rapea. En ihmettele yhtään, että reseptin viimeistelyssä meni aikaa. Lopputulos on erinomainen.

Olen salaa toivonut saada maistaa jälkiruoaksi Mudcake-annosta (Tenlènin mutakakkua, vaniljajäätelöä, vadelmaa ja lakritsakastiketta). Ilokseni sitä tarjoillaankin musamenun päätteeksi. Kakun pinta rapsahtaa lusikan alla ja sisällys on sopivan valuvaa. Päälle kaadettu lakritsikastike on yllättävä, mutta osuva valinta mutakakun ja vaniljajäätelön kaveriksi.

Mainion menun päätteeksi kello käy kohta jo kahdeksaa. Tarjoilija vinkkaa, että keikkapaikka, Lindblom-sali alkaa täyttyä. Sinne siis!

Illan kruunaa Kasmir ja Lasse Piirainen Lindblom-salissa

Kivenheiton päässä ravintola Tenlénistä sijaitsee Lindblom-sali. Tämä vanha, korkea telakkahalli on sisustettu viihtyisäksi konserttipaikaksi. Merellisillä esineillä ja kaisloilla koristeltua lavaa ympäröi räsymattojen, puisten viinilaatikoiden, pehmeiden nojatuolien sekä pöytien ja tuolien puoliympyrä.

Jo konsertin ensi minuuteilta on selvää, että illasta tulee lämminhenkinen, yhdessä jaettu kokemus. Paikalla on niin kaveri- ja työporukoita kuin pariskuntia. Yleisö lämpenee duolle nopeasti, ja pian huomaan itsekin laulavani mukana Kaijaa. ”Ja mä laulan mukana vaik en osaa sanoja”.

Loppuunmyydystä illasta tyytyväiset Kasmir ja Lasse Piirainen jutustelevat välispiikeissä yleisölle rennosti ja lähestyttävästi. Välispiikeissä myös avataan laulujen taustoja. Omenapuu-kappaleen Kasmir juontaa koskettavasti kertoen omaan henkilöhistoriaansa liittyvän tarinan. Välitön tunnelma jatkuu musiikkinumeroissa, joissa välillä jamitellaan jazzahtavasti, välillä ojennetaan mikkiä yleisön suuntaan yhteislaulun merkiksi. Väliaplodit ovat usein raikuvia, eikä suotta: en voi kuin ihailla Kasmirin äänialaa ja Piiraisen pianotaiturointia!

Miljöönä Lindblom-sali on toimiva ja tunnelmallinen. Konsertin aikana tarkkasilmäinen voi jopa bongata Ruotsin laivan lipuvan ohi ikkunan takaa! Keikka päättyy odotettuun Amen-lauluun. Sydämeni on ehkä hieman pois paikoiltaan hyvällä tavalla tämän ainutlaatuisen kokemuksen myötä.

Kevään toinen TMJ X Ruissalon Telakka: Telakka Unplugged -ilta on perjantaina 28. huhtikuuta 2023, jolloin lavalle nousee Yona: trio.

Baletin estetiikkaa Ballet-näyttelyssä Sibelius-museossa

Teos: Fift Position

Sibelius-museossa on esillä harvinainen, täysin balettiaiheinen valokuvanäyttely. Turkulaisten tanssinopettaja Teija Huuskon ja valokuvaaja Jaska Poikosen ensimmäinen yhteisnäyttely Ballet esittelee baletin estetiikasta ammentavia valokuvia ryyditettyinä otteilla Raisa Jäntin runokokoelmasta Grand plié (2018).

Kuvauspaikkoina on tuttuja paikkoja Turun seudulla: tunnistan ainakin Paimion parantolan ja Pyhän Ristin kappelin omintakeiset miljööt, kenties myös Turun konservatorion entisen tehdasrakennuksen kaikessa rujoudessaan. Pas Faufilé -teoksen edessä pohdin minkä talon katolla se on kuvattu, Turun konserttitalonko?

Pas Faufilé

Monessa teoksessa malli, Huusko, näyttää olevan kuin pysähtynyt kesken liikkeen – ja niin hän taitaa ollakin. Painovoimaa uhkaavat, vaativat balettiasennot ja -liikkeet huokuvat kuvissa vaivattomuutta ja täydellistä taitoa. Tarkastelen kuvia uteliaana seuraten käsien ojennusta aina sormenpäihin saakka.

