*Yhteistyössä Turun Kaupunginteatterin kanssa
Turun Kaupunginteatterissa ollaan tänä keväänä 1930-lukulaisen salapoliisitarinan äärellä. Panu Raipian ohjaama Komisario Palmun erehdys tuo Turkuun rakastetun Komisario Palmun ja hänen terävät havaintonsa. Mika Waltarin vuonna 1940 julkaistun klassikkoromaanin on näyttämölle dramatisoinut hänen tyttärenpoikansa Joel Elstelä.
Esitys sijoittuu 1930-luvun Helsinkiin. Poliisi saa hälytyksen paheellisista elämätavoistaan tunnetun Bruno Rygseckin (Stefan Karlsson) luokse. Hän on kaatunut kylpyammeessa ja joutunut sairaalaan. Vai onko kyseessä sittenkään onnettomuus? Komisario Palmu matkaa avustajineen tapahtumapaikalle. He käynnistävät intensiiviset kuulustelut, joissa kaikkien paikallaolijoiden alibi ja motiivi puntaroidaan. Vaikka kyseessä on rikostarina, komediallisuutta ja huumoria esityksestä ei puutu.
Komisario Palmuna nähdään Taneli Mäkelä, Kokkina Teemu Aromaa ja Virtana Markus Ilkka Uolevi. Ja millaisen kolmikon saankaan nähdä! Taneli Mäkelän Komisario Palmu on auktoriteettinen esimies ja poliisi, jonka havainnointikyky on veitsenterävä. Palmun ajatuksenjuoksussa eivät edes Kokki ja Virta tahdo pysyä mukana – ja sehän vasta hauskaa onkin. Kolmikon näyttelijänsuoritukset ovat hiottu hyvin yhteen. Yhdessä he toimivat erinomaisena vastinparina Rygseckin kartanossa parveilevalle sekalaiselle sukulais- ja ystäväjoukolle, joista he yrittävät päästä selville.
Kartanon isäntä, Stefan Karlssonin näyttelemä Bruno Rygseck on juuri niin käskyttävä ja inhottavan lipevä kuin olettaa saattaa. Brunon valkoiseksi maalatut kasvot ja vampyyrimainen viitta vahvistavat hänen groteskia persoonaansa. Brunon tätikään ei vetovoimallaan juhli: Eila Halonen tulkitsee Amalia Rygseckin hahmon riemastuttavan luotaantyöntävänä ja töksäyttelevänä vanhana neitinä. Minna Hämäläisen neiti Irma Vanne ja Thomas Dellingerin Kirjailija Laihonen ovat puolestaan molemmat hyväntuulisen hupsuttelevia vastarakastuneita ja saavat minut pohtimaan voisivatkohan he olla syyllisiä… Piilottelevatko he hupsuutensa takana jotain? Joidenkin hahmojen tulkinnoissa näen samaa kuin monelle tutussa Matti Kassilan ohjaamassa Komisario Palmun erehdys -elokuvassa (1960). Näytelmätekstistä olen erottavinani ajoittain sen dramatisoineen Joel Elstelän hauskoja komediallisia lisäyksiä.
Esitys sijoittuu pääasiassa Bruno Rygseckin hulppeaan kartanoon. Välillä piipahdetaan Komisario Palmun työhuoneessa tai hotelli Kämpin kabinetissa. Jani Uljaan suunnittelema lavastus on upea ja toistaa ajankuvaa hienosti. Erityisen taidokas on Rygseckin kartano jalopuukalusteineen, täytettyine eläintenpäineen ja lintuineen, art deco -tyylisine valaisimineen ja pehmeine samettiverhoiluineen. Puhumattakaan kauniista puna-vihreästä esiripusta! Lavastus luo tunnelmaa, jota Tiina Valkaman pukusuunnittelu tukee. Miehillä on nykymalliin verraten isot, väljät puvut ja puvun liivit. Naishahmoilla on kauniisti leikatut leningit. Mieleeni jää erityisesti Alli Rygseckin (Riitta Salminen) tummansininen satiinileninki liehuhihoineen ja sointuvine oransseine käsineine ja hattuineen sekä Irma Vanteen (Minna Hämäläinen) poltetun oranssin värinen, myöskin liehuhihainen ja kauniisti laskeutuva leninki. Saadaanpa esityksessä kuulla myös ajankuvaan hyvin sopivaa musiikkia. Äänisuunnittelu on Eero Auvisen ja Mikko Hellströmin käsialaa.
Turun Kaupunginteatterin Komisario Palmun erehdys on kepeä, hauska ja hyvin tehty salapoliisitarina. Juoni etenee monessa eri aikatasossa paikoin suht nopeatempoisesti, mutta siinä pysyy hyvin mukana. Ajalliset hypähdykset tuovat tarinaan kiinnostavaa perspektiiviä. Lopussa juoni tiivistyy ja istun penkilläni lähes henkeä pidätellen. Kuka paljastuukaan syylliseksi? Mikä ja missä on rikoksentekoväline? Käyhän katsomassa mitä Komisario Palmu siihen tuumaa.
Komisario Palmun erehdys Turun Kaupunginteatterissa syksyyn 2019. Itäinen Rantakatu 14, Turku.
Arjen pilkahduksia 