Hiotut asennot ja erilaiset miljööt muodostavat visuaalisesti kiehtovia kokonaisuuksia, pysäytettyjä hetkiä. Höyhenenkevyet tutut ja muut balettiasut tuovat oman lisänsä. Sibelius-museo betoniarkkitehtuureineen sopii oivasti juuri näiden teosten taustalle.

Happy Place

Mieleeni ja kehooni nousee muistoja balettiharrastuksestani. Ryhtini suoristuu kuin huomaamatta, ja pohdin miltä tuntuisi hakea kuvien asentoja. Taipuisiko käteni noin kauniisti? Olisiko hyppyni yhtä keveä? Miltä se tuntuisi? Klassisessa baletissa on pitkälti kyse kauneuden tavoittelusta, joskus kovallakin hinnalla. Tiedän, miten paljon työtä, tunteja ja rasitusvammoja tuo kaikki on vaatinut.

Otteet Raisa Jäntin balettiaiheisesta runokokoelmasta Grand Plié maustaa näyttelykokemuksen aidon tuntuisilla balettikokemuksilla. Suosittelen tutustumaan teokseen myös erikseen!

Ballet-näyttely on Sibelius-museossa 2. huhtikuuta 2023 saakka. Piispankatu 17, Turku.

Museohelmi Tampereelta: Emil Aaltosen museo

Kuvassa oikealla: Venny Soldan-Brofeldtin teos Kaskiaho, savolainen maisema.

Vain pienen matkan päässä Tampereen ydinkeskustasta on kulttuuriaarre, Pyynikinlinna. Se seisoo ylväänä päättyvän kadun päässä Pyynikinrinteen huvilakaupunginosassa. Vierestä kulkee tie Pyynikinharjulle sekä näkötornille. Rakennuksen on suunnitellut arkkitehti Jarl Eklund ja se valmistui vuonna 1924 edustaen 1920-luvun klassismia. Vaaleanpuna-valkoiseksi maalatussa julkisivussa on kauniita yksityiskohtia, kuten koristeköynnöskuvioita ikkunoiden alla sekä koristepilareita.

Kenkätehtailija, vuorineuvos Emil Aaltonen (1869–1949) osti Pyynikinlinnan vuonna 1932 perheensä kodiksi sekä taidekokoelmansa säilytyspaikaksi. Nykyisin Pyynikinlinna on Emil Aaltosen museo, jonka pääkerroksen huoneissa voi tutustua Aaltosen taidekokoelmaan, kuten Elin Danielson-Gambogin ja Venny Soldan-Brofeldtin maalauksiin.

Museo hurmaa arkkitehtuurillaan ja pienillä yksityiskohdillaan. Alakerran isoista ikkunoista avautuu upea maisema pihan puolelle Pyynikin mäntyrinteeseen ja Pyhäjärvelle. Kevään kirkas auringonpaiste tulvii ikkunoista täyttäen museon valolla. Hauska lisä on huoneissa olevat vanhat mustavalkokuvat, jossa voi verrata näkymää nykypäivään.

Toisessa kerroksessa teollisuushistoriaa ja vaihtuvia näyttelyitä

Tyylikkäät puuportaat johdattavat kävijän toiseen kerrokseen, jossa esitellään Aaltosen elämäntyötä mm. teollisuuden ja maatalouden parissa. Erityisen kiinnostavia ovat näyttelyt Aaltosen Kenkätehtaan ja muovituotteita valmistaneen Sarviksen historiasta. Mielenkiintoinen sukellus tamperelaiseen teollisuushistoriaan!

Toisessa kerroksessa on myös vaihtuvia näyttelyitä. Tällä hetkellä esillä on valokuvaaja Susanna Majurin (1978–2020) Veden tuntu -valokuvanäyttely. Esillä on kuusitoista valokuvateosta vuosilta 2002–2019.

Tarinalliset, usein vedessä kuvatut valokuvat ovat toinen toistaan lumoavampia. Usein niissä on yksittäinen hahmo vedessä taustakankaan edessä. Kuvien maailma kiehtoo ja herättää uteliaisuuden. Miksi hahmot ovat vedessä? Mitä vesi merkitsee kussakin kuvan hetkessä?

Susanna Majurin teos Icy (2012)

Icy-teoksessa (2012) keijumainen hahmo näyttää makaavan huurteisen maiseman keskellä, kun puolestaan Luistelu-teoksessa (2002) ollaan kiinnostavasti välitilassa hahmon istuessa avatun ulko-oven edessä joko pukemassa tai riisumassa luistimia. Tunnistan teoksen myös toisesta asiayhteydestä: se on Inka Nousiaisen Arvaa ketä ajattelen -romaanin (2007) kannessa.

Kansitaidetta lukuun ottamatta olen aiemmin nähnyt Majurin teoksia vain netissä, joten kokemus on vaikuttava. Isokokoiset, kiiltäväpintaiset vedokset on aseteltu tilaa hyödyntäen niin, että jokainen teos saa oman paikkansa Pyynikinlinnan miljöössä. Tämä näyttely kannattaa nähdä!

Susanna Majurin Veden tuntu -valokuvanäyttely on avoinna 2. huhtikuuta 2023 saakka. Emil Aaltosen museo on avoinna ympäri vuoden, Mariankatu 40, Tampere.

Keväiset kulttuuritärpit Tampereelle

Kevättalvinen Tampere tarjosi parastaan, kun matkustin kiskoja pitkin kaupunkiin. Heti juna-aseman kulmilla vastaani tuli kaupungin uutuus, uusiutuvalla sähköenergialla kulkeva raitiovaunu eli Ratikka. Auringonpaisteen siivittämänä etsin Suomen Manchesterissa mielenkiintoista nähtävää kulttuurin, taiteen ja arkkitehtuurin saralla. Ja sitähän löytyi! Tässä parhaat vinkit:

Museokeskus Vapriikki

Tammerkosken rannalla, Tampellan entisessä punatiilisessä verstasrakennuksessa oleva Vapriikin museokeskus käsittää useita museoita, yli kymmenen näyttelyä, vuoden museokaupaksi 2022 nimetyn museopuodin sekä museoravintolan. Katsottavaa ja koettavaa riittää koko perheelle. Täällä voivat käydä myös lapsuuden haaveet toteen – viime kerralla pääsin Suomen pelimuseossa vihdoin pelaamaan Hugo-peliä. Oi onnea!

Tällä kertaa kävin tutustumassa Tampereen Kivimuseon vaikuttavaan kivi- ja mineraalikokoelmaan sekä sukelsin paikallishistorian pariin Tampere liekeissä -näyttelyssä (30.4.2023 saakka) sekä pikkuruisessa Wivi Lönn -pienoisnäyttelyssä (2.4.2023 saakka). Olivia Mathilda ”Wiwi” Lönn oli tamperelaissyntyinen arkkitehti. Kaupungissa on useita hänen suunnittelemiaan rakennuksia, kuten vuonna 1902 valmistunut Tampereen Suomalaisen Tyttökoulun rakennus (nykyinen Wivi Lönnin koulun Pyynikin koulutalo) ja Tampereen keskuspaloasema vuodelta 1908.

Työväenmuseo Werstas ja Ysäri-näyttely

Toinen paikallinen museoaarre on Finlaysonin alueella oleva Työväenmuseo Werstas. Tamperelaisen teollisuuden historiaa ja nykypäivää esittelevän Teollisuusmuseon lisäksi esillä on erilaisia vaihtuvia näyttelyitä. Museoon on vapaa pääsy.

Juuri nyt esillä olevassa Ysäri-näyttelyssä pääsee nostalgiamatkalle 1990-luvun Suomeen. Näyttelyssä käydään läpi aikakauden tapahtumia, kuten koko maata ravistanut lama sekä internetin ja kännyköiden tulo. Siellä pääsee myös esimerkiksi jakamaan muistojaan ekasta kännykästään, pelaamaan monelle tuttua Lemmings-sopulipeliä sekä reivaamaan hittibiisin tahtiin. Kaverini kanssa näyttelyä kiertäessämme hihkuimme useasti tunnistaessamme tuttuja ilmiöitä ja esineitä. Tuon muistan! Minäkin punnitsin Kinderin suklaamunia hedelmävaa’alla , jotta saisin halutun teemalelusarjan lelun! Ja ne iltapäivät Jyrkin äärellä, kun videokasetti oli valmiina tallentamaan lempibändin esiintymisen – tallessa on.

Ysäri-näyttely on nähtävissä 8. lokakuuta 2023 saakka. Kannattaa myös käydä museokaupassa, josta voi ostaa muistoksi vaikkapa Ysärin lapsi -kangaskassin.

Tampereen taidemuseo ja Wäinö Aaltosen näyttely

Amurin kaupunginosassa Tampereen taidemuseo on kolmas kiinnostava museokohde. Tällä hetkellä esillä on retrospektiivinen näyttely Wäinö Aaltonen – luomisen riemu. Se tutustuttaa kuvanveistäjä Aaltosen taiteeseen 1910-luvulta 1960-luvulle erityisesti tunnettujen turkulaisten ja tamperelaisten monumentaalitöiden kautta, kuten Turun Lilja ja Hämeensillan Pirkkalaisveistokset. Näyttelyssä käydään mm. läpi niiden sekä pienempien töiden luomisprosessia. Esillä on niin veistoksia ja maalauksia kuin kuvanveistäjän suunnittelemia mitaleita ja kirjojen kuvituksia.

Wäinö Aaltonen – luomisen riemu -näyttely on on toteutettu yhteistyössä Turun museokeskuksen kanssa ja se on avoinna 21. toukokuuta 2023 saakka.

G Livelab Tampere

Historiaan ja taiteeseen tutustumisen jälkeen voisi kaivata ripausta elävää musiikkia. Tampereella sitä tarjoaa mm. G Livelab Tampere. Vapriikin tavoin tila on entinen tehdasrakennus, Frenckellin paperitehtaan pannuhuone Tammerkosken äärellä Kirjastonpuistossa. Piippukin on yhä jäljellä! Me kävimme kaverini kanssa katsomassa Maija Vilkkumaan Neverheard-keikan, joka oli kaikin tavoin upea elämys. Tulevan keikkatarjonnan löytää G Livelabin sivuilta.

Pro-vinkki paikalliselta: jos haluaa nauttia keikasta rauhakseltaan pöydän ääressä, istumapapaikan voi varata ennakkotilauksen kera keikkaviikon maanantaina sovelluksen kautta. Keikasta riippuen istumapaikkoja voi olla mm. lavan eturivissä ja parvella. Eikä tarvitse tungeksia!

Tampereen Kauppahalli

Välillä sitä tarvitsee myös virvoketta. Sitä tarjoavat Keskustorin vieressä Tampereen Kauppahallissa monet eri ravintolat, kahvilat ja puodit. Kauppahalli vaikuttaa olevan suosittu ruokailu- ja kahvittelupaikka. Hallin kauppailla on myös myynnissä mm. kasviksia ja vihanneksia, kalaa ja lihaa, juustoja, kenkiä, kukkia sekä leipomotuotteita.

Jugendtyylinen kauppahalli on toiminut vuodesta 1901 ja on arkkitehti Hjalmar Åbergin suunnittelema. Puolikaaren muotoinen katto kohoaa ylös korkeuksiin. Erityisen mieluisaa kaupungissa vierailevana oli päästä kahden tunnetun herkkupaikan äärelle kätevästi ydinkeskustassa: Pyynikin Munkkikahvilan Pyynikin näkötornin munkit pääsee nauttimaan myös täällä ja Tallipihan Suklaapuodin kauppahallin toimipisteessä on hyvä herkkuvalikoima kotiinviemisiä.

Miela

Tuliaisista puheen ollen – jos tarve on vastuulliselle ja hitaalle muodille tai kodin tuotteille, tamperelainen designkauppa Miela on Hämeenkadulla, kivenheiton päässä Tampereen Kauppahallista. Myynnissä on vaatteita, asusteita ja koruja sekä kodin tuotteita kotimaisilta merkeiltä. Valikoima vaihtuu kuukausittain, ja juuri nyt myynnissä on suomibrändejä kuten tamperelainen Nouki, Nuppu Print Company ja Utuliini. Yläkerrassa on outlet-osasto sekä Miela Preloved -puoli, josta voi löytää second hand -vaateaarteita. Ja jos jäit haikailemaan jonkin tuotteen perään, niin ei hätää – Mielalla on myös verkkokauppa.